“Olemme kokeneet, mihin teknologia johtaa palvellessaan ihmismielen tuhoisaa puolta. Tälle kuolettavalle yhdistelmälle täytyy tehdä jotakin. Keinot julmuuden harjoittamiseksi ja joukkomurhien tekemiseksi on kehitetty huippuunsa, eikä teknologiaa voi enää pysäyttää. Nyt on käännyttävä ihmismielen puoleen.”
–Jonathan Glover, Ihmisyys. 1900-luvun moraalihistoria.
Kun kuulee sanan ”tekoäly”, vain harva kokee täysin neutraaleja tunteita. Tekoälyyn liittyy vahvoja ennakkoluuloja ja toisaalta myös epärealistisia odotuksia. Jonkun mielestä koneet ja robotit vievät ihmisten työt, toisen mielestä tekoälyllä ratkaistaan jopa ihmiskunnan suurimmat ongelmat sodista ilmastonmuutokseen. Määritelmällisesti tekoäly tarkoittaa sitä, että koneen avulla luodaan, mallinnetaan tai jäljitellään niitä ihmisen toimintoja, jotka tulkitaan älyllisiksi. Kehityksessä käytetään esimerkiksi tietojenkäsittelytiedettä, matematiikkaa, kielten tutkimusta ja sosiolingvistiikkaa.[1]
Myös eettiset kysymykset ovat tekoälyn tutkimuksen ja kehittämisen keskiössä. Selvää on, että teknologia kehittyy huimaa vauhtia ja tulevaisuudessa perinteisten ihmistöiden rinnalla nähdään myös tehtäviä, jotka korvaantuvat osittain tai kokonaan roboteilla. Teollisen vallankumouksen jälkeen pelättiin samoin ihmistyön häviämistä, mutta tosiasiassa teknologinen kehitys tarkoitti tuolloin vapaa-ajan lisääntymistä mekaanisten töiden siirtyessä enenevässä määrin ihmisiltä koneille. Samalla mahdollistui myös täysin uusien, ennen tuntemattomien, ammattikuntien synty. Tämän päivän tekoälyn asiantuntijat vaikuttavat olevan yksimielisiä siitä, että ihmisyyttä koneet eivät tule korvaamaan.[2]
Eettisen kysymyksen voi kääntää myös robotiikan hyväksi: jos teknologian käyttö lisää esimerkiksi potilasturvallisuutta, olisi epäeettistä olla käyttämättä sitä.[3] Tekoälyyn ja robotiikkaan liittyviä eettisiä kysymyksiä tämä yksimielisyys ei kuitenkaan poista. Tekoäly on hyvä kumppani, mutta potentiaalisesti huono isäntä. Terveysalalla eettiset kysymykset ovat erityisen keskeisessä asemassa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tekoäly ei tule korvaamaan hoivatyötä, mutta sen avulla voidaan vapauttaa inhimillisiä resursseja siihen käyttöön, joka aina tuntuu olevan kortilla: aikaan. Aikaan olla toista ihmistä lähellä ja aikaan kohdata ihminen ihmisenä.
Tekoälyn etiikasta on tehty lukemattomia arvokoodistoja. Tässä blogissa käsittelen näistä yhtä, niin sanottua Montrealin julistusta, koska siinä tiivistyy kirkkaana ne haasteet ja toisaalta hyödyt, mitä eettisellä tutkimusotteella voidaan saavuttaa myös tekoälyn kanssa. Montrealin julistuksen periaatteet ovat:
- hyvinvoinnin
- autonomian kunnioittamisen
- yksityisyyden ja intimiteetin suojelun
- solidaarisuuden
- demokraattisen osallistumisen
- oikeudenmukaisuuden
- diversiteetin säilyttämisen
- varovaisuuden
- vastuullisuuden
- ja kestävän kehityksen periaatteet.[4]
Seuraavassa tarkastelen näitä periaatteita siten kuin pyrimme Peili-hankkeessa huomioimaan eettiset kysymykset sovelluksen ja siihen liittyvän chatbotin kehityksessä.
Peili-hankkeessa kehitetään sovellusta ehkäisemään nuorten miesten syrjäytymistä. Sovellukseen on tarkoitus tehdä myös tekoälypohjainen chatbot, joka voi paitsi antaa vinkkejä vaikkapa harrastusryhmän löytämiseen, opiskelupaikan hakuun tai CV:n (curriculum vitae, ansiolista) teroittamiseen, myös oppimalla ”tutustua” käyttäjäänsä ja antaa hänelle henkilökohtaisempia ja paremmin osuvia vinkkejä ja tietoa.
Hyvinvoinnin periaate
Tekoälyjärjestelmien avulla pitää pyrkiä hyvinvoinnin kasvuun. Peili-sovelluksen tavoitteena on auttaa kohderyhmää hyödyntämään omaa potentiaaliaan niin, että omat haaveet ja vahvuudet saadaan valjastettua tulevaisuuden tavoitteiden realisoitumiseen.
Autonomian kunnioittamisen periaate
Tekoälyjärjestelmien tulee kunnioittaa ihmisten itsemääräämisoikeutta ja lisätä ihmisten elämän- ja ympäristön hallintaa. Peilisovellus ei perustu hoitosuhteeseen, eikä tavoitteita määritellä ylhäältä käsin, vaan sovelluksen käyttäjän omista lähtökohdista ja pohdinnoista käsin. Sovellus auttaa löytämään omat vahvuudet ja kehittämään niitä.
Yksityisyyden ja intimiteetin suojelun periaate
Ihmisten yksityisyyttä on suojeltava, jotta tekoälyjärjestelmät eivät pääse tunkeutumaan ihmisten tietoihin, keräämään arkaluontoista dataa ja arkistoimaan sitä. Peili-sovelluksen keräämät tiedot eivät tule olemaan minkään yksittäisen toimijan hallussa eikä niitä käytetä markkinointikäyttöön. Peili-sovelluksen tekoäly tukee käyttäjän omia valintoja, ja tietoa kerätään käyttäjän omia tarpeita varten. Ulkopuoliset eivät voi järjestelmästä onkia yksilöitäviä tietoja.
Solidaarisuuden periaate
Tekoälyjärjestelmien kehityksen ja käytön tulee tukea ihmisten ja sukupolvien välistä keskinäistä solidaarisuutta. Toteutuessaan Peili-sovellus antaa käyttäjälleen tasa-arvoisemman lähtökohdan työn, harrastuksen tai muun mielekkään tekemisen hakemiseen. Sovellus tukee sitä, että kukaan ei jäisi yhteiskunnan järjestelmien ulkopuolelle, vaan pääsisi paremman elämänhallinnan kautta toimimaan itse osana yhteiskuntaa ja sen kehitystä.
Demokraattisen osallistumisen periaate
Kaikilla tulee olla pääsy tekoälyjärjestelmien käyttöön, niiden tulee olla ymmärrettäviä ja oikeutettuja. Peili-sovelluksen tekoäly on vapaasti jokaisen tarvitsevan käytössä ja se on maksuton. Sen edelleen kehittäminen tapahtuu yhteistyössä käyttäjien kanssa, jotta sen sisällöt olisivat mahdollisimman ymmärrettäviä. Osallistamisen kautta kohderyhmä pääsee itse vaikuttamaan sovelluksen kehittämiseen.
Oikeudenmukaisuusperiaate
Tekoälyjärjestelmien kehityksen ja käytön tulee edistää oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan luomista. Peili-sovelluksen on tarkoitus tarjota kaikille tasa-arvoisia mahdollisuuksia löytää omat vahvuutensa ja päästä toteuttamaan itseään.
Diversiteetin sisällyttämisen periaate
Tekoälyjärjestelmien kehityksen ja käytön tulee olla yhteensopiva sosiaalisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttämisen kanssa. Järjestelmät eivät saa rajoittaa elämäntapavalintoja tai henkilökohtaisia kokemuksia. Peili-sovelluksen tekoäly tukee jokaisen omaa yksilöllisyyttä ja arvoa. Tekoälyn kehitys perustuu tasa-arvoisten mahdollisuuksien luomiseen myös heille, jotka uhkaavat jäädä yhteiskunnassa syrjään.
Varovaisuusperiaate
Tekoälyä kehittävien ihmisten tulee noudattaa varovaisuutta ja ennakoida tekoälyjärjestelmien käytön haitallisia seurauksia. Peili-sovelluksen kehityksessä kiinnitetään jatkuvasti huomiota eettisiin ja moraalisiin periaatteisiin. Sovellus ei anna terveysneuvontaa eikä hoito-ohjeita. Mikäli käyttäjällä on tarve saada apua terveystoimijoilta, tekoäly ohjaa käyttäjän palvelevaan numeroon, jossa vastaa ihminen, ei kone. Tekoäly oppii, mutta sen oppimista rajoitetaan eettisin periaattein.
Vastuullisuusperiaate
Tekoälyjärjestelmien kehittäminen ja käyttö ei saa vähentää ihmisen päätöksenteon vastuuta. Peili-sovellus on apuväline, mutta ei päätöksentekijä. Sen tehtävä on antaa ihmiselle mahdollisuuksia löytää ratkaisuja elämän solmukohdissa, mutta se ei tee päätöksiä ihmisen puolesta. Sisällöistä vastaa aina elävä ihminen, vastuuta ei siirretä koneelle tai tekoälylle.
Kestävän kehityksen periaate
Tekoälyjärjestelmien kehittäminen ja käyttö tulee toteuttaa niin, että taataan maapallon vahva ympäristöllinen kestävyys. Peili-sovellus auttaa käyttäjiä löytämään heidän oman, täyden potentiaalinsa. Tämä pitää sisällään kestävät, omaa ja muiden hyvinvointia tukevat, ratkaisut. Jokainen nuori, jonka potentiaali saadaan valjastettua oman paremman tulevaisuuden rakentamiseen, rakentaa parempaa ja toimivampaa yhteiskuntaa meille kaikille.[5]
Tekoälyn ei siis tarvitse olla pelkoja nostattava tulevaisuuden dystopian ylivertainen ihmisten alistaja. Sitä ei tarvitse myöskään ylistää ratkaisuksi kaikkiin ihmisten ongelmiin. Kuten tämän blogin alussa oleva lainaus julistaa: nyt on käännyttävä ihmismielen puoleen. Inhimillisyys ja tahto tehdä hyvää antavat hyvän pohjan myös inhimillisesti älykkään tekoälyn kehittämiseen. Sellaisen, joka ymmärtää ihmisen tunteita, hyveitä ja heikkouksia.
Lähteet:
- Andersson, Cristina – Haavisto, Ilkka – Kangasniemi, Mari – Kauhanen, Antti – Tikka, Taneli – Tähtinen, Lauri – Törmänen, Antti 2016. Robotit töihin: Koneet tulivat – mitä tapahtuu työpaikoilla? EVA-rapotti. Helsinki: Taloustieto Oy.
- Glover, Jonathan 2003. Ihmisyys. Helsinki: Like.
- Honkela, Timo 2017. Rauhankone. Tekoälytutkijan testamentti. Helsinki: Gaudeamus.
- Ollila, Maija-Riitta 2019. Tekoälyn etiikkaa. Helsinki: Otava.
- Wachter, Robert 2017. The Digital Doctor: Hope, Hype, and Harm at the Dawn of Medicine’s Computer Age. New York: McGraw-Hill Education.
Kirjoittaja
Tiina Huhtanen on teologian tohtori ja sairaanhoitajaopiskelija, joka työskentelee Peili-hankkeen terveyden edistämisen assistenttina.
Ei kommentteja