Suomessa on lähes sata hyötypeliyritystä, joista puolet kuuluu alan yhdistykseen Serious Gaming Clusteriin. Nämä yritykset ovat melko pieniä ja niiden toimintaa pitäisi tukea niin, että ala pääsisi kehittymään – tarvittaisiin vahva kehitysloikka.
Teknologian kehittämiskeskus Tekes on tehnyt paljon alan kehittymisen eteen, mutta vauhdittamista tarvitaan lisää. Ratkaisu voisi olla osaamis- ja yrityskiihdyttämö, joka yhdistäisi alan kouluttajat (yliopistot, ammattikorkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset) sekä hyötypeliyritykset kehittämään alaa ja luomaan uudenlaisia toimintamalleja yhteiskehittämiseen. Pitäisi luoda toimintatapoja, joissa koulut ja hyötypeliyritykset voisivat yhdessä tehdä tuotteita.
Tiiviin hyötypelialan kehittämisen verkoston luojana voisivat olla ammattikorkeakoulut. Useimmilla ammattikorkeakouluilla on vahvaa pelialan koulutusta ja erilaisia rakenteita alan kehittämiseksi. Esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoululla on oma Game Studio, joka tekee tilaustöitä ja tarjoaa sen kautta opiskelijoille haasteellisia harjoittelupaikkoja. Oulun ammattikorkeakoulussa on EduLab, jossa opiskelijat kehittävät ohjatusti omia peli-ideoitaan.
Tunnistetusta tarpeesta toimintasuunnitelmaksi
Ala tarvitsee siis tukea kehittyäkseen. Hyötypeliyritykset ovat pieniä eikä niillä ole resursseja pitkäaikaiseen tuotekehitykseen. Koulutusorganisaatioiden ja pienten hyötypeliyritysten yhteistyöllä voidaan alaa kehittää yhdessä; luodaan uusia tuotteita ja koulutetaan entistä parempia osaajia pelitiimeihin.
Keskeinen ajatus tavoiteltavassa kiihdyttämössä on luoda toimintamalli, jossa hyötypeliyritykset ja ammattikorkeakoulu tekevät yhdessä uusia tuotteita. Yritys tuo mukaan oman osaamisensa ja ammattikorkeakoulu täydentää sitä omalla panoksellaan.
Oppilaitoksen tuoma lisäarvo kehittämiseen voi olla sisältöosaaminen, mutta myös pelialan alueet, kuten pelisuunnittelu, koodaaminen ja visualisointi. Opiskelijat tuovat osaltaan luovaa panosta kehittämiseen. Oikeastaan nuoret, raikkaat opiskelijat ovat varsinainen luovuuden lähde!
Hyötypelikiihdyttämön toimintamalli
Opiskelijoiden panos voidaan kytkeä projekteihin esimerkiksi harjoittelujen, erilaisten oppimisprojektien sekä opinnäytetöiden avulla. Tilaustyöstä saatava tuotto jaetaan tehdyn työn mukaisesti. Yritykselle jää oikeudet jatkokehitykseen, tuotteen ylläpitoon ja tuotteen kaupallistamiseen, myös mm. syntyneen teknisen konseptin hyödyntämiseen uusissa tuotteissa. Tämä työnjako on luonnollista, sillä koulutusorganisaatio ei kykene ottamaan pidempää vastuuta tuotteen ylläpidosta, kehittämisestä tai kaupallistamisesta.
Toimintamallia on kehitetty EduDigi -hankkeessa vuosina 2016-2018. Metropolian lisäksi 6Aika/EAKR-rahoitteisessa hankkeessa ovat olleet mukana Helsingin yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, tiedekeskus Heureka ja Oulun tiedekeskus Tietomaa.
Hankkeessa testattiin erilaisia oppilaitosten ja hyötypeliyritysten yhteistyön tapoja. Heurekan ja Oulun osahankkeissa keskityttiin peruskoulun peleihin ja keskeinen toimintatapa oli tarjota pelejä kehittäville yrityksille mahdollisuus tuotteiden kehittämiseen ja testaamiseen yhdessä kohderyhmän eli koululaisten kanssa. Metropolian osahankkeessa keskityttiin ammatillisiin peleihin.
Metropolian osahankkeen tuloksena on syntynyt myös luonnos hyötypelikiihdyttämöksi, mitä on kuvattu oheisessa kuviossa.
Esimerkkejä toimintatavoista kiihdyttämössä
Hyötypelikiihdyttämön kehitystyön luovuutta lisäävä ja samalla toiminnan mahdollistava instrumentti voi olla esimerkiksi Metropolian monialaiset innovaatioprojektit -Minnot, joissa eri aloilta rakentuvat opiskelijatiimit pureutuvat yrityksen antamaan haasteeseen. Esimerkiksi yhdessä EduDigi- hankkeen pilotissa oli mukana tällainen Minno-tiimi, joka tuotti neljässä eri ryhmässä loistavia ja erilaisia ideoita. Tämän Minno-tiimin työn pohjalta tehdään nyt pelin käsikirjoitusta. Pidempää projektia voidaan tukea uusilla opiskelijakytkennöillä. Toinen opiskelijatiimi jatkaa siitä mihin edellinen jäi.
Yksi tapa toimia, on toteuttaa oppilaitoksen ja hyötypeliyrityksen yhteistyönä tilaustöitä, jossa syntynyt konsepti ja teknologia voidaan modifioida ja myydä myös jatkossa myös muille yrityksille.Tällainen tuote voisi olla esimerkiksi yrityksen perehdyttämispeli, jonka toteuttamista EduDigi -hankkeessa kokeiltiin. Perehdyttämispelin ideat, konsepti ja tekniikka voidaan sitten soveltaa toiselle yritykselle heidän työntekijöiden perehdyttämiseen tehtävään sovellukseen.
Perehdyttämispelin ideana on, että yhden päivän tehokkaan perehdytyskoulutuksen sijaan uusi työntekijä voisi rauhassa tutustua yrityksen eri toimintoihin ja organisaatioon oppimispelin avulla. Esimerkiksi metsäyhtiön uusi työntekijä voisi käydä vierailemassa tehtailla ja perehtyä paperinvalmistusprosessiin pelin avulla. Korkeakoulun uusi työntekijä taas kohtaa kymmeniä tutkinto-ohjelmia. Perehtyjä voisi käydä virtuaalisesti eri kampuksilla ja tutustua niiden tutkinto-ohjelmiin.
Uudet asiat jäävät paremmin mieleen, kun ne näkee visuaalisesti. Vaikkapa vaatetusalaa opiskelevan vestonomin arjen opiskelun sisältö jää monelle paremmin mieleen visuaalisesti kuin sanallisesti kuvattuna. Toki asioita voidaan esittää kuvina ja kirjasina, mutta digitaalinen sovellus on halvempi, mielenkiintoisempi ja helpompi toteuttaa.
Pelialan kiihdyttäjiä tarvitaan – avuksi Farmiliiga
Helsinkiin on luotu pelialan Startup keskittymän Maria01 yhteyteen pelialan yrityskiihdyttämö Games Factory, johon on suunniteltu perustettavaksi myös Farmiliiga. Sen tavoitteena on kytkeä pelialan koulutusorganisaatiot ja opiskelijat mukaan yrityskiihdyttämöön. Tavoitteena on tehdä yhteisiä tilaustöitä pienten pelialan yritysten kanssa. Farmiliigaan pääsee myös opiskelijapohjaisia start-up -yrityksiä. Tavoitteena on saada mukaan kaikki pääkaupunkiseudun pelialan kouluttajat, Aalto yliopisto, Metropolia ja muut ammattikorkeakoulut sekä kaikki kolme pääkaupunkiseudun isoimpien kaupunkien toisen asteen ammatillisen koulutuksen oppilaitosta eli Varia, Omnia ja Stadin ammattiopisto.
Farmiliiga on Helsingin kaupungin ja Metropolian toimesta resursoitu niin, että sillä on hyvät mahdollisuudet lähteä toimimaan. Toiminnan kehittymisen kannalta on erinomaisen tärkeätä, että kaikki oppilaitokset ja myös kaikki pääkaupunkiseudun kaupungit sitoutuvat Farmiliigaan ja muutenkin yhteistyön kehittämiseen.
Metropoliassa toimivassa Game Studiossa on opiskelijatyönä tehty tilaustöitä ja myös alihankintaa pelialan yrityksille. Kaikki opiskelijaprojektit eivät mahdu Farmiliigaan, joten myös Metropolian Game Studiota pitää edelleen kehittää.
Kaiken kaikkiaan tavoitteena on turvata osaavat ihmiset pelialan käyttöön ja tukea pelialan kehittymistä.
Kirjoittaja
Heikki Santti (KTM) on työskennellyt 15 vuotta Metropoliassa TKI- toiminnan kehittämisen parissa. Yhtenä keskeisenä alueena on ollut korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden edistäminen – miten luodaan mahdollisuuksia uusien innovaatioiden syntymiselle ja miten ideoiden kehittymistä yrityksiksi voidaan tukea. Tällä hetkellä hän työskentelee projektipäällikkönä Metropolia Ammattikorkeakoulun EduDigi 6Aika/EAKR hankkeessa. Sitä ennen hän oli mukana perustamassa Vantaan kaupungin ja Metropolian yrityskiihdyttämö Turbiinia toimien siinä yhtenä sparrarina. Hän on kiinnostunut erityisesti innovaatiotoiminnan kehittämisestä. Harrastaa liikuntaa, golfia ja tyttären lasten hoitamista.
Ei kommentteja