Tikissä

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
  • Muut blogit
Tikissä
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä
0

Robottibussi tarvitsee toimivan reitin

vierailija · 10.4.2018
SOHJOA-hankkeen käyttämä robottibussi
Kokeillen löytyy oikea liikenneväline oikeaan liikkumistarpeeseen.

Robottibusseja eli itsestään ajavia pikkubusseja on tutkittu vaihtoehtona joukkoliikenteen syöttämiseksi runkolinjojen solmukohdissa. Robottibussit voisivat olla ratkaisu joukkoliikenteen palvelutason ja kattavuuden parantamiseksi. Suurin tarve on alueilla, joilla joukkoliikenne on ollut perinteisin menetelmin hankalaa tai kallista toteuttaa.

Robottibussien nykyinen teknologia ei kuitenkaan ole tavoitteeseen nähden riittävän kehittynyttä. Kulkunopeus ja muun liikenteen huomioimiskyky eivät riitä muun liikenteen seassa liikkumiseen. Robottibusseja varten pitäisi muuttaa liikennejärjestelyjä muuta liikennettä haittaavalla tavalla.

Helsingissä syöttöliikenne runkolinjojen liikennevälineisiin on jo melko hyvin täytetty muilla kulkuvälineillä. Tämä vaikeuttaa robottibussien laajaa käyttöönottoa tulevaisuudessa. Jotta suuria muutoksia nykyisiin järjestelyihin kannattaisi tehdä, pitäisi robottibussin tarjota helpompi, edullisempi ja ympäristöystävällisempi tapa liikkua.

Julkisten liikennevälineiden käyttökustannuksista noin puolet koostuu palkkakuluista. Siksi palvelua ei voida tarjota joka reitille kellon ympäri. Tästä näkökulmasta julkisen liikenteen palvelutasoa ja kattavuutta on mahdollista parantaa itseajavilla liikennevälineillä. Robottibussien käytettävyyden tutkimista kannattaa siis myös tulevaisuudessa jatkaa.

Kokemuksia robottibussien kokeiluista

Robottibusseja testattiin ensimmäisen kerran Suomen tieliikenteessä muiden ajoneuvojen seassa Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimassa SOHJOA-hankkeessa. Kun kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun robottibussi kulki muun ajoneuvoliikenteen seassa, ei ympäristöltä tai reitiltä oltu vaatimassa mitään mullistavaa. Kokeilut lähtivät liikkeelle kesällä 2016 Hernesaaresta. Ranskalaisvalmisteinen Easymile EZ10 -robottibussi kulki suoraa tienpätkää Löylyltä Hernesaarenrannan kesäpäivänviettoalueelle. Reitti ei varsinaisesti vastannut todettuun liikkumistarpeeseen, mutta tarjosi otollisen aitiopaikan älyliikenteen demoamiseen.

Loppuvuodesta 2016 robottibussi suuntasi Espoon Otaniemeen ja Tampereen Teknillisen Yliopiston kampusalueelle Hervantaan. Otaniemessä bussin oli tarkoitus päästä kulkemaan lähelle valmistuvaa Otaniemen metroasemaa aikomuksena kokeilla varsinaista syöttöliikennettä. Kuinka ollakaan, Länsimetron rakentaminen viivästyi eikä metroasema vielä tuohon aikaan ollut toiminnassa. Otaniemeen palattiin pilottimielessä samalle reitille taas syksyllä 2017, jolloin metroasema oli toiminnassa. Aikaisemmin oli kuitenkin todettu, että metroaseman lähelle pääseminen oli teknisesti haastavaa ja olisi edellyttänyt huomattavia, muuta liikennettä liikaa haittaavia järjestelyjä. Todellista syöttöliikennettä robottibussin hoitamana ei siis päästy kokeilemaan.

Tampereen Teknillisen Yliopiston kampusalueella robottibussia testattiin reitillä, joka kulki osittain huoltotiellä sekä osittain jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden seassa. Tässä kokeilussa saatiin arvokasta tietoa siitä, miten robottibussi toimisi tällaisessa ympäristössä.

Hervannassa todettiin, että operointinopeuden (noin 12 km/h) osalta robottibussi sopisi tällä hetkellä hyvin kulkemaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden sekaan. Usein ei kuitenkaan ole järkevää rajoittaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden oikeuksia kulkea heille suunnitelluilla väylillä. Lisäksi, tällaisissa paikoissa olisi väylän kapeuden takia hankala liikennöidä useammalla kuin yhdellä bussilla, joten voitaisiinko silloin täyttää kunnolla liikkumistarve harvalla vuorovälillä (reitin pituudesta riippuen). Kun soppaan lisätään vielä kaupunkien liikkumisstrategiat mikä esimerkiksi Helsingin kohdalla on kävelyn ja pyöräilyn suosiminen ennen joukkoliikennettä ja varsinkin yksityisautoilua,  voidaan kai todeta, ettei robottibussin käyttöä kevyen liikenteen väylillä voi suositella, vaikkakin tämä saattaisi jossain tapauksissa luoda uusia mahdollisuuksia matkaketjuihin sekä reitteihin. Parempi paikka robottibussille on siis tieliikenne, jossa se liikkuu muiden ajoneuvojen seassa.

Reittisuunnittelun haasteita

Robottibussien reittisuunnittelun suhteen on toistaiseksi täytynyt tasapainoilla muun muassa bussin teknisen kyvykkyyden, soveltuvien ympäristöjen, tavoitettavuuden ja sen suhteen, että reitissä olisi jotain järkeä – saataisiin vastattua jollain tasolla todettuun liikkumistarpeeseen. HSL on tunnistanut reittejä Helsingissä, joissa voisi olla kysyntää robottibusseille. Nämä ovat kuitenkin olleet reittejä, joita ei SOHJOA-hankkeessa käytetyllä EZ10-robottibussilla eikä muillakaan tällä hetkellä julkisesti markkinoilla olevilla automaattibusseilla voi toteuttaa. Robottibussien tekniset ominaisuudet eivät ole sillä tasolla, mitä tieliikenteessä ja muiden ajoneuvojen seassa järkevästi liikkumiseen vaadittaisiin, jonka lisäksi niissä on oltava vielä vastuullinen matkustaja, operaattori, fyysisesti kyydissä (teknisistä rajoitteista johtuen).

Tieliikennekokeiluja ajatellen nykytekniikalla toteutetuille robottibusseille on todella vaikea löytää sopivia reittejä, jossa ne kulkevat muun ajoneuvoliikenteen seassa. Ideaalisin operointialue SOHJOA-hankkeessa käytetyille robottibusseille olisikin suljettu alue kuten lentokenttä, teollisuusalue, kampusalue tai erilaiset tapahtumat, jossa bussilla korvattaisiin normaalisti kävellen tehtäviä matkoja ilman merkittävää integroimista matkaketjuihin. Tieliikenteessä bussilla ei ole tällä hetkellä edellytyksiä operoida järkevästi – riittävällä nopeudella ja kunnolla tarpeeseen vastaavalla tavalla.

Rauhalliset taajama-alueet, joissa nopeusrajoitus on maksimissaan 40 km/h ja joissa kulkee tavanomaisia joukkoliikenteen busseja on todettu olevan osittain hyvin robottibussille sopivia ympäristöjä. Näillä alueilla kadunvarsipysäköinti on usein kielletty tai tiet ovat muuten leveitä, jotta linja-autot mahtuvat esteettömästi ajamaan reitillä ainakin yhteen suuntaan – tämä on edellytys myös robottibussien osalta. Tällaisia ympäristöjä on esimerkiksi Itä-Helsingissä Aurinkolahdessa, Kivikossa ja Herttoniemenrannassa. Näillä busseille suunnitelluilla väylillä tosin tietenkin kulkee jo busseja, joten liikkumistarve on tältä osin täytetty, varsinkin jos vuorovälit ovat tiheitä. Robottibussin hidas operointinopeus ei tässä tapauksessa tuo mitään lisäarvoa näille reiteille, vaan luultavasti päinvastoin haittaa normaalin linjaliikenteen harjoittamista.

Kun syöttöliikenne on tällä hetkellä melko hyvin toteutettu varsinkin Helsingissä, on vaikea löytää reittejä, joissa robottibusseille olisi todellista kysyntää nyt käytettävissä olevalla kalustolla. Voidaan myös todeta, että suurilta osin siellä missä on todellista tarvetta joukkoliikenteelle, on se tarve jo täytetty. Eikö siis robottibusseille ole olemassa järkeviä reittejä tai sijaa liikennejärjestelmässä? Ei ole, tai ainakin niitä on ollut todella vaikea löytää nykyiset bussin ominaisuudet huomioon ottaen.

Kehitystyön on jatkuttava

Jotta robottibussit voisivat olla osana liikennejärjestelmää, tulisi soveltuvat ympäristöt tunnistaa ja organisoida nykyinen linjaliikenne niin, että se mahdollistaa robottibussien liikennöinnin. Toisaalta alueilla, joissa joukkoliikenne ei toimi hyvin, saattaisi robottibusseille olla jo nyt suurta kysyntää varsinkin liikuntarajoitteisten ja esimerkiksi hitaasti pienten lasten kanssa kävellen liikkuvien perheiden keskuudessa. Liikkumistarpeelle on jo olemassa olevia ratkaisuja.Jotta muutoksia nykyisiin järjestelyihin kannattaisi tehdä, pitäisi robottibussien  kyetä sellaiseen, mitä eivät perinteiset liikkumisvälineet voi järkevästi tarjota.

On päivänselvää, että julkisen liikenteen kattavuutta ja palvelutasoa voi tulevaisuudessa parantaa, kun yksi henkilö valvoisi usean automaattisesti kulkevan bussin toimintaa. Jotta palvelutaso pysyy korkeana ja bussit voisivat järkevästi liikkua muun liikenteen seassa, olisi tekniikan oltava kehittyneempää, bussien pitäisi muun muassa liikkua nopeammin (vähintään 30 km/h), ja tärkeimpänä asiana, bussin sisällä olevasta operaattorista olisi päästävä eroon.

Kehitystyötä ei siis suinkaan pidä jättää tähän, ja Metropolia Ammattikorkeakoulun Älykkäämmän liikkumisen innovaatiokeskittymä jatkaakin edelleen robottibussien tutkimista. Muun muassa Horizon 2020 -kokonaisuutta mySMARTLife tukeva Helsinki RobobusLine -hanke tarjoaa alkukesästä alkaen kaikille avoimen innovaatioalustan – liikenteen seassa liikkuvan robottibussin – SOHJOA-hankkeen jatkoksi.

Kirjoittaja

Eetu Rutanen valmistui keväällä 2016 Metropolia Ammattikorkeakoulusta Auto- ja kuljetustekniikan insinööriksi. Valmistumisen ohessa tarjoutui paikka projektitöihin Metropoliasta SOHJOA-hankkeeseen. Hankkeessa pääsi seuraamaan läheltä robottibussien ensimmäistä tieliikennekokeilua, ja ymmärrystä robottibussien testauksesta, kyvyistä sekä kytkemisestä osaksi liikennejärjestelmää karttui käytännönläheisesti. Huomaamattaan hän olikin jo loppuvuodesta 2017 Helsinki RobobusLine -hankkeen projektipäällikkö ja vastaa myös tähän linkittyvän mySMARTLife-hankkeen robottibussipilotin toteutuksesta.

3+
älykäs liikkuminenjulkinen liikennereittiRobottibussiteknologia

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Robottibussikokeilut Helsingissä tuottavat arvokasta tietoaRobottibussikokeilut Helsingissä tuottavat arvokasta tietoa 8.10.2019
    • ProjektiPerjantai: Robottibussi SuvilahdessaProjektiPerjantai: Robottibussi Suvilahdessa 27.4.2018
    • ProjektiPerjantai: Robottibussin ulkoasuäänestys päättyy sunnuntainaProjektiPerjantai: Robottibussin ulkoasuäänestys… 6.4.2018
    vierailija

    vierailija

    Tietoa blogista

     

    Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita, ääntä tai niiden yhdistelmiä. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos  haluat  kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.

    Tikissä-blogin toimituskunta

    • Päivi Keränen, Projektipäällikkö, Muotoilu, +358 40 184 1952
    • Jussi Linkola Projektipäällikkö, Musiikki +358 40 184 2448
    • Milla Åman Kyyrö (päätoimittaja) Viestintäsuunnittelija, TKI +358 50 342 0341

    Sähköpostiosoitteet:

    Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.



    Tikissä-blogin bloggaajan ohje

    Uusimmat jutut

    • Pelottavia innovaatioita

      3.12.2019
    • SOTE-silta – Korkeakoulutetun maahanmuuttajan pätevöitymispolku -hanke

      27.11.2019
    • Kansainvälisillä eväillä kotimaisen yleisön jäljille

      26.11.2019

    Arkisto

    • ▼2019 (51)
      • ▼joulukuu(1)
        • Pelottavia innovaatioita
      • ►marraskuu(6)
        • SOTE-silta - Korkeakoulutetun maahanmuuttajan pätevöitymispolku -hanke
        • Kansainvälisillä eväillä kotimaisen yleisön jäljille
        • Collaborating in Urban SOS Project in Ghent, Belgium
        • Asiakkaan ja työntekijän roolit muutoksessa sosiaalialalla
        • Anna meidän olla…
        • Moninaisuuden johtaminen – kiistatonta liiketoimintaetua
      • ►lokakuu(6)
        • Sairaanhoitajaopiskelijat eri puolilla maailmaa - samanlaisia, mutta silti niin erilaisia
        • Projektin sisäinen viestintä on vuorovaikutusta
        • POETS of AI – visiting South Korea
        • Yritysyhteistyö innovaatio-opinnoissa
        • Robottibussikokeilut Helsingissä tuottavat arvokasta tietoa
        • Virtual Writers' Room nuorten käsikirjoittajien tukena
      • ►syyskuu(4)
        • Hanke viestii, huomaako kukaan?
        • Olisiko aika tehdä ohjausryhmien vallankumous?
        • Korkeakoulukiinteistöstä älykampukseksi
        • Pitääkö innovaation aina olla uutta?
      • ►kesäkuu(6)
        • Mentorointi on oiva mahdollisuus
        • Tarkoitus ei pyhitä keinoja
        • Tulevaisuutta rakennetaan tänään
        • Tekoäly ehkäisee syrjäytymistä
        • Onko tutkimuksesi kohteena ihminen?
        • Projektipäällikön ajatuksia oppimisesta
      • ►toukokuu(7)
        • Toivon kipinöitä maahanmuuttajien opetukseen
        • Resilienssi lisää yritysten kehittymistä ja mahdollisuuksia
        • Langat käsissä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa
        • Onko sairaanhoitajan ammatti kutsumusammatti?
        • Opiskelijat mukaan innovaatiotoimintaan
        • Otetta elämään - miten kuulla nuorta?
        • ProjektiPerjantai: Kuulluksi tuleminen tässä ja nyt!
      • ►huhtikuu(4)
        • Mikä nuorta urheilijaa motivoi?
        • Gamifying a path to well-being
        • Opetustaitoa oppimassa mielikuvitellen ja yhdessä pohtien
        • Vastaako koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden haasteisiin?
      • ►maaliskuu(6)
        • Haaveissa hyvä elämä
        • Pelastuuko printti?
        • Yritystoiminnan kehittäminen vaatii vuorovaikutusta
        • ProjektiPerjantai: Potentials and Ethics of Artificial Intelligence in the fields of healthcare diagnostics - project related intensive week
        • Asiantuntijan ja organisaation osaaminen kehittyy hanketyössä
        • ProjektiPerjantai: 3D-tulostusta Arabian kampuksen verstaalla
      • ►helmikuu(7)
        • Projektipäällikkö jyrää kaikki?
        • ProjektiPerjantai: Student Exchange in South Korea, SACU Project
        • Sakko, pakko, rokotus vai rokko?
        • Hoitotyön opiskelijat tutkittu: motivaatio kohdillaan, jaksaminen ei
        • Innovaatioista yrittäjyyteen
        • ProjektiPerjantai: Opiskelijoiden tunnekokemukset korkeakoulussa
        • ProjektiPerjantai: Tuottavuutta yrityksiin työhyvinvoinnilla
      • ►tammikuu(4)
        • XR cMOOC on yhteistoiminnallisen oppimisen virtuaalinen kohtauspaikka
        • Yhdessä yrittäjämäiseen ekosysteemiin 3AMK:ssa
        • Onko aikuinen liian vanha leikkimään?
        • Äänimaisemien ymmärrys kehittyy osallistavilla mobiilityöpajoilla
    • ▼2018 (53)
      • ►joulukuu(3)
        • Hanketulokset kaikkien käyttöön
        • Tuottavuutta ja työhyvinvointia toisiaan tukien
        • Nuorten miesten luottamus- ja epäluottamuskokemukset nuoren tulevaisuuden raamittajana
      • ►marraskuu(4)
        • Hyötypelikiihdyttämö pelialan yhteiskehittäjänä
        • Älynväläystä odottavan aika on pitkä
        • Opinnollistaminen avuksi työssäkäyvälle sosionomiopiskelijalle
        • Varmuutta työelämään Australian opeilla
      • ►lokakuu(6)
        • Opiskelijayhteisöä rakentavat, murentavat ja energisoivat merkitykselliset tunteet
        • Viheliäiset ongelmat haastavat meidät
        • Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria yhä enemmän
        • Työelämäyhteistyö luo työhyvinvointia
        • Ohjaaja ja ryhmä auttavat oppimaan
        • Tulevaisuuden tapahtumia toteuttavat osallistettu yleisö ja ammattimahdollistajat
      • ►syyskuu(4)
        • Odottamattomia aarteita luovuuden avulla
        • 10 DAYS 100 CHALLENGES - syväsukellusta tulevaisuuden työelämätaitoihin
        • Metropolian TKI-toiminnan arviointi
        • Hyvät ja huonot uudisteet
      • ►elokuu(2)
        • Tulevaisuusajattelu osaksi innovaatio-opintoja - kokemuksia Teiniminnotalkoot kehittämistyöstä
        • Vantaan asukkaat osallistuvat kaupunkisuunnitteluun VR-pelin avulla
      • ►kesäkuu(3)
        • Yhteiskehittämisellä moninaisuuden johtamiseen
        • Ideoiden vuoropuhelusta yhteiskehittelyyn
        • Luovuudella arjesta enemmän
      • ►toukokuu(5)
        • Yhdessä innovoiden tuotekehitystä tulevaisuuden tarpeisiin
        • Yrittäjänainen haluaa kasvaa
        • Työhyvinvointi arjessa - miten sitä tuotetaan?
        • Fasilitointi on mahdollisuus työyhteisön kehittämiseen
        • Miksi opinnollistaa palkatonta työtä?
      • ▼huhtikuu(8)
        • ProjektiPerjantai: Robottibussi Suvilahdessa
        • Yhdeksän kysymystä sähköautoilusta
        • ProjektiPerjantai: Henkilökohtainen budjetointi Skotlannin malliin
        • Ammattikorkeakoulujen avoimuudella vaikuttavuutta, tehokkuutta ja yhteiskunnallista hyötyä
        • ProjektiPerjantai: Hyvinvointiyritykset kiertoon
        • Robottibussi tarvitsee toimivan reitin
        • ProjektiPerjantai: Robottibussin ulkoasuäänestys päättyy sunnuntaina
        • Podcast - Pelastavatko tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot maailman?
      • ►maaliskuu(7)
        • Kampuskehittäminen - uusia näkökulmia
        • Tarinatyöpaja auttaa nuoria jakamaan tarinoita ja tunteita
        • ProjektiPerjantai - hanketapahtuma työhyvinvointia edistämään
        • Tunteet opetuksen ja ohjauksen kontekstissa korkeakoulussa
        • ProjektiPerjantai: Interreg Baltic Sea Region -toisilta oppimassa
        • Rakentamisesta raunioiksi - kosteuden hallintaa rakennuksen koko elinkaaren ajan
        • ProjektiPerjantai: Höntsäilemällä elämässä eteenpäin
      • ►helmikuu(8)
        • Innovaatio - mitä se on?
        • ProjektiPerjantai: Matti -nuorille työpajoista työpaikkoja
        • Unen laatu ja työstressi yhteydessä toisiinsa - miten sitä tutkitaan?
        • ProjektiPerjantai: CIF -hankkeen juurruttamisopas
        • Yhdessä kehittäminen vaatii joustamista
        • ProjektiPerjantai: Henkilökohtainen budjetointi -hankkeen piirrosvideo
        • Tiedettä kansankielelle - miten muutos mahdollistuu?
        • ProjektiPerjantai: The Sacu Project
      • ►tammikuu(3)
        • Homepilkkujen viilausta - ratkaisuja rakennusten kosteusongelmiin?
        • Älyliikenne odottaa kypsymistään
        • Tikissä-toimituskunta innokkaana jakamaan hanketietoa
    • ►2017 (17)
      • ►joulukuu(1)
        • Innostu monialaisesti - ratkaisun avain nuorten osallisuuteen?
      • ►marraskuu(2)
        • Tuliko Onni puun takaa? Lue uunituore julkaisu!
        • Työstä osaamista tulevaisuuteen
      • ►lokakuu(3)
        • Työhyvinvointia ja tuottavuutta lvi-, kiinteistöhuolto- ja isännöintialalle
        • Minun, meidän ja muiden johtaminen
        • Osuustoiminnasta ja verkostoitumisesta potkua yritystoimintaan
      • ►elokuu(1)
        • Yrittäjänainen: opettele olemaan itsellesi paras mahdollinen pomo!
      • ►kesäkuu(2)
        • Päätöspyörteissä
        • Yksin toimivat yrittäjänaiset verkostoituvat aktiivisesti
      • ►toukokuu(2)
        • Tuliko Onni puun takaa, löysikö Ilona työniloa?
        • Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä metsäkonealalla
      • ►huhtikuu(1)
        • Imuroin merkityksiä MinnoFestissä
      • ►maaliskuu(1)
        • Metropolian innovaatio-opintojen tuloksena tukea nuorille äideille
      • ►helmikuu(1)
        • Mobility Revolution – A Shift towards Urban Sustainability
      • ►tammikuu(3)
        • Onni tulee puun takaa!
        • Onnistunut yrittäjänaisten ilta!
        • Osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille!
    • ►2016 (16)
      • ►lokakuu(1)
        • Haluaisitko liikkua älykkäämmin?
      • ►syyskuu(2)
        • Voidaanko turvallinen synnytys taata 50 eurolla?
        • Hankkeen päättyessä
      • ►heinäkuu(1)
        • Havaitsin tänään hyttysen
      • ►kesäkuu(7)
        • Mitkä asiat kertovat, että TKI- opettajat onnistuvat työssään?
        • Puolisen vuotta jälkeenpäin
        • Kokeneita opettajia kouluttamassa
        • Mistä Onni tulee?
        • Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty (?)
        • “Alakko nää mua?”
        • Onko opinnäytetyön ohjauksessa pelisääntöjä?
      • ►toukokuu(3)
        • Tehdääkö TKI- työtä talkoilla?
        • Edistys antaa syyn elää?
        • Päräyttääkö innovaatiotoiminta?
      • ►huhtikuu(1)
        • Kulttuurin kouraisuja sydämessä
      • ►maaliskuu(1)
        • Kriittinen mieli ja kokeilukulttuuri

    Avainsanat

    3AMK Creative Classroom Erasmus+ hanke henkilökohtainen budjetointi hoitotyö innovaatio innovaatio-opinnot julkaisu kansainvälinen hanke kehittäminen keksintö koulutus kumppanuushanke metropolia mikko-projekti minno nuoret ohjaus Onni tulee puun takaa hanke Oona Oona-hanke opiskelijat opiskelu osallisuus projekti ProjektiPerjantai Robottibussi syrjäytymisen ehkäisy tapahtuma teknologia tki Tuottavasti moninainen tuottavuus tutkimus työelämä työelämäyhteistyö työhyvinvointi työllistyminen työpaja viestintä yhteiskehittäminen Yrittäjänainen yrittäjyys yritysyhteistyö

    Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Metropolia.fi-sivuilla

    Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.

    Tutustu hankkeisiimme

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Jotta sivuston käyttö olisi sujuvaa, käytämme evästeitä ja suosittelemme niiden käyttöä myös Sinulle.  Voit tutustua tarkemmin evästeisiin tai poistaa ne kokonaan käytöstä asetukset-sivulla.

    Metropolian blogit
    Powered by GDPR plugin
    Tietosuojaseloste / Privacy Overview

    Kävijän tietokoneelle voidaan ajoittain siirtää ns. evästeitä (“cookies”).
    Evästeillä voidaan kerätä tietoja esimerkiksi miltä sivulta olet siirtynyt osoitteeseen, mitä www-sivujamme olet selannut ja milloin, mitä selainta käytät, mikä on näyttösi resoluutio ja käyttöjärjestelmä, sekä mikä on tietokoneesi IP -osoite eli mistä Internet -osoitteesta lähettämäsi tiedot tulevat ja minne ne vastaanotetaan.

    Evästetietojen avulla Palvelun kävijämääriä voidaan seurata Metropolian ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta sekä analysoida ja kehittää kävijöitä paremmin palvelevaksi. Lisäksi Metropolian yhteistyökumppanit saattavat käyttää mainonnan kohdentamiseksi evästeitä, joilla kerätään tietoa kävijän vierailuista tällä ja muilla sivustoilla. Evästeiden avulla kerättyä tietoa käytetään kävijän kiinnostusten kohteiden perusteella kohdennetun mainonnan tuottamiseen. Evästeiden avulla tehdyssä mainonnan kohdentamisessa kävijää ei yksilöidä eikä tietoja yhdistetä kävijältä mahdollisesti muussa yhteydessä saatuihin henkilötietoihin

    Kävijällä on mahdollisuus estää evästeiden käyttö muuttamalla selaimensa asetuksia siten, että selain ei salli evästeiden tallentamista.  Kävijä hyväksyy, että joidenkin palveluiden osalta evästeiden käytön estäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa palvelun toiminnallisuuteen.

    This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

    You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.

    Tarpeelliset evästeet / Strictly Necessary Cookies

    Tarpeelliset evästeet pitäisi olla aina käytössä jotta voimme tallentaa evästeet myöhempiä vierailujasi varten.

    Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

    Mikäli otat nämä evästeet pois käytöstä emme pysty tallentamaan niitä, ja joudut seuraavilla vierailuilla hyväksymään/kieltämään ne uudestaan.

    If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.

    Kolmannen osapuolen evästeet / 3rd Party Cookies

    Käytämme sivustolla Google Analytics ja Addtoany -lisäosia kerätäksemme tietoa mm. vierailijoiden kävijämääristä, suosituimmista sivuista jne.

    Pitämällä evästeet päällä autat parantamaan/kehittämään palveluamme.

    —--

    This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.

    Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.

    Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!