Me-säätiön laskelmien mukaan syrjäytyneitä nuoria Suomessa on noin 60 000 eli lähes koko ikäluokan verran. Jos nuorella ei ole työ- tai opiskelupaikkaa eikä hän ole asepalveluksessa tai hoida lasta kotona, hänet voidaan laskea syrjäytyneeksi. Oleellista on myös, onko nuorella aktiivinen toimijan rooli yhteiskunnassa. Jos nuori on itse päättänyt jäädä opiskelun ja työn ulkopuolelle omasta halusta hän ei ole syrjäytynyt, koska tilanteeseen ei liity samanlaista syrjäytymiskokemusta.
Nuori voi kokea kuuluvansa alakulttuuriin, jossa työnteko ei ole normi ja kiinnostuksen kohteet voivat olla hyvin rajoittuneita muutamille elämänalueille. Vai pitääkö joku Greta Thunbergiä yhteiskunnasta syrjäytyneenä nuorena, vaikka hän osin vastaa yllä olevia kriteerejä?
VTM Sami Myllyniemi on tutkinut NEET-nuoria (”Not in Education, Employment, or Training”) Nuorisotutkimusseuran julkaiseman raportin kertoma on kuitenkin synkkää luettavaa; haastatelluilla menee huonommin kaikilla elämän osa-alueilla. Huono-osaisuus on kokonaisvaltaista [3]. Joka vuosi julkaistava Nuorisobarometri kertoo samaa eriarvoisuudesta, ja siitä miten syrjässä oleminen sattuu ja tuo pahaa oloa.
Miten tukea nuorta elämänmuutokseen?
Elämänmuutoksen tekeminen ei ole helppoa. Täytyy puntaroida realistisesti, mitä se itseltä vaatii ja mitä siitä saa. Oman tilanteen hahmottaminen ja kokemus siitä, ettei olekaan yksin, antaa perspektiiviä. Vaikeista asioista keskusteleminen vertaistensa kanssa, turvallisessa ympäristössä, auttaa hahmottamaan, että ihan jokaisella ihmisellä on vaikeita kausia elämässään, eikä niiden tarvitse määrittää loppuelämää.
Miten saada mukaan nuoret, jotka eivät edes tiedä haluavansa muutosta elämäänsä?
Näköalatonkin arki voi muovautua ihan uudenlaisiksi unelmiksi. Näe Nuori 2025-seminaarissa Hemmo Rättyä, Kohtaus ry:n projektityöntekijä piti loistavan puheen siitä, kuinka syrjässä olevia nuoria miehiä lähestytään ja kuinka heille puhutaan.
Rättyä kuvaili, kuinka pitkään yksin ollut nuori ei välttämättä ole tullut kuulluksi tai nähdyksi vuosiin tai koskaan elämässään. On tärkeää tehdä selväksi, että myös tämä nuori on arvokas ja hänen ajatuksillaan on väliä. [4]
Konkreettista tekemistä työpajatoiminnalla ja tekoälysovelluksen kimpussa
Kaikilla on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi ja kokea olevansa merkityksellisiä. Peili-hankkeen toimintamallissa jokainen nuori on meille tärkeä, emme anna nuoren vain olla. Sen sijaan, annetaan nuorille enemmän syitä osallistua ja ohjata löytämään keinot elää omannäköistä elämää.
Olemme auttamassa nuorta unelmoimaan isommin ja etenemään pienin askelin. Purkamalla isot tavoitteet pieniksi välitavoitteiksi ja kannustamalla niihin saavutetaan jotain pysyvämpää.
Tulevaisuuden ohjauksen menetelmin autamme nuorta suunnittelemaan onnellista ja merkityksellistä elämää. Prosessin voi suunnitella luovaksi ja hauskaksi poluksi, jota kuljetaan nuoren kanssa yhdessä.
Peili-hankkeen työpajatoiminta antaa osallistujille vertaisryhmän muista osallistuvista nuorista. Toiminnassa käytetään paljon luovia ja draamallisia menetelmiä. Tarkoituksena on herättää nuoressa ideoita ja oivalluksia omasta elämästä.
Neljävaiheinen passiivisuuden purkuun tähtäävä muutosmalli, jota työpajoissamme toteutamme koostuu seuraavista vaiheista:
- Passiivisen ja aktiivisuuden tilojen tunnistaminen nuorten elämän eri osa-alueilla. Tuttavallisesti on hankkeessa ryhdytty puhumaan jumeista, sillä sitähän se passiivisuus on, jumien kertymää. Mietitään yhdessä mikä omassa elämässä on toimivaa ja mitä pitäisi muuttaa? Sosiaalipedagogista työotetta käyttäen on tärkeää myös saada nuori huomioimaan se mikä elämässä “pelittää” ja on hyvin.
- Muutoshalun herääminen; ammattilaiset auttavat nuoria löytämään mielekästä tekemistä, kiinnostuksen kohteita ja purkamaan niitä esteitä ja ongelmia, joita nuorella voi elämässään olla. Konkreettisella tasolla näitä askelia voivat olla päivärytmin ja ruokailutottumusten parantaminen tai positiivisemman tulevaisuuden suunnittelu.
- Tiedon ja taitojen lisääminen. Nuorten elämästä ja hänen omista tavoitteistaan ollaan kiinnostuneita.Selvitetään mikä nuorta kiinnostaisi ja miten pienin askelin päästään kohti itse asetettuja tavoitteita
- Itsenäisyyteen pyrkiminen; elämänmuutoksen pysyvyyden turvaaminen ja kannustaminen siihen, että nuori pärjää omillaan.
Sanoittaminen ja muutoksen tarve lähtee nuoresta
Ei riitä, että tarjotaan ”porkkana”. Meillä se on teknologia ja tekoäly. Peili-hankkeessa nuoret miehet kehittävät tekoälysovellusta yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Sen lisäksi he osallistuvat työpajoissa yhteiseen toimintaan. Nuoret toimivat osana tiimiä kehitystyössä ja heidän äänensä tulee kuuluviin osana prosessia.
Peili-hankkeeseen osallistuvat nuoret miehet ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Nuoret sanoittavat omia muutostarpeitaan ja sitä mitä apua he ammattilaisilta tarvitsevat elämänmuutoksen saavuttamiseen. Nämä tarpeet tehdään palvelumuotoilun keinoin näkyviksi niille ammattilaisille, jotka auttavat nuoria.
Ryhmän yhteiset pelisäännöt ja toimintakulttuuri luodaan yhdessä kaikkien osallistujien kanssa. Pyrkimyksenä on sekä luoda turvallinen ryhmä jakaa asioita yhdessä, mutta myöskin räätälöidä toiminnan sisältö yksilön tai ryhmän tarpeita vastaavaksi.
Mikään ei ole saneltua, vaan nuorella itsellään on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten asioita tehdään ja mitä sisältöä työpajoihin suunnitellaan.
Ammattilaisten osaamista voi kehittää
Näe Nuori 2025- seminaarissa esittelimme Peili-hankkeen toimintamallia ammattilaisille.” Ihan kivaltahan tuo kuulostaa kommentoi eräskin ammattilainen, mutta mitä sitten kun edessänne on nuori mies, jota ei kiinnosta mikään, eikä mikään nappaa?” Kuinka me vastaamme tähän haasteeseen vai yritämmekö edes?
Osana seminaarin ohjelmaa järjestettiin alan ammattilaisille tulevaisuuteen tähyävä ns. futusorvaamo, jossa mietittiin, mitä työ nuorten parissa voi olla viiden vuoden päästä. Tärkeimpänä oivalluksena meille siitä jäi ajatus uudenlaisesta palvelujärjestelmästä, jossa pystyttäisiin huomioimaan nuoren toimintakyky ja tarpeet paremmin. Nyt turhan moni nuori uupuu ja jää yksin, kun oma toimintakyky ei riitä lähteä etsimään varsin pirstaleisia palveluita eri avun tarjoajilta
Lähteet
[1] Me-säätiö, 2019. Arki ensin -ohjelma ylisukupolvisen syrjäytymisen vähentämiseksi, blogimerkintä Me-säätiön verkkosivulla.
[2] Notkola, Veijo & Pitkänen, Sari & Tuusa, Matti & Ala-Kauhaluoma, Mika & Harkko, Jaakko & Korkeamäki, Johanna & Lehikoinen, Tuula & Lehtoranta, Pirjo & Puumalainen, Jouni & Ehrling, Leena & Hämäläinen, Juha & Kankaanpää, Eila & Rimpelä, Matti & Vornanen, Riitta 2013. Nuorten syrjäytyminen – Tietoa, toimintaa ja tuloksia? Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2013, PDF. Eduskunta 2013.
[3] Nuorisotutkimusseura 2017. Anu Gretschel & Sami Myllyniemi. Työtä, koulutus-tai harjoittelupaikkaa ilman olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta ja julkisista palveluista –Nuorisobarometrin erillisnäyte/aineistonkeruu PDF.
[4] Miesten Vuoro 2019 -verkkosivu, Metropolia Amk. Työmalli, jolla kohdata nuoret miehet ja avata keskustelu ihmissuhteisiin, miehuuteen ja seksuaalisuuteen liittyvistä teemoista.
Kirjoittaja:
Nea Kaila on kohta valmis sosionomi, joka työskentelee sosiaalialan assistenttina Peili-hankkeessa.
Ei kommentteja