Hyppää pääsisaltöön
Tikissä
  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
  • Muut blogit

Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä
0

Ristiriitoja hybridityössä – nääntyä vai kehittää?


Marjatta Komulainen · 18.5.2022
Naishenkilö istuu läppärin takana, vieressä kahvikuppi pöydällä, taustalla kotitoimiston kalustusta.
Kuva: Shutterstock

Työn merkityksellisyyden ja arvojen kehittäminen on tärkeää. Hybridityö on tullut työelämään jäädäkseen ja sillä on vaikutuksia työelämän kehittämiseen sekä tutkimukseen. Hybridityön ristiriitoja tai solmukohtia on tutkittu eri näkökulmista ja paljolti vielä työn perinteisten näkökulmien ääreltä. Tässä kirjoituksessa muutamia näkökulmia aiheeseen.

Ristiriidaksi voidaan nähdä esimerkiksi käsitys siitä, että hybridityö vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin. Väitettä on kumottu perustellen, että työntekijät voivat olla jopa tuottavampia hybridityössä. Kriittisenä on pidetty työntekijöiden omaa päätöstä valita työtapansa. Kriittisimpien näkökulmien mukaan on esitetty, että työntekijät pitäisi jopa vapauttaa tilarajoituksista ja fyysisten tilojen käytöstä, jos he itse niin toivovat. (1)

Hybridityön ristiriitoja ja solmukohtia ovat mahdolliset vaikutukset:

  • Sosiaalisiin suhteisiin
  • Työntekijöiden terveydentilaan
  • Toimitilojen käyttöön
  • Työntekijöiden sitoutumiseen etätyön kehittämisohjelmiin
  • Psykologisesti turvalliseen työilmapiiriin.

Tärkeänä on pidetty, että työntekijät saisivat itse valita työtapansa ja työntekopaikan, olipa se sitten toimistolla tai kotona. Tämän on todettu olevan kestävän työn näkökulma pitkällä aikajänteellä. (1) Tärkeäksi on nähty myös työntekijöiden itse määrittelemät vuorovaikutussuhteet työssä. Erityisen tärkeäksi nousevat vuorovaikutussuhteet, jotka ovat työntekijöille merkityksellisiä ja arvoa luovia. Merkityksellisiä suhteita kannattaa hybridityössä vaalia ja kehittää.

Työn merkityksellisyydellä tarkoitetaan tässä yhteydessä mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja arvojaan työssä. Omien arvojen toteuttaminen työssä ja tunne siitä, että työ on tekemisen arvoista, on tärkeämpää kuin esimerkiksi työn ja perhe-elämän tasapainon löytyminen. Organisaatiot, jotka sallivat työntekijöiden hyödyntää arvojaan ja tarjoavat siihen mahdollisuuksia, sitouttavat työntekijät palvelukseensa vahvimmin (2).

Toisille työntekijöille etätyö on helpompaa

Hybridityön ristiriitoja on tutkittu myös kysymyksinä siitä, miksi toiset työntekijät selviävät mahdollisista haasteista paremmin kuin toiset työntekijät. Toisille etätyö näyttäisi olevan helpompaa. Hybridityön vaikutusten tutkimuksessa pitäisi huomioida ihmisten erilaisuus ja yksilölliset erot selviytyä työelämän eri tilanteista.

Tosiasia on, että toiset työntekijät selviävät paremmin etätyön aiheuttamista työn ja kodin yhteensovittamisen vaatimuksista. Lasten hoitaminen, yksin työskentely kotona ja yksityiselämästä huolehtiminen voivat olla toisille ”vaan” järjestelykysymyksiä. Yksilöllisten erojen ymmärtäminen on tärkeää, jotta hahmotetaan millainen ilmiö hybridityö on, ja millaisia vaatimuksia se yksilöille asettaa. (3)

Etätyö ei selitä työntekijöiden terveydentilaa

Työn digitalisoituminen muuttanee ihmisten keskinäisiä suhteita työelämässä, siksi huomiota on kiinnitetty sen aiheuttamiin terveysvaikutuksiin. Vuonna 2020 alkaneen covid-19 pandemian arveltiin aiheuttavan jännitteitä erityisesti työntekijöiden työhyvinvointiin. Pandemian aikana työntekijät, joiden työ voitiin tehdä digitaalisesti etänä, ohjattiin kotiin työskentelemään.

Työtehtävien suorittaminen etäällä työpaikalta, erossa työkavereista ja esihenkilöstä, arveltiin vaikuttaneen työntekijöiden käytettävissä oleviin resursseihin ja työntekijöiden hyvinvointiin. (4) Mahdolliseksi ristiriidaksi on nähty etätyön ja työntekijöiden välisen terveyden näkökulma. Tutkimuksessa on todettu, ettei etätyön ja työntekijän terveyden tai työhyvinvoinnin välillä ole kuitenkaan ollut merkittävää suhdetta. Etätyöllä ei ole kyetty selittämään työntekijän terveydentilaa, mutta tutkimukset selittävät hybridityön järjestämisen vaateita. (4)

Johdon sitoutuminen etätyön kehittämisohjelmiin ratkaisevaa

Etätyön kehittämisessä johtajilta toivotaan suunnan ja esimerkin näyttäjää sekä roolimallina olemista. Siksi ristiriitoja on tutkittu myös näkökulmista, jotka liittyvät johdon sitoutumiseen etätyön muutos- ja kehittämisohjelmiin.

On todettu, että johdon sitoutuminen etäjohtamiseen on tärkeää ja heijastuu työntekijöiden työhyvinvointiin. Mitä sitoutuneempia johtajat ovat organisaatioissa kehitettyihin hybdiri- ja etätyöohjelmiin, sen paremmin myös työntekijät työelämässä voivat ja suoriutuvat työtehtävistään. Toimintakulttuurin kehittämisessä johtajien sitoutuminen etänä tehtävän työn kehittämiseen on siis ratkaisevaa. (5)

Psykologisesti turvallinen työilmapiiri ratkaisee ristiriidat ja on kestävää

Työn ristiriitojen ratkaisuissa tärkeää on työntekijöiden kokemus psykologisesti turvallisesta työilmapiiristä, jossa työntekijöiden hiljaisetkin äänet kuuluvat. Jos työntekijät uskaltavat nostaa hybridityössä epäkohtia esiin, eivätkä käännä niille selkäänsä, epäkohdat ratkeavat. Pitkällä aikajänteellä aktiivinen epäkohdista keskusteleminen palvelee organisaatiota parhaiten (6).

Sitoutuminen digitaalisuuden kehittämiseen on kestävän kasvun ohjelman kansallinen tavoite, vahvistaa tuottavuutta ja palvelujen saatavuutta (7). Siksi myös psykologisesti turvallista työilmapiiriä kannattaa edelleen kehittää ristiriitojen ratkaisemiseksi hybridityössä.

Kirjoittaja

Marjatta Komulainen (VTM, MBA) on Metropolia ammattikorkeakoulussa Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalueella, Metropolia Masters´ tutkinnoissa johtamisen asiantuntija-lehtori. Lisäksi hän on väitöstutkija, joka työskentelee yrittäjyyden ja palvelujen johtamisen parissa. Hänellä on monipuolista kokemusta johtamisesta, kehittämisestä ja kouluttamisesta.

Lähteet

  1. Corvino, F. 2021. Kant on Remote Working: A Moral Defence. Philosophy of Management, 1-15.
  2. Frkal, R.A. & Criscione-Naylor, N. (2021). Opt-out stories: women’s decisions to leave corporate leadership. Gender in Management: An International Journal, 36 (1), 1-17.
  3. Nadiv, R. (2021). Home, work and both? The role of paradox mindset in a remote work environment during the covid -19 pandemic. International Journal of Manpower.
  4. Juchnowicz, M & Kinowska, H. (2021). Employee Well-Being and Digital Work during the COVID-19 Pandemic, 12(8), 1-13.
  5. Kwon, M & Jeon, SH: (2020). Do leadership Commitment and Performance-Oriented Culture Matter for Federal Teleworker Satisfaction with Telework Programs? Review of public personnel administration 40 (1), 36-55.
  6. Monzani, L., Braun, S., & van Dick, R. (2016). It takes two to tango: The interactive effect of authentic leadership and organizational identification on employee silence intentions. German Journal of Human Resource Management, 30(3-4), 246-266.
  7. Valtioneuvosto (2021). Suomen kestävän kasvun ohjelma. Elpymis- ja palautumissuunnitelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2021: 52.
etätyöhybridityöhyvinvointijaksaminenjohtaminenpsykologinen turvallisuus
Kommentoi (0)
0

Voimaa yhdessä tekemisestä – vaikuttava julkaiseminen, osa 3


Riikka Wallin & Anna Hermiö · 13.5.2022
Kirjahylly taustalla, edustalla läppäri ja kameran näyttö jotka kohdistuneet kirjahyllyn kirjoihin.
Kuvalähde: Gerd Altmann / Pixabay.com

Tämä on kolmas osa blogimerkintöjen sarjassa, jossa Metropolian julkaisuasiantuntija Riikka Wallin käsittelee vaihtoehtoja perinteiselle hankkeen loppujulkaisulle. Artikkeli on yhteiskirjoitettu Haaga-Helia ammattikorkeakoulun viestintäasiantuntija Anna Hermiön kanssa.

Yhdessä olemme vahvempia.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tulosten pitää olla päätöksentekijöiden, muiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden, opettajien ja opiskelijoiden sekä aiheesta kiinnostuneiden kansalaisten saatavilla ja hyödynnettävissä avoimesti. Se on useimpien rahoittajien tahto, ja siihen ovat myös korkeakoulut sitoutuneet Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa [1].

Yhden hankkeen ja yhden julkaisun vaikuttavuus paranee, kun siitä on viestimässä useampi kuin yksi henkilö tai organisaatio. Yhteisesti tehdyt julkaisut saavuttavat siis yleensä laajemman yleisön. Yhteisjulkaiseminen on usein mielekästä myös taloudellisesta näkökulmasta: on järkevämpää tuoda resursseja yhteen ja hyödyntää valmiita ratkaisuja kuin lähteä joka kerta alusta liikkeelle.

Hyödynnä vakiintuneita julkaisukanavia

Yksi tehokas keino levittää hankkeen tuloksia ja näkökulmia on hyödyntää muita kuin hankkeen omia julkaisukanavia. Käytännöllinen tapa päästä mukaan on ehdottaa artikkelia johonkin olemassa olevaan julkaisuun.

Kymmenvuotinen AMK-lehti, eli UAS Journal on ammattikorkeakoulujen yhteinen verkkolehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehdessä julkaistaan ammattikorkeakoulukentän TKI-hankkeiden tuloksia ja viestitään yritysyhteistyöstä ammattikorkeakoulujen omille toimijoille sekä sidosryhmille. Tänä vuonna lehdessä pureudutaan kentän ajankohtaisiin aiheisiin, tiedolla johtamiseen, eettiseen kestävyysosaamiseen ja kansainvälisyyteen.

AMK-lehti/UAS Journal

Tämän lisäksi ammattikorkeakoulut ja muut kustantajat käsittelevät eri teemoja kokoomateoksissa, joihin voi päästä mukaan aktiivisella verkostoitumisella hankkeen aikana sekä tarjoamalla tekstejä avoimien kirjoittajahakujen kautta.

Esimerkiksi Metropolian asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut -innovaatiokeskittymän toimijat julkaisivat vuonna 2020 ensimmäisen teemakokoelman, jossa monialaisesti tarkasteltiin hyvinvointia ja terveyttä poikkeusoloissa. Kirja kokosi sekä hankkeissa kehitettyä että muuta uutta tietoa poikkeusoloihin liittyen. Kesän kynnyksellä ilmestyy innovaatiokeskittymän toinen kokoelma, jossa pureudutaan hyvinvointiin ja terveyteen digitalisaation näkökulmasta. Tämä julkaisu avattiin myös Haaga-Helian ja Laurean asiantuntijoille.

Minna Elomaa-Krapu, Aino Vuorijärvi, Riikka Wallin (toim.): Hyvinvointi ja terveys poikkeusoloissa (Theseus)

Metropolian tietohallinto on jo vuodesta 2015 koonnut eri alojen asiantuntijoiden puheenvuoroista mikrokirjan. Se kokoaa vuoden kiinnostavimmat tapahtumat muun muassa oppimisteknologian, verkkojulkaisemisen ja mobiilipalvelujen aloilta.

Petri Silmälä (toim.): DIGI 2021: Verkon uusia välineitä ja menetelmiä (Theseus)

Euroopan sosiaalirahaston ja aluerahaston rahoituksen piirissä voi olla myös toimenpidekokonaisuutta koordinoiva hanke, joka julkaisee kokonaisuudessa syntyneitä käytänteitä kootusti. Tällaisiin julkaisuihin voi myös päästä mukaan.

Julkaise yhdessä toisen asiantuntijan kanssa

Yhdessä toisten kanssa moni asia on helpompaa kuin yksin. Joten: verkostoidu. Eli pyydä apua, ehdota ideaa, ota kontakti toiseen asiantuntijaan ja heitä ajatuksesi ilmoille.

Vakuutamme, että et ole ajatustesi kanssa yksin. Monet asiantuntijat miettivät aivan samoja kysymyksiä ja todennäköisesti ovat ilahtuneita päästessään pohtimaan niitä kanssasi. Kirjoittajakumppani voi löytyä omasta korkeakoulusta, naapurikorkeakoulusta tai yhteistyöyrityksestä tai -organisaatiosta.

Avainsana on kirjoittajan oma aktiivisuus ja hänen luomansa verkostot. Apua verkostojen luomiseen saat oman organisaatiosi julkaisuasiantuntijoilta. Heillä on tietoa muista julkaisijoista, erilaisista julkaisukanavista, tekeillä ja suunnitteilla olevista julkaisuista sekä koulutuksista, jotka ovat oivallinen paikka tutustua toisiin asiantuntijoihin. Yhtä tärkeä tietolähde ovat kollegasi.

Sekä metropolialaiset että haagahelialaiset ovat kutsuneet mukaan muita kirjoittajia teksteihinsä.

Miia Ojanen & Jussi Ojanen: Kohti vaihtoehtoista tulevaisuutta — miksi nuori radikalisoituu? (Tikissä-blogi)

Ruut Kaukinen & Michaela Moua: Rasismikokemukset vaikuttavat opiskelijan mielenterveyteen (eSignals)

Useamman hankkeen yhteiset julkaisut

Yhteiskirjoittamisesta seuraava askel syventää yhteistyötä hanketoiminnassa on tehdä useamman hankkeen yhteinen julkaisu. Tämä on tällä hetkellä vielä suhteellisen harvinaista, mutta sitä on kokeiltu esimerkiksi Mikko – mikro- ja pk-yritysten työhyvinvointi ja tuottavuus sekä Tuottavasti moninainen -hankkeissa, joiden yhteisenä panostuksena syntyi verkkojulkaisu Työhyvinvointiboosteri.

Elina Förster, Carita Kokkala ja Leena Rekola (toim.): Työhyvinvointiboosteri (verkkojulkaisu)

Useamman hankkeen yhteisjulkaisu sopii esimerkiksi, jos hankkeissa kehitetään samantyyppistä asiaa tai samalle kohderyhmälle suunnattua toimintaa, mutta eri näkökulmista.

Pääkaupunkiseudun kolme suurta ammattikorkeakoulua, Metropolia, Haaga-Helia ja Laurea, ovat muodostaneet 3AMK-liittouman, joka tekee yhteistyötä muun muassa tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.  Meidän korkeakouluilla on useita hankkeita, jotka ovat saaneet pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen ja uusiutumiseen koronakriisin jälkeen REACT-EU-rahoitusta. Mitäpä jos jotkut näistä lyöttäytyisivät yhteen?

Yhteiset teemat yhteiseen käsittelyyn

Yksi esimerkki kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyön tuloksista on Hankeviestinnän käsikirja. Sen kirjoittajat ovat kyseisten ammattikorkeakoulujen asiantuntijoita, mutta teemat ovat kaikille ammattikorkeakouluille yhteisiä.

Vaikka teemat ovat ajankohtaisia kaikissa ammattikorkeakouluissa, vasta meidän yhteistyömme tuloksena ne on saatu samoihin kansiin. Saamamme palautteen ja julkaisun latausmäärien perusteella voimme todeta, että kirjalle on ollut tilausta. Tulkitsemme tätä siten, että hankeviestinnän haasteet ja ajankohtaiset kysymykset ovat kutakuinkin samoja eri ammattikorkeakouluissa ja muissakin organisaatioissa – tarvitaan vain jokin taho ja jokin kanava, jolla ne saadaan yhteiseen keskusteluun.

Anna Hermiö, Maija Merimaa, Riikka Wallin, Marianne Wegmüller & Milla Åman Kyyrö: Hankeviestinnän käsikirja (metropolia.fi)

Ammattikorkeakouluissa tutkittavat asiat kytkeytyvät erottamattomasti ympäröivään maailmaan. Koska teemat ovat yhteisiä ammattikorkeakoulujen ja niin sanotun muun maailman välillä, on luontevaa, että myös ammattikorkeakoulujen ulkopuoliset tekijät ja kokijat saavat julkaisuissamme äänen.

Yksi esimerkki yhteisjulkaisusta on SIMHE-toimijoiden julkaisema artikkelikokoelma, jossa kuuluvat sekä korkeakoulukentän asiantuntijoiden että SIMHE-toimintaan osallistuneiden korkeakoulutettujen maahanmuuttajien äänet. Vaikka julkaisu on tehty yksittäisessä Metropolian hankkeessa, kirjoittajiksi kutsuttiin mukaan teeman äärellä työskenteleviä valtakunnallisesti.

Heidi Stenberg, Marika Antikainen, Eeva Lintala & Marianne Roivas (toim.): Yhdessä kohti osaajien Suomea – oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta (Theseus)

Maahanmuuttajat ja työnhakijat ovat päässeet ääneen myös Haaga-Helian julkaisemassa Tahdon töihin -julkaisussa. Työn, opiskelun, uuden kielen ja uuden kotimaan yhdistelmä ei ole aina helppo, mutta on tärkeää, että siitä voi kertoa omin sanoin. Kuva näiden ihmisten tilanteesta syvenee ja tarkentuu, kun siitä kertovat heidän esihenkilönsä, ohjaajansa tai TE-keskuksen yhteyshenkilö.

Leena Nuutila & Eija Honkanen (toim.): Tahdon töihin – Moniäänisiä näkökulmia maahanmuuttajien työllistymiseen -julkaisussa (pdf)

Yhteistyöllä on monia hyötyjä sekä julkaisun vaikuttavuuden ja leviämisen että taloudellisesta näkökulmasta. Tärkeimpänä pidämme kuitenkin sitä, että yhteiskirjoittaminen tuo laajemman osaamisen ja ymmärryksen yhteen julkaisuun. Kun julkaisussa on mukana erilaisten näkökulmien kirjo, sen laatu ja sovellettavuus paranevat.

Kirjoittajat

Riikka Wallin on Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuasiantuntija. Hän on kulttuurituottaja (YAMK), joka haluaa edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja joka innostuu saavutettavuudesta, asiakas- ja käyttäjälähtöisestä toiminnasta sekä viestinnästä. Työssään hän auttaa tuomaan esiin metropolialaista asiantuntijuutta korkeakoulun julkaisutoiminnan avulla. Tärkeintä hänelle on ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja sitä hän edistää myös Nia-ohjaajana.

Anna Hermiö on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun viestinnän asiantuntija. Hänen työnsä  keskittyy julkaisemiseen ja laajemmin asiantuntijaviestintään. Hän kokee asioiden ja prosessien kehittämisen sekä verkostoitumisen hyvin antoisiksi osiksi työtään. Viestintä rakentuu ihmisten kohtaamiselle, jossa riittää aina uutta ammennettavaa.

Lähteet

  1. Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta 2020. Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020-2025. (pdf)

Kirjoitus on viimeinen osa kolmen blogimerkinnän laajuisesta Vaikuttava julkaiseminen -sarjasta, jonka

  • ensimmäinen osa käsittelee päätöksentekijöille suunnattuja julkaisuja
  • toinen osa käsittelee vaihtoehtoja perinteiselle oppaalle tai oppikirjalle
  • kolmas osa pureutuu yhteistyön tuomiin mahdollisuuksiin, etuihin ja esimerkkeihin.
ammattikorkeakouluHaaga-HeliajulkaiseminenjulkaisutmetropoliaTKI-hankkeetvaikuttavuusyhteisjulkaiseminenyhteiskirjoittaminen
Kommentoi (0)
0

Kotihoidon ammattilaiset  ja ammattikorkeakoulun opiskelijat kehittämiskumppaneina


Hannele Hokkanen · 12.5.2022

Työntekijät tunnistavat usein työtä tehdessään haasteita, joiden ratkaiseminen helpottaa arjen työtä tai parantaisi palvelua. Haasteen ratkaiseminen voi vaatia jotakin kokonaan uutta toimintatapaa, palvelua tai tuotetta. Se voi myös olla vanhan toimintatavan, palvelun tai tuotteen uudenlaista käyttöä. Tällaisten ratkaisujen löytäminen edellyttää, että työssä tunnistettu haaste tulee näkyväksi työyhteisössä, jotta niihin voidaan lähteä etsimään ratkaisuja. Tässä kirjoituksessa esitän, miten ammattikorkeakoulu ja sen opiskelijat voivat osallistua työelämän kehittämiseen yhteisesti tunnistettujen haasteiden ratkaisemiseksi.

Meillä kaikilla on yhteinen huoli siitä, että kotihoidon ja vanhustyön vetovoimaisuus on tällä hetkellä heikkoa. Voisiko kotihoito näyttäytyä potentiaalisena ja kiinnostavana työpaikkana, jossa työntekijä kokee pääsevänsä mukaan vaikuttamaan työn kehittämiseen? Voisiko korkeakoulun ja kotihoidon välinen yhteistyö parantua yhteiskehittämisen myötä? Voisiko tällainen malli lisätä työntekijöiden kokemusta siitä, että heillä on tärkeä rooli kehittämistyössä tuomalla esiin kehittämishaasteita, joita voidaan lähteä yhdessä ratkomaan?

Kehittämistyö on edellytys uusiutumiselle

Työelämälähtöinen oppiminen vahvistaa kaikkien kehittämistyöhön osallistuvien osaamista.  Innovaatioprosessit perustuvat yhä enemmän paikallisen toimintaympäristön ja yritysten ja organisaatioiden väliseen riippuvuuteen, toimijoiden väliseen uudenlaiseen synenergiaan ja kollektiiviseen oppimiseen (1).

Kotihoidon työntekijät näkevät itsensä pääosin kehittämismyönteisinä. He haluavat kehittää työtä asiakkaiden hyväksi löytyy, mutta ajan ja resurssien puute nähdään usein esteenä kehittämiselle (2).

Omasta uusiutumiskyvystään huolehtiminen ja muutoksessa mukana pysyminen on tärkeää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) toteuttaville organisaatioille sekä yksittäisille hanketyöntekijöille (3,4). Perustehtäväänsä toteuttavaa yksittäistä työntekijää ja hänen kykyään uusiutua ja olla mukana muutoksessa on myös kyettävä tukemaan. Voimavaratekijät, kuten työn imu, vaikutusmahdollisuudet ja työryhmän ilmapiiri, ovat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijän innovatiivisen toiminnan kannalta keskeisiä (5).

Opiskelijoille on olennaista saada kokea itsensä osana TKI-toimintaa jo opintojen aikana, jolloin rohkeus osallistua TKI-toimintaan työelämään siirryttäessä tuntuu luontevalta osalta työtä.

Kumppanuuden rakentaminen perustuu luottamukseen

Voisiko korkeakoulun ja työelämän välinen kumppanuus ja yhdessä tekeminen lisätä myös työntekijöiden pito- ja vetovoimaisuutta kotihoidossa? Kumppanuus mahdollistaa sekä opiskelijan että työyhteisön oppimisen, liittäen opiskelijan samalla vahvemmin työelämään. Kumppanuus lisää myös vuoropuhelua työelämän ja oppilaitoksen välillä.

Työelämäkumppanin motivaatio osallistua kehittämistyöhön voi syntyä ammattikorkeakoulun tarjoaman tuen lisäksi siitä, että tarjolla on opiskelijoiden tuomaan tuoretta ajattelua ja työpanosta. Yhteistyö tukee myös yksittäinen työntekijä mahdollisuutta kehittämisideoiden esiin tuomiselle ja toimijuudelle kehittämistyössä. Työntekijä saa näin mahdollisuuden vaikuttaa oman työnsä kehittämiseen.

Korkeakoululle työelämän kanssa tehtävä yhteistyö antaa hyvän oppimisalustan opiskelijoille ja mahdollistaa ammattikorkeakouluille annetun aluekehittämistehtävän toteuttamisen.

Kun kumppanuutta rakennetaan yhdessä, sen tekeminen edellyttää kumppanuuden perusedellytysten huomioimista. Näitä ovat (6):

  • Luottamus organisaatioiden ja ihmisten välillä
  • Motivaatio, jossa kaikki näkevät saavansa hyötyä kumppanuudesta
  • Sitoutuminen pitkäjänteiseen yhteistyöhön, jota vahvistetaan sopimuksilla
  • Toinen toistemme työtapojen ja prosessien tunteminen sekä halua yhteen sovittaa niitä
  • Oikein mitoitetut ja oikea aikaiset resurssit
  • Esimieheltä saatava tuki
  • Kehittämistoimintaan kannustava infra
  • Kehittämistoimintaa mahdollistava toimintaympäristö

Tiedon tuotantoa tehdään, ja syntyviä kokeiluja testataan ketterästi yhdessä. Saavutetut tulokset otetaan käyttöön ja juurrutetaan osaksi yhteistä toimintaa (7). Yhteiskehittämisen toimintamalliksi voidaan ottaa esimerkiksi Plan-Do-Check-Act (PDCA), jossa prosessi etenee neljän vaiheen kautta (8,9):

  1. suunnittele
  2. toteuta
  3. tarkista
  4. korjaa.

Yhteisesti kehitetty innovaatiopolku

Innovaatiopolku on kotihoidon ja korkeakoulun välille rakennettu yhteistyöpolku, jossa työelämässä tunnistetuilla haasteille lähdetään etsimään ratkaisuja kumppanuudessa korkeakoulun ja työelämän toimijoiden kanssa. Innovaatiopolku mahdollistaa oppimistarpeiden tunnistamista ja oppimisen paikkojen kehittämistä yhteistyössä työelämän ja korkeakoulun toimijoiden kanssa.

Innovaatiopolku linkittää työelämästä nousseet kehittämiskohteet osaksi Metropolian Ammattikorkeakoulun innovaatiokeskittymiä ja erityisesti niiden Minno-innovaatioprojektiopintoja. MINNO-projektit ovat merkittävä osa Metropolian toimintaa ja yksi keskeisistä tavoista toteuttaa työelämäyhteistyötä (3).

Kotihoidon näkökulmasta innovaatioprojektikumppanuuden tavoitteena oli saada tukea kiireiseen arkeen palveluiden kehittämistarpeiden tunnistamisessa ja kehittämisessä. Innovaatiopolku kehitettiin kumppanuudessa Helsingin itäisen kotihoidon ja Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa osana Hyvissä Handuissa Himassa -hanketta.

INNO-lähettiläs -toimintamalli auttaa tunnistamaan työyhteisöjen kehittämistarpeita

Innovaatiopolkuun sisältyy INNO-lähettiläs toimintamalli. INNO-lähettilästoiminta kehitettiin tukemaan työyhteisöjä tunnistamaan työssä ilmeneviä kehittämistarpeita ja tukemaan henkilökunnan innovaatiokyvykkyyttä.

INNO-lähettiläinä toimivat ammattikorkeakoulun opiskelijat, jotka on erikseen perehdytetty tehtävään. INNO lähettiläiden tueksi on kehitetty Inno-pakki, jonka avulla lähettiläiden on helppo toteuttaa työpajat. Pakki sisältää kaiken tarvittavan tiedon pajojen kulusta, sekä materiaali kassin, josta löytyy tarvittavat tarvikkeet pajatyöskentelyyn.

Videoupotus alla esittelee innolähettiläiden toimintaa, katsottavissa Youtubessa.

 

Innovaatiopolulla INNO-lähettilästoiminta etenee seuraavasti:

  1. Työyhteisössä herää halu kehittää työstä nousevia haasteita.
  2. Työyhteisö haluaa tukea kehittämiseen ja tilaa esimiehen kanssa INNO-työpaja –palvelun kehittämisideoiden jalostamiseksi.
  3. INNO-lähettiläät saapuvat työyhteisöön pitämään kolme kertaa työpajan ennalta sovittuna ajankohtana, viikon välein.
  4. Työpajoissa autetaan työyhteisöä aktivoimaan kehittäjäminuutta sekä löytämään yhteisissä intresseissä olevan kehittämishaasteen.
  5. Työpajojen päätyttyä INNO-lähettiläs vie haasteen korkeakoulun innokeskittymän koordinaatiotiimille, joka arvioi alustavasti miten haastetta voitaisiin lähteä ratkomaan yhdessä työelämän kanssa.
  6. Haaste voi olla ratkaistavissa työyhteisössä ilman erillistä tukea korkeakoululta tai sen ratkaisemiseen auttaisi työyhteisölle suunnattu koulutus. Tunnistettu haaste voi olla myös luonteeltaan niin laaja, että siihen kannattaa lähteä rakentamaan hanketta työelämä kumppanin ja mahdollisesti muiden toimijoiden kanssa. Yksi tapa lähteä ratkomaan haastetta on MINNO-innovaatioprojekti.
  7. INNO-lähettilään vie lopuksi työyhteisölle tiedon siitä, miten haasteen kanssa edetään. Jos haastetta lähdetään ratkomaan monialaisena innovaatioprojektina, laaditaan sille tässä vaiheessa myös aikataulu, josta vastaavat innovaatiokoordinaattorit. Hyvissä Handuissa Himassa -hankkeen aikana INNO-lähettiläiden kaikki työpajoissa syntyneet haasteet päätyivät ratkottavaksi monialaisille MINNO -innovaatioprojektitiimeille.
  8. MINNO-opinnoissa innokoordinaattorit muodostavat opiskelijoista monialaisen opiskelijatiimin, joka lähtee yhdessä työyhteisön kanssa etsimään ratkaisua haasteeseen. Prosessi käynnistyy työyhteisön ja opiskelijoiden yhteisillä tapaamisilla, joissa etsitään alustavia ideoita ratkaisun kehittämiseksi. Vuoropuhelua tarvitaan koko prosessin ajan.
  9. MINNO-opiskelijat tuottavat projektissaan vähintään prototyyppisen tuotoksen, jota on testattu käytännössä prosessin aikana. Projektin tuotos julkistetaan kaikille avoimilla MINNOFesteillä ja luovutetaan sen jälkeen tilaajalle.
  10. Työyhteisö ottaa tuotoksen käyttöönsä, jatkojalostaa sitä tai vaikka lähtee rakentamaan siihen hanketta yhteistyössä korkeakoulun kanssa.

INNO-lähettilästoimintaa pilotoitiin kotihoidon toimintaympäristössä

Innovaatiopolulla INNO-lähettilästoiminnan ensimmäiset pilotit tehtiin ison organisaation kotihoidossa. Työpajat pidettiin Metropolian tiloissa, joka mahdollisti työntekijöiden irtaantumisen työkiireistä.

Työpajoissa syntyi haaste: Miten uuden keikkatyöntekijän saa nopeasti perehdytettyä työpäivään?

MINNO-projektiryhmä lähti ratkomaan haastetta yhdessä työyhteisön kanssa.

  • Pilotin tuotoksena syntyi 5T-raami (Tervetuloa, Tilanne, Taustatiedot, Toimintaohjeet ja Tarkistus) raportoinnille. Se on taskuun mahtuva, laminoitu kortti, joka auttaa pitämään jäsentyneen pikaperehdytyksen unohtamatta tärkeitä sisältöjä.
  • 5T-raami auttaa perehdyttäjää pitämään keikkatyöntekijälle jäsentyneen pikaperehdytyksen – video 5T-raportoinnista Youtubessa.
  • Tuotos luovutettiin kotihoitolle MINNOFestien jälkeen
  • Innovaatiota on lähdetty kehittämään eteenpäin ja otettu laajemminkin käyttöön kotihoidossa.

Korona toi myöhemmin haasteita seuraavan pilotin toteutukseen, joka rajoitusten vuoksi toteutettiin Teamsin välityksellä pienessä yksityisessä kotihoidon yrityksessä. Työntekijät kokoontuivat yhteiseen tilaan pajojen ajaksi ja INNO-lähettiläät toteuttivat pajat etäyhteydellä Metropolian tiloista käsin. Kotihoidolle toimitettiin pajoissa tarvittavat välineet etukäteen.

Pajatyöskentelyissä syntyi haaste: Miten saisi apuja kotihoidon tilanteissa syntyville kielihaasteille?

Kotihoidossa oli paljon kielellisiä haasteita, koska suuri osa työntekijöistä oli äidinkieleltään muun kuin suomenkielisiä. INNO-lähettiläät veivät haasteen koordinaatiotiimille, joka ohjasi haasteen MINNO-projektiksi.

  • Monialainen opiskelijatiimi lähti rakentamaan työntekijöiden kanssa ratkaisuja kielihaasteeseen.
  • Tuotoksena syntyi Kieli Hjelppi, joka sisältää kotihoidon tilanteisiin teemoitetun, reppuun kiinnitettävän, korttipakan sekä taskusankirjan, joista työntekijä saa nopeasti ja helposti kielellistä apua asiakastilanteisiin.
  • KieliHjelppi -taskusanakirja (video YouTubessa)
  • KieliHjelppiä hoitajille: Kielikortit kotihoitoon (video YouTubessa)

INNO-lähettilästoiminta on kumppanuuden väline

Työyhteisöille INNO-lähettilästoiminta on väline, jonka avulla saadaan työntekijöiden ideat ja ajatuksen tasolta konkreettisiksi yhteisiksi haasteksi. Työpajat auttavat kotihoidon työntekijöitä näkemään oman työnsä ja sen merkityksen uudella tavalla kotihoidon työntekijöitä. Se antaa työntekijälle mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhönsä ja sitä kautta se voisi olla tekijä, joka lisää myös työhyvinvointia. Prosessin tarkoitus on innostaa työyhteisöä yhteiseen kehittämiseen.

Kotihoidon työtekijät kuvasivat kokemuksiaan INNO-lahettilästoiminnasta

  • ”Projekti on ollut innostava, opiskelijat, jotka vetivät INNO pajoja olivat erittäin ystävällisiä ja asiantuntevia. Olivatko  he oikeasti opiskelijoita?”​
  • “Tarvetta kehitetylle työkalulle on käytännön tasolla”​
  • “Työpajat kiva tapa työskennellä”
  • “Työpajat kiva tapa työskennellä”

INNO-lähettiläinä toimineet opiskelijat toivat kokemuksiaan esiin:

  • ”Oppi etenemään työyhteisö edellä”​
  • ”Onnistuttiin luomaan jotakin uutta ihan oikeasti”
  • ”Oppi tasapainottelemaan asiantuntijaroolia, esiintymistä ja ihmisten kohtaamista”

Voit kuunnella aiheesta lisää opiskelijan, työelämäkumppanin ja korkakoulun edustajan keskustelusta aiheena  ”Innovaatiopolku – väylänä työelämän ja oppilaitosten kumppanuudelle” Metropolian podcastista.

Kirjoittaja

Hannele Hokkanen toimii Metropolia ammattikorkeakoulussa Terveys -osaamisalueella hoitotyön lehtorina ja innovaatioprojektikoordinaattorina. Hänellä on kokemusta hanketyöstä Hyvissä Handuissa Himassa hankkeesta ja hän toimii tällä hetkellä vanhustyön asiantuntijana Seniorit Tikissä sekä Dallaten -hankkeissa

Lähteet

  1. Hero, L-M. 2018. Siltaaminen innovaatiokompetensseja kehittämällä. Teoksessa Hero L-M. (toim). MINNO talkoot. Toimintatutkimus monialaisesta ja moniasteisesta innovaatiopedagogiikasta. Metropolia ammattikorkeakoulun julkaisusarja Taito -työelämäkirjat 15.
  2. Korhonen-Mönkkönen, T.  2020. Kehittäjäkumppanuus kotihoidossa. Kotihoidon työntekijöiden näkemyksiä monialaisesta yhteistyöstä. Opinnäytetyö. Terveydenhoitaja YAMK Sosiaali- ja terveysalan palvelujen ja liiketoiminnan johtaminen. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
  3. Hermiö, A., Merimaa,M., Wallin, R., Wegmüller, M. & Åman Kyyrö, M. 2021. Hankeviestinnän käsikirja. Metropolian Ammattikorkeakoulun julkaisuja OIVA-sarja 42
  4. Oivallusta tulevaisuuden tekemiseen. Näe maailma uusin silmin. Metropolia Ammattikorkeakoulu
  5. Tuomivaara, Seppo, Pekkarinen, Laura, Sinervo, Timo 2015. Hyvinvoiva työntekijä innovoijana. Teoksessa: Yhdessä innovoimaan – osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. (PDF)
  6. Piirainen, K.. A., Järvelin, A-M., Koskela, H., Lamminkoski, H., Halme, K., Laasonen, V., ,  Talvitie, J., Manu, S., Tommi  T., Haavisto,  I., Rissanen,A. & Leskelä, R-L. 2019. Toimintamalleja sosiaali- ja terveysalan tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatio-toiminnan edistämiseen. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminta julkaisusarja 55 (PDF).
  7. Piirainen, K. A. 2020 “Lahjakkuudella voitetaan pelejä, mutta yhteistyölllä ja älyn käytöllä mestaruuksia” Ajatuksia ekosysteemeistä ja niiden kehittämisestä. 4FRONTHelmikuu 2020. (PDF)​
  8. Harra, T., Mäkinen, E. & Sipari, S. 2012. Yhteiskehittelyllä hyvinvointia. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.​
  9. MCS. 2020. PDCA malli ja jatkuvan parantamisen malli.​

Hyvissä Handuissa Himassa -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa työelämän ja oppilaitosten kehittäjäkumppanuutta kotihoidossa. Lisää hankkeen tuloksista Thinglink-sivulta ja lisätietoa hankkeen sivuilta.

 

Hyvissä handuissa himassaInno-lähettiläsinnovaatio-opinnotinnovaatiotkotihoitominnoopiskelijatVanhustyö
Kommentoi (0)
Aiemmat postaukset

Tietoa blogista

Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.

Tikissä-blogin toimituskunta

  • Päivi Keränen, Projektipäällikkö, Muotoilu, +358 40 184 1952
  • Jussi Linkola Projektisuunnittelija, Media, +358 40 184 2448
  • Milla Åman (päätoimittaja) Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen +358 50 342 0341

Sähköpostiosoitteet:

Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.



Tutustuthan kirjoitusohjeisiin, PDF-aineistolinkki Bloggaajan ohje 2021

Bloggaajat

Elina Ala-Nikkola

on osallistavalla otteella työskentelevä prosessien fasilitoija ja sparraaja Metropoliassa. Hän on kiinnostunut yhteiskunnallisista ilmiöistä ja innostuu eri alojen asiantuntijoiden kohtaamisesta, osaamisesta ja kehittämisestä yhdessä oppien. Onnistunut viestintä ja innostava ilmapiiri ovat aina työn fokuksessa. Hän on kulttuurituottaja (ylempi AMK), joka vapaa-ajallaan muun muassa lukee, juoksee, kiertää museoita ja tanssii.


Milla Åman Kyyrö

on työskennellyt Metropoliassa vuodesta 2006 alkaen viestinnän, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden ja kehittämistehtävien parissa. Tikissä-blogin päätoimittajana Milla aloitti vuonna 2018. Hän työskentelee viestinnän asiantuntijana TKI-hankkeet ja kehittäminen -yksikössä. Koulutukseltaan hän on Master of Media Management (MA) ja kulttuurituottaja (YAMK).


Anna-Maria Vilkuna

aloitti Metropolian TKI-toiminnasta vastaavana johtajana alkuvuodesta 2016. Ammattikorkeakoulun TKI-toimintaa hän on kehittänyt eri tehtävissä yli kymmenen vuoden ajan, ja tähän työhön häntä motivoivat lahjakkaat opiskelijat, ammattitaitoiset kollegat ja monipuoliset yhteistyökumppanit. Koulutukseltaan Anna-Maria on Suomen myöhäiskeskiajasta väitellyt historian tutkija, mikä selittänee kiinnostuksen ottaa haltuun erilaisia ilmiöitä ja tarkastella niitä niin historiallisesti kuin tulevaisuusorientoituneesti. Työn, perheen ja ystävien lisäksi elämään sisältöä antavat luontoretket patikoiden, pyöräillen ja veneillen.


Kaisu Kiventaus

on ihmisistä kiinnostunut nörtin ja taiteilijan sekoitus. Hän työskentelee Metropoliassa asiantuntijana. Monitaitoisena ja poikkialaisena kehittäjänä tunnettu Kaisu on taustaltaan opettaja, joka on perehtynyt musiikillisten käsitteiden didaktiikkaan ja tutkimukseen. Osaamistaan hän on sittemmin laajentanut viestintään. Hänen intohimonsa on ratkoa kaikenlaisia pulmia uudenlaisia ratkaisuja kehittäen. Harrastuksista Kaisulle tärkeimpiä ovat melonta, retkeily ja pelargonien kasvattaminen.


Ulla Vehkaperä

on perehtynyt Metropoliassa innovaatiotoimintaan ja -pedagogiikkaan. Hän innostuu työelämän ja opiskelijoiden kanssa yhteistoiminnassa toteutettavista opintojaksoista ja projekteista. Koulutukseltaan Ulla on toimintaterapeutti, terveystieteen maisteri, työnohjaaja ja toiminnallisten ryhmien ohjaaja. Hyvinvointialan yrittäjyys ja uusien palveluiden kehittäminen vievät hänet mennessään. Vapaa-ajalla Ullan voi löytää tilkkutöiden ja ystävien parista.


Katri Myllylä

työskentelee Metropoliassa viestinnän lehtorina median osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja taiteen kandidaatti. Lisäksi Katri on pätevöitynyt ammatilliseksi erityisopettajaksi ja opinto-ohjaajaksi. Viestinnän ja median teoriaopetusten lisäksi hän työskentelee opinnäytetöihin ja opiskelijoiden ohjaukseen liittyvien moninaisten työtehtävien parissa. Katri toimii myös viestinnän tutkinto-ohjelmassa graafisen suunnittelun tutkintovastaavana. Muutaman vuoden ajan Katri on pendelöinyt kotoaan Tampereelta Metropolian eri toimipisteisiin, nykyisin ensisijaisesti Arabian kampukselle.


Kaisa Puuronen

Teollinen muotoilija Kaisa Puuronen työskentelee terveysteknologian ja palvelumuotoilun asiantuntijana Metropolian sovelletun elektroniikan tutkimus- ja kehitysyksikkö Electriassa. Terveydenhuollon asiantuntijana hän rikastaa teknologiapainotteista tutkimus- ja kehitystyötä tuoden siihen käyttäjälähtöisen lähestymistavan. Tällä hetkellä hän vastaa projektipäällikkönä “Iällä ei ole väliä” -hankkeen Metropolian osaprojektista.


Johanna Holvikivi

työskentelee Metropoliassa hyvinvoinnin ja kuntoutuksen alueella opetus- ja kehittämistehtävissä. Hän on toiminut pitkään esimiehenä ja kehittänyt korkeakoulun opetusta ja laadukasta oppimista. Johanna on kiinnostunut erityisesti osaamisen johtamisesta, coachingistä ja työnohjauksesta. Hän pitää yhdessä tekemisestä ja uskoo yhteisöllisyyden voimaan. Hänen harrastuksiinsa lukeutuvat intohimoinen kirjojen lukeminen, pyöräily ja veneily.


Irene Gröhn

työskentelee projektipäällikkönä Metropolian terveysalalla ja on kiinnostunut erityisesti osallistavasta ja yhteisöllisestä kehittämisestä. Onni tulee puun takaa -hankkeessa häntä innostaa pienten yritysten työhyvinvoinnin yhteistoiminnallinen kehittäminen ja Oona-ESR-hanke on temmannut hänet mukaansa naisyrittäjien osaamisen kehittämiseen. Irene on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri, joka on pätevöitynyt ammatilliseksi opettajaksi ja monipuoliseksi EU-projektien taitajaksi.


Jarmo Tuppurainen

työskentelee Metropolian sovelletun elektroniikan tutkimus- ja kehitysyksikkö Electriassa teknologiapäällikkönä. Pääosa hänen työtään on hankkeiden vetäminen. Julkaisutoiminnassa Jarmoa kiinnostaa erityisesti tieteen ja tekniikan kansantajuistaminen. Vapaa-aika Jarmolla kuluu perheen parissa ja aktiivisen liikunnan merkeissä.


Kati Forsman

työskentelee Metropoliassa TKI-viestinnän parissa. Hän aikoi ensin ammattikorkeakoulun lehtoriksi, mutta viestintäasiat veivät hänet mennessään. Metropolian monialaisesta ilmapiiristä Kati nostaa innostavia sisältöjä ja tapahtumia muiden ihmeteltäväksi ja ihailtavaksi. Opiskelijoiden uudet innovaatioprojektit yllättävät Katin positiivisesti kerta toisensa jälkeen. Vapaa-ajasta Kati nauttii koiran kanssa lenkkeillen sekä tytärten taitoluisteluharrastuksen, mökkeilyn ja puutarhanhoidon parissa.


Carita Kokkala

työskentelee lehtorina Metropolian terveysalalla vastuullaan gerontologisen hoitotyön sekä johtamisen opinnot. Peruskoulutukseltaan hän on sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Näiden lisäksi hänellä on johtamisen ja tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnot sekä muistihoitajan koulutus. Hänen ydinosaamistaan ovat muistisairaiden hoitotyö, lähiesimiestyö ja työhyvinvointi. Carita on intohimoinen uuden tiedon etsijä ja kokeilija, joka ei halua unohtaa heikommassa ja haavoittuvammassa asemassa olevia. Hän voimaantuu luonnossa.


Pirjo Koski

työskentelee Metropoliassa hoitotyön lehtorina terveyspalveluiden osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan terveystieteiden tohtori ja taustaltaan erikoissairaanhoitaja, kätilö ja opettaja. Pirjo opettaa Metropoliassa tutkimus- ja kehitystyön menetelmiä ja terveyden edistämistä sekä ohjaa opiskelijoiden opinnäytetöitä ja innovaatioprojekteja sekä osallistuu hankkeiden suunnitteluun. Pirjolla on pitkä oman alansa kansainvälinen työkokemus. Hän asuu puolisonsa kanssa Helsingissä ja viettää vapaa-aikaansa huvilallaan Keski-Suomessa liikkuen ja kirjoittaen. Hänen mottonsa kuuluu: "Ne jotka ovat tarpeeksi hulluja uskoakseen, että voivat muuttaa maailman, vielä tekevät sen.” — Steve Jobs.


Eija Raatikainen

työskentelee yliopettajana Metropolian sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalueella ja opettaa sosionomiksi (& YAMK) valmistuville opiskelijoille kasvatustieteeseen, yhteiskuntatieteisiin ja psykologiaan liittyviä aiheita. Työnkuvaan kuuluu myös kansallinen ja kansainvälinen hanketyö sekä projektityöntekijänä että projektipäällikkönä.


Arto O. Salonen

on sosiaalisen hyvinvoinnin yliopettaja. Hän on mukana lukuisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa kuten Sitran rahoittama Education for a Changing World 2015­-2017, Nuorisotutkimuksen seuran Nuorisobarometri 2016 ja Suomen Akatemian From Failand to Winland. Salonen johtaa Suomen kasvatustieteellisen seuran (FERA) kestävää kehitystä edistävän koulutuksen tutkimusryhmää ja toimii opetushallituksen opetussuunnitelma-asiantuntijana lukion, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen OPS2016-prosessissa. Hän on julkaissut 90 julkaisua ja ohjannut 150 opinnäytetyötä.


Lue lisää

vierailija


Uusimmat postaukset

  • Naishenkilö istuu läppärin takana, vieressä kahvikuppi pöydällä, taustalla kotitoimiston kalustusta.

    Ristiriitoja hybridityössä – nääntyä vai kehittää?

    18.5.2022
  • Kirjahylly taustalla, edustalla läppäri ja kameran näyttö jotka kohdistuneet kirjahyllyn kirjoihin.

    Voimaa yhdessä tekemisestä – vaikuttava julkaiseminen, osa 3

    13.5.2022
  • Kotihoidon ammattilaiset  ja ammattikorkeakoulun opiskelijat kehittämiskumppaneina

    12.5.2022

Arkisto

  • ▼2022 (52)
    • ▼toukokuu(6)
      • Ristiriitoja hybridityössä - nääntyä vai kehittää?
      • Voimaa yhdessä tekemisestä – vaikuttava julkaiseminen, osa 3
      • Kotihoidon ammattilaiset  ja ammattikorkeakoulun opiskelijat kehittämiskumppaneina
      • Vauhti kiihtyy, työnkuvat muuttuvat
      • Stewardship in the New European Bauhaus
      • Hanketoiminnasta maksutonta apua yrityksen kehittämishaasteiden ratkomiseen
    • ►huhtikuu(12)
      • Ennakoi osaamista ja menesty
      • Ihmisten moninaisuuden näkökulmat hybridityön äärellä
      • Resilienssi, itsetuntemus ja näkökulman vaihto
      • Metropolian kansainvälinen akatemia yhdistää eri maista ja kulttuureista tulevia opiskelijoita
      • Finding Real Problems to Solve All Around Us
      • Miten innovaatiokeskittymä auttaa rakentamaan kestävää ja osallista tulevaisuutta?
      • Luottamuksen rakentaminen digitaalisessa toimintaympäristössä
      • Mentorointi oman toiminnan kehittämisen ja resilienssin työkaluksi luovilla aloilla
      • Suomalainen koulutusjärjestelmä tutuksi toiminnallisilla tehtävillä ja selkeillä kuvilla
      • Sakko vai pakolla rokottaminen? Kysymys oli ajankohtainen jo ennen pandemiaa
      • Why you need to learn Service Design
      • Pokémonin matka sosiaaliseksi innovaatioksi
    • ►maaliskuu(15)
      • Trust as a transversal skill
      • Neuvoja pienyrittäjälle pullonkaulojen ja kapeikkojen tunnistamiseen
      • Johtajuuden kestävyysnäkökulmat ihmisten johtamisessa 
      • Taiteilija taitonsa tuotteistajana
      • Purkkavirityksistä yhdenmukaisiin turvallisuustaitoihin - näyttämötyöturvallisuus läpäisee koko organisaation
      • Työssä jaksaminen sosiaali- ja terveysalalla
      • Sisäilmapartio innovoitiin ratkaisuksi monialaisena opiskelijayhteistyönä
      • Työn muutos ja johtajuuden haasteet vuonna 2022
      • Taiteilija yhteisöllisyyden rakentajana
      • This Meeting Could Have Been A Workshop
      • Hubin rakennuspiirustukset
      • Sattuipas samaan aikaan! Koronaa, hanketta, yrittäjyyttä ja digiä
      • Suhdekiemuroita - resilienssi ja kestävyys yritystoiminnassa
      • Selviytymisen strategioista ennakointiosaamiseen
      • Hankalasti tavoitettavat nuoret kohdataan jalkautuvalla autotyöllä
    • ►helmikuu(12)
      • Miten osallistaa kansalaiset ja kansalaisjärjestöt alueellisen innovaatiostrategian kehittämiseen?
      • Embedding Service Design in Higher Education
      • Ammattikorkeakoulun hanketoiminta on hyvä oppimisympäristö - TKIO toimintaa käytännössä, osa 2
      • Määränpäänä Eurooppa - mitä ottaa huomioon EU-hankevalmistelussa?
      • Tehokasta kuin leikkaussalissa! Muistilista varmistamaan kestävää keikkatyötä  
      • Vaikuttava hanketoiminta edistää hyvinvointia - osa 5: Älykkäät, käyttäjälähtöiset ratkaisut ja palvelut
      • Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia - osa 4: Yrittäjyys- ja johtamisosaamisen edistäminen ja kehittäminen hyvinvointi- ja terveysalalla
      • Sirkkaa lautaselle ketterästi - yrittäjän kokemuksia elintarvikkeiden tuotteistamisesta
      • Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia – osa 3: Osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen
      • Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia - osa 2: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
      • Vuorovaikutteinen johtajuus eettisen organisaatiokulttuurin rakentajana
      • Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia - osa 1: mikä ihmeen innovaatiokeskittymä?
    • ►tammikuu(7)
      • Asiantuntijat ja opiskelijat kehittävät yhdessä palveluita - TKIO-toimintaa käytännössä, osa 1
      • Puumyönteisyys kannattaa pääkaupungissakin
      • Innovation Events in Three Parts: Design Sprints
      • Ihmisjohtaja huomioi työntekijöiden tunteet muutostilanteessa
      • Innovation Events in Three Parts: Hackathons
      • Osaaminen on kestävän työn perusta
      • Accelerating the evolution of mobility in the Baltic Sea Region with robot bus pilots
  • ►2021 (64)
    • ►joulukuu(12)
      • Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 oli Tikissä-blogin runsaudensarvi
      • Innovation Events in Three Parts: Service Jams
      • Toimintaympäristön kehittämistä yhdessä, asiakkaiden parhaaksi
      • Yrityksen resilienssi ja työntekijöiden jaksaminen vahvistuvat yhdessä
      • Hyvinvointia naisyrittäjille valmentavalla työotteella
      • Askelmerkkejä yritysten teknologisen muutoksen sparraamiseen
      • Kohti vaihtoehtoista tulevaisuutta — miksi nuori radikalisoituu?
      • Voiko verkkotyöpaja olla aidosti yhteisöllinen kokemus?
      • Innovation Events to Facilitate Teaching, Learning, and Shifting Mindsets
      • Strengthening youth’s trust in the future
      • Kestävää työtä resilienssiä ymmärtämällä
      • Onko sävellys innovaatio?
    • ►marraskuu(6)
      • Osaamisen johtaminen vahvistaa yritysten kilpailukykyä
      • Uutiset ovat suodatettua tietoa
      • Kestävä johtajuus rakentaa työhyvinvointia
      • Kohti turvallisempaa tulevaisuutta
      • Interprofessional Approach for Transversal Skills in Higher Education
      • Comparison of nursing students' health behaviour in four countries: China, Finland, Japan and Sri Lanka
    • ►lokakuu(4)
      • Onko yhteiskehittäminen vain kompromisseja?
      • Näin toteutat verkkojulkaisun
      • Nuorten osallisuus vahvistuu hävikkiruokatoiminnassa
      • Senioriliikkujan hyvä ravitsemus - osa 2
    • ►syyskuu(5)
      • Ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointi-palveluiden kehittäminen kannattaa
      • Senioriliikkujan hyvä ravitsemus - osa 1
      • Yrittäjä jatkuvan epävarmuuden keskellä
      • Uuteen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauteen yhä osaavampina
      • Viestinnän asiantuntijuus tukee tutkimustiedon yleistajuistamista
    • ►elokuu(4)
      • Hankkeiden välisellä viestintäyhteistyöllä kohti laajempaa vaikuttavuutta
      • Pienyrityksen strategiaa kirkastamassa
      • Asiantuntija ja julkinen verkkokeskustelu
      • Vahvaa vuorovaikutusosaamista tarvitaan tulevaisuuden hanketyössä
    • ►kesäkuu(4)
      • Tikissä-blogin kevät 2021
      • Tasapainottelemalla hyvinvointia työhön
      • Huomio tapahtumien turvallisuuteen - jos osaamista riittää
      • Miten yritykset voivat edistää itseohjautuvuutta?
    • ►toukokuu(7)
      • Nuoret liikkeelle pelillistämisen keinoin
      • Muotoiltu ammattilaisten käyttöön – vaikuttava julkaiseminen, osa 2
      • Viisi vinkkiä hankeviestintään
      • Fasilitoitu tuotekehittäminen kannustaa onnistumaan
      • Korona, yrittäjät ja ammattikorkeakoulu: tiekartta onnistuneeseen yhteistyöhön
      • Mikro-oppiminen tukee tehokkaasti oppimista työarjessa ja käytännössä
      • Selkeästi päätöksentekijöille – vaikuttava julkaiseminen, osa 1
    • ►huhtikuu(5)
      • Omatoimimalli pienyrityksen tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen
      • Liikkuminen kriisissä
      • Projektipäällikön kommunikaatiotaidoista
      • Perehdytys on osa onnistunutta rekrytointia
      • Suuri datamysteeri - datanhallintaa pakopelillistämässä  
    • ►maaliskuu(5)
      • Augmenting the participation in urban planning with XR technologies
      • Katse rohkeasti ammatilliseen koulutukseen
      • Tulevaisuussuuntautunutta ohjausta yksilöllisesti
      • Innovation in a pandemic world and beyond
      • Kyky innostua, ilo onnistua - työhyvinvoinnista voimaa kehittämiseen!
    • ►helmikuu(6)
      • Nuorten tulevaisuussuuntautuneelle ohjaamiselle on tarve poikkeuksellisena aikana ja sen jälkeen
      • Hankeviestintä ja resurssit
      • Ota oppia yrittäjästä
      • Näkökulmia prototyyppeihin
      • Asennekanvaasi tehostaa oppimista yritysvalmennuksissa
      • Kulttuurihyvinvointialan yhteistä ymmärrystä rakentamassa
    • ►tammikuu(6)
      • Pienyrittäjän uusi normaali?
      • Transport emission reduction goals in the light of energy consumption and charging of robot buses
      • Tinderistäkö vauhtia kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan monialaiselle verkostolle?
      • Saavutettava verkkosivujulkaisu palvelee laajasti kohderyhmiä
      • Kuntoutusalan osaamiskeskittymä osaamisen vauhdittajana
      • Innovaatio, joka sopii kaikille? 
  • ►2020 (57)
    • ►joulukuu(7)
      • Tikissä-blogin vuosi 2020
      • Nuorten ryhmään osallistumiseen tai osallistumattomuuteen liittyviä tekijöitä
      • Make the World Yours - Learning in an Ecosystem Boosts Your Future Career
      • Ihminen edellä kohti kestävää tulevaisuutta
      • Hyvät, pahat pelit — tarkastelussa pelaamisen mielenterveysvaikutukset
      • Työntekijöiden näkökulmia tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan osaamiseen
      • Digi digi digi… Miksi pienyrittäjän kannattaa olla ajan hermolla?
    • ►marraskuu(5)
      • Arjen innovaatioita - arki 2.0
      • Common Risk Factor Approach as a Tool to Promote Oral Health care
      • Kuinka rakentaa avointa yhteistyötä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan?
      • Tekoälyn keskeiset ongelmat
      • Toivoa huomiseen - uskallusta tulevaan
    • ►lokakuu(6)
      • Vuorovaikutus etänä – miten luoda lauma ja aito yhteys yli fyysisen etäisyyden?
      • Tehdäänkö tulevaisuuden muotoilutyö virtuaalitodellisuudessa?
      • Luovuus voimavarana työelämässä
      • Päätökset verkossa eivät olekaan omiasi
      • Käteviä välineitä nuorten tulevaisuusohjaukseen
      • Minkälainen tutkimusaineisto kannattaisi tallentaa uudelleenkäyttöä varten?
    • ►syyskuu(4)
      • Kehittämisen yhteydessä pitää puhua tuotteistamisesta
      • Ilmastonmuutos nyt! Nuoret haastavat hankkeita toimimaan
      • Student recruitment online - How to develop long-term success in uncertainty?
      • Kannattaisiko minunkin ottaa käyttöön ORCiD-tunniste?
    • ►heinäkuu(2)
      • Hankeviestintä ja kriiseihin varautuminen
      • Developing reliable educational agent relationships in international student recruitment
    • ►kesäkuu(6)
      • Tutkimustietovaranto avaa tiedettä ja tutkimusta
      • 20th International Conference on Web Engineering ICWE’20 Successfully Completed
      • Innovaatioprojektilla kehitettiin HyMy-kylän markkinointia
      • Metropoliassa opiskelijoiden kulttuurista kompetenssia vahvistetaan kansainvälisillä projekteilla
      • Hankeviestintä ja medianäkyvyys
      • Terveyden edistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa
    • ►toukokuu(7)
      • Yhdessä kehittäen kuntoutuksen osaamista - murroksessa oleva sosiaali- ja terveysala
      • Innovation Project Dosis
      • Uusia kestävämpiä liikkumispalveluja kokeilussa pääkaupunkiseudulla
      • Virtuaalisen ympäristön hyödyntäminen muotoilun opetuksessa
      • Seksuaalisuus ja mielenterveys nuoren ihmissuhteiden näkökulmasta
      • On luovuuden aika
      • Digitaalisuudesta uusi normaali — terveysalan ammattikorkeakoulutus toteutuu etänä ja läsnä
    • ►huhtikuu(5)
      • Syrjäytynyt tai syrjäytymisuhan alainen nuori?
      • Viisi askelta virtuaaliseen arviointipajaan
      • Tutkittavan suostumus ja opinnäytetyö
      • Toiminnallisia vai syrjäytyneitä nuoria?
      • Naisvähemmistöjä ja miesten mentäviä aukkoja - tasa-arvo ei vielä toteudu esitystekniikka-alalla
    • ►maaliskuu(5)
      • Henkilöstötuottavuus - tulevaisuuden johtamisvaade
      • Työn tulevaisuus: murroksesta uusiin tarinoihin
      • Logged in –dokumentti pakottaa huomaamaan yhteiskunnan syrjään työnnetyt
      • Kannustavaa puhetta nuorten vastavalmistuneiden työhön sitoutumiseksi
      • DOOMED – pelialan opiskelijoiden työllistymisvaikeudet
    • ►helmikuu(4)
      • Kirjoittamisen kynnyksistä
      • Tarkkaile innovaatioitasi
      • Hankeviestintä tuo tietoa tulevaisuudesta
      • Mikä ihmeen liikennelaboratorio?
    • ►tammikuu(6)
      • Tekoälyn etiikka pohdinnassa - tuhoisa terminaattori vai hellä hoivabotti?
      • Yrittäjää digittää – tukea tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen
      • Reflektoida vai näivettyä – vuorovaikutusosaamisen merkitys työelämän kehittämisessä
      • Osaamisen kehittämisfoorumi: Suomalaisen työelämän hyviä käytäntöjä 2020
      • Opiskelijoiden ja yritysten monialainen innovaatiotoiminta - missä opettaja luuraa?
      • Painovoimaa!
  • ►2019 (48)
    • ►joulukuu(5)
      • Työn itseohjautuvuus vaatii henkilöstölähtöisyyttä
      • Työntekijyysosaaminen avaimena työn muutokseen
      • Mitä on peliriippuvuus ja milloin siitä tulee elämänhallinnallinen ongelma?
      • Asiakkuuden johtaminen vie yrityksen menestykseen
      • Pelottavia innovaatioita
    • ►marraskuu(6)
      • SOTE-silta - Korkeakoulutetun maahanmuuttajan pätevöitymispolku -hanke
      • Kansainvälisillä eväillä kotimaisen yleisön jäljille
      • Collaborating in Urban SOS Project in Ghent, Belgium
      • Asiakkaan ja työntekijän roolit muutoksessa sosiaalialalla
      • Anna meidän olla…
      • Moninaisuuden johtaminen – kiistatonta liiketoimintaetua
    • ►lokakuu(5)
      • Sairaanhoitajaopiskelijat eri puolilla maailmaa - samanlaisia, mutta silti niin erilaisia
      • Projektin sisäinen viestintä on vuorovaikutusta
      • Yritysyhteistyö innovaatio-opinnoissa
      • Robottibussikokeilut Helsingissä tuottavat arvokasta tietoa
      • Virtual Writers' Room nuorten käsikirjoittajien tukena
    • ►syyskuu(4)
      • Hanke viestii, huomaako kukaan?
      • Olisiko aika tehdä ohjausryhmien vallankumous?
      • Korkeakoulukiinteistöstä älykampukseksi
      • Pitääkö innovaation aina olla uutta?
    • ►kesäkuu(6)
      • Mentorointi on oiva mahdollisuus
      • Tarkoitus ei pyhitä keinoja
      • Tulevaisuutta rakennetaan tänään
      • Tekoäly ehkäisee syrjäytymistä
      • Onko tutkimuksesi kohteena ihminen?
      • Projektipäällikön ajatuksia oppimisesta
    • ►toukokuu(6)
      • Toivon kipinöitä maahanmuuttajien opetukseen
      • Resilienssi lisää yritysten kehittymistä ja mahdollisuuksia
      • Langat käsissä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa
      • Onko sairaanhoitajan ammatti kutsumusammatti?
      • Opiskelijat mukaan innovaatiotoimintaan
      • Otetta elämään - miten kuulla nuorta?
    • ►huhtikuu(4)
      • Mikä nuorta urheilijaa motivoi?
      • Gamifying a path to well-being
      • Opetustaitoa oppimassa mielikuvitellen ja yhdessä pohtien
      • Vastaako koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden haasteisiin?
    • ►maaliskuu(4)
      • Haaveissa hyvä elämä
      • Pelastuuko printti?
      • Yritystoiminnan kehittäminen vaatii vuorovaikutusta
      • Asiantuntijan ja organisaation osaaminen kehittyy hanketyössä
    • ►helmikuu(4)
      • Projektipäällikkö jyrää kaikki?
      • Sakko, pakko, rokotus vai rokko?
      • Hoitotyön opiskelijat tutkittu: motivaatio kohdillaan, jaksaminen ei
      • Innovaatioista yrittäjyyteen
    • ►tammikuu(4)
      • XR cMOOC on yhteistoiminnallisen oppimisen virtuaalinen kohtauspaikka
      • Yhdessä yrittäjämäiseen ekosysteemiin 3AMK:ssa
      • Onko aikuinen liian vanha leikkimään?
      • Äänimaisemien ymmärrys kehittyy osallistavilla mobiilityöpajoilla
  • ►2018 (42)
    • ►joulukuu(3)
      • Hanketulokset kaikkien käyttöön
      • Tuottavuutta ja työhyvinvointia toisiaan tukien
      • Nuorten miesten luottamus- ja epäluottamuskokemukset nuoren tulevaisuuden raamittajana
    • ►marraskuu(4)
      • Hyötypelikiihdyttämö pelialan yhteiskehittäjänä
      • Älynväläystä odottavan aika on pitkä
      • Opinnollistaminen avuksi työssäkäyvälle sosionomiopiskelijalle
      • Varmuutta työelämään Australian opeilla
    • ►lokakuu(6)
      • Opiskelijayhteisöä rakentavat, murentavat ja energisoivat merkitykselliset tunteet
      • Viheliäiset ongelmat haastavat meidät
      • Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria yhä enemmän
      • Työelämäyhteistyö luo työhyvinvointia
      • Ohjaaja ja ryhmä auttavat oppimaan
      • Tulevaisuuden tapahtumia toteuttavat osallistettu yleisö ja ammattimahdollistajat
    • ►syyskuu(4)
      • Odottamattomia aarteita luovuuden avulla
      • 10 DAYS 100 CHALLENGES - syväsukellusta tulevaisuuden työelämätaitoihin
      • Metropolian TKI-toiminnan arviointi
      • Hyvät ja huonot uudisteet
    • ►elokuu(2)
      • Tulevaisuusajattelu osaksi innovaatio-opintoja - kokemuksia Teiniminnotalkoot kehittämistyöstä
      • Vantaan asukkaat osallistuvat kaupunkisuunnitteluun VR-pelin avulla
    • ►kesäkuu(3)
      • Yhteiskehittämisellä moninaisuuden johtamiseen
      • Ideoiden vuoropuhelusta yhteiskehittelyyn
      • Luovuudella arjesta enemmän
    • ►toukokuu(5)
      • Yhdessä innovoiden tuotekehitystä tulevaisuuden tarpeisiin
      • Yrittäjänainen haluaa kasvaa
      • Työhyvinvointi arjessa - miten sitä tuotetaan?
      • Fasilitointi on mahdollisuus työyhteisön kehittämiseen
      • Miksi opinnollistaa palkatonta työtä?
    • ►huhtikuu(4)
      • Yhdeksän kysymystä sähköautoilusta
      • Ammattikorkeakoulujen avoimuudella vaikuttavuutta, tehokkuutta ja yhteiskunnallista hyötyä
      • Robottibussi tarvitsee toimivan reitin
      • Podcast - Pelastavatko tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot maailman?
    • ►maaliskuu(4)
      • Kampuskehittäminen - uusia näkökulmia
      • Tarinatyöpaja auttaa nuoria jakamaan tarinoita ja tunteita
      • Tunteet opetuksen ja ohjauksen kontekstissa korkeakoulussa
      • Rakentamisesta raunioiksi - kosteuden hallintaa rakennuksen koko elinkaaren ajan
    • ►helmikuu(4)
      • Innovaatio - mitä se on?
      • Unen laatu ja työstressi yhteydessä toisiinsa - miten sitä tutkitaan?
      • Yhdessä kehittäminen vaatii joustamista
      • Tiedettä kansankielelle - miten muutos mahdollistuu?
    • ►tammikuu(3)
      • Homepilkkujen viilausta - ratkaisuja rakennusten kosteusongelmiin?
      • Älyliikenne odottaa kypsymistään
      • Tikissä-toimituskunta innokkaana jakamaan hanketietoa
  • ►2017 (17)
    • ►joulukuu(1)
      • Innostu monialaisesti - ratkaisun avain nuorten osallisuuteen?
    • ►marraskuu(2)
      • Tuliko Onni puun takaa? Lue uunituore julkaisu!
      • Työstä osaamista tulevaisuuteen
    • ►lokakuu(3)
      • Työhyvinvointia ja tuottavuutta lvi-, kiinteistöhuolto- ja isännöintialalle
      • Minun, meidän ja muiden johtaminen
      • Osuustoiminnasta ja verkostoitumisesta potkua yritystoimintaan
    • ►elokuu(1)
      • Yrittäjänainen: opettele olemaan itsellesi paras mahdollinen pomo!
    • ►kesäkuu(2)
      • Päätöspyörteissä
      • Yksin toimivat yrittäjänaiset verkostoituvat aktiivisesti
    • ►toukokuu(2)
      • Tuliko Onni puun takaa, löysikö Ilona työniloa?
      • Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä metsäkonealalla
    • ►huhtikuu(1)
      • Imuroin merkityksiä MinnoFestissä
    • ►maaliskuu(1)
      • Metropolian innovaatio-opintojen tuloksena tukea nuorille äideille
    • ►helmikuu(1)
      • Mobility Revolution – A Shift towards Urban Sustainability
    • ►tammikuu(3)
      • Onni tulee puun takaa!
      • Onnistunut yrittäjänaisten ilta!
      • Osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille!
  • ►2016 (16)
    • ►lokakuu(1)
      • Haluaisitko liikkua älykkäämmin?
    • ►syyskuu(2)
      • Voidaanko turvallinen synnytys taata 50 eurolla?
      • Hankkeen päättyessä
    • ►heinäkuu(1)
      • Havaitsin tänään hyttysen
    • ►kesäkuu(7)
      • Mitkä asiat kertovat, että TKI- opettajat onnistuvat työssään?
      • Puolisen vuotta jälkeenpäin
      • Kokeneita opettajia kouluttamassa
      • Mistä Onni tulee?
      • Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty (?)
      • “Alakko nää mua?”
      • Onko opinnäytetyön ohjauksessa pelisääntöjä?
    • ►toukokuu(3)
      • Tehdääkö TKI- työtä talkoilla?
      • Edistys antaa syyn elää?
      • Päräyttääkö innovaatiotoiminta?
    • ►huhtikuu(1)
      • Kulttuurin kouraisuja sydämessä
    • ►maaliskuu(1)
      • Kriittinen mieli ja kokeilukulttuuri

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Metropolia.fi-sivuilla

Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.

Tutustu hankkeisiimme

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

Jotta sivuston käyttö olisi sujuvaa, käytämme evästeitä ja suosittelemme niiden käyttöä myös Sinulle.  Voit tutustua tarkemmin evästeisiin tai poistaa ne kokonaan käytöstä asetukset-sivulla.

Metropolian blogit
Powered by  GDPR Cookie Compliance
Tietosuojaseloste / Privacy Overview

Kävijän tietokoneelle voidaan ajoittain siirtää ns. evästeitä (“cookies”).
Evästeillä voidaan kerätä tietoja esimerkiksi miltä sivulta olet siirtynyt osoitteeseen, mitä www-sivujamme olet selannut ja milloin, mitä selainta käytät, mikä on näyttösi resoluutio ja käyttöjärjestelmä, sekä mikä on tietokoneesi IP -osoite eli mistä Internet -osoitteesta lähettämäsi tiedot tulevat ja minne ne vastaanotetaan.

Evästetietojen avulla Palvelun kävijämääriä voidaan seurata Metropolian ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta sekä analysoida ja kehittää kävijöitä paremmin palvelevaksi. Lisäksi Metropolian yhteistyökumppanit saattavat käyttää mainonnan kohdentamiseksi evästeitä, joilla kerätään tietoa kävijän vierailuista tällä ja muilla sivustoilla. Evästeiden avulla kerättyä tietoa käytetään kävijän kiinnostusten kohteiden perusteella kohdennetun mainonnan tuottamiseen. Evästeiden avulla tehdyssä mainonnan kohdentamisessa kävijää ei yksilöidä eikä tietoja yhdistetä kävijältä mahdollisesti muussa yhteydessä saatuihin henkilötietoihin

Kävijällä on mahdollisuus estää evästeiden käyttö muuttamalla selaimensa asetuksia siten, että selain ei salli evästeiden tallentamista.  Kävijä hyväksyy, että joidenkin palveluiden osalta evästeiden käytön estäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa palvelun toiminnallisuuteen.

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.

Tarpeelliset evästeet / Strictly Necessary Cookies

Tarpeelliset evästeet pitäisi olla aina käytössä jotta voimme tallentaa evästeet myöhempiä vierailujasi varten.

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

Mikäli otat nämä evästeet pois käytöstä emme pysty tallentamaan niitä, ja joudut seuraavilla vierailuilla hyväksymään/kieltämään ne uudestaan.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.

Kolmannen osapuolen evästeet / 3rd Party Cookies

Käytämme sivustolla Google Analytics ja Addtoany -lisäosia kerätäksemme tietoa mm. vierailijoiden kävijämääristä, suosituimmista sivuista jne.

Pitämällä evästeet päällä autat parantamaan/kehittämään palveluamme.

—--

This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.

Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.

Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!