”Nuoruus on taitojen ja kykyjen kehittämisen aikaa ja on tärkeää, että helsinkiläisnuorilla on yhtäläiset mahdollisuudet kasvaa ja kehittää itseään monipuolisesti. Helsingin kaupungin tehtävänä on tuottaa sellaisia palveluja, jotka edistävät nuorten hyvän elämän kehitystä sekä mahdollistavat taitojen ja kykyjen käyttöä.” (1)

Helsingissä kaupungin sisällä on alueittaisia eroja nuorten työllisyydessä ja työttömyydessä. Nuorista 20-29 -vuotiaiden työttömyysaste on korkein itäisessä ja alhaisin eteläisessä suurpiirissä. Vieraskielisillä nuorilla työttömyys on yleisempää. Etenkin koronan vaikutuksesta työttömyysluvut ovat korkeat. Helsingin seudulla oli syksyllä 2020 lähes 11 000 työtöntä nuorta. (2)

Nuorten palvelujen kompastuskivet

Nuorten työllistämisen edistäminen edellyttää useiden eri palvelujen yhteensovittamista, mikä joskus lisää epäselvyyttä siitä, kuka on nuoresta viime kädessä vastuussa. Esimerkiksi ”julkishallinnolta edellytetään vaikeasti työllistyvien työllistymisen edistämisessä laaja-alaista lähestymistapaa, jossa huomioidaan työllistymisen tuen lisäksi terveydelliset, psykososiaaliset ja taloudelliset asiat” (3). Tällöin saatetaan olettaa, että vain nuori yksin ottaa vastuun työllistymisestään ja hyvinvoinnistaan. Tämä on kuitenkin selvästi ristiriidassa sen kanssa, että juuri haasteellisessa elämäntilanteessa olevilta nuorilta edellytetään moninaisia taitoja palveluviidakossa (4) selviämiseksi.

Nuorille suunnattujen palveluiden kompastuskivenä voi osaltaan olla myös nuoruuden kehityksen monivaiheisuuden ja kokonaisvaltaisuuden ymmärtäminen. Esimerkiksi Marcian (5) mukaan nuoruuden tärkeään etsikkoaikaan liittyy nuoren mahdollisuus tutkia ja kokeilla erilaisia asioita ja rooleja, ja lopulta löytää ne, joihin hän voi sitoutua (6), (7), (8).

Yleisesti ottaen, nuorille kohdennettujen palveluiden haasteena pidetään niiden

• oikea-aikaisuutta (9)
• katkonaisuutta (10)
• tai ongelmalähtöisyyttä (11).

Esimerkiksi Ohjaamo-toiminnalla on etsitty ratkaisuja nuorten palveluiden saavutettavuuteen nuorilähtöisesti ja nuoria stigmasoimatta (12). Myös Työllisyyden kuntakokeilujen valtakunnallisena tavoitteena on edistää nykyistä tehokkaampaan työttömien työnhakijoiden (myös nuorien) työllistymistä, koulutukseen ja palveluihin ohjautumista sekä luoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen (13). Nuorten kanssa työskentelevillä työntekijöillä olisi hyvä olla kohtaamis- ja motivointitaitoja, nuorten kokonaisvaltaisen tilannearvioinnin sekä palveluihin kiinnittämisen ja sitouttamisen (10) taitoja.

Uusia ohjauksen keinoja ja työvälineitä jalkautuvaan nuorisotyöhön

Futu-hankkeessa testataan auton käyttöä jalkautuvassa nuorisotyössä. Valo-Valmennusyhdistys ry:llä käytössä oleva tila-auto toimii turvallisena kohtaamispaikkana jalkautuvassa nuorisotyössä. Sen avulla helpotetaan hankkeen kohderyhmän nuorien liikkumista palveluihin, esimerkiksi silloin kun kotoa poistuminen on muutoin haastavaa.

Autosta on saatavilla ohjaajien aikaa, välipalaa ja mahdollisuus käyttää mobiililaitteita, esimerkiksi oman elämäntilanteen arvioinnin tueksi ja sopivien palveluiden löytämiseksi. Tällä hetkellä FUTU-auton käyttö ei ole täysimääräistä, mutta koronarajoitusten hellittäessä päästään aloittamaan suunniteltu toiminta. Tuolloin Valo-Valmennusyhdistyksen ohjaajat liikkuvat Futu-autolla Itä-Helsingissä tarjoten kohderyhmälle edellä kuvattua palvelua.

Nyt poikkeusaikana jalkautuvaa työtä tehdään jalkaisin ja tulevaisuussuuntautunutta ohjausta (14), (15), (16) toteutetaan viikoittain digitaalisesti Nuorisotakuutalon Discordin Tulevaisuustorstaissa. Discord on monipuolinen yhteisöpalvelu, jossa nuoret tekevät  tulevaisuussuuntautuneen ohjauksen harjoituksia ja havainnoivat tulevaisuuttaan eri näkökulmista.

Tulevaisuustorstaissa on tähän mennessä

• käsitelty itseä menneessä
• peilattu menneitä kokemuksia nykyhetkeen
• annettu itselle kiitosta koetuista kokemuksista, niistä oppimisesta ja positiivista muutoksista.

Tämä on mahdollistanut myös tulevaisuuden hahmottamisen myönteisemmin. Tulevaisuuden hahmottaminen mahdollistuu luovan, rohkean, positiivisen, mutta myös realistisen ajattelun avulla.

Lähteet

1. Hyvinvointitilastot.fi
2. Nuorten hyvinvointikertomus.fi
3. Saikku, P. (2018) Hallinnan rajoilla: Monialainen koordinaatio vaikeasti työllistyvien työllistymisen edistämisessä (helda.helsinki.fi). Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos. Helsingin yliopisto.
4. Gissler M., Kekkonen, M. & Känkänen, P. (2018) (toim). Nuoret palveluiden pauloissa. Nuorten elinolot -vuosikirja 2018 (PDF) (julkari.fi)
5. Marcia, J. (2002) Identity and Psychosocial Development in Adulthood. Identity: An International Journal of Theory and Research 2(1), 7 – 28.
6. Helve, H., Côté, J., Synarenko, A., Sinisalo-Juha, E., Mizokami, S., Roberts, S. E., Nakama, R. (2017) Identity Horizons among Finnish Post-Secondary Students: A Comparative Analysis. International Journal of Identity, 17:3, 191 – 206.
7. Côté, J. & Levine, C. (2002) Identity, Formation, Agency, and Culture. A Social Psychological Synthesis. New York: Pcychology Press.
8. Bryant, L. & Williams, C. 2020. Place and space in social work. Qualitative Social Work, Vol. 19(3) 321–336 (journals.sagepub.org).
9. Toiviainen, S. (2019) Suhteisia elämänpolkuja. Koulutuksen ja työn marginaalissa olevien nuorten toimijuus ja ohjaus. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura ry, julkaisuja 217.
10. Määttä, M. & Määttä, A. (2015) Parempia ratkaisuja koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten tukemiseen. Helsinki: Valtioneuvosto. Valtion selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 16/2015.
11. Peltola, M. & Moisio, J. (2017) Ääniä ja äänettömyyttä palvelukentillä. Katsaus lasten ja nuorten palveluko – kemuksia koskevaan tietoon. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto /Nuorisotutkimusseura ry, Julkaisuja 190.
12. Määttä, M. & Souto, A.-M. (2019) Tutkittu ja tulkittu Ohjaamo. Nuorten ohjaus ja palvelut integraatiopyörteessä. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura ry, Julkaisuja 154.
13. Työllisyyspalvelut (hel.fi).
14.  Ojanen, M. 2021. Nuorten tulevaisuussuuntautuneelle ohjaamiselle on tarve poikkeuksellisena aikana ja sen jälkeen. Tikissä-blogi.
15. Raatikainen, E. 2020. Toivoa huomiseen – uskallusta tulevaan. Tikissä-blogi.
16. Piekkari, J. 2020. Käteviä välineitä nuorten tulevaisuusohjaukseen. Tikissä-blogi.

Kirjoittajat

Eija Raatikainen työskentelee yliopettajana Metropolian sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalueella. Työnkuvaan kuuluvat kansallinen ja kansainvälinen hanketyö projektityöntekijänä ja projektipäällikkönä.

Eeva Sinisalo-Juha on koulutukseltaan nuorisotyön & nuorisotutkimuksen YTM. Hän työskentelee nuorisotyön ja seikkailukasvatuksen parissa Humak-ammattikorkeakoulussa ja on käynnistämässä Futua 2020 asiantuntijana Valo-Valmennusyhdistyksessä.

Johanna Sova on koulutukseltaan kasvatuspsykologi (KM) ja hän toimii Valo-Valmennus ry:n asiantuntijana.

Lisätietoa

• FUTU-hankkeen sivuilta
• Valo-valmennuksen sivustolta
• Nuorisotakuutalon sivustolta

Vuonna 2020 alkaneet poikkeukselliset ajat ovat haastaneet elämäämme monin tavoin. Koronapandemia ei ole tavoittanut ihmisiä vain paikallisesti tai kansallisesti – kriisi on maailmanlaajuinen. Tässä kirjoituksessa käsittelen koronapandemian aiheuttamaa poikkeusaikaa nuorten kohtaamien haasteiden, tulevaisuuteen suuntaamisen, nuorten kohtaamisen sekä tulevaisuussuuntautuneen ohjauksen näkökulmista. Tuloksia poikkeusajan rajoitustoimien kielteisistä ja polarisoivista vaikutuksista on jo ehditty saada. Havaintoja nuorten kasvavasta pahoinvoinnista tehdään tiheään.

Tulevaisuuden valintoja ohjaa nykyhetki

Nuoruuteen kuuluu vaihtoehtojen pohtiminen ja tulevaisuuteen suuntaavien valintojen tekeminen. Valinnoissa korostuu nykyhetki. Myöhäismodernissa yhteiskunnassa valintoihin on arvioitu vaikuttavan mennyttä tai tulevaa enemmän nykyisyys (1, 2, 3), joka on monin tavoin aiempaa kompleksisempi. Nuorten nykyhetkessä tekemät valinnat ja teot rakentavat yksilöllistä tulevaa (4). Nuoret pohtivat tulevaisuutta paitsi mahdollisuuksien myös erilaisten ajan epävarmuuksien synnyttämien riskien kautta (5).

Poikkeusaika sekä sen synnyttämä epävarmuus koskettaa erityisellä tavalla nuoria. Tulevaisuuteen suunnataan totutusta poikkeavassa, monin tavoin ennakoimattomassa ajassa. Pandemia-aika on saanut nuoret ajattelemaan omaa tulevaisuuttaan aiempaa enemmän (6). Osa nuorista uskoo pandemia-ajalla olevan pysyviä vaikutuksia elämäänsä (7). Huoli tulevaisuudesta ja omasta jaksamisesta painaa (8).

Valtaosaa nuorista omat voimavarat, lähiyhteisön tuki ja vahva tulevaisuususko kannattelevat myös poikkeusaikojen yli. Ei kuitenkaan kaikkia. Riskinä on, että poikkeusajan pitkittyminen lisää huolta ja jaksamisen ongelmia. Tulevaisuususkoa ja uskoa omasta pärjäämisestä koetellaan. Kielteiset vaikutukset heijastuvat erityisesti niihin nuoriin, joiden hyvinvointi ja voimavarat ovat jo ennestään heikot tai uhattuina. Esimerkiksi työttömistä nuorista muita harvemmilla on ollut luotettava aikuinen jakamassa korona-ajan huolia. Yksin asuminen ja työttömyys näyttäisivät olevan riskejä yksinäisyyden kokemuksen lisääntymiselle. (7)

Nuorten kohtaaminen ja tukeminen kohti omannäköistä tulevaa

Nuori tarvitsee tulevaisuuteen suuntaavien valintojen tekemiseen voimavaroja sekä kykyä nähdä tulevaisuus positiivisia mahdollisuuksia sisältävänä. Omien vahvuuksien tunnistamisella sekä sosiaalisella tuella on merkitystä. Nuoret itse kokevat sosiaalisten kontaktien antavan voimaa selvitä ajassa, jossa totuttua on ravisteltu. Samalla, poikkeusajan toimet ovat rajanneet nuorten sosiaalista kanssakäymistä ja tehneet yksinäisyydestä merkittävän korona-ajan ongelman. (8, 9) Nuorta kannatteleva tuki ei välttämättä ole tavoitettavissa.

Poikkeusaika luo tarpeen nuorten kohtaamiselle ja aktiiviselle tuen tarjoamiselle sitä tarvitseville. Usein kohtaaja löytyy nuoren omasta lähiyhteisöstä ja on nuoren perhe, vanhempi tai muu läheinen tai ystävä. Jos lähiyhteisön tukea ei ole saatavilla tai se ei riitä, nuorten huolia jakamaan ja tulevaisuuden suunnittelua tukemaan tarvitaan ulkopuolista apua. Jo tehdyt selvitykset antavat viitteitä siitä, ettei nuoria ole tavoitettu korona-aikana samassa määrin kuin aiemmin (10). Tarvitaan tehostettuja ja kohdennettuja palveluja sekä uusia ja tehokkaita toimintamalleja.

Kohtaaminen edellyttää herkkyyttä kuulla nuorta, taitoa kohdata. Se edellyttää kohtaamiselle avoinna olevia tiloja myös poikkeusaikoina – olivatpa ne sitten verkkoalustoilla tai fyysisesti tavoitettavia.

Apuna tulevaisuussuuntautunut ohjaaminen

Nuorten tulevaisuussuuntautuneelle ohjaamiselle on erityinen tarve ajassa. Creating Positive Future FUTU –hankkeessa (2020-2022) juurrutettavat ja edelleen kehitettävät tulevaisuussuuntautuneet ohjaus- ja toimintamallit toimivat apuna nuorten kohtaamisessa sekä tulevaisuuden pohtimisessa yhdessä nuoren kanssa (11).

Hankkeen tavoitteena on tavoittaa ja kohdata erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevia nuoria ja tulevaisuussuuntautuneen ohjauksen keinoin pohtia yhdessä nuorten tulevaisuuden rakentamisen kannalta olennaisia kysymyksiä:

• Kuka minä olen?
• Mitä minä osaan?
• Mihin minä pystyn?

Tavoitteena on tukea nuoria vaihtoehtoisten koulutus- ja /työllistymispolkujen hahmottamisessa sekä auttaa heitä näkemään oma tulevaisuus positiivisia vaihtoehtoja sisältävänä ja tavoittelemisen arvoisena asiana.

Tulevaisuussuuntautuneella ohjaamisella autetaan nuorta vahvistamaan luottamusta omaan pärjäämiseen ja valmistetaan muutosten kohtaamiseen myös haastavina ja epävarmoina aikoina sekä niiden jälkeen – yksilöllisesti ja omannäköisesti, mutta ei yksin.

Lähteet

1. Adam, B. (1990). Time and social theory. Oxford: Polity.
2. Adam, B. (2003). Reflexive modernization temporalized. Theory, Culture and Society 20: 2, 597–598.
3. Nowotny, H. (1994). Time: the modern and postmodern experience. Cambridge: Polity Press
4. Rubin, Anita (2013) Hidden, inconsistent, and influential: Images of the future in changing times. Futures 1/2013, Vol.45, 38-44.
5. Kojo, M. (2010). Laajentunut nykyisyys: nuorten tulevaisuuteen suuntautuminen työn marginaalissa. Nuorisotutkimus 2/2010, 23-35.
6. Lasten ja nuorten säätiö (2020). Nuorten ääni: 10 kysymystä koronatilanteesta 4/2020.
7. Haikkola, L. & Kauppinen, E. (2020). Nuorten korona-ajan yksinäisyys ja näkemykset koronan vaikutuksista tulevaisuuteen. Nuorisotutkimusseura. Julkaistu 15.12.2020.
8. Pelastakaa Lapset (2020). Lapsen ääni 2020: Lasten näkemyksiä koronakeväästä.
9. Mp korona –kyselytutkimus (2020). Nuortenmedia Demi, Suomen Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Väestöliitto, Pelastakaa Lapset ry & Nuorten mielenterveysseura Yees.
10. Kauppinen, E. & Kiilakoski T. & Lahtinen J. (2020) Nuorisotyötä koronan aikaan. Nuorisotutkimusseura. Julkaistu 15.12.2020.
11. FUTU-hankeen verkkosivut

Kirjoittaja

Miia Ojanen (YTT) on lehtori Metropolian hyvinvointi –osaamisalueella sosiaalialan tiimissä. Hän opettaa sosionomi (& YAMK) –koulutuksessa TKI-menetelmiä, ohjaa opinnäytetöitä ja toimii hanketyössä.

”Oikeanlainen ja kohdennettu tuki synnyttää oikeudenmukaisuuden ja turvan tunteen, hyvinvointia sekä halua osallistua yhteiskuntaan”.^[1]

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 -raportin^[2] mukaan yhteiskunnassa tulee lisätä sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Tähän ehdotetaan ratkaisuksi esimerkiksi ihmisten yksilöllisten polkujen vahvistamista työttömyydestä työelämään. Varsinkin nuorten työttömyyttä on kyseisen raportin mukaan ehkäistävä, sillä heillä riski jäädä pysyvästi työttömäksi on keskimääräistä suurempi kuin muilla ryhmillä. Myös maahanmuuttajien ja heidän perheenjäsentensä kotouttamista tulee vahvistaa. Nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli 14,3% syyskuussa 2020, mikä oli sama kuin vuotta aiemmin.^[3] Kehityssuunta on varovaisen myönteinen, vaikkakin luku on korkea. Muutosta huonompaan ei kuitenkaan ole sen mukaan tapahtunut.

Ihmisen osallisuuden tunteen kannalta on tärkeää, että hän voi vaikuttaa yhteisön asioihin ja kokee tulevansa kuulluksi.^[4] Työelämäosallisuus lisää mahdollisuutta merkitykselliseen arkeen, työhön kiinnittymällä. ”Ihmisen hyvinvointiin kuuluvat kokemukset osallisuudesta, merkityksellisyydestä ja ryhmään kuulumisesta”.^[1] Nuoret etsivät paikkaansa niin maailmassa kuin työelämässä. Tutkimusten mukaan pitkäaikaistyöttömäin vanhempien lapsilla on usein suurempi työttömyyden todennäköisyys verrattuna niihin lapsiin, joiden perhetaustassa ei ole työttömyyttä.^[5]

Itsestä riippumaton tulevaisuus

Nuoruuteen elämänvaiheena kuuluu itsen löytäminen ja erilaisten roolien hahmottaminen. Aapola ja Werden (2016) mukaan nuoret kuitenkin vasta hahmottavat tulevaisuuttaan, ovat juuri siksi erityisen haavoittuva ryhmä. Myös perinteiset aikuistumisen mallit ovat kyseenalaistuneet, eikä yhteiskunta välttämättä pysty takaamaan ihmisille vakaita elinehtoja. Tämä synnyttää nuorissa epävarmuutta. ^[6]

Nuori voi hyötyä turvallisen aikuisen tuesta ja ohjauksesta tulevaisuuden mahdollisuuksien hahmottamisessa.^[7] Tulevaisuutta hahmottaessa voi syntyä monia vastatunteita, kuten toivoa ja toivottomuutta, iloa ja pelkoa, hämmennystä ja määrätietoisuutta. Nuori voi kokea tulevaisuuden kiehtovaksi ja innostavaksi tai vastaavasti uhkaavaksi – tai ymmärrettävästi näitä kaikkia tunteita vaihtelevasti. Osallisuuden voidaan ajatella liittyvän myös nuoren osallisuuden kokemukseen omasta elämästään, ja tulevaisuudestaan. On sitten kyse huomisesta, seuraavista tunneista tai pidemmästä ajanjaksosta puhumattakaan.

Aikaisempien elämänkokemustensa pohjalta nuori yrittää sopeutua tulevaan ja toimia itse toivomansa tulevaisuuden luomiseksi.^[8] Joskus kuitenkin positiivisen huomisen hahmottaminen voi olla yksin hankalaa. Tällöin häntä voi auttaa turvallinen aikuinen ja tulevaisuussuuntaunut ohjaus. Tulevaisuussuuntautunut ohjaus on ennakoimatonta asennoitumista tulevaan.^[9]

FUTU-hanke edistää nuorten tulevaisuutta vahvistavaa työotetta

Creating Positive Future FUTU -hanke (2020 -2022) on jatkohanke Motiivi -tulevaisuustyöskentelyn uudet menetelmät (2017-2019, ESR S20920) hankkeelle ^[10]. FUTU-hanke liittyy osaltaan Suomen hallitusohjelmaan, jonka mukaan yhtenä keskeisimmistä tavoitteista on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja sekä parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Tavoitteena, jossa ”Suomi on entistä tasa-arvoisempi ja yhdenvertaisempi maa, jossa luottamus lisääntyy ja jokainen ihminen on arvokas”^[11] ovat tärkeitä elementtejä ja tavoitteita myös FUTU-hankkeessa.

Hankkeessa mallinnettavia tulevaisuusohjauksen muotojen avulla tuetaan valmiiden ratkaisujen sijaan ihmistä omannäköisen tulevaisuuden löytämisessä ja sen rakentamisessa. Ohjauksen keskiössä on kolme pääkysymystä

1. Kuka minä olen?
2. Mitä minä osaan?
3. Mihin minä pystyn? ^[12]

Ydinkysymyksiä kenelle tahansa omaa tulevaisuutta pohtivalle. FUTU-hanke pyrkii testaamaan ja edelleen kehittämään MOTIIVI-toimintamalleja sekä uutena jalkautuvaa työotetta, maahanmuuttajatyttöjen vertaistyttötyötä ja sukupuolisensitiivistä työotetta. FUTU-hanke pyrkii osaltaan edistämään nuorten tulevaisuususkon rakentumista vahvistamalla ohjaajien ^[13]  tulevaisuusohjauksen mallien juurtumista ja edelleen kehittymistä erilaisissa toimintaympäristöissä ja konteksteissa.

Lähteet

1. Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus Eheä yhteiskunta ja kestävä hyvinvointi (PDF). Valtioneuvoston julkaisusarja 22 | 2018.
2. Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 2011:1
3. Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-7830. Syyskuu 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.10.2020].
4. Nivala, E. & Ryynänen, S. 2019. Sosiaalipedagogiikka: Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Gaudeamus. 1.painos.
5. Sosiaalihuoltolain soveltamisopas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:5.
6. Aapola-Kari, S. & Wrede-Jäntti, M. 2016. Perinteisiä toiveita, nykyhetkeen kiinnittyviä pelkoja – nuoret pohtivat tulevaisuutta. Teoksessa Myllyniemi, s. (toim.) Katse tulevaisuudessa. Nuorisobarometri 2016, 159-177. (PDF)
7. Raatikainen, E. & Poikolainen, J. 2020. Nuorten miesten luottamus- ja epäluottamuskokemukset nuoren tulevaisuuden raamittajina, (2)2020, 37-52. Avautuu Nuorisotutkimusseura.fi
8. Rubin, A. & Kaivo-Oja, J. 1999. Towards a futures-oriented sociology. Journal International Review of Sociology. Revue Internationale de Sociologie. Volume 9, 1999 – Issue 3.
9. Tulevaisuusohjaus.fi -verkkosivu
10. FUTU-hankkeen verkkosivut
11. Hallitusohjelma. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi. Avautuu valtioneuvosto.fi
12. Hämäläinen A., Ipatti A., Raatikainen E. (Eds.). (2019). Nuorten tulevaisuusohjaus – monta tietä tulevaan, Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja., Metropolia Ammattikorkeakoulu.
13. Piekkari, J, Käteviä välineitä nuorten tulevaisuusohjaukseen, blogi (8.10.2020).