Tämä on ensimmäinen teksti kolmiosaissa blogimerkintöjen sarjassa, jossa julkaisuasiantuntija Riikka Wallin käsittelee vaihtoehtoja perinteiselle hankkeen loppujulkaisulle.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tulosten pitää olla päätöksentekijöiden, muiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden, opettajien ja opiskelijoiden sekä aiheesta kiinnostuneiden kansalaisten saatavilla ja hyödynnettävissä avoimesti. Se on useimpien rahoittajien tahto, ja siihen ovat myös korkeakoulut sitoutuneet Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa [1.].
Itse ajattelen, että kun tähtäämme avoimuuteen, ei riitä, että hankkeessa tuotettu uusi tieto on julkaistu ja löydettävissä maksutta verkossa. Sen pitää olla julkaistu sellaisessa muodossa, että tieto on helppo omaksua. Siksi onkin tärkeää miettiä mitä tietoa julkaistaan ja kenelle. Siitä vasta seuraa julkaisun muoto. Tähän olemme Metropolian julkaisutoiminnassa panostaneet, ja sitä työtä onkin hyvä jatkaa Tutkitun tiedon teemavuotena 2021.
Tässä kirjoituksessa pureudun päättäjille ja viranomaisille suunnattuihin julkaisuihin.
TKI-toiminta tarjoaa ratkaisuja yhteiskunnan ongelmiin
Usein TKI-toiminnan tulokset tähtäävät laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen. Se voi käytännössä tarkoittaa muutoksia lainsäädäntöön ja julkiseen rahoitukseen tai erilaisten toimintojen uudelleenorganisointia.
Silloin haluamme puhutella ja vaikuttaa päättäjiin sekä viranomaisiin. Tähän tarvitsemme tueksi asiantuntijayleisölle suunnattujen täsmällisten, mutta pidempien selvitysten ja raporttien rinnalle lyhyempiä ja käytännönläheisempiä välineitä. [2.]
Policy brief kiteyttää tutkimustiedon yleistajuisesti
Yksi hyvä vakiintunut julkaisumuoto on policy brief, joka tarjoaa tutkimustietoa päätöksenteon tueksi. Se antaa politiikkasuosituksia päättäjille ja viranomaistyöhön. Se on erityisesti suunnattu valveutuneelle lukijalle, joka ei kuitenkaan välttämättä ole julkaisussa käsiteltävän asian tai alan syvä asiantuntija.
Policy brief
- on ytimekäs
- on yleiskielinen
- keskittyy yhteen asiaan.
Metropolian ensimmäiset policy briefit julkaistiin viime vuonna. Kulkutapoihin liittyvät suositukset perustuvat viiteen kansainvälisessä journalissa julkaistuun tutkimukseen.
Arto O. Salonen: Kulkutapojen uudistamisella on kiire – näihin seikkoihin huomiota kiinnittämällä se onnistuu. Policy Brief. (Theseus)
Arto O. Salonen: The need for reform of mobility choices is urgent – here is how it can succeed. Policy Brief. (Theseus)
Toimenpidesuosituksia myös kehittämistyön pohjalta
TKI-toiminnassa tehdään sellaista kehittämistä, joka ei sisällä perinteistä tutkimustoimintaa ja tieteellistä julkaisemista. Olemme ratkomassa erilaisia arjen pulmia ja haasteita yhdessä kehittäjäkumppanien kanssa.
Metropoliassa olemme linjanneet, että kehittämistoiminnan perusteella voi antaa asiantuntijanäkemykseen perustuvia toimenpidesuosituksia, mutta kun taustalla ei ole julkaistua tutkimusta, niistä ei käytetä policy brief -nimitystä.
Toimenpidesuosituksia voi julkaista omana erillisenä julkaisuna kuten yhtä Euroopan sosiaalirahaston toimenpidekokonaisuutta koordinoivassa Osuma – osallistamalla osaamista -hankkeessa tehtiin. Parinkymmenen valtakunnallisen nuorten hyvinvointiin tähtäävän monialaisen hankkeen tulokset kiteytettiin viideksi suositukseksi.
Katri Halonen: Toimenpidesuositukset päättäjille – Nuorten osallisuutta ammattiala- ja sektorirajoja murtaen (Theseus)
Hyödynnä lisäksi epämuodollisempaa viestintää
Päättäjille suunnatun tiedon voi myös paketoida epämuodollisemmin, esimerkiksi blogikirjoitukseen tai videoon. Tärkeää näissäkin on kiteyttää oma viesti ja tarjota helposti ymmärrettävä ratkaisu käsillä olevaan ongelmaan. Esimerkkejä löytyy vaikkapa SOTKA- ja Höntsä -silta eteenpäin! -hankkeista.
Niklas Vuori, Johanna Niemi, Ulla-Maija Luoma, Pirkko Kärkkäinen, Pirkko Pätynen: Höntsä-toiminnasta päättäjille (video Höntsä-oppaassa)
Iira Lankinen, Riitta Lumme, Hannu Puhakka: Digitaalisuudesta uusi normaali — terveysalan ammattikorkeakoulutus toteutuu etänä ja läsnä
Suurin kompastuskivi hanketuloksia julkaiseville on helposti ymmärrettävän viestin muotoileminen julkaisutyypistä riippumatta. Välillä on yksinkertaisesti vain vaikeaa murtautua ulos siitä omasta asiantuntijakuplasta ja muotoilla monisyiset asiat lyhyesti ja ymmärrettävästi – huomaan sen itsekin kirjoittaessani.
Kuitenkin kun työn tekee perusteellisesti, niin se kantaa myös hedelmää: yhä useampi päättäjä tarttuu julkaisuusi. Ja apua tekemiseen tarjoavat esimerkiksi korkeakoulujen viestinnän ja julkaisemisen asiantuntujat.
Millaisia päättäjille suunnattuja julkaisuja sinä olet ollut mukana tekemässä? Jaa esimerkkisi kommenttikentään meidän kaikkien inspiraatioksi!
Kirjoittaja
Riikka Wallin on Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisukoordinaattori. Hän on kulttuurituottaja (YAMK), joka haluaa edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja joka innostuu saavutettavuudesta, asiakas- ja käyttäjälähtöisestä toiminnasta sekä viestinnästä. Työssään hän auttaa tuomaan esiin metropolialaista asiantuntijuutta korkeakoulun julkaisutoiminnan avulla. Tärkeintä hänelle on ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja sitä hän edistää myös Nia-ohjaajana.
Lähteet
- Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta 2020. Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020-2025. (PDF)
- Young E. & Quinn L. 2017. An essential guide to writing policy briefs. International Centre for Policy Advocacy (ICPA) gGmbH. (PDF)
Ei kommentteja