Tikissä

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
  • Muut blogit
Tikissä
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Selaile Arkistoa maaliskuu, 2018

0

Kampuskehittäminen – uusia näkökulmia

vierailija · 27.3.2018
Kampussuunnittelua kimpassa. Kuva: Katariina Saarela.

Korkeakoulujen fyysisen ja sosiaalisen sijainnin merkitys kaupunkisuunnittelussa on kasvamassa oppilaitosten roolin laajentuessa yhä vahvemmin aluetta kehittäviksi innovaatioympäristöiksi. Korkeakoulujen kampuskehittäjät ja kaupunkisuunnittelijat voivat yhdessä kehittää parempia kampuksia ja kaupunkeja.

Muun muassa kansainvälinen kampuskehittämisguru, Delft University of Technologyn professori Alexandra den Heijer on kehittänyt malleja ja teorioita, joilla yliopistot ovat suunnitelleet ja toteuttaneet kampusstrategioitaan ja siten edistäneet kaupunkisuunnittelua. Hänen missionaan on tukea korkeakouluja ja muita organisaatioita niiden kiinteistöjä koskevissa päätöksissään, jotta saataisiin inspiroivia, mielekkäitä, toimivia, edullisia, resurssitehokkaita ja kestävän kehityksen mukaisia rakennettuja ympäristöjä.  Tarkemmin den Heijerin ajatuksia kaupunkikehittämisestä voi seurata hänen blogistaan Managing the university campus sekä kirjasta Dreams and Seeds.

Oppeja kampusten kehittämiseen muista maista

Live Baltic Campus -hankkeessa tuotiin yhteen kuuden Itämeren kaupungin – Helsingin, Riian, Tarton, Turun, Tukholman ja Uppsalan – kaupunkisuunnittelijat ja kampuskehittäjät. He jakoivat kokemuksiaan ja oppivat yhdessä. Testialustoina toimivat kumppaneiden omat kampuskehittämiskohteet, ja päämääränä oli tarkastella, miten maiden välinen (cross-border) yhteistyö voisi edistää kaupunkien ja kampusten kehittämistä paikallisen työn lisänä.

Alueidenvälinen yhteistyö antoi suunnittelijoille ja kehittäjille paljon erilaisia, uusiakin näkökulmia. Yksi tärkeä oppi yhteistyöstä oli se, että vaikka yksi ratkaisu on toimiva yhdessä kaupungissa, ei ratkaisu välttämättä ole toteuttamiskelpoinen tai sopiva toisessa kaupungissa. Tästä huolimatta – tai ehkä juuri tämän ansiosta – kaupunkisuunnittelijat ja kampuskehittäjät rohkaistuivat katsomaan asioita eri näkökannalta ja uudistamaan itsestäänselvyyksinä pitämiään asioita.

Live Baltic Campus -hankkeen tuloksena todettiinkin, että maiden rajat ylittävä (cross-border) kampuskehittämisverkosto

  • toimii oppimisalustana kaupunkikehittäjille ja kampuskehittäjille metodien ja näkökulmien luomiseen
  • mahdollistaa yhteistyöverkostojen kautta syntyviä uusia projekteja. Niiden synnyttämät tulokset ovat konkreettisesti kampuksen lähialueen asukkaiden ja yritysten hyödynnettävissä, esimerkiksi tarjottavina palveluina tai kaupunkia elävöittävinä projekteina.

Hanke osoitti, että maiden välinen yhteistyö kaupunki- ja kampuskehittämisessä tuottaa erinomaisia tuloksia ja on kannattavaa.

Paikalliset toimet tuottivat konkreettisia tuloksia

Konkreettisesti yhteistyön tuloksena syntyi monenlaista alueellista vaikuttavuutta:

  • Riiassa pidetty, Schmaeling-konferenssin yhteydessä järjestetty Livable City Forum nosti korkeakoulujen arkkitehtuurin latvialaisten kaupunkisuunnittelijoiden tietoisuuteen.
  • Tarton yliopiston tutkimustyön tulokset ja löydökset on sisällytetty uuteen Tarton yleiskaavaan ja Maarjamõisa-kampusalueen suunnitelmaan. Yhteistyö kaupunkisuunnitteluyksikön ja yliopiston välillä on tiivistynyt.
  • Tukholman yliopiston Albano-kampuksen yhteiskehittelyprosessi ja sosiaali-ekologinen muotoilulähtökohta ovat inspiroineet kaupunkisuunnittelijoita kestävään ja ilmastomuutosten suhteen palautumiskykyiseen kaupunkikehittämisen.
  • Uppsalan yliopisto käynnisti hankkeessa Kollaboratoriet Uppsala -yhteisötilan (http://www.kollaboratorietuppsala.se/en/) toiminnan, joka jatkuu vuoden 2018 loppuun – ja ehkä pidemmällekin. Polacksbacken-kampuksen sidosryhmäanalyysi puolestaan hyödyttää sekä kaupunkisuunnittelijoita että yliopistoa kampuksen kehittämistyössä.
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu on hyödyntänyt alueellisesta yhteistyöstä hankittua tietämystä ja loi uuden Kaupunkia muotoilemassa -opintomoduulin Muotoilun ylempään amk-tutkintoon, joka käynnistyi syksyllä 2017. Yhteistyö synnytti Metropoliassa myös uusia TKI-hankkeita. Helsingissä kehitettiin Metropolian tulevan Myllypuron kampuksen toimijayhteisöä, ja työ jatkuu: Metropolia, Helsingin kaupunki ja Kaupunkiakatemia seuraavat yhteistyössä Myllypuron kehitystä seuraavan 10 vuoden aikana. Lisäksi Metropolia, kaupunkisuunnittelijat ja paikalliset asukkaat vievät eteenpäin hankkeessa Myllypurolle luotuja visioita. Lue aiheesta lisää Neljälle kampukselle -blogista.

Kampuskehittäminen on yksi Metropolia Ammattikorkeakoulun vahvuuksista, jonka ympärille on muotoutunut useita muitakin kehittämishankkeita, mm. vuosina 2013 – 2015 toteutettu Hybridikampus-hanke. Hankkeessa koottiin osallistavan suunnittelun menetelmillä yhteistyössä Helsingin Myllypuron ja Arabianrannan asukkaiden, alueen yrittäjien, muiden palveluntarjoajien sekä opiskelijoiden kanssa tarpeita ja ideoita kampussuunnittelun tueksi.

Live Baltic Campus

Live Baltic Campus (http://livebalticcampus.eu/) oli Metropolian koordinoima EU:n Central Baltic -hanke, joka toteutettiin 2015 – 2018.
Live Baltic Campus oli Latvian, Tarton, Tukholman, Turun ja Uppsalan yliopistojen ja Metropolian sekä Helsingin kaupungin ja Riga Planning Regionin yhteistyötä.
Live Baltic Campus oli kampuskehittämistä yhteiskehittämisen keinoin muotoiluajattelua ja -menetelmiä hyödyntäen.
Live Baltic Campus oli kestävän kaupunkisuunnittelun kehittämistä.

Tutustu hankkeen julkaisuihin http://livebalticcampus.eu/results/

Lähteet

Delft University of Technology, Alexandra den Heijer https://www.tudelft.nl/en/staff/a.c.denheijer/

Schewenius M., Keränen P., al Rawaf R. (Eds.)., (2017). Dreams and Seeds: The role of campuses in sustainable urban development, Stockholm Resilience Centre and Helsinki Metropolia University of Applied Sciences. URN: ISBN:978-952-328-055-7 (Theseus: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-055-7)

Kirjoittaja

Katariina Saarela toimi Live Baltic Campus -hankkeen projektituottajana.

3+
Central BaltichankekampuskampussuunnitteluLive Baltic Campus
Kommentoi (0)
0

Tarinatyöpaja auttaa nuoria jakamaan tarinoita ja tunteita

vierailija · 20.3.2018
Kuva: Marjaana Malkamäki KEKSI

Jokainen ihminen, nuori tai vanha, ansaitsee tulla kuulluksi. Nykyisin tämä on helpompaa verkon välityksellä. Kokemusten ja omien juttujen jakaminen on sosiaalisessa mediassa eläville nuorille hyvinkin luontaista, joten tarinoiden jakaminen ei sinänsä ole heille mitenkään uutta. 

Kysymys kuuluukin miten, miksi ja mitä tarinoita jakaa? Olemme Metropolia Ammattikorkeakoulun Neighborhood Living Room-hankkeessa konkreettisesti edistäneet nuorten oman äänen löytämistä kehittämällä tarinatyöpajaa nuorille. Työpajatoimintaa voivat järjestää esimerkiksi kulttuurilaitokset. Työpajallamme on pedagogiset tavoitteet, jotta opettajia on helpompi motivoida tuomaan omia koululuokkiaan työpajoihin.

Olemme testanneet työpajakonseptia yläkouluikäisten parissa yhdessä puolalaisen tutkimuskumppanimme Gdańsk City Galleryn kanssa sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun kansainvälisillä insinööriopiskelijoilla Suomessa.

Työpajoihin osallistuneet 13–16 -vuotiaat puolalaiset yläkoululaiset olivat innoissaan tapahtumasta ja työpajoissa syntyneet tarinat olivat erittäin mieleenpainuvia. Niin ikään kaksikymppisten korkeakouluopiskelijoiden palautteet olivat samansuuntaisia.

Tarinatyöpaja kulkee seuraavasti:

  • Työpajoissa tarinat liitetään osallistujien etukäteen valitsemiin esineisiin. Ne voivat olla esimerkiksi museon tai gallerian kokoelmista tai nuoren arjesta valittuja esineitä. Esimerkiksi insinööriopiskelijat valitsivat esineeksi arjen suosikkinsa – kahvin. Tarinat liittyivät kahviin eri näkökulmista.
  • Tyypillisesti tarinat ovat olleet noin minuutin mittaisia – kukapa jaksaisi keskittyä pidempään!
  • Tarinat toteutetaan siihen kehitetyllä digitaalisella alustalla, jossa olemme rajoittaneet tarinoiden pituuden maksimissaan kolmeen minuuttiin.

Tarinatyöpaja hyödyntää mobiilisovellusta

Olemme kehittäneet monikäyttöisen digitaalisen alustan, jossa nuorten tuottamat tarinat tehdään audiomuotoon. Digitaalinen alusta koostuu sisällönhallintajärjestelmästä työpajoja järjestävän organisaation käyttöön sekä erilaisista mobiilisovelluksista työpajaan osallistuvien nuorten käyttöön.

Sisällönhallintajärjestelmä on rakennettu avoimen lähdekoodin pohjalle. Tällainen lähestymistapa varmistaa sen, että pienillä resursseilla toimivat organisaatiot, kuten oppilaitokset ja kulttuurilaitokset pystyvät ottamaan järjestelmän käyttöönsä.

Mobiilisovelluksia on valittavana useita, muun muassa audiotarinoiden tallentamiseen ja kuuntelemiseen sekä äänimaisemien rakentamiseen. Sovelluksia voi yhdistellä keskenään ja alustan käyttöön ottava organisaatio voi valita mitä sovelluksen osia se ottaa käyttöönsä.

Android-puhelimille tarkoitetut mobiilisovellukset sekä sisällönhallintajärjestelmä ovat Metropolia Ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoiden kehittämiä. Lähtökohtana on ollut tehdä mahdollisimman yksinkertaisia ja helposti käytettäviä appeja, jotta sovellus itsessään ei olisi este esimerkiksi audiotarinan jakamiseen (ks. kuva 1).

Ruutukaappauksia

Kuva 1. Ruutukaappauksia audiotarinasovelluksesta – vasemmalta oikealle: tarinaan liittyvät tunteet, teemaan liittyvät tallennetut tarinat, tarinan nauhoitus sekä nauhoitettu tarina siihen liittyvine tunteineen valmiina tallennettavaksi ja jaettavaksi.

Nuorten kokemuksia työpajoista

Mistä tiedetään, että kokemus oli positiivinen nuorille osanottajille? Sitä varten olemme kehittäneet palautekyselyn perustuen Student Engagement* -tutkimuksiin. Kysely erittelee kolme osa-aluetta: kognitio, käyttäytyminen ja tunteet.

Kyselyn tulosten analysointi yhdessä osanottajien tarkkailun kanssa on vahvistanut, että työpajat tuottavat nuorille mukaansatempaavia kokemuksia.

Työpajatyöskentely on tapahtunut osana Neigbourhood Living Room -hanketta, jossa kehitämme välineitä nuorten aktivoimiseen.

Audiotyöpaja kokeilussa ammattikorkeakouluopiskelijoilla ja Puolan yläkoululaisilla

Kuva 2. Työpajat Gdanskissa ja Espoossa – vasemmalla puolalaiset nauhoittavat tarinoitaan ja oikealla kuunnellaan Metropolia Ammattikorkeakoulun IT-opiskelijoiden tarinoita.

Löytyisikö näille työkaluille – audiotarinat, äänimaisemat, engagement-kysely – käyttöä sinun hankkeissasi tai luokkatyössä?

Lähteet

Salo K., Bauters M., Mikkonen T. 2017.  Audio Story and AR Platform for Youth Engagement. In: Younas M., Awan I:, Holubova I. (Eds.) Mobile Web and Intelligent Information Systems, MobiWIS 2017 Proceedings, Lecture Notes in Computer Science 10486 (pp. 18-32). Springer International Publishing, Switzerland.

Kirjoittaja

  Kari Salo on Metropolia Ammattikorkeakoulun yliopettaja ja tutkintovastaava (Mobiilisovellukset), TkL, harrastaa väitöskirjan tekemistä ja koodaamista.

—

Lisää tietoa hankkeestamme löydät:

https://www.facebook.com/museumasalivingroom/

http://smartsculpture.eu/

1+
audiotarinamobiilisovellusnuorettarinatyöpaja
Kommentoi (0)
0

ProjektiPerjantai – hanketapahtuma työhyvinvointia edistämään

Milla Åman Kyyrö · 16.3.2018
Nuoria aikuisia oppimisen äärellä
Kuva: Marjaana Malkamäki, KEKSI

Hanketapahtuma tarjoaa aina hankkeen kohderyhmille suunnattua uutta tietoa ja verkostoitumismahdollisuuksia. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissamme syntyy tapahtumia eri kohderyhmille. Maaliskuun lopulla Metropolian Leppävaaran kampuksella työhyvinvointia edistetään mikro- ja PK-yrityksille suunnatun Tuottavasti moninainen -hankkeen aamupalalla ja seminaarilla.

KUTSU!

Uudenmaalainen mikro- ja pk-yritys matkailu-, ravintola, terveys- ja sosiaali- sekä kotityöpalvelualoilta, tule mukaan työhyvinvointia ja tuottavuutta vahvistavaan kehittämisprosessiin Tuottavasti moninainen -hankkeen ohjaamana.

Aloita osallistuminen aamupalalla ja seminaarilla 27.3.2018.

Lisätietoja tapahtumasta Metropolian tapahtumasivuilta, linkki http://bit.ly/2GnmnKD – ilmoittaudu 21.3. mennessä.

Hankkeen verkkosivut 
http://www.metropolia.fi/tuottavastimoninainen

Tuottavasti moninainen -hankkeen pääkysymys:

  • Miten yrityksissä saadaan kaikkien osaaminen käyttöön tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi?

Tuottavasti moninainen -hankkeessa kehitetään työhyvinvointia ja tuottavuutta Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa toimivissa mikro- ja pk-yrityksissä. Hankkeen toteuttavat Metropolia AMK ja Saimaan AMK yhteistyössä vuosina 2017-2019. Mukaan etsitään yrityksiä erityisesti matkailu-, ravintola, terveys- ja sosiaali- sekä kotityöpalvelualoilta. Kehittämisprosessi on yritykselle maksuton.

Yrityksissä toteutetaan työhyvinvointia ja tuottavuutta vahvistava yrityskohtainen kehittämisprosessi, jossa yritysten henkilöstö ja johto yhdessä kehittävät yritykselle toimivan mallin yhteistoiminnallisin menetelmin. Kehittämisprosessissa yrityksiä tuetaan hyödyntämään moninaisen henkilöstön, erityisesti ikääntyvien (yli 54 vuotiaiden) ja maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden, osaamista voimavarana ja tuottavuuden lähteenä. Työhyvinvointia ja tuottavuutta tarkastellaan työn, työntekijän ja työyhteisön näkökulmista.

Metropolia AMK vastaa hankkeen toteuttamisesta Uudenmaan alueella, josta otetaan mukaan 20 yritystä. Ensimmäiset kehittämisprosessit aloitetaan yrityksissä vuoden 2018 alussa. Kehittämis-prosessin kesto yrityksessä on noin 3-6 kuukautta ja se sisältää työpajoja sekä välikeskusteluja. Kehittämisprosessi soveltuu parhaiten yrityksiin, joiden henkilöstömäärä on 5-50. Prosessi räätälöidään yrityskohtaisesti.

Kehittämisprosessi:

  1. Aloitustapaaminen (n. 2 h.)

Aloitustapaamisessa esitellään hanke, sovitaan toimintatavoista, aikatauluista ja osallistujista sekä nimetään yrityksen sisäinen kehittämistyöryhmä. Osallistujat yrittäjä(t)/johto, henkilöstön edustus ja hankkeen asiantuntija(t)

  1. Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden nykytilan kartoitus
    Aloitustapaamisen jälkeen yrityksessä tehdään työhyvinvoinnin ja tuottavuuden nykytilan kartoitus. Koko henkilöstö täyttää Yksilötutka työhyvinvointikyselyn (n. 15 min) ja osa työntekijöistä haastatellaan (alkuhaastattelut / max. 3 per yritys / n. 1-1 ½ h per ryhmä): yrityksen johto ja työntekijät haastatellaan erikseen. Huolehditaan, että maahanmuuttajataustaiset ja yli 54-vuotiaat työntekijät ovat edustettuina. Alkukartoituksesta tehdään yhteenveto yrityskohtaisten kehittämisprosessien käyttöön.

 

  1. Työpaja 1: Yhteiskehittelytyöpaja (n. 4 h.)

Yhteiskehittelytyöpajaan osallistuu mahdollisuuksien mukaan yrityksen koko henkilöstö (yrityksen koosta riippuen). Työpajassa tunnistetaan työhyvinvointiin liittyviä kuormitus- ja voimavaratekijöitä ja niiden yhteyttä tuottavuuteen. Kehittämisen kohteiksi valitaan yhdessä 4-6 kuormitus- ja voimavaratekijää sekä ideoidaan niihin ratkaisuja. Sovitaan kehittämistyötä edistävän kehittämisryhmän kokoonpanosta sekä aikataulusta. Huolehditaan, että mukana on yli 54-vuotiaiden ja maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden edustus.

  1. Työpaja 2: Ratkaisutyöpaja (n. 4 h.)

Ratkaisutyöpajaan osallistuvat yhteiskehittelytyöpajassa valittu kehittämisryhmä sekä hankkeen asiantuntija(t). Työpajassa laaditaan kehittämissuunnitelmat valittujen kehittämiskohteiden ratkaisemiseksi. Siellä visioidaan erityisesti tulevaisuutta yhteistoiminnallisesti. Pajassa kootaan kehittämisratkaisut ja -toimenpiteet sekä nostetaan todennäköisiä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhteyksiä esille painottaen moninaisuuden näkökulmaa. Työpajan ratkaisut kirjataan yritykselle käyttöön jatkotyöskentelyä varten.

  1. Kehittämisprosessi / Missä mennään tapaamiset
    Yrityksessä toteutetaan sovitut kehittämistoimenpiteet yritykseen perustetun kehittämisryhmän johdolla (aikaa n. 2 kk). Hankkeen henkilöstö tukee yrityksen kehittämisprosessia.
  2. Loppukartoitus
    Toistetaan Yksilötutka -kysely
    koko henkilöstölle (n. 2 kk ratkaisutyöpajan jälkeen)
  3. Työpaja 3: Tulevaisuustyöpaja (n. 2 h.)
    Työpajaan osallistuu yrityksen koko henkilöstö yrityksen koosta riippuen. Pajassa käydään läpi mitä tehtiin ja mitä opittiin sekä miten tästä eteenpäin. Työntekijöille kerrotaan yrityksen kehittämisprosessin tuloksista.
  4. Lopputapaaminen (n. 1 h.)
    Lopputapaaminen toteutetaan samassa yhteydessä Tulevaisuustyöpajan kanssa. Lopputapaamisen osallistujia ovat yrittäjä(t) / johto sekä työntekijöiden kehittämisryhmä. Tapaamisessa arvioidaan yhdessä kehittämistoimenpiteiden kohdentumista ja onnistumista sekä laaditaan kehittämistoimenpiteitä varten yrityskohtainen jatkosuunnitelma.

 

Prosessin jälkeen

Yrityksellä on yrityskohtainen kuvaus kehittämisprosessista sekä ratkaisu- ja toimenpide-ehdotukset jatkokehitystä varten. Työyhteisössä on tunnistettu työhyvinvoinnin ja tuottavuuden väliset yhteydet. Yrityksen sisäinen vuoropuhelu ja dialogi ovat lisääntyneet niin työntekijöiden kuin työntekijöiden ja esimiesten välillä. Yrityksiin on syntymässä moninaisuuden kulttuuri.

Lisätietoja

Projektipäällikkö Elina Förster, Metropolia Ammattikorkeakoulu

elina . forster@ metropolia . fi

Hankkeen johtaja Leena Rekola, Metropolia Ammattikorkeakoulu
leena . rekola@metropolia . fi

Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät – TESO ry ja Suomen Kotityöpalveluyhdistys ry.

 Tuottavasti moninainen on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama hanke, joka toteuttaa ESR Toimintalinjaa 3, erityistavoitetta 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen. Hankeen rahoittavana viranomaisena on Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hankkeen toiminta-aika on 1.10.2017 – 30.9.2019.

—

Tikissä -blogin ProjektiPerjantai nostaa esiin Metropolia Ammattikorkeakoulun projektiesittelyjä, tiedotteita, uutisia tai muuta toimittamatonta hankkeissa syntynyttä materiaalia.

1+
hanketapahtumatyöhyvinvointi
Kommentoi (0)
Aiemmat postaukset

Tietoa blogista

Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita, ääntä tai niiden yhdistelmiä. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos  haluat  kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.

Tikissä-blogin toimituskunta

  • Päivi Keränen, Projektipäällikkö, Muotoilu, +358 40 184 1952
  • Jussi Linkola Projektisuunnittelija, Media, +358 40 184 2448
  • Milla Åman (päätoimittaja) Viestintäsuunnittelija, TKI, +358 50 342 0341

Sähköpostiosoitteet:

Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.



Tikissä-blogin bloggaajan ohje

Bloggaajat

Elina Ala-Nikkola

Elina Ala-Nikkola

työskentelee Metropoliassa julkaisukoordinaattorina. Hän on kiinnostunut yhteiskunnallisista ilmiöistä ja innostuu eri alojen asiantuntijoiden osaamisesta sekä viestinnästä. Työssään hän auttaakin tuomaan esiin metropolialaista asiantuntijuutta korkeakoulun julkaisutoiminnan avulla. Hän on kulttuurituottaja (ylempi AMK), joka vapaa-ajallaan muun muassa lukee, juoksee, kiertää museoita ja tekee hyvää ruokaa.


Milla Åman Kyyrö

Milla Åman Kyyrö

työskentelee Metropoliassa viestintäsuunnittelijana. Hän vie eteenpäin monipuolisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja Älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän viestintää. Koulutukseltaan hän on tradenomi (AMK) ja kulttuurituottaja (YAMK). Työskennellyt Metropoliassa vuodesta 2006 alkaen mm. alumnikoordinaattorin, koulutuspäällikön ja projektipäällikön tehtävissä. Tikissä-blogin päätoimittajana hän on ollut vuoden 2018 alusta alkaen.


Anna-Maria Vilkuna

Anna-Maria Vilkuna

aloitti Metropolian TKI-toiminnasta vastaavana johtajana alkuvuodesta 2016. Ammattikorkeakoulun TKI-toimintaa hän on kehittänyt eri tehtävissä yli kymmenen vuoden ajan, ja tähän työhön häntä motivoivat lahjakkaat opiskelijat, ammattitaitoiset kollegat ja monipuoliset yhteistyökumppanit. Koulutukseltaan Anna-Maria on Suomen myöhäiskeskiajasta väitellyt historian tutkija, mikä selittänee kiinnostuksen ottaa haltuun erilaisia ilmiöitä ja tarkastella niitä niin historiallisesti kuin tulevaisuusorientoituneesti. Työn, perheen ja ystävien lisäksi elämään sisältöä antavat luontoretket patikoiden, pyöräillen ja veneillen.


Kaisu Kiventaus

Kaisu Kiventaus

on ihmisistä kiinnostunut nörtin ja taiteilijan sekoitus. Hän työskentelee Metropoliassa asiantuntijana. Monitaitoisena ja poikkialaisena kehittäjänä tunnettu Kaisu on taustaltaan opettaja, joka on perehtynyt musiikillisten käsitteiden didaktiikkaan ja tutkimukseen. Osaamistaan hän on sittemmin laajentanut viestintään. Hänen intohimonsa on ratkoa kaikenlaisia pulmia uudenlaisia ratkaisuja kehittäen. Harrastuksista Kaisulle tärkeimpiä ovat melonta, retkeily ja pelargonien kasvattaminen.


Ulla Vehkaperä

Ulla Vehkaperä

on perehtynyt Metropoliassa innovaatiotoimintaan ja -pedagogiikkaan. Hän innostuu työelämän ja opiskelijoiden kanssa yhteistoiminnassa toteutettavista opintojaksoista ja projekteista. Koulutukseltaan Ulla on toimintaterapeutti, terveystieteen maisteri, työnohjaaja ja toiminnallisten ryhmien ohjaaja. Hyvinvointialan yrittäjyys ja uusien palveluiden kehittäminen vievät hänet mennessään. Vapaa-ajalla Ullan voi löytää tilkkutöiden ja ystävien parista.


Katri Myllylä

Katri Myllylä

työskentelee Metropoliassa viestinnän lehtorina median osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja taiteen kandidaatti. Lisäksi Katri on pätevöitynyt ammatilliseksi erityisopettajaksi ja opinto-ohjaajaksi. Viestinnän ja median teoriaopetusten lisäksi hän työskentelee opinnäytetöihin ja opiskelijoiden ohjaukseen liittyvien moninaisten työtehtävien parissa. Katri toimii myös viestinnän tutkinto-ohjelmassa graafisen suunnittelun tutkintovastaavana. Muutaman vuoden ajan Katri on pendelöinyt kotoaan Tampereelta Metropolian eri toimipisteisiin, nykyisin ensisijaisesti Arabian kampukselle.


Kaisa Puuronen

Kaisa Puuronen

Teollinen muotoilija Kaisa Puuronen työskentelee terveysteknologian ja palvelumuotoilun asiantuntijana Metropolian sovelletun elektroniikan tutkimus- ja kehitysyksikkö Electriassa. Terveydenhuollon asiantuntijana hän rikastaa teknologiapainotteista tutkimus- ja kehitystyötä tuoden siihen käyttäjälähtöisen lähestymistavan. Tällä hetkellä hän vastaa projektipäällikkönä “Iällä ei ole väliä” -hankkeen Metropolian osaprojektista.


Anna-Maija Vesa

Anna-Maija Vesa

muotoilee viestintää, fasilitoi muutosprosesseja ja sparraa coachina. Tehtäviin Metropoliassa lukeutuu myös kampushankkeen viestintä. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri, Certified Progress Coach ja NLP Practitioner. Anna-Maijan työtapaa kuvaavat halu kehittää ja kehittyä sekä asettaa ja saavuttaa yhdessä tavoitteita. Hän innostuu myös salibandystä, luonnossa liikkumisesta, puutarhanhoidosta, kulttuurikokemuksista ja kielten kummallisuuksista.


Johanna Holvikivi

Johanna Holvikivi

työskentelee Metropoliassa hyvinvoinnin ja kuntoutuksen alueella opetus- ja kehittämistehtävissä. Hän on toiminut pitkään esimiehenä ja kehittänyt korkeakoulun opetusta ja laadukasta oppimista. Johanna on kiinnostunut erityisesti osaamisen johtamisesta, coachingistä ja työnohjauksesta. Hän pitää yhdessä tekemisestä ja uskoo yhteisöllisyyden voimaan. Hänen harrastuksiinsa lukeutuvat intohimoinen kirjojen lukeminen, pyöräily ja veneily.


Irene Gröhn

Irene Gröhn

työskentelee projektipäällikkönä Metropolian terveysalalla ja on kiinnostunut erityisesti osallistavasta ja yhteisöllisestä kehittämisestä. Onni tulee puun takaa -hankkeessa häntä innostaa pienten yritysten työhyvinvoinnin yhteistoiminnallinen kehittäminen ja Oona-ESR-hanke on temmannut hänet mukaansa naisyrittäjien osaamisen kehittämiseen. Irene on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri, joka on pätevöitynyt ammatilliseksi opettajaksi ja monipuoliseksi EU-projektien taitajaksi.


Jarmo Tuppurainen

Jarmo Tuppurainen

työskentelee Metropolian sovelletun elektroniikan tutkimus- ja kehitysyksikkö Electriassa teknologiapäällikkönä. Pääosa hänen työtään on hankkeiden vetäminen. Julkaisutoiminnassa Jarmoa kiinnostaa erityisesti tieteen ja tekniikan kansantajuistaminen. Vapaa-aika Jarmolla kuluu perheen parissa ja aktiivisen liikunnan merkeissä.


Kati Forsman

Kati Forsman

työskentelee Metropoliassa TKI-viestinnän parissa. Hän aikoi ensin ammattikorkeakoulun lehtoriksi, mutta viestintäasiat veivät hänet mennessään. Metropolian monialaisesta ilmapiiristä Kati nostaa innostavia sisältöjä ja tapahtumia muiden ihmeteltäväksi ja ihailtavaksi. Opiskelijoiden uudet innovaatioprojektit yllättävät Katin positiivisesti kerta toisensa jälkeen. Vapaa-ajasta Kati nauttii koiran kanssa lenkkeillen sekä tytärten taitoluisteluharrastuksen, mökkeilyn ja puutarhanhoidon parissa.


Carita Kokkala

Carita Kokkala

työskentelee lehtorina Metropolian terveysalalla vastuullaan gerontologisen hoitotyön sekä johtamisen opinnot. Peruskoulutukseltaan hän on sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Näiden lisäksi hänellä on johtamisen ja tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnot sekä muistihoitajan koulutus. Hänen ydinosaamistaan ovat muistisairaiden hoitotyö, lähiesimiestyö ja työhyvinvointi. Carita on intohimoinen uuden tiedon etsijä ja kokeilija, joka ei halua unohtaa heikommassa ja haavoittuvammassa asemassa olevia. Hän voimaantuu luonnossa.


Pirjo Koski

Pirjo Koski

työskentelee Metropoliassa hoitotyön lehtorina terveyspalveluiden osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan terveystieteiden tohtori ja taustaltaan erikoissairaanhoitaja, kätilö ja opettaja. Pirjo opettaa Metropoliassa tutkimus- ja kehitystyön menetelmiä ja terveyden edistämistä sekä ohjaa opiskelijoiden opinnäytetöitä ja innovaatioprojekteja sekä osallistuu hankkeiden suunnitteluun. Pirjolla on pitkä oman alansa kansainvälinen työkokemus. Hän asuu puolisonsa kanssa Helsingissä ja viettää vapaa-aikaansa huvilallaan Keski-Suomessa liikkuen ja kirjoittaen. Hänen mottonsa kuuluu: "Ne jotka ovat tarpeeksi hulluja uskoakseen, että voivat muuttaa maailman, vielä tekevät sen.” — Steve Jobs.


Eija Raatikainen

Eija Raatikainen

työskentelee yliopettajana Metropolian sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalueella ja opettaa sosionomiksi (& YAMK) valmistuville opiskelijoille kasvatustieteeseen, yhteiskuntatieteisiin ja psykologiaan liittyviä aiheita. Työnkuvaan kuuluu myös kansallinen ja kansainvälinen hanketyö sekä projektityöntekijänä että projektipäällikkönä. Vapaa-aika menee lapsen harrastuksissa ja lenkkeilyn parissa. 


Arto O. Salonen

Arto O. Salonen

on sosiaalisen hyvinvoinnin yliopettaja. Hän on mukana lukuisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa kuten Sitran rahoittama Education for a Changing World 2015­-2017, Nuorisotutkimuksen seuran Nuorisobarometri 2016 ja Suomen Akatemian From Failand to Winland. Salonen johtaa Suomen kasvatustieteellisen seuran (FERA) kestävää kehitystä edistävän koulutuksen tutkimusryhmää ja toimii opetushallituksen opetussuunnitelma-asiantuntijana lukion, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen OPS2016-prosessissa. Hän on julkaissut 90 julkaisua ja ohjannut 150 opinnäytetyötä.


Lue lisää
vierailija

vierailija


Uusimmat postaukset

  • Pelottavia innovaatioita

    3.12.2019
  • SOTE-silta – Korkeakoulutetun maahanmuuttajan pätevöitymispolku -hanke

    27.11.2019
  • Kansainvälisillä eväillä kotimaisen yleisön jäljille

    26.11.2019

Arkisto

  • ▼2019 (51)
    • ▼joulukuu(1)
      • Pelottavia innovaatioita
    • ►marraskuu(6)
      • SOTE-silta - Korkeakoulutetun maahanmuuttajan pätevöitymispolku -hanke
      • Kansainvälisillä eväillä kotimaisen yleisön jäljille
      • Collaborating in Urban SOS Project in Ghent, Belgium
      • Asiakkaan ja työntekijän roolit muutoksessa sosiaalialalla
      • Anna meidän olla…
      • Moninaisuuden johtaminen – kiistatonta liiketoimintaetua
    • ►lokakuu(6)
      • Sairaanhoitajaopiskelijat eri puolilla maailmaa - samanlaisia, mutta silti niin erilaisia
      • Projektin sisäinen viestintä on vuorovaikutusta
      • POETS of AI – visiting South Korea
      • Yritysyhteistyö innovaatio-opinnoissa
      • Robottibussikokeilut Helsingissä tuottavat arvokasta tietoa
      • Virtual Writers' Room nuorten käsikirjoittajien tukena
    • ►syyskuu(4)
      • Hanke viestii, huomaako kukaan?
      • Olisiko aika tehdä ohjausryhmien vallankumous?
      • Korkeakoulukiinteistöstä älykampukseksi
      • Pitääkö innovaation aina olla uutta?
    • ►kesäkuu(6)
      • Mentorointi on oiva mahdollisuus
      • Tarkoitus ei pyhitä keinoja
      • Tulevaisuutta rakennetaan tänään
      • Tekoäly ehkäisee syrjäytymistä
      • Onko tutkimuksesi kohteena ihminen?
      • Projektipäällikön ajatuksia oppimisesta
    • ►toukokuu(7)
      • Toivon kipinöitä maahanmuuttajien opetukseen
      • Resilienssi lisää yritysten kehittymistä ja mahdollisuuksia
      • Langat käsissä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa
      • Onko sairaanhoitajan ammatti kutsumusammatti?
      • Opiskelijat mukaan innovaatiotoimintaan
      • Otetta elämään - miten kuulla nuorta?
      • ProjektiPerjantai: Kuulluksi tuleminen tässä ja nyt!
    • ►huhtikuu(4)
      • Mikä nuorta urheilijaa motivoi?
      • Gamifying a path to well-being
      • Opetustaitoa oppimassa mielikuvitellen ja yhdessä pohtien
      • Vastaako koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden haasteisiin?
    • ►maaliskuu(6)
      • Haaveissa hyvä elämä
      • Pelastuuko printti?
      • Yritystoiminnan kehittäminen vaatii vuorovaikutusta
      • ProjektiPerjantai: Potentials and Ethics of Artificial Intelligence in the fields of healthcare diagnostics - project related intensive week
      • Asiantuntijan ja organisaation osaaminen kehittyy hanketyössä
      • ProjektiPerjantai: 3D-tulostusta Arabian kampuksen verstaalla
    • ►helmikuu(7)
      • Projektipäällikkö jyrää kaikki?
      • ProjektiPerjantai: Student Exchange in South Korea, SACU Project
      • Sakko, pakko, rokotus vai rokko?
      • Hoitotyön opiskelijat tutkittu: motivaatio kohdillaan, jaksaminen ei
      • Innovaatioista yrittäjyyteen
      • ProjektiPerjantai: Opiskelijoiden tunnekokemukset korkeakoulussa
      • ProjektiPerjantai: Tuottavuutta yrityksiin työhyvinvoinnilla
    • ►tammikuu(4)
      • XR cMOOC on yhteistoiminnallisen oppimisen virtuaalinen kohtauspaikka
      • Yhdessä yrittäjämäiseen ekosysteemiin 3AMK:ssa
      • Onko aikuinen liian vanha leikkimään?
      • Äänimaisemien ymmärrys kehittyy osallistavilla mobiilityöpajoilla
  • ▼2018 (53)
    • ►joulukuu(3)
      • Hanketulokset kaikkien käyttöön
      • Tuottavuutta ja työhyvinvointia toisiaan tukien
      • Nuorten miesten luottamus- ja epäluottamuskokemukset nuoren tulevaisuuden raamittajana
    • ►marraskuu(4)
      • Hyötypelikiihdyttämö pelialan yhteiskehittäjänä
      • Älynväläystä odottavan aika on pitkä
      • Opinnollistaminen avuksi työssäkäyvälle sosionomiopiskelijalle
      • Varmuutta työelämään Australian opeilla
    • ►lokakuu(6)
      • Opiskelijayhteisöä rakentavat, murentavat ja energisoivat merkitykselliset tunteet
      • Viheliäiset ongelmat haastavat meidät
      • Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria yhä enemmän
      • Työelämäyhteistyö luo työhyvinvointia
      • Ohjaaja ja ryhmä auttavat oppimaan
      • Tulevaisuuden tapahtumia toteuttavat osallistettu yleisö ja ammattimahdollistajat
    • ►syyskuu(4)
      • Odottamattomia aarteita luovuuden avulla
      • 10 DAYS 100 CHALLENGES - syväsukellusta tulevaisuuden työelämätaitoihin
      • Metropolian TKI-toiminnan arviointi
      • Hyvät ja huonot uudisteet
    • ►elokuu(2)
      • Tulevaisuusajattelu osaksi innovaatio-opintoja - kokemuksia Teiniminnotalkoot kehittämistyöstä
      • Vantaan asukkaat osallistuvat kaupunkisuunnitteluun VR-pelin avulla
    • ►kesäkuu(3)
      • Yhteiskehittämisellä moninaisuuden johtamiseen
      • Ideoiden vuoropuhelusta yhteiskehittelyyn
      • Luovuudella arjesta enemmän
    • ►toukokuu(5)
      • Yhdessä innovoiden tuotekehitystä tulevaisuuden tarpeisiin
      • Yrittäjänainen haluaa kasvaa
      • Työhyvinvointi arjessa - miten sitä tuotetaan?
      • Fasilitointi on mahdollisuus työyhteisön kehittämiseen
      • Miksi opinnollistaa palkatonta työtä?
    • ►huhtikuu(8)
      • ProjektiPerjantai: Robottibussi Suvilahdessa
      • Yhdeksän kysymystä sähköautoilusta
      • ProjektiPerjantai: Henkilökohtainen budjetointi Skotlannin malliin
      • Ammattikorkeakoulujen avoimuudella vaikuttavuutta, tehokkuutta ja yhteiskunnallista hyötyä
      • ProjektiPerjantai: Hyvinvointiyritykset kiertoon
      • Robottibussi tarvitsee toimivan reitin
      • ProjektiPerjantai: Robottibussin ulkoasuäänestys päättyy sunnuntaina
      • Podcast - Pelastavatko tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot maailman?
    • ▼maaliskuu(7)
      • Kampuskehittäminen - uusia näkökulmia
      • Tarinatyöpaja auttaa nuoria jakamaan tarinoita ja tunteita
      • ProjektiPerjantai - hanketapahtuma työhyvinvointia edistämään
      • Tunteet opetuksen ja ohjauksen kontekstissa korkeakoulussa
      • ProjektiPerjantai: Interreg Baltic Sea Region -toisilta oppimassa
      • Rakentamisesta raunioiksi - kosteuden hallintaa rakennuksen koko elinkaaren ajan
      • ProjektiPerjantai: Höntsäilemällä elämässä eteenpäin
    • ►helmikuu(8)
      • Innovaatio - mitä se on?
      • ProjektiPerjantai: Matti -nuorille työpajoista työpaikkoja
      • Unen laatu ja työstressi yhteydessä toisiinsa - miten sitä tutkitaan?
      • ProjektiPerjantai: CIF -hankkeen juurruttamisopas
      • Yhdessä kehittäminen vaatii joustamista
      • ProjektiPerjantai: Henkilökohtainen budjetointi -hankkeen piirrosvideo
      • Tiedettä kansankielelle - miten muutos mahdollistuu?
      • ProjektiPerjantai: The Sacu Project
    • ►tammikuu(3)
      • Homepilkkujen viilausta - ratkaisuja rakennusten kosteusongelmiin?
      • Älyliikenne odottaa kypsymistään
      • Tikissä-toimituskunta innokkaana jakamaan hanketietoa
  • ►2017 (17)
    • ►joulukuu(1)
      • Innostu monialaisesti - ratkaisun avain nuorten osallisuuteen?
    • ►marraskuu(2)
      • Tuliko Onni puun takaa? Lue uunituore julkaisu!
      • Työstä osaamista tulevaisuuteen
    • ►lokakuu(3)
      • Työhyvinvointia ja tuottavuutta lvi-, kiinteistöhuolto- ja isännöintialalle
      • Minun, meidän ja muiden johtaminen
      • Osuustoiminnasta ja verkostoitumisesta potkua yritystoimintaan
    • ►elokuu(1)
      • Yrittäjänainen: opettele olemaan itsellesi paras mahdollinen pomo!
    • ►kesäkuu(2)
      • Päätöspyörteissä
      • Yksin toimivat yrittäjänaiset verkostoituvat aktiivisesti
    • ►toukokuu(2)
      • Tuliko Onni puun takaa, löysikö Ilona työniloa?
      • Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä metsäkonealalla
    • ►huhtikuu(1)
      • Imuroin merkityksiä MinnoFestissä
    • ►maaliskuu(1)
      • Metropolian innovaatio-opintojen tuloksena tukea nuorille äideille
    • ►helmikuu(1)
      • Mobility Revolution – A Shift towards Urban Sustainability
    • ►tammikuu(3)
      • Onni tulee puun takaa!
      • Onnistunut yrittäjänaisten ilta!
      • Osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille!
  • ►2016 (16)
    • ►lokakuu(1)
      • Haluaisitko liikkua älykkäämmin?
    • ►syyskuu(2)
      • Voidaanko turvallinen synnytys taata 50 eurolla?
      • Hankkeen päättyessä
    • ►heinäkuu(1)
      • Havaitsin tänään hyttysen
    • ►kesäkuu(7)
      • Mitkä asiat kertovat, että TKI- opettajat onnistuvat työssään?
      • Puolisen vuotta jälkeenpäin
      • Kokeneita opettajia kouluttamassa
      • Mistä Onni tulee?
      • Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty (?)
      • “Alakko nää mua?”
      • Onko opinnäytetyön ohjauksessa pelisääntöjä?
    • ►toukokuu(3)
      • Tehdääkö TKI- työtä talkoilla?
      • Edistys antaa syyn elää?
      • Päräyttääkö innovaatiotoiminta?
    • ►huhtikuu(1)
      • Kulttuurin kouraisuja sydämessä
    • ►maaliskuu(1)
      • Kriittinen mieli ja kokeilukulttuuri

Avainsanat

3AMK Creative Classroom Erasmus+ hanke henkilökohtainen budjetointi hoitotyö innovaatio innovaatio-opinnot julkaisu kansainvälinen hanke kehittäminen keksintö koulutus kumppanuushanke metropolia mikko-projekti minno nuoret ohjaus Onni tulee puun takaa hanke Oona Oona-hanke opiskelijat opiskelu osallisuus projekti ProjektiPerjantai Robottibussi syrjäytymisen ehkäisy tapahtuma teknologia tki Tuottavasti moninainen tuottavuus tutkimus työelämä työelämäyhteistyö työhyvinvointi työllistyminen työpaja viestintä yhteiskehittäminen Yrittäjänainen yrittäjyys yritysyhteistyö

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Metropolia.fi-sivuilla

Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.

Tutustu hankkeisiimme

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

This website uses cookies to provide you with the best browsing experience.

Find out more or adjust your settings.

Tikissä
Powered by GDPR plugin
Privacy Overview

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

Strictly Necessary Cookies

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.