Seniorien vaikuttajaryhmät – uusi tapa vaikuttaa yksityisiin palveluihin asiakkaita ja yrittäjiä hyödyttäen

Hannele Hokkanen & Arto Tiihonen · 27.4.2023

Kolme kypsempää naishenkilöä istumassa pöydän äärellä.

Vaikuttajaryhmätapaaminen 23.11.2022.

Miten toteuttaa aitoa asiakaslähtöisyyttä liikunta- ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä? Kun uusia ajatuksia kaivataan palvelujen kehittämisen tueksi, tarvitaan tuoreita näkökulmia. Seniorien vaikuttajaryhmä on toimintaa, jonka kehittämiseen ovat osallistuneet niin ammattikorkeakoulun opiskelijat kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeen (TKI) asiantuntijat. Ohjatussa toiminnassa vaikuttajaryhmän edustajat ovat välittäneet alan yrittäjille näkemyksiään palveluista, joita iäkkäiden liikuntaan ja hyvinvointiin kaivataan. Tässä blogitekstissä kerromme, miten kehittämistyössä onnistuttiin yhdessä.

Innovaatio-opinnoissa opiskelijat kehittävät uudenlaisia ratkaisuja

Ajatus vaikuttajaryhmästä syntyi, kun annoimme Metropolian innovaatioprojekti opintojaksolla opiskelijatiimille haasteen ideoida sitä, miten saadaan aidosti asiakaslähtöisyyttä toteutettua liikunta- ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä.

Haasteen tavoitteena oli löytää keinoja, joiden avulla saataisiin esiin iäkkäiden näkemykset palveluista, joita ei ole tai, joita pitäisi kehittää enemmän heitä palveleviksi ja heidän näköiseksi. Opiskelijatiimiltä syntyi ajatus senioreista muodostettavan vaikuttajaryhmän muodostamisesta.

TKI-hankkeessa voi testata hyviä ideoita käytännön kokeiluina

Opiskelijoiden innovaatio-opinnoissa syntynyt idea oli hyvä. Metropolia, Haaga-Helia ja Laurea ammattikorkeakoulujen yhteisesti toteuttamassa Dallaten-hankkeessa (Dallaten.fi) vaikuttajaryhmätoimintaa innovoitiin ja kehitettiin edelleen.

Dallaten-hankkeen keskeisenä tavoitteena oli auttaa liikunta- ja hyvinvointipalveluja tarjoavia yrityksiä ymmärtämään eläkeläisväestön tarpeita näiden palveluiden kuluttajina. Tähän pyrimme tekemällä selvitystyötä ja tuottamalla aiheesta runsaasti julkaisuja eli artikkeleita, blogeja, webinaareja ja podcasteja (Dallaten.fi), aiemman tietämyksen ja hankkeessa opitun pohjalta.

Kysyimme hankkeen käynnistyessä siihen mukaan tulleilta yrittäjiltä heidän toiveistaan. Niissä tuli esille myös toiveet yhteiskehittämisestä ja palveluiden testaamisesta (1, 2). Senioriymmärrykselle ja kohtaamisille oli siis tilausta.

Vaikuttajaryhmä muodostettiin vapaaehtoisista eläkeläisistä Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Ryhmään saatiin yksitoista eläkeläistä, kaksi miestä ja yhdeksän naista. Suurin osa vaikuttajaryhmäläisistä oli helsinkiläisiä, viidestä eri kaupunginosasta. Vaikuttajaryhmäläisistä nuorin oli 65- ja iäkkäin 82-vuotias.

Vaikuttajaryhmän toiminta toteutui onnistuneesti

Vaikuttajaryhmätoiminta on suhteellisen kevyt ja vaikuttava tapa saattaa palvelujen tuottajat ja kuluttajat kumpiakin osapuolia hyödyttävän, ja kokemuksemme mukaan jopa innostavan yhteiskehittämisen pariin.

Dallaten-hankkeessa järjestetty vaikuttajaryhmätyöskentely toteutettiin kolmena iltapäivänä. Näissä tapaamisissa vaikuttajaryhmäläiset ja yritykset kohtasivat yhteisen työskentelyn merkeissä. Tilaisuudet alkoivat yhteisellä lounaalla ja työskentelyaikaa oli varattu kolme tuntia.

Vaikuttajaryhmä-tapaamisten tavoitteena oli tukea yrityksiä asiakaslähtöisessä palvelujen kehittämisessä. Vaikuttajaryhmäläisille tavoitteena oli tarjota mahdollisuus vaikuttaa heille suunnattujen palvelujen kehittämiseen. Työskentelyssä hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä (3, 4).

Yhteinen ymmärrys pohjana onnistuneelle palvelutuotekehitykselle

Ensimmäisen vaikuttajaryhmäpäivän aikana tutustuttiin ja luotiin yhteinen ymmärrys vaikuttajaryhmätoiminnan jatkosta. Tilaisuudessa käytiin Learning cafe -menetelmää, joka on tapa ideoida yhdessä ja oppia toisilta. Se on keskusteluun, tiedon luomiseen ja siirtämiseen tarkoitettu yhteistoimintamenetelmä (5).

Yrittäjistä ja vaikuttajaryhmäläisistä muodostetuissa pienryhmissä käytiin keskustelua seuraavien teemojen ympärillä:

Miten seniorit valitsevat palvelun, jota käyttävät?
Mistä seniorit saavat tiedon palveluista?
Mitkä olisivat parhaimmat viestintä ja markkinointikanavat, kun halutaan saavuttaa senioreita?
Minkä kanavan kautta seniorit haluaisivat saada tietoa palveluista?
Millaista tietoa palveluista toivotaan? Minkälaista markkinointia toivotaan?

Vaikuttajaryhmäläiset kokivat keskustelut ja ajatustenvaihdon yritysten kanssa mielenkiintoisina. Hyvänä he kokivat myös monien ihmisten tapaamisen. He kokivat tilaisuuden hyväksi ja uusia virikkeitä antavaksi.

Tutuksi tuleminen syventää asiakasymmärrystä

Toisessa vaikuttajaryhmäpäivässä yritysten ja vaikuttajaryhmäläisten yhteistyötä jatkettiin työskentelemällä empatiakartta menetelmää hyödyntäen. Empatiakartan tarkoituksena oli auttaa keskustelemaan asiakkaan tarpeista, tunteista, toiveista ja peloista, jotka liittyvät palvelun kehittämiseen (5). palvelun idean edelleen kehittämiseksi.

Vaikuttajaryhmäläiset kokivat tilaisuuden paljon ajatuksia herättäväksi ja mielenkiintoiseksi. Yritysten kanssa työskentely ja ryhmätyöt koettiin mieluisina.

Tulevaisuuden palvelujen kehittäminen vaatii vuorovaikutusta

Kolmannessa tapaamisessa tutustuttiin palvelupolkuun (5) yhtenä palvelumuotoilun menetelmänä. Palvelupolku voidaan kartoittaa olemassa olevasta palvelusta, jotta palvelun rakenne saadaan ymmärrettäväksi ja siihen muotoon, että sitä voidaan tarkastella kriittisesti.

Palvelupolku toimii myös konseptoidessa täysin uutta palvelua, sillä sen avulla saadaan hahmotettua ja konkretisoitua palvelun tuotantotapa, rakenne ja päävaiheet, vaikka palvelua ei olisi vielä olemassa (5). Tässä tapaamisessa yhteiskehittämistä tukivat yritysten omat tapaamispisteet, joissa heillä oli mahdollisuus keskustella vaikuttajaryhmäläisten kanssa omasta palvelustaan ja saada kommentteja oman palvelun edelleen kehittämiseksi.

Vaikuttajaryhmäläiset kokivat keskustelut yrittäjien kanssa antoisiksi ja pääsivät paneutumaan yrityksen palvelun kehittämisen eri vaiheisiin.

Yritysten kokema hyöty vaikuttajaryhmätoimintaan osallistumisesta ylitti odotukset

Kohderyhmäymmärrys on palveluiden tuottajille olennaisen tärkeä asia. Vaikuttajaryhmä-toiminnassa tuo ymmärrys muuttui yhteisiksi kokemuksiksi ja kohtaamisiksi. Tapaamiset toimivat sekä yrittäjien että vaikuttajaryhmäläisten mielestä erinomaisina kokeilupaikkoina, joissa yrittäjät saattoivat esitellä tuotteitaan ja palveluitaan senioreille. Yrittäjät saivat vaikuttajaryhmältä suoraa palautetta ja myös kehittämisehdotuksia palveluihinsa. Osa yrittäjistä muuttikin palveluitaan näiden vaikuttajaryhmätapaamisten pohjalta.

Yrittäjien antamissa palautteissa toistui vahvana viesti, että vaikuttajaryhmätoimintaan osallistuminen oli hyödyllistä. Tilaisuudet toivat yrittäjille tärkeää tietoa asiakaskunnan toiveista ja tarpeista.

”Hienoa, että päästiin keskustelemaan kohderyhmän ihmisten kanssa.”

”Tarkentui asiakaskunnan toiveet ja sain lisätietoa erilaisista verkostoista.”

”Hyviä vinkkejä jatkoon!”

Yrityksistä 9 osallistui tapaamisiin, hieman eri kokoonpainoin. Pyydetyn palautteen perusteella toimintaan osallistuneet yrittäjät kokivat tapahtumien olleen heille hyödyllisiä tai erittäin hyödyllisiä. Suurin osa yrittäjistä olisi valmis suosittelemaan vastaavia tapahtumia yrityskollegoilleen.

Senioritietämyksen siirtyminen liikunta- ja hyvinvointipalveluita tuottaville yrittäjille vaikuttajaryhmätoiminnan avulla

Näimme hyvinkin selvästi, miten seniorivaikuttajaryhmämme pystyi siirtämään senioriymmärrystä hankeyrittäjillemme yhteisissä tapahtumissamme. Yrityksillä oli mahdollisuus hyödyntää vaikuttajaryhmäläisiä myös itse järjestämin tapaamisiin.

Hankkeen puolesta yhdistimme vaikuttajaryhmäläiset ja yrittäjät esiin tulleen kiinnostuksen mukaan. Osa yrityksistä hyödynsi tätä mahdollisuutta ja osa vaikuttajaryhmäläisistä pääsi myös testaamaan palveluja.

Dallaten-hankkeen loppuseminaarissakin (Dallaten.fi) senioreiden ja yrittäjien kohtaamiset ja toiminnan muutos olivat keskiössä.

Vaikuttajaryhmätoimintaa kehittämään ja levittämään

Dallaten-hankkeen myönteisten kokemusten pohjalta me kirjoittajat olemmekin valmiita suosittelemaan vaikuttajaryhmätoimintaa yksityisten ja myös julkisten palveluiden kehittämiseen. Konseptia tulee edelleen kehittää eli meillä ei ole valmista, monistettavaa mallia vaikuttajaryhmätoiminnalle.

Olisi erinomaista, jos vaikuttajaryhmäkokeiluja tehtäisiin lisää eri palveluiden suhteen ja eri kohderyhmien piirissä. Opinnäytteitä, tutkimus- ja kehittämishankkeita kaivattaisiin. Tavoitteenahan ovat paremmat palvelut kullekin kohderyhmälle.

Kirjoittajat

Hannele Hokkanen on koulutukseltaan terveystieteiden maisteri (TtM), sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja ja tuotekehittäjä EAT. Hän työskentelee Dallaten hankkeessa vanhustyön asiantuntijana, vastuualueenaan erityisesti senioreista muodotetun vaikuttajaryhmän kehittäminen. Hän työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveystalalla lehtorina, vanhustyön kehittäjänä, innovaayioprojekti koordinaattorina ja TKI-hanketoimijana.

Arto Tiihonen on liikuntasosiologi (FT) ja toimii hankeasiantuntijana Laureassa. Dallaten-hankkeessa Arto on vastannut liikkumiseen liittyvästä monipuolisesta senioriymmärryksen tuottamisesta liikunta- ja hyvinvointipalveluyrittäjien tarpeisiin.