Ammattikorkeakoulujen avoimuudella vaikuttavuutta, tehokkuutta ja yhteiskunnallista hyötyä

”Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista.”

Tämä YK:n ihmisoikeuksien julistuksen artikla 27 antaa meille oikeuden osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan sekä hyötyä avoimuudesta. Myös korkeakouluilta edellytetään yhä enemmän avoimuutta. Ne kasvattavat uusia ammattilaisia, huolehtivat ammatissa toimivien osaamisen kehittämisestä, tutkivat ja kehittävät, ja kaikki tämä pääosin julkisella rahoituksella. Julkisella rahoituksella saavutettavaa yhteiskunnallista hyötyä ja vaikuttavuutta pyritään tehostamaan toimimalla yhdessä läpinäkyvästi niin, että eri osapuolet hyötyvät yhteistyöstä ja päällekkäistä toimintaa vältetään.

Nopeasti muuttuva yhteiskunta hyötyy avoimuuden kulttuurista: uusin tieto on hyödynnettävissä ja uudelleen käytettävissä mahdollisimman nopeasti, helposti ja laajasti. Myös pääkaupunkiseudun kolme ammattikorkeakoulua Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia (3AMK) ovat yhdessä kehittäneet ja sitoutuneet avoimuuden lupauksiin ja periaatteisiin.

Miksi avoimuus on TKI-toiminnassa tärkeää?

Euroopan komission mukaan avoimuus takaa eurooppalaiselle tieteelle, taloudelle ja yhteiskuntajärjestelmälle parhaat kehitysnäkymät. EU:n tutkimuksesta ja innovaatioista vastaava komissaari Carlos Moedas ajaa vahvasti ns. kolmen O:n politiikkaa ”Open Science, Open Access and Open to the World”. Sen keskeisenä ajatuksena on, että julkisesti rahoitetun tutkimustiedon tulee olla kaikkien saatavilla ja tiedon helposti uudelleen käytettävissä. Komissaari Moedasin mukaan kyseessä ei ole pelkästään tutkimustulosten avoimuus, vaan “A systemic change in the modus operandi of science and research”.

Kansainväliset linjaukset siirtyvät myös suomalaiseen toimintamalliin. Mm. opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää ammattikorkeakouluilta avoimuuden kulttuurin kehittämistä. Ammattikorkeakoulut tekevät tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI), jossa kehitetään eri aloille ratkaisuja, toimintamalleja ja uusia innovaatioita. TKI-toiminnan avoimuuteen on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota.

Avoimuuden lisäämisen tarve on noussut sekä TKI-toimintaa tekeviltä että sitä rahoittavilta tahoilta. Ajatellaan, että globaalien, monisyisten ja haastavien ongelmien ratkaisemiseksi meidän pitää toimia yhdessä ja uusi tieto tulee olla mahdollisimman avoimesti saatavissa ja käytettävissä.

Mitä avoimuus on käytännössä?

Ensimmäisessä vaiheessa kohti avoimuuden kulttuuria ammattikorkeakoulut lisäsivät viestintää kehittämishankkeistaan. Hankkeissa saavutetuista tuloksista korkeakoulut kertovat mm. julkaisutoiminnan avulla (esim. Metropolia ja Haaga-Helia). Kaikki julkaisut tehdään avoimen julkaisemisen (open access) periaatteella. Se tarkoittaa, että kuka tahansa voi perehtyä niiden sisältöön avoimesti verkossa. Tuloksista kerrotaan aktiivisesti myös sosiaalista mediaa hyödyntäen, jolloin tieto leviää myös perinteisen tiedeyhteisön ulkopuolelle.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tulosten lisäksi niiden saavuttamisessa käytetyt aineistot ja menetelmät voivat olla yhteiskäyttöisiä ja avoimia, eli uudelleenkäytettävissä ja hyödynnettävissä tutkimusetiikan ja juridiikan asettamissa rajoissa.

Aineistojen avaaminen ja avointen aineistojen käyttäminen omassa toiminnassa tehostaa ja nopeuttaa TKI-toimintaa. Avoimien, valmiiden aineistojen käyttö säästää merkittävästi resursseja. Lisäksi jotkut aineistot ovat ainutlaatuisia, ja niiden uudelleen kerääminen on mahdotonta, kallista tai jopa eettisesti arveluttavaa. Laajat, saatavilla olevat aineistot ja niiden yhdistäminen mahdollistavat ajalliset ja paikalliset vertailut ja parantavat toiminnan innovatiivisuutta, eri alojen välistä verkostoitumista ja tekijöiden tunnettavuutta. Tietoarkistot mahdollistavat pääsyn jo kerättyihin aineistoihin ja niiden hyödyntämisen. Tunnetuimpia tietoarkistoja ovat esim. Aila, IDA ja Zenodo.

Myös TKI-toiminnan infrastruktuurit ja ympäristöt voivat olla avoimia. Niillä tarkoitetaan erilaisia kokonaisuuksia, jotka muodostuvat esimerkiksi tutkimuksen, osaamisen, innovaatiotoiminnan, palvelujen tai fyysisten laitteiden ympärille. Infrastruktuurit ja ympäristöt ovat olennainen osa ammattikorkeakoulujen osaamista. Esimerkiksi Laurean living labit eli elävät laboratoriot perustuvat avoimen innovaation periaatteeseen ja jaettuun kumppanuuteen. Niissä yhdistetään eri osapuolten ideoita, tietoa ja voimavaroja monisyisten haasteiden ratkaisemiseen.

Suomen tutkimusinfrastruktuurien tietopankki  pyrkii edistämään tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöä ja avoimuutta kuvailemalla ja esittelemällä tutkimusinfrastruktuureja ja niiden palveluita yhtenäisellä tavalla. Ammattikorkeakoulujen TKI-ympäristöjä ja -infrastruktuureita sekä niiden käyttömahdollisuuksia esitellään em. tietopankkia laajemmin Arenen sivustolla.

Pääkaupunkiseudulla yhdessä kohti avoimuutta

Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian liittouma 3AMK työsti yhteisen Viisas avoimuus -politiikan, joka määrittelee niiden TKI-toiminnan sekä oppimistoiminnan avoimuutta.

Lupausten johtavana teemana on toimintamme yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Näemme avoimuuden arvona, joka ilmenee erityisesti vaikuttavana yhteistyönä, avoimena tiedonkulkuna ja infrastuktuureina, eettisinä toimintatapoina sekä avoimuutta edistävänä toimintakulttuurina. Avoimuudella lisäämme toimintamme tehokkuutta ja tehostamme julkisella rahoituksella saavutettavaa yhteiskunnallista hyötyä.

Viisaan avoimuuden lähtökohta on, että avaamme infrastruktuurit ja ympäristöt, aineistot, menetelmät ja tulokset aina kun se on mahdollista. Avoimuudesta voimme poiketa perustellusta syystä, esim. jos henkilötietojen ja yksityisyyden suoja, tulosten kaupallinen hyödyntäminen tai toiminnan tavoitteet vaarantuvat avoimuudesta. Viisasta avoimuutta on myös se, että hyödynnämme omassa toiminnassamme avoimia infrastruktuureja, ympäristöjä, aineistoja, menetelmiä ja tuloksia aina kun mahdollista.

Avoimuuspolitiikkaa valmisteltiin työryhmässä, johon kuului TKI- ja oppimistoiminnan, kirjasto- ja tietopalveluiden sekä it-palveluiden henkilöstöä kolmesta ammattikorkeakoulusta. Tuloksena syntyi kymmenen avoimuuden lupausta ja niitä toteuttavat periaatteet (kuva), jotka 3AMK strategisen liittouman Rehtorikollegio hyväksyi vuoden 2017 lopulla.

Kirjoittajat Susanna Näreaho, Hanna Lahtinen ja Pekka Lahti

Susanna Näreaho (FT) on ympäristöalan tutkija, joka työskentelee nykyään Metropolian TKI-palveluissa keskittyen TKI-toiminnan laatuun, etiikkaan ja avoimuuteen liittyviin kysymyksiin.

Hanna Lahtinen (FT) työskentelee Laurean Tieto- ja julkaisupalveluiden johtajana vaikuttaen avoimen toimintakulttuurin osaamisen ja hyödyntämisen edistämiseen.

Pekka Lahti (KTM) työskentelee Haaga-Helian TKI-palveluissa, toimien ulkopuolisesti rahoitettujen projektien tehtävissä ja avoimen tieteen ja tutkimukseen liittyvien kysymysten parissa.