Nuorten miesten luottamus- ja epäluottamuskokemukset nuoren tulevaisuuden raamittajana

Luottamuksella on tunnistettavissa monia myönteisiä vaikutuksia. Se liittyy toimiviin ihmissuhteisiin, ihmisen kykyyn toimia osana ryhmää ja yhteisöä sekä luo ihmisten välille turvallisuutta ja ennustettavuutta. On myös osoitettu, että yhteisöissä, joissa ihmiset luottavat toisiinsa, kollektiiviset ongelmat ovat helpommin ratkaistavissa (1).

Luottamuksella on tärkeä asema myös nuorten aikuisten päivittäisessä vuorovaikutuksessa (2). Tutkimusten mukaan nuoret, jotka uskovat pystyvänsä vaikuttamaan elämänsä kulkuun, ovat myös taipuvaisia myös luottamaan muihin ihmisiin (3). Valtaosa suomalaisista nuorista suhtautuu melko positiivisesti omaan tulevaisuuteen, vaikkakin nuorten optimismi on vähentynyt viime vuosina. Tyytyväisimmät suomalaiset nuoret luottavat siihen, että tulevaisuus on hyvä ja ihmiskunnalla on kykyä ja tahtoa ratkaista eteen tulevat ongelmat (4) . Mutta erityisesti poikien luottamus Suomen tulevaisuuteen asuinmaana ja kanssaihmisiin (3) sekä sosiaalinen luottamus (10) ovat heikentyneet.

Juuri päättyvässä Matti – miesten matkat työhön -hankkeessa (ESR) tutkittiin luottamuksen merkitystä nuorten miesten elämässä. Tässä blogitekstissä kerron, mitä tutkimuksessa löysimme.

Luottamus pitää ansaita

Matti-hankkeen aineisto kerättiin nuorten työpajoista sekä Ohjaamo-toiminnasta Helsingin ja Kouvolan alueelta*.  Tulosten mukaan, Helsingin työpajojen [2] ja Kouvolan Ohjaamon nuorten luottamukselliset ihmissuhteet lisäsivät nuorten voimavaroja. Matti-hankkeen aineistossa luottamusta oli tunnistettavissa melko paljon, vaikkakin huomionarvoista oli se, että luottamus ei tutkimukseen osallistuneiden nuorten mukaan ollut itsestään selvää, vaan se piti ansaita. Nuoret kuvasivat, että luotettavan ihmisen pitää osoittaa teoillaan ja puheillaan luottamuksen arvoisuutensa.

“Eihän kehenkään voi luottaa näin vaan. Kyllähän se vaatii jonkun pohjan siihen.”

“Koska ei ikinä pidä luottaa. Ei pidä ikinä luottaa vaan saman tien. Jos et sä tunne jotain ihmistä esimerkiks niin emmä ainakaa luota sen sanaan.”

“En mä nyt mitään …sokeeta luottamus tyyliin kenellekään anna mut…”

“En minä mihinkään vieraisiin ihmisiin ainakaan luota.”

Se, että luottamus pitää ansaita, olikin yhteinen piirre tutkimukseen osallistuneille työpaja- ja Ohjaamo –nuorille. Tutkimuksen mukaan nuorilla oli elämässään merkityksellisiä ja voimavaroja lisääviä luottamuskokemuksia, mutta myös elämänlaatua heikentäviä epäluottamuskokemuksia. Epäluottamuskokemukset olivat vaikuttaneet heihin monin tavoin.  Luottamukseen liittyy ihmisen välinen turvallisuus (5), kun taas epäluottamus voi johtaa epäilyyn, erillisyyteen ja turvattomuuteen (Troman 2000).

Epäluottamuskokemukset eivät unohdu, mutta niistä voi selvitä

Nuoruus nähdään elämänvaiheena, johon voi liittyä epäonnistumisia ja mokia, asioita, jotka ’ikään kuin’ voivat kuuluvat nuoruuteen. Epäluottamuskokemuksista selviytymiskeinoiksi nuoret toivat tutkimushaastatteluissa esille monia erilaisia keinoja. Pääasialliseksi selviytymiskeinoiksi kuvattiin kykyä nähdä maailma eri tavalla, kun ikää tulee lisää (7), vaikkakin myös itsensä suojeleminen ja huonojen ihmissuhteiden katkaiseminen koettiin tärkeäksi keinoksi selvitä aikaisemmista epäluottamuskokemuksista.

“Siihen aikaan se oli tosi vaikeeta. Tuntu et kukaan ei välitä must. Mut, sit myöhemmin ku, tullu aikuiseks ja vielä joskus nuorena, vanhempana teininä silleen ni, alkoi olleen sillee et –mitä väliä sillä on, ne on vanhoi juttui ja, ihmiset muuttuu. Tietenkin just jossain yläasteella niin ihmiset käyttäytyy tosi, villisti kun kaikki hormonit hyrrää tälleen.”

Bosin, Westenbergin, Dijkn ja Cronen (8) mukaan varhaisaikuisuuteen kuuluu se, että nuori oppii paremmin ymmärtämään myös muiden ihmisten erilaisia näkökulmia. Epäluottamuskokemukset jättävät jälkensä nuoreen, mutta eivät silti ole välttämättä esteenä paremman tulevaisuuden rakentamisessa. Tähän tarvitaan ymmärtävää ohjausta ja luotettavaa aikuista.

Nuoret tarvitsevat luottamusta tulevaisuuteensa rakentamiseen

“– Kaikkihan me ollaan  jouduttu — eikä mua oo silleen kusetettu. —tilanteet joskus menee niin kun ne menevät mutta, ehdottomasti luotan ihmisiin ja, ihmiset on ollu jotenki ystävällisiä mua kohtaan, (-) elämän, mikä on tosi siistii (–)“

Vaikka epäluottamuskokemukset varjostaisivatkin nuoren elämää, ei luottamusta ole koskaan liian myöhäistä saavuttaa – vaikka haasteellista se voi ollakin. Tulevaisuus rakentuu onnistumisten ja epäonnistumisten kautta. Nuori saa luottamuksellisessa ihmissuhteessa myös epäonnistua, mutta häntä tuetaan jatkamaan elämässään eteenpäin. Luotettava aikuinen** auttaa nuorta elämässä hänen tulevaisuutensa rakentamisessa, sillä luottamus on tekijä, jonka avulla on mahdollisuus lisätä toivoa tulevaisuuteen (9). Luotettavalta aikuiselta se vaatii kärsivällisyyttä, kohtuullisiin odotuksiin vastaamista ja eläytymiskykyä nuoren tilanteeseen. Luottamuksellisen ihmissuhteen myötä nuoren itseluottamus saa myönteisen kasvualustan näkyväksi tulemisen ja luottamukseen liittyvän asioiden ennustettavuuden myötä.

Kohtaa nuori – kompassi suuntaa hakevan nuoren kohtaamiseen

Matti-hankkeen verkkojulkaisu Kohtaa nuori – kompassi suuntaa hakevan nuoren kohtaamiseen ilmestyi maanantaina 3.12.2018. Julkaisussa esitellään sukupuolisensitiivisiä ohjausmalleja sekä näkökulmia nuoren kuulemiseen ja vahvistavaan kohtaamiseen, joita voidaan soveltaa laajasti toimittaessa nuorten kanssa nuoriso-, kasvatus-, sosiaali- ja terveystyössä.

Tutustu julkaisuun täällä >>

Lähteet

1. Ostrom, E. 2003. Towards a Behavioral Theory Linkin Trust, Reciprocity, and Reputation, in E.Ostrom and Walker, J. (eds). Trust & Reciprocity: Interdisciplinary lessons from Experimental Research, New York, NY: Russell Sage Foundation.
2. Lee, N.C., Jolles, J. & Krabbendam, L. 2016. Social information influences trust behavior in adolescents. Journal of Adolescence 46, 66-75.
3. Myllyniemi, S. 2016 (toim.) Katse tulevaisuudessa – Nuorisobarometri 2016. Nuorisotutkimusseura. Painotalo Varteva Oy. https://tietoanuorista.fi/wp content/uploads/2017/03/Nuorisobarometri_2016_WEB.pdf
4. Salonen, A.O. & Konkka, J. 2016. Kun tyytyväisyys ratkaisee – nuorten suhtautuminen globaaleihin haasteisiin, käsitykset ihanne yhteiskunnasta ja toiveet omasta tulevaisuudesta, 137-159. Teoksessa Myllyniemi, S. 2016 (toim.) Katse tulevaisuudessa – Nuorisobarometri 2016. Nuorisotutkimusseura. Painotalo Varteva Oy. https://tietoanuorista.fi/wp content/uploads/2017/03/Nuorisobarometri_2016_WEB.pdf
5. Yamagishi, T. 2011. Trust. The Evolutionary Game of Mind and Society. Springer.
6. Troman, G. 2000. Teacher Stress in the Low-Trust Society. British Journal of Sociology of Education. 21(3):331-353.
7. Sutter, M. & Kocher, M.G. 2007. Trust and trustworthiness across different age groups. Games and Economic Behaviour, 59, 364-382.
8. Van den Bos, W., Westenberg, M., van Dijk, E., & Crone, E. A. (2010). Development of trust and reciprocity in adolescence. Cognitive Development, 25(1), 90–102.
9. McGeer, V.2012. Trust, hope and empowerment. Australian Journal of Philosophy, 86:2, 237-254.
10. Pekkarinen, E. & Myllyniemi, S. 2017. Opin polut ja pientareet – Nuorisobarometri 2017 teemana on koulutus. Nuorisotutkimusseura. Painotalo Varteva Oy. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2018/03/Nuorisobarometri_2017_WEB.pdf

* Matti – Miesten matkat työhön -hankkeessa (ESR 2016–2018) järjestettiin Helsingin työpajoilla ja Kouvolan Ohjaamoissa olleille nuorille Elämänkulku- sekä Pelillisyys- työpajoja. Pajojen tavoitteena oli löytää uusia sukupuolisensitiivia ohjausmalleja ratkaisuksi nuorten elämänhallinnan lisäämiseksi, työllistymiseen tai koulutuspolun löytämiseksi. Pajoihin osallistuneista nuorista, osallistui tutkimukseen (n=30). Tutkimusaineistoa Aineisto kerättiin työpajanuoria haastatellen (puolistrukturoitu haastattelu) vuosien 2017–2018 aikana Kouvolassa ja Helsingissä. Haastatteluihin osallistui Eija Raatikainen, Arja Liinamo, Jaana Poikolainen ja Teija Rautiola. Tutkimuksessa selvitettiin laajasti nuorten tilannetta moni menetelmällisesti ja -monitieteellisesti. Tämä blogi pohjautuu tutkimusintressiin nuorten merkityksellisistä luottamus- ja epäluottamus kokemuksista ja yhteyttä nuorten tulevaisuususkoon.

**  nuoret kuvasivat Matti -hankkeessa hankittussa aineistossa mm.työpajaohjaajia luotettaviksi aikuisiksi.