Hyppää pääsisaltöön
Tikissä

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
  • Muut blogit
Tikissä
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Kaikki Artikkelit: vierailija

0

Ota oppia yrittäjästä

vierailija · 18.2.2021
Tyhjä ravintolan terassi, punaiset tuolit
Kuvalähde Drew Beamer / Unsplash.com

Tässä blogimerkinnässä välähtää ikkuna pienyrittäjän arkeen koronakriisin keskellä, jonka aikana on löytynyt uusia mahdollisuuksia niin yrittäjien keskinäiseen vertaistukeen kuin yrittäjien ja ammattikorkeakoulun väliseen yhteistyöhönkin.

Yhtäkkinen ravintola- ja matkailupalveluiden hätätila loi tarpeita osaamisen uudistamiseen. Se tuuppasi ammattikorkeakouluja toimimaan yhdessä, kutsumaan yrittäjiä opintoihin ja valmennettaviksi. Prosessissa on syntynyt alkuja elinikäisen oppimisen uusiin käytänteisiin. Uusi yhteistyö ja siihen rakennettu konsepti etsivät jonkin aikaa muotojaan, työnjakoa ja yhteistä toimintakulttuuria. Loppua kohti yhteiset sävelet alkoivat löytyä ja mahdollisuudet kehkeytyä. Ammattikorkeakoulu voi tämänkin kokemuksen myötä ottaa askeleen eteenpäin kehittyäkseen todelliseksi kehittämisvoimaksi alueensa yritystoiminnalle.

Yhteistyön voimaannuttavuus näyttäytyi molemmille toimijoille vastavuoroisesti tärkeänä. Yrittäjät kutsuttiin SUN-hankkeen puitteissa kolmen ammattikorkeakoulun tarjoamiin opintoihin. Metropoliassa yrittäjille myös räätälöitiin oma kurssi ja hankkeen puitteissa tarjottiin sekä yksilö- että ryhmävalmennusta. Kun yrittäjät tulivat mukaan esimerkiksi tarinallisen viestinnän opintojaksoille, tutkinto-opiskelijat saivat suoraa informaatiota työelämän arjesta ja pitkän linjan tekijöiden kokemuksesta. Yrittäjät saivat uusia näkökulmia, työtapoja ja asenteita nuorilta opiskelijoilta. Yrittäjät ja opiskelijat loivat yhdessä tulevaisuuden tarinoitaan ja miettivät, minkälainen viesti kutsuu asiakkaita parhaiten. Opettajan ammattitaidon hyödyllisyyskin tuli tällaisessa yhteistyössä testattua ja työelämäyhteyden kannalta jälleen päivitettyä. Työelämä pienyrittäjiä myöten tarjoaa ammattikorkeakoulun toimintaan luontevan ja merkittävän kumppanuuden.

Sinnikäs ja luova heimo

Korona on todellakin heilauttanut yrittäjät arvaamattoman uuden keskelle. Sekä heidän opettamisessaan että heidän valmentamisessaan ensimmäinen ihmettelyni aihe oli heidän sinnikkyytensä kaiken keskellä. Toiset sanoivat, että yrittäjänä on nähnyt niin monenlaisia päiviä, että usko selviytymiseen ei hevillä horju. Toinen toteaa, että vanhempien yrittäjäelämää nähneenä ja siinä itsekin mukana olleena ei koskaan odottanutkaan, että yrittäminen olisi helppoa. Vaikeudet ikään kuin kuuluvat asiaan ja selviytymiskeinoja lähdetään etsimään. Kukaan valmennuksessa olleista ei odottanut, että uudet ratkaisut tipahtaisivat kuin taivaasta. Tuosta asenteesta moni voisi varmaan ottaa opikseen ja saada helpotusta arkeensa, kun voi asennoitua siten, että asioiden ei tarvitse olla vain helppoja, hauskasti ja itsestään upeasti eteneviä. Odotuksemme ja käsityksemme elämästämme vaikuttavat vahvasti siihen, miten elämämme ja työmme koemme.

Toinen vaikuttava esiin noussut asia oli osallistujien vahva sitoutuminen omaan yritykseensä. Oman elämän toteuttaminen ja omien unelmien mahdollistuminen koettiin tapahtuvan juuri oman yrityksen kautta ja kanssa. Siksikään siitä ei oltu helposti luopumassa. Moni tunnisti oman luonteenlaatunsa ja kiinnostuksen kohteidensa kanssa työskentelyn sopivan ennen kaikkea yritystoimintaan, jossa on vapaus itselle sopivien puitteiden luomiseen. Silloin ei ole tilivelvollinen eikä vastuussa tekemisistään lakisääteisten velvoitteiden lisäksi muille kuin itselleen tai omalle perheelleen. Asiakkaiden tärkeydestä suurin osa osallistujista puhui lämmöllä ja ilmaisivat halunsa palvella omiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tämäkin on esimerkki siitä, miten yrittäjästä voi ottaa oppia. Oman työnsä arvostaminen ja jopa sen intohimoinen rakastaminen synnyttää työhyvinvointia ja tuottaa tyydytystä koko elämään. Siitä syntyvä voimavara näyttää antavan resilienssiä eli selviytymiskykyä vaikeisiin aikoihin.

Toki selviytymiseen vaikuttaa myös yrityksen taloudellinen tilanne ja yrittäjän oma hyvinvoinnin taso. Joillekin ratkaisevan avun toi yhteiskunnan mukaan tulo avustusten muodossa. Kiitollisuus tästä oli ilmeistä ja antoi mahdollisuuden tulevaisuuden rakentamiseen ja uskon uusiin mahdollisuuksiin. Joissakin yrityksissä juuri avustusten kautta oli luotu joitakin toistuvasti hamaan tulevaisuuteen siirrettyjä uudistuksia. Kauhea korona oli myös pakottanut tahdin hiljentämiseen niin, että sekä henkisten että fyysisten uudistusten tekemiselle oli tullut aikaa.

Vertaiset voimavarana

Tietynlaiseksi taivaaksi tai ainakin ilon ja energian lähteeksi ryhmävalmennusprosessissa löytyi ja syntyi keskinäinen jakaminen ja keskinäinen toinen toisensa sparraaminen. Yrittäjä on se, joka usein selviää kaikesta yksin eikä useinkaan ole tottunut edes tunnistamaan omaa avun tarvettaan. Saati sitten tajuamaan, miten helpottavaa, voimauttavaa ja innostavaa on kuulla vertaistarinoita samassa tilanteessa olevilta. On palkitsevaa tunnistaa kuuluvansa sinnikkääseen ja hauskaan, omalta tuntuvaan heimoon.

Tutulta tuntuvassa heimossa löytyy yhteinen kieli ja huolenaiheita rohkaistuu jakamaan. Erityisen inspiroivaa on kuulla monenlaisista maailmoista, joista yrittäjät tulevat ja missä kaikkialla he toimivat. Kiinnostavaa kuunneltavaa riittää myös tarinoissa, joissa kuulee siitä, miksi kukin tekee mitä tekee ja miksi hänelle on juuri jokin tietyn alan yritys. Keskusteluissa välittyy myös kertomuksia siitä, mitä kukin rakastaa ja kuinka heidän yrityksensä syntyi. Tärkeää jakamista on myös se, mistä kaikesta he ovat jo selvinneet. Hieman eri todellisuuksissa kollegat luovat omia tulevaisuuspolkujaan ja tässä tilanteessa osa uudistaa tuotteitaan tai suuntaa tarjontaansa jopa kokonaan uusille alueille.

Yrittäjien tukemisen uusin tavoin mahdollisti Uudenmaan liiton kriisirahaston rahoituksella toteutettu SUN – sparraa uuteen nousuun -hanke, joka oli suunnattu matkailu- ja ravintola-alan toimijoille. Kokonaisuus oli Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian yhteinen kehittämishanke. Mukana oli pienyrittäjiä Uudeltamaalta ja jokunen hieman suurempi toimija. Kahden yrittäjän tarinat kuvaavat, miten heidän toimintaansa kriisin keskellä käytännössä tuettiin.

Popomama ja riisiä hapanimeläkastikkeella

Suomessa pisimpään toimineen kiinalaisen, keskustassa sijaitsevan Ravintola Chinan perustajien tytär Jenny johtaa tällä hetkellä puolisonsa kanssa Popomamaa, tuttujen kesken pelkkä POPO -nimistä kiinalaista ravintolaa Espoon Omenassa. Ravintolan pidon lisäksi energinen Jenny on sivutoimekseen perustanut Little Heroes -nimisen kansainvälisen päiväkodin, jonka taloudesta ja kehittämistyöstä hän vastaa ravintolatoimensa rinnalla.

Jennyn äänessä kuuluu rakkaus hyvään ruokaan ja kiinalaisen ruuan perinteeseen. Hänen puheistaan kuulee yrittäjän kokemuksen omasta lajistaan. Ylpeyttä äänessään Jenny kertoo haluavansa tarjota perinteistä ja monipuolista kiinalaista ruokaa. Hän pohtii tapoja kertoa asiakkailleen, mitä muuta kiinalainen ruoka voi olla kuin kanaa hapanimeläkastikkeessa. Yhdessä arvioimme hänen uuden menuunsa houkuttelevuutta ja innostumme Jennyn ideoimista ruokakoreista, joita asiakkaat voivat hakea ravintolasta koteihinsa. Ruokakoreissa on yhden aterian sijaan täysi kattaus, vaikka pääsiäisen ruokiin tai eväskokonaisuus metsäretkelle.

Mitä sinä sanot näistä uusista tarjouksista? Kuvakaappaus Popomaman Facebook-sivulta ja ryhmävalmennuksen ideointikeskustelusta. Pohdinnassa oli kysymys kuvien modernisuudesta ja menun uudistamisesta.

Popomama-ravintolan uusi annoskuva

Uudistetut ruoka-annokset modernilla ilmeellä.

Toinen Popomama-ravintolan uusi annoskuva

Matkanjohtajasta kielikouluttajaksi

Ideointia jatkaa Sirpa, jonka matkoihin liittyvä toiminta on loppunut kokonaan koronan takia. Tämä toinen äärimmäisen energinen nainen on suunnannut liiketoimintansa pöytälaatikossa kyteneisiin ideoihinsa ja myy kielikoulutustaan nyt ympäri Eurooppaa. Markkinat ovat yhtäkkiä auki, koska kyseisen kielen opettajia ei Suomessa ole, eivätkä suomen kielen opettajatkaan kilpaile verkkokurssimarkkinoilla. Yhtäkkiä yhden naisen yritys on markkinajohtaja omalla erityisellä sektorillaan ja työllistää jälleen itse itsensä täysipäiväisesti.

Tässä kiihkeän ketterässä suunnan muutoksessa on meille jälleen jotain opittavaa. Miten oppisimmekaan huomaamaan erilaisia osaamisalueitamme ja miten rohkaistuisimme joskus lähes mahdottomalta tuntuviin avauksiinkin. Samalla, kun monet yritykset oikeasti kuolevat koronaan, onneksi osa selviytyy ja jossain alkaa jopa uusi kukoistus. Yrittäjien sinnikäs heimo rakentaa uusia mahdollisuuksia yllätyksellisilläkin tavoilla.

Kirjoittaja

Päivi Rahmel on Metropolian lehtori, joka on mukana monissa hankkeissa osallistavien ja narratiivisten työtapojen asiantuntijana.

Tarinat ja kuvat on julkaistu osallistujien luvalla.

0
ammattikorkeakoulutjatkuva oppiminenkoronakriisiyrittäminenyritystoiminnan kehittäminen
Kommentoi (0)
0

Näkökulmia prototyyppeihin

vierailija · 11.2.2021
Kuvalähde: Senne Hoekman / pexels.com

Miten innovaatio, keksintö ja prototyyppi liittyvät toisiinsa? Prototypointi on oleellinen osa mitä tahansa innovatiivista työskentelyä. Prototyyppi-sana on peräisin kreikan kielen sanasta proto, joka tarkoittaa ensimmäistä, varhaisinta eli jotakin, josta muut asiat kehittyvät. Innovaatio on kaupallistunut tai muuten hyödynnettävissä oleva keksinnöllinen asia, joten keksinnön täytyy täyttää sille asetetut vaatimukset, jotta se voi olla keksintö. Patentti- ja Rekisterihallituksen keksinnön määritelmässä todetaan muun muassa, että ”keksinnön on oltava luonteeltaan tekninen ja ratkaistava jokin tekninen ongelma.” Teknistä, tai muutakaan toimivuutta taas voi olla hankala selvittää, ennen kuin keksinnöstä on tehty jonkinlainen prototyyppi.

Siistiä prototypointia

Juhlien valmisteluihin kuuluu siivoaminen. Paikat kuurataan tai ainakin imuroidaan. Tyypillisesti imurin pölypussi on juuri silloin täynnä, kun siivoaminen pitäisi aloittaa ja sopiva malli on tietenkin lähikaupasta loppunut. Toinen ongelma on, että pölypussin seinämien sisäpuolelle kehittyy nopeasti tukkiva pölykerros, joka vähentää imutehoa. Tätä pohti myös englantilainen muotoilija ja keksijä James Dyson. Hän arveli voivansa kehittää pussittoman pölynimurin.

Vuosien 1979-1984 välillä Dyson rakensi 5127 erilaista prototyyppiä ennen kuin hän sai pussittoman imurin toimimaan haluamallaan tavalla. Kaupallistaminen oli toinen ongelma. Perinteiset kodinkonevalmistajat eivät oivallusta ostaneet, koska ne näkivät, että edessä olisi hyvin toimivien pölypussimarkkinoiden loppuminen. Dyson joutui perustamaan oman tehtaan. Vaikka Dysonin kehittämä ilmapyörteeseen perustuva toimintaperiaate oli aiemmin ollut käytössä esimerkiksi teollisuuden suodattimissa, sen soveltaminen kodinkoneeseen olisi ollut mahdotonta ilman loppumattomalta vaikuttanutta prototypointia.

Osa Dysonin pahvista, teipistä, muovinpaloista ja muista materiaaleista rakentamista imurin testimalleista oli esillä Lontoon Designmuseossa syksyllä 1996 pidetyssä näyttelyssä. Itsekin kävin paikan päällä hämmästelemässä valtavan kokoista seinää, joka oli täynnä erilaisia prototyyppejä. Keksijän uutteruus ja yritteliäisyys on sittemmin palkittu useasti, myös aatelisarvolla. Nykyään Dyson on Iso-Britannian rikkain kansalainen.

Kaikkea voi prototypoida

Stanfordin yliopiston muotoilun professoreiden Bill Burnettin ja Dave Evansin viihdyttävässä kirjassa Designing your Life (2018) on monia mainioita oivalluksia, miten muotoilun työkaluja voidaan hyödyntää uudella tavalla, vaikka lukijan tavoitteena ei olisikaan kirjan keskiössä oleva oman elämän muotoileminen uuteen uskoon. Kirjassa korostetaan juuri prototypoinnin merkitystä suunnittelun eri vaiheissa.

Kirjassa on havainnollinen, kenelle tahansa alkavalle yrittäjälle opettavainen tositarina, kun oman yrittäjyyden suunnittelu jää kesken. Siinä työelämässä menestyvä henkilö päättää tehdä uravaihdoksen ja perustaa kauan haaveilemansa italialaistyyppisen kahvila-ravintolan. Alkuun kaikki menee hyvin. Löytyy hyvä liikepaikka. Yrittäjä on hyvä projektijohtaja. Hän suunnittelee, remontoi ja avaa ravintolan. Hän täyttää sen toscanalaisilla herkuilla. Ravintola on menestys, kaikki rakastavat sitä. Mutta jonkin ajan kuluttua yrittäjä tajuaa, että hänestä ei olekaan raskaan ravintolatyön tekijäksi. Ilman prototyyppiä – eli idean kokeilemista jollakin yksinkertaisemmalla tavalla – hän ei huomannut omia vääriä olettamuksiaan: kuvitelmaa, että kahvila-ravintolan pitäminen olisi sama asia, kuin käydä sellaisessa. Tai suunnitella sellainen. Ravintola piti myydä ja yrittäjä siirtyi siihen, minkä hän parhaiten osasi: ravintoloiden suunnitteluun.

Kirjoittajien mukaan yrittäjä olisi voinut ensin prototypoida, pystyykö hän johtamaan ravintolaa. Kokeilla jollakin yksinkertaisella tavalla. Hän olisi voinut

  • aloittaa yhden hengen catering-palvelulla, jonka lopettaminen on helpompaa, jos se ei tunnu omalta
  • haastatella muutamaa onnellista ja vähemmän onnellista ravintoloitsijaa
  • hankkiutua hanttihommiin johonkin ravintolaan, nähdäkseen millaista on sillä puolella, joka on asiakkaille näkymätön.

Kallis ja turhauttava vaihe kohti yrittäjän ominta osaamista olisi voitu kokonaan välttää varhaisella, ennakoivalla prototypoinnilla.

Prototypointia on monenlaista

Prototyypin määritelmät hieman vaihtelevat, riippuen siitä, millä alalla niitä tehdään. Ulrich ja Eppinger (2012) esimerkiksi jakavat tuotekehityksen prototyypit kahden eri kategorisoinnin mukaan:

  1. Onko prototyyppi fyysinen vai analyyttinen? Fyysisen prototyypin, esim. hahmomallin tarkoitus on havainnollistaa ajatellun tuotteen ulkonäköä, toimintoja tai tutkia jonkin ominaisuuden toimivuutta. Analyyttinen prototyyppi voi tarkastella jotakin kiintoisaa ominaisuutta, jota ei välttämättä tulla toteuttamaan.
  2. Kuinka kokonaisvaltainen (comprehensive) prototyyppi on tai, kuinka fokusoitunut se on. Kokonaisvaltainen prototyyppi tarkoittaa, että se on lähes valmis tuote, jossa on kaikki valmiin tuotteen ominaisuudet. Se voidaan jo antaa asiakkaalle koekäyttöön. Fokusoituneessa prototyypissä taas voidaan tarkastella vain jotakin tiettyä muotoa tai toimintoa.

Prototyypin ei useimmiten tarvitse olla valmis esitys tai malli lopputuloksesta. Fyysisen prototyypin voi tehdä melkeinpä mistä vain. Pääkaupunkiseudun kolmen suurimman ammattikorkeakoulun vuoden 2019 innovaatio-opintoihin liittyneessä 10Days 100Challenges -intensiivitoteutuksessa jotkut opiskelijatiimit tarkastelivat vähittäiskaupan palveluprosessia Lego® -palikoista rakennetun kaupan pienoismallin prototyypin avulla. Marketin kassapalvelun testaamiseksi ei tarvitse rakentaa aitoa kassapistettä. Sen sijaan se voi olla pahvilaatikoista ja pöydistä tai muista käsillä olevista materiaaleista koottu palvelutiskin osa, jonka avulla tutkitaan asiakkaiden liikkumista, käyttäytymistä tai tehdään muita havaintoja.

Havaintojen perusteella on helppo muokata prototyyppiä, tehdä jälleen uusia havaintoja ja tulkintoja, kunnes vähitellen voidaan hahmottaa, miten palvelu tulisi toteuttaa. Prototyyppi voi olla virtuaalinen. Se voi olla myös abstrakti: tyypillinen esimerkki tällaisesta on Customer Journey Mapping, jonkin palvelun tai toiminnon asiakkaan tai käyttäjän toiminnan vaiheiden visualisointi yhteen kuvaan. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ollaan, sitä karumpi prototyyppi voi olla; riittää, että prototyypin avulla voidaan nopeasti todentaa, mikä toimii ja mikä ei ja tehdä tarvittavia korjausliikkeitä. On kuitenkin muistettava, että prototypointi on vain yksi työkalu kehittämistyön eri vaiheiden joukossa. Kesken jäänyttä kehitystyötä ei siis voi (kuten olen joskus saanut kuulla) lopputuloksen esittelyssä koettaa selittää parhain päin väittämällä, että kyseessä on vasta prototyyppi!

James Dysonin kerrotaan sanoneen, että hän epäonnistui 5126 kertaa, mutta yhden kerran hän onnistui. Ja loppujen lopuksi, useimmiten yksi onnistuminen kerrallaan riittääkin.

Kirjoittaja

Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja.

Lähteet

  • Burnett, Bill ja Evans, Dave. 2018. Designing your Life. New York: Alfred A. Knopf
  • Fiell, Charlotte ja Fiell, Peter. 2000. Industrial Design A-Z. Köln: Taschen GmbH
  • Ulrich, Karl T. ja Eppinger, Steven D. 2012. Product Design and Development (Fifth Edition). New York: McGraw-Hill
+1
innovaatioprototypointiprototyyppi
Kommentoi (0)
0

Asennekanvaasi tehostaa oppimista yritysvalmennuksissa

vierailija · 4.2.2021
Kuvalähde: Heorhii Heorhiichuk / Pexels.com

Valmennuksen avulla pyritään löytämään osallistujan voimavarat ja potentiaali, ja auttaa häntä oivaltamaan asioita tavoitetta kohti yhdessä muiden kanssa tai itsenäisesti. Valmennustyövälineiden avulla ei pyritä antamaan valmiita vastauksia, vaan tukemaan onnistumista. Yritysvalmennuksissa käytettäviä työvälineitä voivat olla esimerkiksi erilaiset harjoitteet, mallit, näkökulmat, vuorovaikutustavat tai jopa valmentajan ja valmennettavan persoonat.

Asennekanvaasi on visuaalinen valmennustyökalu, joka selkeyttää ja jäsentää yritysvalmennuksiin osallistuvien ihmisten ajattelua ja oppimista. Työni valmennusten parissa yli 15 vuoden ajan on synnyttänyt havaintoja, joiden tuloksena muotoilin ja tuotteistin pedagogisen asennekanvaasi-työkalun. Mitä asioita valmentajan kannattaa korostaa tilaisuuksien aikana, jotta tavoitteisiin päästään tehokkaammin ja paremmin?

Asennekanvaasin avulla tuodaan näkyväksi yksilön oman vastuunoton lisäksi myös se, mitä haluttu muutos tai tavoite edellyttää yhteisöltä tai yritykseltä.

Miksi juuri asenne? Asenteen merkitys

Olen kirjoittanut vuosina 2015-2021 neljä kirjaa asenteen merkityksestä johtamisen ja kehittämisen konteksteissa. Asenne tarkoittaa ihmisen tapaa suhtautua asioihin ja toisiin ihmisiin. Asenne on yksilön hetkellinen tai pysyvä suhtautumistapa. Se on enemmän tai vähemmän ihmisen oma aktiivinen valinta, joka kohdistuu johonkin tilanteeseen, asiaan tai ihmiseen. Suhtautumisen voimakkuus voi vaihdella. Asenne on sidoksissa tilanteeseen, joten siinä on suhteellisuutta. Asenne on polkuriippuvaisesti kehittynyt eli aiemmat kokemukset vaikuttavat siihen tunteiden, tiedon ja uskomusten lisäksi. (1)

Asenne voi auttaa missä tahansa tilanteessa olosuhteista huolimatta. Vaikka muutos olisi vaikea tai haastava, sen keskellä voi aina valita suhtautumistavan ja tekemisen suunnan. Asennevalinta ei välttämättä paranna itse tilannetta, mutta se voi lisätä ihmisen omia voimavaroja tilanteen keskellä sekä auttaa näkemään mahdollisuuksia. Aina voi myös yrittää parantaa ja kehittää, vaikka lähtötilanne olisi jo hyvä. (2)

Minulle syntyi ajatus visualisoida valmennusten kulkua osallistujille kahta kautta. Siihen vaikutti suuren pörssiyrityksen Kone Oyj:n toimitusjohtaja Matti Alahuhta ja toisaalta start-up-maailmassa mainetta niittänyt Alexander Osterwalderin kanvaasiajattelu. Lisäksi yhdistin lean-ajattelusta ideoita valmennusten toteutustapaan käytännössä. Asennekanvaasin avulla valmennettava voi jäsennellä tekemisen muutoksen kannalta tärkeimmät edistettävät asiat yhdeksi silmäiltäväksi kokonaisuudeksi.

Kirjassaan Johtajuus – kirkas suunta ja ihmisten voima Matti Alahuhta kirjoittaa, miten Kone Oyj:n strategia vuosille 2008-2010 kaipasi terävöittämistä. Kun elementit jatkuvaan uudistumiseen ja uusien kilpailuvahvuuksien luomiseen oli määritelty, luotiin niiden pohjalta tärkeimmät kehittämisohjelmat, jotka edistivät strategian toteutumista. Alahuhta kiittää kirjassaan henkilöstöjohtaja Kerttu Tuomasta ideasta, jossa strategia elementteineen visualisoitiin holistiseksi kuvaksi. Kun jokainen ymmärsi, miten oma työ vaikutti yhteisen isomman tavoitteen saavuttamiseen, oli sitoutuminen vahvempaa. (3)

Visuaalisuus on tunnetun johtamisfilosofian lean-ajattelun perusperiaate (japaniksi jidoka). Kirjassaan Lean asiantuntijatyön johtamisessa Sari Torkkola (4) korostaa, että visualisointi lisää yhteisöllisyyttä ja avoimuutta. Kokonaiskuvan perusteella on mahdollista tehdä yhdessä päätöksiä. Valmennuksen kannalta tämä on ensiarvoisen tärkeää, sillä yksittäinen osallistuja ei elä tyhjiössä ja parhaiden valmennusten antia ovat päätökset, joihin koko osallistujajoukko yhdessä sitoutuu.

Yritysjohtamisen kentällä tunnetuin kanvaasi-työkalu on Alexander Osterwalderin vuonna 2008 esittelemä Business Model Canvas (BMC). Yrityksen liiketoimintamallin jäsentämisessä avustava työkalu on niittänyt suosiota startup-yritysten ja kasvuyritysten keskuudessa. Työkalu auttaa pääsemään ajatusten kanssa liikkeelle voimavara- ja asiakaskeskeisesti; se estää tyhjän paperin syndrooman. (5) Business Model Canvas -työkaluun ja muihin vastaaviin hyödyllisiin kanvaaseihin voit tutustua osoitteessa strategyzer.com.

Visuaalisten työkalujen hyöty missä tahansa toiminnassa on melko kiistaton. Niiden ansiosta osallistuja, osallistujat yhdessä ja valmentaja voivat vaivatta muodostaa kokonaiskuvan nopeasti muutamalla silmäyksellä ja hahmottaa tilanteen kannalta tärkeimmät asiat.

Visuaalisuuden hyödyntäminen valmentamisessa

Miten valmentaja voisi kannustaa osallistujia mallintamaan ajatuksensa, joita syntyy sekä valmennuksessa että sen jälkeen arjen työssä? Miten vaikkapa eri valmennuskertojen välillä osallistuja voisi kerrata tavoitteen nopeasti ja muistella tärkeimpien edistettävien asioiden etenemistä viime kerrasta.

Asennekanvaasi on osa kehittämääni laajempaa asenteiden valmennusta eli MindFit -metodia. Päästyäni työskentelemään yritysvalmentajaksi Urbaania kasvua Vantaa -hankkeeseen, sain mahdollisuuden soveltaa työkalua pienten ja keskisuurten kasvuyritysten valmennuksissa. Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa luodaan uusia ratkaisuja sosiaaliseen rekrytointiin ja yritysten henkilöstön osaamistason nostamiseen. Näin tuetaan yritysten kehittymistä ja kiihdytetään niiden kasvua.

Metodi-sana tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa tietä, joka on kuljettava. Eli kulkemalla tietyt vaiheet osallistuja voi saavuttaa välietapit, tavoitteen ja päämäärän. Yhdistämällä kuljetun matkan eli yleensä henkisen kasvun tien (mindfit) tuleviin tavoitteisiin osallistuja voi saavuttaa syvemmän asennetason vahvistumisen. Hän kokee: ”Minä osaan! Minä pystyn! Minä kykenen!” Vielä parempaa on, kun tämä tapahtuu jopa yhdessä: ”Me osaamme! Me pystymme! Me kykenemme!”

Valmentajana voin varmistaa asennekanvaasin avulla, että osallistuja saa kerättyä tärkeimmät edistettävät asiat yhdelle silmäiltävälle sivulle (kuva 1). Asennekanvaasia voi soveltaa moniin aiheisiin: itsensä johtamiseen, esimiestyöhön, myyntityöhön tai projektien johtamiseen.

Asennekanvaasin elementit selostetaan kuvan jälkeisessä tekstiosuudessa.

Kuva 1: Asennekanvaasi

Asennekanvaasin elementit

  • NYKYTILA
    Ensimmäinen asia on selvittää nykytila. Missä olen nyt? Miten saan asioita aikaan ja millä tavalla? Mikä on mennyt tähän mennessä hyvin? Missä koen haasteita, ongelmia ja jopa tuskaa?
  • MUUTOS
    Mikä on se muutos, jossa olen mukana? Mitä pitäisi muuttaa, jotta asiat sujuvat jatkossa vielä paremmin? Missä asiassa minun kannattaisi kehittää tekemistäni, tunne-elämääni, ajattelutapojani tai toimintamallejani?
  • TAVOITE
    Millainen on kehitettävän asian unelmatila? Tämänkin vaiheen voi visualisoida mielessään ja mielikuvitella! Tavoitteen asettaminen tarkoittaa tahtotilan kirkastamista. Mihin pyrin? Minkä näkyvän ja tunnistettavan muutoksen täytyy tapahtua?
  • VAHVUUDET
    Missä asioissa tunnen voimieni vahvistuvan? Miten voin vahvistaa voimiani?
  • KOHTAAMISET JA KESKUSTELUT
    Kenen kanssa ja millaisia tapaamisia ja ajatustenvaihtoa minun kannattaa käydä? Kenen kolmen ihmisen kanssa juttelemalla saisin tukea tavoitteelleni?
  • KÄYTÖS JA TEKEMISET
    Mitä minun kannattaa tehdä jatkossa toisin? Miten pieniä askelia voin ottaa? Mistä aloitan huomenna?
  • MITTARIT
    Mistä tiedän, että onnistuin? Mittareiden tehtävä on kertoa meille onnistumisista. Mittareiden saavuttamisesta vastuussa on osallistuja ja valmentaja toimii ikään kuin tuuppaajana niitä kohti.
  • YHTEISÖN TUKI
    Rakenne, prosessit, työkalut. Ovatko ne kunnossa? Mitä parannuksia tarvitaan? Miten viestimme niistä johdolle ja hankimme heidän tukensa?

Mikä asennekanvaasin käytössä valmennustyökaluna on tärkeää?

Useat erilaiset osallistujat kokevat kanvaasipohjaisen valmennuksen sujuvana, vaivattomana ja systemaattisena tapana kehittää itseään, työtään ja työyhteisöään. Valmennuksissa ei etsitä oikeita tai vääriä ratkaisuja, vaan niissä kehitetään osallistujien taitoa johtaa itse itseään niin sujuvassa ja toimivassa arjessa kuin vaativissa ja usein jopa epävarmuustekijöitä sisältävissä tilanteissa. Valmennuksen avulla etsitään nimenomaan osallistujien omia voimavaroja.

Osallistujien voimavarat ja ratkaisut pyritään löytämään suhteessa tavoitteeseen. Osallistuja ottaa vastuun omasta oppimisestaan sekä siitä, miten soveltaa valmennustilaisuuksissa oppimiaan oivalluksiaan käytäntöön tilaisuuksien välillä tapahtuvassa arjen työssä. Valmentajan kannalta palkitsevinta on käännekohta, jossa osallistuja oivaltaa jotakin.

Asennevalmentajan tarkistuslista:

  1. Miten rohkaiset pilkkomaan asetetun tavoitteen riittävän rajatuksi? Kannusta aloittamaan niin pienesti, että hävettää! Silloin tavoite on oikeankokoinen ja mahdollista saavuttaa kiireisen arjen keskellä.
  2. Annathan positiivista palautetta koko prosessin ajan?
  3. Miten tasapainotat asioiden analysointiin ja yksityiskohtiin käytettävän ajan sekä isomman kokonaisuuden näkemisen?
  4. Olethan läsnä ja valmiina kohtaamaan osallistujien erilaiset muutokseen liittyvät tunteet?

Kanvaasin osalta työtä on paljon ja aikataulu on usein vaativa, joten on syytä pysyä siinä fokuksessa, mitä ollaan tekemässä. Rajauksen mestari on kaiken mestari ja valmentaja on työjärjestyksen ohjaajana keskeinen henkilö.

Osallistujia ei saa keskeyttää heille tärkeällä oivalluksen syntymisen hetkellä, mutta toisaalta valmentajan tehtävä on edistää tilaisuuden kulkua. Asennekanvaasi on pedagogisesti johdonmukainen työkalu. Minkään asian ei tarvitse olla kerralla valmis, vaan kyse on asenteen kehittymisen ja oppimisen prosessista, joka visualisoidaan matkan aikana.

Osallistuja voi pohtia asioita omassa arjessaan, kerätä palautetta ympäristöstään ja täydentää asennekanvaasia ennen seuraavaa valmennusta. Hän voi lähettää sen välillä vaikkapa valmentajalle pohdintoineen päivineen. Valmennus nostaa valmennettavan osaamista aina hetkellisesti korkeammalle tasolle. Ammattilaisena kasvun matka ei ole koskaan valmis. Jokainen tarvitsee välillä valmennusta ja tunteen voimiensa ja asenteensa vahvistumisesta.

Unelmani on digitalisoida MindFit Metodin menetelmiä ja erityisesti asennekanvaasi ja käyttää tätä virtuaalista työkalua, joka kulkee valmentajana minulla taskussani vaikkapa kännykän applikaationa. Sen avulla voin kommunikoida ja olla kytköksissä valmennettaviini myös tilaisuuksien välissä. Tarvittaessa voin tuottaa lennosta heille mikro-oppimisen hetkiä erilaisin asennetta ravistelevin tai tukevin kysymyksin. Lisäksi osallistujat jäävät osaksi asennevalmennus-yhteisöäni vuosien ajaksi, jossa voin auttaa ihmisiä onnistumaan työelämässään ja elämässään.

Valmentaja saa aikaan positiivisen vaikutuksen nostaen ihmisten ammatillisen kehittymisen ja hyvinvoinnin keskiöön – Julie Starr

Kirjoittaja

Marjo Huhtala on valmentaja, kirjailija ja muutosjohtamisen ammattilainen. Marjo on kirjoittanut neljä kirjaa asenteesta ja sen johtamisesta, työskennellyt muun muassa henkilöstöjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa Marjo toimii Metropolian yritysvalmentajana.

Lähteet

  1. Huhtala, Marjo 2020. Johdanto: asennejohtaminen. MindFit Metodin blogisivusto.
  2. Huhtala, Marjo 2015. Asennejohtaja – Arjen työkalut esimiehille. Helsingin Kauppakamari.
  3. Alahuhta, Matti. 2015. Johtajuus – kirkas suunta ja ihmisten voima. Docendo
  4. Torkkola, Lea. 2016. Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Alma.
  5. Osterwalder, Alex. Business Model Canvas -sähköinen työkalu (aukeaa strategyzer.com).
  6. Starr, Julie. 2016. The Coaching Manual – The definitive guide to the process, principles and skills of personal coaching. 4th edition. Pearson.

—

Urbaania kasvua – GSIP Vantaa -hanke saa rahoitusta 80 % Urban Innovative Actions (UIA) -rahoituksen Jobs and Skills -ohjelmasta. UIA on Euroopan komission aluekehittämisrahaston (EAKR) ohjelma, jonka tavoitteena on löytää uusia innovatiivisia ratkaisuja kaupunkien kohtaamiin haasteisiin.

0
asennecoachingkanvaasikehittäminentavoitevalmennusvisualisointi
Kommentoi (0)
Aiemmat postaukset

Tietoa blogista

Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita, ääntä tai niiden yhdistelmiä. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos  haluat  kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.

Tikissä-blogin toimituskunta

  • Päivi Keränen, Projektipäällikkö, Muotoilu, +358 40 184 1952
  • Jussi Linkola Projektisuunnittelija, Media, +358 40 184 2448
  • Milla Åman (päätoimittaja) Viestintäsuunnittelija, TKI, +358 50 342 0341

Sähköpostiosoitteet:

Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.



Tutustuthan kirjoitusohjeisiin, PDF-aineistolinkki Bloggaajan ohje 2021

Bloggaajat

Elina Ala-Nikkola

Elina Ala-Nikkola

on osallistavalla otteella työskentelevä prosessien fasilitoija ja sparraaja Metropoliassa. Hän on kiinnostunut yhteiskunnallisista ilmiöistä ja innostuu eri alojen asiantuntijoiden kohtaamisesta, osaamisesta ja kehittämisestä yhdessä oppien. Onnistunut viestintä ja innostava ilmapiiri ovat aina työn fokuksessa. Hän on kulttuurituottaja (ylempi AMK), joka vapaa-ajallaan muun muassa lukee, juoksee, kiertää museoita ja tanssii.


Milla Åman Kyyrö

Milla Åman Kyyrö

on työskennellyt Metropoliassa vuodesta 2006 alkaen viestinnän, hanketyön ja kehittämistehtävien parissa. Tikissä-blogin päätoimittajana hän on ollut vuoden 2018 alusta alkaen. Tällä hetkellä hän toimii viestintäsuunnittelijana tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan TKI-palveluissa. Koulutukseltaan hän on Master of Media Management (MA) ja kulttuurituottaja (YAMK).


Anna-Maria Vilkuna

Anna-Maria Vilkuna

aloitti Metropolian TKI-toiminnasta vastaavana johtajana alkuvuodesta 2016. Ammattikorkeakoulun TKI-toimintaa hän on kehittänyt eri tehtävissä yli kymmenen vuoden ajan, ja tähän työhön häntä motivoivat lahjakkaat opiskelijat, ammattitaitoiset kollegat ja monipuoliset yhteistyökumppanit. Koulutukseltaan Anna-Maria on Suomen myöhäiskeskiajasta väitellyt historian tutkija, mikä selittänee kiinnostuksen ottaa haltuun erilaisia ilmiöitä ja tarkastella niitä niin historiallisesti kuin tulevaisuusorientoituneesti. Työn, perheen ja ystävien lisäksi elämään sisältöä antavat luontoretket patikoiden, pyöräillen ja veneillen.


Kaisu Kiventaus

Kaisu Kiventaus

on ihmisistä kiinnostunut nörtin ja taiteilijan sekoitus. Hän työskentelee Metropoliassa asiantuntijana. Monitaitoisena ja poikkialaisena kehittäjänä tunnettu Kaisu on taustaltaan opettaja, joka on perehtynyt musiikillisten käsitteiden didaktiikkaan ja tutkimukseen. Osaamistaan hän on sittemmin laajentanut viestintään. Hänen intohimonsa on ratkoa kaikenlaisia pulmia uudenlaisia ratkaisuja kehittäen. Harrastuksista Kaisulle tärkeimpiä ovat melonta, retkeily ja pelargonien kasvattaminen.


Ulla Vehkaperä

Ulla Vehkaperä

on perehtynyt Metropoliassa innovaatiotoimintaan ja -pedagogiikkaan. Hän innostuu työelämän ja opiskelijoiden kanssa yhteistoiminnassa toteutettavista opintojaksoista ja projekteista. Koulutukseltaan Ulla on toimintaterapeutti, terveystieteen maisteri, työnohjaaja ja toiminnallisten ryhmien ohjaaja. Hyvinvointialan yrittäjyys ja uusien palveluiden kehittäminen vievät hänet mennessään. Vapaa-ajalla Ullan voi löytää tilkkutöiden ja ystävien parista.


Katri Myllylä

Katri Myllylä

työskentelee Metropoliassa viestinnän lehtorina median osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja taiteen kandidaatti. Lisäksi Katri on pätevöitynyt ammatilliseksi erityisopettajaksi ja opinto-ohjaajaksi. Viestinnän ja median teoriaopetusten lisäksi hän työskentelee opinnäytetöihin ja opiskelijoiden ohjaukseen liittyvien moninaisten työtehtävien parissa. Katri toimii myös viestinnän tutkinto-ohjelmassa graafisen suunnittelun tutkintovastaavana. Muutaman vuoden ajan Katri on pendelöinyt kotoaan Tampereelta Metropolian eri toimipisteisiin, nykyisin ensisijaisesti Arabian kampukselle.


Kaisa Puuronen

Kaisa Puuronen

Teollinen muotoilija Kaisa Puuronen työskentelee terveysteknologian ja palvelumuotoilun asiantuntijana Metropolian sovelletun elektroniikan tutkimus- ja kehitysyksikkö Electriassa. Terveydenhuollon asiantuntijana hän rikastaa teknologiapainotteista tutkimus- ja kehitystyötä tuoden siihen käyttäjälähtöisen lähestymistavan. Tällä hetkellä hän vastaa projektipäällikkönä “Iällä ei ole väliä” -hankkeen Metropolian osaprojektista.


Johanna Holvikivi

Johanna Holvikivi

työskentelee Metropoliassa hyvinvoinnin ja kuntoutuksen alueella opetus- ja kehittämistehtävissä. Hän on toiminut pitkään esimiehenä ja kehittänyt korkeakoulun opetusta ja laadukasta oppimista. Johanna on kiinnostunut erityisesti osaamisen johtamisesta, coachingistä ja työnohjauksesta. Hän pitää yhdessä tekemisestä ja uskoo yhteisöllisyyden voimaan. Hänen harrastuksiinsa lukeutuvat intohimoinen kirjojen lukeminen, pyöräily ja veneily.


Irene Gröhn

Irene Gröhn

työskentelee projektipäällikkönä Metropolian terveysalalla ja on kiinnostunut erityisesti osallistavasta ja yhteisöllisestä kehittämisestä. Onni tulee puun takaa -hankkeessa häntä innostaa pienten yritysten työhyvinvoinnin yhteistoiminnallinen kehittäminen ja Oona-ESR-hanke on temmannut hänet mukaansa naisyrittäjien osaamisen kehittämiseen. Irene on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri, joka on pätevöitynyt ammatilliseksi opettajaksi ja monipuoliseksi EU-projektien taitajaksi.


Jarmo Tuppurainen

Jarmo Tuppurainen

työskentelee Metropolian sovelletun elektroniikan tutkimus- ja kehitysyksikkö Electriassa teknologiapäällikkönä. Pääosa hänen työtään on hankkeiden vetäminen. Julkaisutoiminnassa Jarmoa kiinnostaa erityisesti tieteen ja tekniikan kansantajuistaminen. Vapaa-aika Jarmolla kuluu perheen parissa ja aktiivisen liikunnan merkeissä.


Kati Forsman

Kati Forsman

työskentelee Metropoliassa TKI-viestinnän parissa. Hän aikoi ensin ammattikorkeakoulun lehtoriksi, mutta viestintäasiat veivät hänet mennessään. Metropolian monialaisesta ilmapiiristä Kati nostaa innostavia sisältöjä ja tapahtumia muiden ihmeteltäväksi ja ihailtavaksi. Opiskelijoiden uudet innovaatioprojektit yllättävät Katin positiivisesti kerta toisensa jälkeen. Vapaa-ajasta Kati nauttii koiran kanssa lenkkeillen sekä tytärten taitoluisteluharrastuksen, mökkeilyn ja puutarhanhoidon parissa.


Carita Kokkala

Carita Kokkala

työskentelee lehtorina Metropolian terveysalalla vastuullaan gerontologisen hoitotyön sekä johtamisen opinnot. Peruskoulutukseltaan hän on sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Näiden lisäksi hänellä on johtamisen ja tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnot sekä muistihoitajan koulutus. Hänen ydinosaamistaan ovat muistisairaiden hoitotyö, lähiesimiestyö ja työhyvinvointi. Carita on intohimoinen uuden tiedon etsijä ja kokeilija, joka ei halua unohtaa heikommassa ja haavoittuvammassa asemassa olevia. Hän voimaantuu luonnossa.


Pirjo Koski

Pirjo Koski

työskentelee Metropoliassa hoitotyön lehtorina terveyspalveluiden osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan terveystieteiden tohtori ja taustaltaan erikoissairaanhoitaja, kätilö ja opettaja. Pirjo opettaa Metropoliassa tutkimus- ja kehitystyön menetelmiä ja terveyden edistämistä sekä ohjaa opiskelijoiden opinnäytetöitä ja innovaatioprojekteja sekä osallistuu hankkeiden suunnitteluun. Pirjolla on pitkä oman alansa kansainvälinen työkokemus. Hän asuu puolisonsa kanssa Helsingissä ja viettää vapaa-aikaansa huvilallaan Keski-Suomessa liikkuen ja kirjoittaen. Hänen mottonsa kuuluu: "Ne jotka ovat tarpeeksi hulluja uskoakseen, että voivat muuttaa maailman, vielä tekevät sen.” — Steve Jobs.


Eija Raatikainen

Eija Raatikainen

työskentelee yliopettajana Metropolian sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalueella ja opettaa sosionomiksi (& YAMK) valmistuville opiskelijoille kasvatustieteeseen, yhteiskuntatieteisiin ja psykologiaan liittyviä aiheita. Työnkuvaan kuuluu myös kansallinen ja kansainvälinen hanketyö sekä projektityöntekijänä että projektipäällikkönä. Vapaa-aika menee lapsen harrastuksissa ja lenkkeilyn parissa. 


Arto O. Salonen

Arto O. Salonen

on sosiaalisen hyvinvoinnin yliopettaja. Hän on mukana lukuisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa kuten Sitran rahoittama Education for a Changing World 2015­-2017, Nuorisotutkimuksen seuran Nuorisobarometri 2016 ja Suomen Akatemian From Failand to Winland. Salonen johtaa Suomen kasvatustieteellisen seuran (FERA) kestävää kehitystä edistävän koulutuksen tutkimusryhmää ja toimii opetushallituksen opetussuunnitelma-asiantuntijana lukion, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen OPS2016-prosessissa. Hän on julkaissut 90 julkaisua ja ohjannut 150 opinnäytetyötä.


Lue lisää
vierailija

vierailija


Uusimmat postaukset

  • Hankeviestintä ja resurssit

    23.2.2021
  • Tyhjä ravintolan terassi, punaiset tuolit

    Ota oppia yrittäjästä

    18.2.2021
  • Näkökulmia prototyyppeihin

    11.2.2021

Arkisto

  • ▼2021 (11)
    • ▼helmikuu(5)
      • Hankeviestintä ja resurssit
      • Ota oppia yrittäjästä
      • Näkökulmia prototyyppeihin
      • Asennekanvaasi tehostaa oppimista yritysvalmennuksissa
      • Kulttuurihyvinvointialan yhteistä ymmärrystä rakentamassa
    • ►tammikuu(6)
      • Pienyrittäjän uusi normaali?
      • Transport emission reduction goals in the light of energy consumption and charging of robot buses
      • Tinderistäkö vauhtia kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan monialaiselle verkostolle?
      • Saavutettava verkkosivujulkaisu palvelee laajasti kohderyhmiä
      • Kuntoutusalan osaamiskeskittymä osaamisen vauhdittajana
      • Innovaatio, joka sopii kaikille? 
  • ►2020 (57)
    • ►joulukuu(7)
      • Tikissä-blogin vuosi 2020
      • Nuorten ryhmään osallistumiseen tai osallistumattomuuteen liittyviä tekijöitä
      • Make the World Yours - Learning in an Ecosystem Boosts Your Future Career
      • Ihminen edellä kohti kestävää tulevaisuutta
      • Hyvät, pahat pelit — tarkastelussa pelaamisen mielenterveysvaikutukset
      • Työntekijöiden näkökulmia tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan osaamiseen
      • Digi digi digi… Miksi pienyrittäjän kannattaa olla ajan hermolla?
    • ►marraskuu(5)
      • Arjen innovaatioita - arki 2.0
      • Common Risk Factor Approach as a Tool to Promote Oral Health care
      • Kuinka rakentaa avointa yhteistyötä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan?
      • Tekoälyn keskeiset ongelmat
      • Toivoa huomiseen - uskallusta tulevaan
    • ►lokakuu(6)
      • Vuorovaikutus etänä – miten luoda lauma ja aito yhteys yli fyysisen etäisyyden?
      • Tehdäänkö tulevaisuuden muotoilutyö virtuaalitodellisuudessa?
      • Luovuus voimavarana työelämässä
      • Päätökset verkossa eivät olekaan omiasi
      • Käteviä välineitä nuorten tulevaisuusohjaukseen
      • Minkälainen tutkimusaineisto kannattaisi tallentaa uudelleenkäyttöä varten?
    • ►syyskuu(4)
      • Kehittämisen yhteydessä pitää puhua tuotteistamisesta
      • Ilmastonmuutos nyt! Nuoret haastavat hankkeita toimimaan
      • Student recruitment online - How to develop long-term success in uncertainty?
      • Kannattaisiko minunkin ottaa käyttöön ORCiD-tunniste?
    • ►heinäkuu(2)
      • Hankeviestintä ja kriiseihin varautuminen
      • Developing reliable educational agent relationships in international student recruitment
    • ►kesäkuu(6)
      • Tutkimustietovaranto avaa tiedettä ja tutkimusta
      • 20th International Conference on Web Engineering ICWE’20 Successfully Completed
      • Innovaatioprojektilla kehitettiin HyMy-kylän markkinointia
      • Metropoliassa opiskelijoiden kulttuurista kompetenssia vahvistetaan kansainvälisillä projekteilla
      • Hankeviestintä ja medianäkyvyys
      • Terveyden edistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa
    • ►toukokuu(7)
      • Yhdessä kehittäen kuntoutuksen osaamista - murroksessa oleva sosiaali- ja terveysala
      • Innovation Project Dosis
      • Uusia kestävämpiä liikkumispalveluja kokeilussa pääkaupunkiseudulla
      • Virtuaalisen ympäristön hyödyntäminen muotoilun opetuksessa
      • Seksuaalisuus ja mielenterveys nuoren ihmissuhteiden näkökulmasta
      • On luovuuden aika
      • Digitaalisuudesta uusi normaali — terveysalan ammattikorkeakoulutus toteutuu etänä ja läsnä
    • ►huhtikuu(5)
      • Syrjäytynyt tai syrjäytymisuhan alainen nuori?
      • Viisi askelta virtuaaliseen arviointipajaan
      • Tutkittavan suostumus ja opinnäytetyö
      • Toiminnallisia vai syrjäytyneitä nuoria?
      • Naisvähemmistöjä ja miesten mentäviä aukkoja - tasa-arvo ei vielä toteudu esitystekniikka-alalla
    • ►maaliskuu(5)
      • Henkilöstötuottavuus - tulevaisuuden johtamisvaade
      • Työn tulevaisuus: murroksesta uusiin tarinoihin
      • Logged in –dokumentti pakottaa huomaamaan yhteiskunnan syrjään työnnetyt
      • Kannustavaa puhetta nuorten vastavalmistuneiden työhön sitoutumiseksi
      • DOOMED – pelialan opiskelijoiden työllistymisvaikeudet
    • ►helmikuu(4)
      • Kirjoittamisen kynnyksistä
      • Tarkkaile innovaatioitasi
      • Hankeviestintä tuo tietoa tulevaisuudesta
      • Mikä ihmeen liikennelaboratorio?
    • ►tammikuu(6)
      • Tekoälyn etiikka pohdinnassa - tuhoisa terminaattori vai hellä hoivabotti?
      • Yrittäjää digittää – tukea tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen
      • Reflektoida vai näivettyä – vuorovaikutusosaamisen merkitys työelämän kehittämisessä
      • Osaamisen kehittämisfoorumi: Suomalaisen työelämän hyviä käytäntöjä 2020
      • Opiskelijoiden ja yritysten monialainen innovaatiotoiminta - missä opettaja luuraa?
      • Painovoimaa!
  • ►2019 (55)
    • ►joulukuu(5)
      • Työn itseohjautuvuus vaatii henkilöstölähtöisyyttä
      • Työntekijyysosaaminen avaimena työn muutokseen
      • Mitä on peliriippuvuus ja milloin siitä tulee elämänhallinnallinen ongelma?
      • Asiakkuuden johtaminen vie yrityksen menestykseen
      • Pelottavia innovaatioita
    • ►marraskuu(6)
      • SOTE-silta - Korkeakoulutetun maahanmuuttajan pätevöitymispolku -hanke
      • Kansainvälisillä eväillä kotimaisen yleisön jäljille
      • Collaborating in Urban SOS Project in Ghent, Belgium
      • Asiakkaan ja työntekijän roolit muutoksessa sosiaalialalla
      • Anna meidän olla…
      • Moninaisuuden johtaminen – kiistatonta liiketoimintaetua
    • ►lokakuu(6)
      • Sairaanhoitajaopiskelijat eri puolilla maailmaa - samanlaisia, mutta silti niin erilaisia
      • Projektin sisäinen viestintä on vuorovaikutusta
      • POETS of AI – visiting South Korea
      • Yritysyhteistyö innovaatio-opinnoissa
      • Robottibussikokeilut Helsingissä tuottavat arvokasta tietoa
      • Virtual Writers' Room nuorten käsikirjoittajien tukena
    • ►syyskuu(4)
      • Hanke viestii, huomaako kukaan?
      • Olisiko aika tehdä ohjausryhmien vallankumous?
      • Korkeakoulukiinteistöstä älykampukseksi
      • Pitääkö innovaation aina olla uutta?
    • ►kesäkuu(6)
      • Mentorointi on oiva mahdollisuus
      • Tarkoitus ei pyhitä keinoja
      • Tulevaisuutta rakennetaan tänään
      • Tekoäly ehkäisee syrjäytymistä
      • Onko tutkimuksesi kohteena ihminen?
      • Projektipäällikön ajatuksia oppimisesta
    • ►toukokuu(7)
      • Toivon kipinöitä maahanmuuttajien opetukseen
      • Resilienssi lisää yritysten kehittymistä ja mahdollisuuksia
      • Langat käsissä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa
      • Onko sairaanhoitajan ammatti kutsumusammatti?
      • Opiskelijat mukaan innovaatiotoimintaan
      • Otetta elämään - miten kuulla nuorta?
      • ProjektiPerjantai: Kuulluksi tuleminen tässä ja nyt!
    • ►huhtikuu(4)
      • Mikä nuorta urheilijaa motivoi?
      • Gamifying a path to well-being
      • Opetustaitoa oppimassa mielikuvitellen ja yhdessä pohtien
      • Vastaako koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden haasteisiin?
    • ►maaliskuu(6)
      • Haaveissa hyvä elämä
      • Pelastuuko printti?
      • Yritystoiminnan kehittäminen vaatii vuorovaikutusta
      • ProjektiPerjantai: Potentials and Ethics of Artificial Intelligence in the fields of healthcare diagnostics - project related intensive week
      • Asiantuntijan ja organisaation osaaminen kehittyy hanketyössä
      • ProjektiPerjantai: 3D-tulostusta Arabian kampuksen verstaalla
    • ►helmikuu(7)
      • Projektipäällikkö jyrää kaikki?
      • ProjektiPerjantai: Student Exchange in South Korea, SACU Project
      • Sakko, pakko, rokotus vai rokko?
      • Hoitotyön opiskelijat tutkittu: motivaatio kohdillaan, jaksaminen ei
      • Innovaatioista yrittäjyyteen
      • ProjektiPerjantai: Opiskelijoiden tunnekokemukset korkeakoulussa
      • ProjektiPerjantai: Tuottavuutta yrityksiin työhyvinvoinnilla
    • ►tammikuu(4)
      • XR cMOOC on yhteistoiminnallisen oppimisen virtuaalinen kohtauspaikka
      • Yhdessä yrittäjämäiseen ekosysteemiin 3AMK:ssa
      • Onko aikuinen liian vanha leikkimään?
      • Äänimaisemien ymmärrys kehittyy osallistavilla mobiilityöpajoilla
  • ►2018 (53)
    • ►joulukuu(3)
      • Hanketulokset kaikkien käyttöön
      • Tuottavuutta ja työhyvinvointia toisiaan tukien
      • Nuorten miesten luottamus- ja epäluottamuskokemukset nuoren tulevaisuuden raamittajana
    • ►marraskuu(4)
      • Hyötypelikiihdyttämö pelialan yhteiskehittäjänä
      • Älynväläystä odottavan aika on pitkä
      • Opinnollistaminen avuksi työssäkäyvälle sosionomiopiskelijalle
      • Varmuutta työelämään Australian opeilla
    • ►lokakuu(6)
      • Opiskelijayhteisöä rakentavat, murentavat ja energisoivat merkitykselliset tunteet
      • Viheliäiset ongelmat haastavat meidät
      • Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria yhä enemmän
      • Työelämäyhteistyö luo työhyvinvointia
      • Ohjaaja ja ryhmä auttavat oppimaan
      • Tulevaisuuden tapahtumia toteuttavat osallistettu yleisö ja ammattimahdollistajat
    • ►syyskuu(4)
      • Odottamattomia aarteita luovuuden avulla
      • 10 DAYS 100 CHALLENGES - syväsukellusta tulevaisuuden työelämätaitoihin
      • Metropolian TKI-toiminnan arviointi
      • Hyvät ja huonot uudisteet
    • ►elokuu(2)
      • Tulevaisuusajattelu osaksi innovaatio-opintoja - kokemuksia Teiniminnotalkoot kehittämistyöstä
      • Vantaan asukkaat osallistuvat kaupunkisuunnitteluun VR-pelin avulla
    • ►kesäkuu(3)
      • Yhteiskehittämisellä moninaisuuden johtamiseen
      • Ideoiden vuoropuhelusta yhteiskehittelyyn
      • Luovuudella arjesta enemmän
    • ►toukokuu(5)
      • Yhdessä innovoiden tuotekehitystä tulevaisuuden tarpeisiin
      • Yrittäjänainen haluaa kasvaa
      • Työhyvinvointi arjessa - miten sitä tuotetaan?
      • Fasilitointi on mahdollisuus työyhteisön kehittämiseen
      • Miksi opinnollistaa palkatonta työtä?
    • ►huhtikuu(8)
      • ProjektiPerjantai: Robottibussi Suvilahdessa
      • Yhdeksän kysymystä sähköautoilusta
      • ProjektiPerjantai: Henkilökohtainen budjetointi Skotlannin malliin
      • Ammattikorkeakoulujen avoimuudella vaikuttavuutta, tehokkuutta ja yhteiskunnallista hyötyä
      • ProjektiPerjantai: Hyvinvointiyritykset kiertoon
      • Robottibussi tarvitsee toimivan reitin
      • ProjektiPerjantai: Robottibussin ulkoasuäänestys päättyy sunnuntaina
      • Podcast - Pelastavatko tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot maailman?
    • ►maaliskuu(7)
      • Kampuskehittäminen - uusia näkökulmia
      • Tarinatyöpaja auttaa nuoria jakamaan tarinoita ja tunteita
      • ProjektiPerjantai - hanketapahtuma työhyvinvointia edistämään
      • Tunteet opetuksen ja ohjauksen kontekstissa korkeakoulussa
      • ProjektiPerjantai: Interreg Baltic Sea Region -toisilta oppimassa
      • Rakentamisesta raunioiksi - kosteuden hallintaa rakennuksen koko elinkaaren ajan
      • ProjektiPerjantai: Höntsäilemällä elämässä eteenpäin
    • ►helmikuu(8)
      • Innovaatio - mitä se on?
      • ProjektiPerjantai: Matti -nuorille työpajoista työpaikkoja
      • Unen laatu ja työstressi yhteydessä toisiinsa - miten sitä tutkitaan?
      • ProjektiPerjantai: CIF -hankkeen juurruttamisopas
      • Yhdessä kehittäminen vaatii joustamista
      • ProjektiPerjantai: Henkilökohtainen budjetointi -hankkeen piirrosvideo
      • Tiedettä kansankielelle - miten muutos mahdollistuu?
      • ProjektiPerjantai: The Sacu Project
    • ►tammikuu(3)
      • Homepilkkujen viilausta - ratkaisuja rakennusten kosteusongelmiin?
      • Älyliikenne odottaa kypsymistään
      • Tikissä-toimituskunta innokkaana jakamaan hanketietoa
  • ►2017 (17)
    • ►joulukuu(1)
      • Innostu monialaisesti - ratkaisun avain nuorten osallisuuteen?
    • ►marraskuu(2)
      • Tuliko Onni puun takaa? Lue uunituore julkaisu!
      • Työstä osaamista tulevaisuuteen
    • ►lokakuu(3)
      • Työhyvinvointia ja tuottavuutta lvi-, kiinteistöhuolto- ja isännöintialalle
      • Minun, meidän ja muiden johtaminen
      • Osuustoiminnasta ja verkostoitumisesta potkua yritystoimintaan
    • ►elokuu(1)
      • Yrittäjänainen: opettele olemaan itsellesi paras mahdollinen pomo!
    • ►kesäkuu(2)
      • Päätöspyörteissä
      • Yksin toimivat yrittäjänaiset verkostoituvat aktiivisesti
    • ►toukokuu(2)
      • Tuliko Onni puun takaa, löysikö Ilona työniloa?
      • Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä metsäkonealalla
    • ►huhtikuu(1)
      • Imuroin merkityksiä MinnoFestissä
    • ►maaliskuu(1)
      • Metropolian innovaatio-opintojen tuloksena tukea nuorille äideille
    • ►helmikuu(1)
      • Mobility Revolution – A Shift towards Urban Sustainability
    • ►tammikuu(3)
      • Onni tulee puun takaa!
      • Onnistunut yrittäjänaisten ilta!
      • Osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille!
  • ►2016 (16)
    • ►lokakuu(1)
      • Haluaisitko liikkua älykkäämmin?
    • ►syyskuu(2)
      • Voidaanko turvallinen synnytys taata 50 eurolla?
      • Hankkeen päättyessä
    • ►heinäkuu(1)
      • Havaitsin tänään hyttysen
    • ►kesäkuu(7)
      • Mitkä asiat kertovat, että TKI- opettajat onnistuvat työssään?
      • Puolisen vuotta jälkeenpäin
      • Kokeneita opettajia kouluttamassa
      • Mistä Onni tulee?
      • Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty (?)
      • “Alakko nää mua?”
      • Onko opinnäytetyön ohjauksessa pelisääntöjä?
    • ►toukokuu(3)
      • Tehdääkö TKI- työtä talkoilla?
      • Edistys antaa syyn elää?
      • Päräyttääkö innovaatiotoiminta?
    • ►huhtikuu(1)
      • Kulttuurin kouraisuja sydämessä
    • ►maaliskuu(1)
      • Kriittinen mieli ja kokeilukulttuuri

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Metropolia.fi-sivuilla

Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.

Tutustu hankkeisiimme

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

We are using cookies to give you the best experience on our website.

You can find out more about which cookies we are using or switch them off in settings.

Tikissä
Powered by  GDPR Cookie Compliance
Privacy Overview

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

Strictly Necessary Cookies

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.