Lehdet, televisio ja internet ovat pitäneet huolen, että olemme jatkuvasti tietoisia, miten vaikeaa aikaa elämme. Pandemian lisäksi meitä kurittaa etätyön, perhe-elämän ja harrastusten yhteensovittaminen. Totta on, että joillekin etätyö on merkinnyt kaiken kaatumista päälle kotioloissa. Teams ja lapset huutavat samaan aikaan, toisessa odotetaan kommentteja ja toisaalla välipalaa ja puhelimeenkin pitäisi vastata. Ovea ei enää voi sulkea töiden jälkeen perässään.

Mutta poikkeusajat ovat merkinneet myös hidastamista, ja asioiden tarkastelemista uusista näkökulmista. Kun aiemmin lähdettiin lomailemaan kaukaiselle paratiisisaarelle, tai saatettiin pohtia viikolla, löytyisikö joku äkkilähtö pitkän viikonlopun viettoon etelässä tai jossakin Euroopan hiihtokeskuksessa, nyt suunnitellaan pieniä asioita. Ehkäpä käydään ostoksilla viikonloppuna tai lähdetään mökille korjaamaan aitaa? Tai vain oleillaan? Mennään pitkälle kävelylle ja syödään perheen kesken?

Hiljaa tuleekin hyvä

Olemme olosuhteiden pakosta, mutta myös tiedostamattamme innovoimassa itsellemme uutta hieman verkkaisempaa elämäntyyliä, johon kuuluvat kotoilu ja aiemmin tylsinä tai pakkopullana pidetyistä asioista nauttiminen. Ja, että se tuntuukin monesti paremmalta. Signaali tästä on nähtävissä sosiaalisen median harrasteryhmissä. Vanhojen talojen kunnostamisesta, erilaisista remonteista, käsitöistä, ruoanlaitosta, keräilystä, liikunnasta, lemmikeistä ja ties mistä tekemisestä kiinnostuneiden ryhmiin tulvii koko ajan uusia jäseniä. Esitellään, mitä ollaan tekemässä, kannustetaan korjaamaan vanhaa, tekemään itse, kokeilemaan ja ihastellaan hienoja tuloksia. Nyt on aikaa tehdä niitä pieniä asioita, jotka ovat aiemmin jääneet kaikessa kiireessä kesken. Tai, aikaa on aina ollut, mutta olemmeko jakaneet sen väärin?

Muuttunut normaali

Ihminen on luonnostaan varsin mukavuudenhaluinen, emmekä kovin mielellämme halua muutosta. Jokainen toivoo, että poikkeusajat päättyisivät mahdollisimman pian. Ja että pääsisimme takaisin paljon puhuttuun normaaliin arkeen. Arki kuitenkin lienee pysyvästi muuttunut. Joten, kun paluu tapahtuu, valinta on meidän jokaisen. Aloitammeko ennennäkemättömään kulutusjuhlan, jossa lennetään kerosiinin voimalla kaukaisiin lomakohteisiin ja ostetaan kaikkea mahdollista – kun taas kauppoihin pääsee vapaasti. Vai jatkammeko leppoisammalla linjalla? Pysymmekin kotimaassa, vähennämme kauas matkustamista, teemme pieniä reissuja, ja itselle hyödyllisiä tekoja – ”ihan tässä lähiseuduilla vaan.”

Poikkeusajassa on mahdollisuuksia myös innovaatioille ja liiketoiminnalle. Nyt kannattaa etsiä heikkoja signaaleja aiemmin vähemmälle huomiolle jääneistä osaamistarpeista. Vapaa-ajan lisääntyneet aktiviteetit, harrastukset ja tekeminen tarvitsevat uudenlaisia palveluntarjoajia. Onko sinulla oman ammattiosaamisesi lisäksi jokin muu, aiempi osaaminen tai koulutus, joka voisikin nyt tulla tarpeeseen? Josta voisi tulla uutta liiketoimintaa?

Haravointi on uusi Dubai.

Kirjoittaja

Recently, health, well-being and functional ability have improved among residents in highly developed countries such as Finland and Japan. However, it is uncertain, if the positive development will continue in the future. For example, dietary habits have become less healthy and physical activity has declined (Kaikkonen R. et al. 2012). Health inequalities remain high between different regional and educational background groups in these countries (Koponen P. et al. 2018; Yamamoto T. & Tsuneishi M. 2015).

Promoting health with the means of multi professional work is an important way to promote better life for inhabitants of municipalities. Universities of applied sciences educating dental hygienists need to prepare future professionals to work together on the challenges of healthcare, in the changing societies and in different cultural contexts.

In this blog post, we will discuss the common risk factor approach and its means to improve the oral health of people in Finland and Japan.

Insights to health and oral health in Finland and Japan

Both Finland and Japan are highly developed countries. Technological development in both countries has been rapid during the past 50 years, also in health care sector. In Japan and Finland, health care sectors are wide and diverse, but still, there are inequalities and health divides between different population groups (e.g., low-income pensioners).

In Finland, there is polarization, which means that there is a small group of children, who suffer from many different problems in their social environment and in health issues, like oral and dental diseases. Only half of children brush their teeth twice a day, as it is recommended. There is also poverty in addition to bad dietary habits (too much sugar and not enough vegetables/ berries and fruits). (Kaikkonen R. et al. 2012).

Children’s overweight and obesity status are a serious public health problem. Around 10% of three- to five-year-old boys and 15% of girls at the same age group, and more than every fifth child at school was overweight or obese. There seems to be not enough responsible adults to guide children growing. Even one excluded youth causes severe consequences for individuals, families and communities. (Kaikkonen R. et al. 2012.)

In Japan, which has the world’s highest life expectancy, the main causes of death are cancer, heart disease, pneumonia, and cerebrovascular diseases. These account for approximately 70% of all deaths. In the past 50 years, there has been a great shift in the disease structure and causes of death. Theoretically, if these diseases could be successfully prevented, there could be an extension in average life expectancy. In case of cancer, this could be around 3 to 4 years. In case of heart disease, an extension in average life expectancy could be around 1.5 years , and in the case of pneumonia and cerebrovascular diseases around 1 year. Since many Japanese live longer than the average life expectancy, the healthcare system must take this fact into consideration (Fukai K. 2015).

The results of the study regarding the association of dental and oral health with main causes of death and non-communicable diseases revealed that there exists evidence that shows associations with

• diabetes mellitus
• pneumonia
• cancer
• cardiovascular diseases
• metabolic syndrome.

In order to efficiently carry out dental health education in the field of clinical and public health, there is a need to consider the cost-effectiveness of various types of dental health education. (Yamamoto T & Tsuneishi M 2015) In particular, learning the theoretical framework related to strategies and approaches in disease prevention, such as the common risk factor approach, is very important. This is because theoretical study is important not only to deepen the understanding of the content, but also to connect it to clinical practice.

Metropolia University of Applied Sciences and Tokushima University have implemented international student exchange program for oral hygiene students from year 2010.  An international survey in the oral hygiene student exchange program was carried out between the partners regarding oral health care in elderly care facilities. This study indicated that the oral health care in health care facilities for the elderly is not enough in both countries, and the major problems of oral health care in health care facilities for the elderly are almost the same in both countries. (Iga H. et al. 2018)

The benefits of common risk factor approach

The common risk factor approach aims to address common risk factors such as nutrition, hygiene, smoking and alcohol, in order to promote more efficient preventive programs. Many studies (Sheiham & Watt 2000; Watt & Sheiham 2012; Do 2014) point out the importance of the common risk factor approach concerning oral health and general health such as

• pneumonia and oral health
• obesity and periodontal disease.

However, most courses in oral hygiene do not take into consideration these common inter-relationships. Moreover, Finnish and Japanese nursing and oral hygiene students do not have enough opportunities to learn these relationships together. Periodontal disease, which represents one of major oral diseases worldwide, has both aspects of an infectious disease and lifestyle-related disease. Therefore, in the clinical setting, it is believed that improved lifestyle habits will lead to a reduced risk of periodontal disease. Dental health guidance performed in conjunction with treatment, which has been shown to greatly affect prognoses, occupies an important place in dental care. Social exclusion is one of the risk factors among the patients of oral health care sector.

The common risk factor  approach is highly influential in integrating oral health into general health improvement strategies. Oral health professionals can effectively reduce the morbidity and mortality from chronic diseases and decrease the incidence of oral diseases, by working within and between their professional organizations in order to find enduring solutions.

There is a need for cooperation and collaboration in health promotion of the client.  For example, health care professionals should understand that smoking cessation counseling in the dental setting is effective. Common risk factor approach is suitable in the health care sector development in community level. Policy makers should develop the legal infrastructure to facilitate the provision of smoking cessation counseling in the dental setting based on this evidence.

International course on common risk factor approach

Degree programs in Oral health care at Metropolia UAS and Tokushima University have developed an inter-professional e-learning course to address the risk factors between oral and general health in different age groups. Development of the course increased the knowledge of students and teachers in both countries in the aspects of general and oral health and their relation. Familiarizing with the common risk factor approach gave new insights into teaching contents in both institutions.  For example, students of Tokushima University learned that the Finnish ”sugar tax”, which is not found in Japan, has a role in suppressing sugar overdose and preventing the onset of obesity and diabetes. In addition, they learned more about the contents of the law revision regarding smoking cessation measures in Japan. Metropolia students learned more about dysphagia and its relation to pneumonia.

The course was developed in the project “The common risk factor approach: Developing an international e-learning course for oral hygiene students in Finland and Japan”. Publications produced in the project disseminated the topic to the wider audience.   

Common risk factor approach in curriculum

The common risk factor approach is suitable to be included in the curriculum of oral hygiene students. It is also suitable for other health care professionals’ education. This model will provide broader perspectives and new insights to students during studies including international exchanges and collaboration.

The common risk factor approach shows that multiprofessional collaboration is important in promotion of general and oral health. This promotes the better health and longer life of people in Finland and Japan.

—

The project “The common risk factor approach: Developing an international e-learning course for oral hygiene students in Finland and Japan” has received funding from Finnish National Agency for Education / Asia programme.

Literature

• Do LG, Scott JA, Thomson WM, Stamm JW, Rugg-Gunn AJ, Levy SM, Wong C, Devenish G, Ha DH, Spencer AJ (2014). Common risk factor approach to address socioeconomic inequality in the oral health of preschool children-a prospective cohort study. BMC Public Health 6;14:429. doi: 10.1186/1471-2458-14-429.
• Fukai K (2015): Oral health and aging: Fukai K et al. (Eds.). The current evidence of dental care and oral health for achieving healthy longevity in an aging society 2015. (PDF, opens jda.or.jp)
• Iga H, Hinode D, Rodis O, Shirayama Y, Toivanen-Labiad T, Nuutinen E, Haarala P, Ahokas A, Kawano F: International survey regarding oral health care in facilities for elderly in the dental hygiene student exchange program, Journal of Oral Health and Biosciences 31 (1) 73-77, 2018.
• Kaikkonen, R et al. (Eds.). (2012). Health and well-being inequalities among children and their families. National institute for health and welfare (THL) Report 16/2012. 188 Helsinki. (PDF, opens thl.fi)
• Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S, (Eds) (2018).Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017-tutkimus (aukeaa urn.fi). Raportti 4/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
• Sheiham A, Watt RG. (2000). The common risk factor approach: a rational basis for promoting oral health. Community Dent Oral Epidemiol Dec;28(6):399-406.
• Watt RG, Sheiham A. (2012). Integrating the common risk factor approach into a social determinants framework. Community Dent Oral Epidemiol. 40(4):289-96.
• Yamamoto T, Tsuneishi M (2015): Effects of dental care: Fukai K et al. (Eds.). The current evidence of dental care and oral health for achieving healthy longevity in an aging society 2015. (PDF, opens jda.or.jp)

Authors

Aija Ahokas, Manager of Education Export / Senior Lecturer (MEd, RN, Specialist Qualification in Product Design). Ms Ahokas has many years of working experience abroad in the Middle East, in Saudi Arabia and United Arab Emirates. Her core competencies are in different international activities, networks and partnerships. In addition, her competencies include teaching and tutoring multicultural students. Transnational education is close to her heart.

Saila Pakarinen is lecturer (M.A Education, Oral Hygienist) in Degree program in Oral Hygiene in Metropolia UAS. She is interested in promoting the learning of students and multi professional collaboration to improve the oral health of clients.

Hiroki Iga (D.D.S., PhD) is a Professor at the Department of Oral Health Education in Tokushima University Graduate of Biomedical Sciences and an Oral Surgeon. Professor Iga has been the contact person for international collaboration between TU and Metropolia since 2011. Dr Iga is responsible for the curriculum development and development of educational methods in the degree program in dental hygiene.

Daisuke Hinode (D.D.S., PhD) is a Professor at the Department of Hygiene and Oral Health Science Tokushima University Graduate School of Biomedical Sciences. His special area is preventive dentistry for elderly care and epidemiology of elderly. In this project, the expertise area of Dr. Hinode is to organize and review the contents of lecture regarding the common risk factor approach in order to develop an inter-professional e-learning course.

Omar Marianito Maningo Rodis (D.M.D., PhD) is an Associate Professor at the Department of International Oral Health Science Education in Tokushima University Graduate of Biomedical Sciences. His specialty is behavioral pediatric dentistry and dental education. Currently, his scientific grants are focused on curriculum development to globalize dentistry in Japan. Dr. Rodis is to support for organization and reviewing the contents of lecture regarding the common risk factor approach.

Makoto Fukui (D.D.S., PhD) is an Associate Professor at the Department of Hygiene and Oral Health Science Tokushima University Graduate School of Biomedical Sciences. His special area is preventive dentistry for elderly care and epidemiology of elderly. In this project, the role of Dr. Fukui is to promote and to develop an inter-professional e-learning course regarding the common risk factor approach.

 

Euroopan unionin (EU) ja Suomen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan keskiössä on avoimuus ja eri toimijoiden välinen yhteistyö. EU:n tutkimus- ja innovaatiotoiminnan perusperiaatteet, jotka lanseerattiin jo komissaari Carlos Moedasin toimesta vuonna 2015, ovat avoin innovaatio, avoin tiede, avoin maailmalle.

Euroopan komission keskeinen tavoite on kestävä ja osallistava kasvu. Tavoitetta edistävät eri Euroopan alueiden omat tutkimus- ja innovaatiotoiminnan älykkään erikoistumisen strategiat. Nämä strategiat tulee luoda yhteistyössä seuraavien eri toimijaryhmien kesken:

1. korkeakoulut ja tutkimuslaitokset
2. yritykset
3. julkinen sektori
4. kansalaiset ja kansalaisjärjestöt (Foray et al., 2012).

Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan älykkään erikoistumisen strategian kehittämisen ja implementoinnin prosesseja kuvattaessa käytetään englanniksi käsitteitä ”entrepreneurial discovery process” ja ”quadruple helix”. Molemmat käsitteet pohjautuvat tieteelliseen tutkimustyöhön alueellisista innovaatiojärjestelmistä, joiden mukaan innovaatiot syntyvät eri toimijoiden välisen vuorovaikutuksen tuloksena. Yrittäjä tässä yhteydessä kattaa eri toimijaryhmät niin julkisen kuin yksityisen sektorin organisaatioissa, yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja yksittäiset kansalaiset sekä kansalaisjärjestöt ja kaikki toimijat tuleekin nähdä yhtä tärkeinä (Rodríguez-Pose and Wilkie, 2016). Yllä mainittuja käsitteitä, niiden taustoja ja kehittymistä on käsitelty julkaisemissani tutkimusartikkeleissa, jotka pohjautuvat case-tutkimukseen Suomen maakuntien älykkään erikoistumisen strategiaprosesseista (Roman et al. 2020; Roman et al. 2018; Roman & Nyberg, 2017).

Suomen kansallisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio (TKI) -tiekartan yksi kolmesta kehittämiskohdasta on uusi kumppanuusmalli, jonka tavoitteena on vahvistaa ja tukea yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Näitä toimijoita ovat muun muassa korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset. Kumppanuusmalli tukee toimijoiden välistä yhteistyötä kooten kansallista ohjelmallista rahoitusta suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja kytkee toiminnan tukemiseen entistä vahvemmin EU:n ja muun kansainvälisen rahoituksen lähteet (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2020).

Esimerkkejä Metropolian innovaatiokeskittymien käytänteistä

Metropolian innovaatiokeskittymät ovat syntyneet globaalien ilmiöiden ympärille. Innovaatiokeskittymien tavoitteena on edistää monialaista avointa oppimista ja innovaatiotoimintaa yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Tässä artikkelissa kuvattu innovaatiokeskittymien toimintamalli tarjoaa yhden esimerkin siitä miten korkeakoulu voi tukea ja edistää avointa oppimista ja TKI-toimintaa yhdessä eri toimijaryhmien kanssa.

Innovaatiokeskittymiä on viisi:

1. Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut
2. Puhtaat ja kestävät ratkaisut
3. Tieto-ohjattu rakentaminen
4. Toimiva ihmisten kaupunki
5. Älykäs liikkuminen.

Innovaatiokeskittymissä toiminnan keskiössä ovat

• Metropolian opiskelijat ja henkilökunta
• Ulkoiset kumppanit ja yhteistyötahot

Innovaatiokeskittymien toimintaan vaikuttavat läpileikkaavina periaatteina ”ihminen edellä” ja ”uudet teknologiat”.

Innovaatiokeskittymien toimintaan kuuluvat keskeisesti yhteistyöalustat, jotka yhdistävät avoimesti ja monialaisesti

• jatkuvaa oppimista
• tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa
• elinkeinotoimintaa

yhteisten intressien ja mahdollisuuksien äärelle. Esimerkkejä yhteistyöalustoista ovat kaupunkiviljelyyn ja virtuaalitodellisuuteen keskittyvät kehittäjäyhteisöt, joissa luodaan edellytyksiä varhaisen vaiheen yrityksien menestykselle ja toteutetaan monipuolista yritysyhteistyötä.

Yhteistyöalustojen lisäksi Metropolian innovaatiokeskittymien keskeisiä elementtejä ovat TKI-hankkeet, strategiset kumppanuudet ja innovaatio-osaaminen.

• Kotimaiset ja kansainväliset TKI-hankkeet tuovat yhteen eri alat ja toimijaryhmät yhdessä kehittämään ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen, kaupungistumiseen, väestön ikääntymiseen, maahanmuuttoon ja eriarvoistumiseen.
• Strategiset kumppanuudet ovat tärkeitä välineitä sille, että yhteistyö eri toimijoiden välillä vahvistuu. Tästä esimerkkeinä Metropolian osalta on eurooppalainen korkeakouluverkosto U!REKA ja kotimainen 3AMK-yhteistyö Haaga-Helian ja Laurean kanssa.
• Innovaatio-osaamisen kehittämiseksi jokainen Metropolian opiskelija suorittaa osana opintojaan innovaatioprojektikurssin, jossa opiskelijaryhmät kehittävät ratkaisuja työelämän tai yhteiskunnan haasteisiin.

Metropolian innovaatiokeskittymät järjestivät syyskuussa 2020 yhteisen Tulevaisuusareena-tapahtuman, jonka tavoitteena oli esitellä keskittymien TKI-hankkeita ja osallistaa niiden taustalla olevien ilmiöiden ja haasteiden ratkomiseen Metropolian opiskelijat, opettajat ja yhteistyökumppanit yrityksissä ja julkisella sektorilla. Tilaisuuden materiaalit on saatavilla Tulevaisuusareenan tapahtumasivuilla.

Metropolian innovaatiokeskittymät tarjoavat toimintamallin, jonka kautta voidaan tuoda eri alojen osaajat yhteen ratkomaan monimutkaisia ja laajoja yhteiskunnallisia haasteita. Erittäin tärkeässä roolissa toiminnan edistämisessä on viestintä ja säännöllinen vuorovaikutus eri toimintojen ja toimijoiden välillä. Muutoin on vaarana, että eri toimintojen tulokset jäävät toisistaan irrallisiksi, eivätkä osaltaan palvele ja edesauta yhteiskuntaa sen erilaisten ilmiöiden ja niistä kumpuavien haasteiden ratkaisemisessa.

Lähteet

• European Commission, Goals of Research and Innovation Policy (aukeaa ec.europa.eu)
• Foray, Dominique, John Goddard, Xabier Goenaga Beldarrain, Mikel Landabaso, Philip McCann, Kevin Morgan, Claire Nauwelaers, and Raquel Ortega-Argilés. 2012. Guide to Research and Innovation Strategies for Smart Specialisation. Brussels: European Commission.
• Metropolia ammattikorkeakoulu, Helsinki XR Center.
• Metropolia ammattikorkeakoulu.Tulevaisuusareena 23.9.2020.
• Metropolia ammattikorkeakoulu. Urban Farm Lab.
• Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2020. Verkostoja on koottava isommiksi osaamiskeskittymiksi. (aukeaa minedu.fi)
• Rodríguez-Pose, Andrés, and Callum Wilkie. 2016. Institutions and the Entrepreneurial Discovery Process for Smart Specialization in Governing Smart Specialisation. Edited by D. Kyriakou, M. Palazuelos Martinez, I. Periáñez-Forte and A. Rainoldi. London: Routledge.
• Roman, M.; Varga, H.; Cvijanovic, V.; Reid, A. 2020. Quadruple Helix Models for Sustainable Regional Innovation: Engaging and Facilitating Civil Society Participation. Economies, 8, 48.
• Roman, M., Nyberg, T., and Fellnhofer, K. 2018. Smart specialisation in Finnish regions: how to facilitate continuous entrepreneurial discovery process? In B. Nunes, A. Emrouznejad, D. Bennett, & L. Pretorius (Eds.), Towards Sustainable Technologies and Innovation: 27th Annual Conference of the International Association for Management of Technology (pp. 1-16). Operations and Information Management Group, Aston Business School, Aston University.
• Roman, M., Nyberg, T. 2017. Smart specialisation strategy development in the Finnish regions: Creating conditions for entrepreneurial discovery. In Proceedings of the 10th International Conference for Entrepreneurship, Innovation and Regional Development ICEIRD 2017

Kirjoittaja

TkT Mona Roman työskentelee Metropoliassa innovaatiojohtajana Toimiva ihmisten kaupunki innovaatiokeskittymässä. Monan kiinnostuksen kohteena on avoimet innovaatiot, kaupunki-ja aluekehitys sekä älykkään erikoistumisen strategiat ja strategiaprosessi. Ennen Metropoliaa Mona toimi Aalto yliopiston Tuotantotalouden laitoksella tutkijatohtorina ja TeliaSonerassa liiketoiminnan kehityspäällikkönä.