Korkeakoulujen fyysisen ja sosiaalisen sijainnin merkitys kaupunkisuunnittelussa on kasvamassa oppilaitosten roolin laajentuessa yhä vahvemmin aluetta kehittäviksi innovaatioympäristöiksi. Korkeakoulujen kampuskehittäjät ja kaupunkisuunnittelijat voivat yhdessä kehittää parempia kampuksia ja kaupunkeja.

Muun muassa kansainvälinen kampuskehittämisguru, Delft University of Technologyn professori Alexandra den Heijer on kehittänyt malleja ja teorioita, joilla yliopistot ovat suunnitelleet ja toteuttaneet kampusstrategioitaan ja siten edistäneet kaupunkisuunnittelua. Hänen missionaan on tukea korkeakouluja ja muita organisaatioita niiden kiinteistöjä koskevissa päätöksissään, jotta saataisiin inspiroivia, mielekkäitä, toimivia, edullisia, resurssitehokkaita ja kestävän kehityksen mukaisia rakennettuja ympäristöjä.  Tarkemmin den Heijerin ajatuksia kaupunkikehittämisestä voi seurata hänen blogistaan Managing the university campus sekä kirjasta Dreams and Seeds.

Oppeja kampusten kehittämiseen muista maista

Live Baltic Campus -hankkeessa tuotiin yhteen kuuden Itämeren kaupungin – Helsingin, Riian, Tarton, Turun, Tukholman ja Uppsalan – kaupunkisuunnittelijat ja kampuskehittäjät. He jakoivat kokemuksiaan ja oppivat yhdessä. Testialustoina toimivat kumppaneiden omat kampuskehittämiskohteet, ja päämääränä oli tarkastella, miten maiden välinen (cross-border) yhteistyö voisi edistää kaupunkien ja kampusten kehittämistä paikallisen työn lisänä.

Alueidenvälinen yhteistyö antoi suunnittelijoille ja kehittäjille paljon erilaisia, uusiakin näkökulmia. Yksi tärkeä oppi yhteistyöstä oli se, että vaikka yksi ratkaisu on toimiva yhdessä kaupungissa, ei ratkaisu välttämättä ole toteuttamiskelpoinen tai sopiva toisessa kaupungissa. Tästä huolimatta – tai ehkä juuri tämän ansiosta – kaupunkisuunnittelijat ja kampuskehittäjät rohkaistuivat katsomaan asioita eri näkökannalta ja uudistamaan itsestäänselvyyksinä pitämiään asioita.

Live Baltic Campus -hankkeen tuloksena todettiinkin, että maiden rajat ylittävä (cross-border) kampuskehittämisverkosto

• toimii oppimisalustana kaupunkikehittäjille ja kampuskehittäjille metodien ja näkökulmien luomiseen
• mahdollistaa yhteistyöverkostojen kautta syntyviä uusia projekteja. Niiden synnyttämät tulokset ovat konkreettisesti kampuksen lähialueen asukkaiden ja yritysten hyödynnettävissä, esimerkiksi tarjottavina palveluina tai kaupunkia elävöittävinä projekteina.

Hanke osoitti, että maiden välinen yhteistyö kaupunki- ja kampuskehittämisessä tuottaa erinomaisia tuloksia ja on kannattavaa.

Paikalliset toimet tuottivat konkreettisia tuloksia

Konkreettisesti yhteistyön tuloksena syntyi monenlaista alueellista vaikuttavuutta:

• Riiassa pidetty, Schmaeling-konferenssin yhteydessä järjestetty Livable City Forum nosti korkeakoulujen arkkitehtuurin latvialaisten kaupunkisuunnittelijoiden tietoisuuteen.

• Tarton yliopiston tutkimustyön tulokset ja löydökset on sisällytetty uuteen Tarton yleiskaavaan ja Maarjamõisa-kampusalueen suunnitelmaan. Yhteistyö kaupunkisuunnitteluyksikön ja yliopiston välillä on tiivistynyt.
• Tukholman yliopiston Albano-kampuksen yhteiskehittelyprosessi ja sosiaali-ekologinen muotoilulähtökohta ovat inspiroineet kaupunkisuunnittelijoita kestävään ja ilmastomuutosten suhteen palautumiskykyiseen kaupunkikehittämisen.

• Uppsalan yliopisto käynnisti hankkeessa Kollaboratoriet Uppsala -yhteisötilan (http://www.kollaboratorietuppsala.se/en/) toiminnan, joka jatkuu vuoden 2018 loppuun – ja ehkä pidemmällekin. Polacksbacken-kampuksen sidosryhmäanalyysi puolestaan hyödyttää sekä kaupunkisuunnittelijoita että yliopistoa kampuksen kehittämistyössä.

• Metropolia Ammattikorkeakoulu on hyödyntänyt alueellisesta yhteistyöstä hankittua tietämystä ja loi uuden Kaupunkia muotoilemassa -opintomoduulin Muotoilun ylempään amk-tutkintoon, joka käynnistyi syksyllä 2017. Yhteistyö synnytti Metropoliassa myös uusia TKI-hankkeita. Helsingissä kehitettiin Metropolian tulevan Myllypuron kampuksen toimijayhteisöä, ja työ jatkuu: Metropolia, Helsingin kaupunki ja Kaupunkiakatemia seuraavat yhteistyössä Myllypuron kehitystä seuraavan 10 vuoden aikana. Lisäksi Metropolia, kaupunkisuunnittelijat ja paikalliset asukkaat vievät eteenpäin hankkeessa Myllypurolle luotuja visioita. Lue aiheesta lisää Neljälle kampukselle -blogista.

Kampuskehittäminen on yksi Metropolia Ammattikorkeakoulun vahvuuksista, jonka ympärille on muotoutunut useita muitakin kehittämishankkeita, mm. vuosina 2013 – 2015 toteutettu Hybridikampus-hanke. Hankkeessa koottiin osallistavan suunnittelun menetelmillä yhteistyössä Helsingin Myllypuron ja Arabianrannan asukkaiden, alueen yrittäjien, muiden palveluntarjoajien sekä opiskelijoiden kanssa tarpeita ja ideoita kampussuunnittelun tueksi.

Live Baltic Campus

Live Baltic Campus (http://livebalticcampus.eu/) oli Metropolian koordinoima EU:n Central Baltic -hanke, joka toteutettiin 2015 – 2018.
Live Baltic Campus oli Latvian, Tarton, Tukholman, Turun ja Uppsalan yliopistojen ja Metropolian sekä Helsingin kaupungin ja Riga Planning Regionin yhteistyötä.
Live Baltic Campus oli kampuskehittämistä yhteiskehittämisen keinoin muotoiluajattelua ja -menetelmiä hyödyntäen.
Live Baltic Campus oli kestävän kaupunkisuunnittelun kehittämistä.

Tutustu hankkeen julkaisuihin http://livebalticcampus.eu/results/

Lähteet

Delft University of Technology, Alexandra den Heijer https://www.tudelft.nl/en/staff/a.c.denheijer/

Schewenius M., Keränen P., al Rawaf R. (Eds.)., (2017). Dreams and Seeds: The role of campuses in sustainable urban development, Stockholm Resilience Centre and Helsinki Metropolia University of Applied Sciences. URN: ISBN:978-952-328-055-7 (Theseus: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-055-7)

Kirjoittaja

Katariina Saarela toimi Live Baltic Campus -hankkeen projektituottajana.

Jokainen ihminen, nuori tai vanha, ansaitsee tulla kuulluksi. Nykyisin tämä on helpompaa verkon välityksellä. Kokemusten ja omien juttujen jakaminen on sosiaalisessa mediassa eläville nuorille hyvinkin luontaista, joten tarinoiden jakaminen ei sinänsä ole heille mitenkään uutta. 

Kysymys kuuluukin miten, miksi ja mitä tarinoita jakaa? Olemme Metropolia Ammattikorkeakoulun Neighborhood Living Room-hankkeessa konkreettisesti edistäneet nuorten oman äänen löytämistä kehittämällä tarinatyöpajaa nuorille. Työpajatoimintaa voivat järjestää esimerkiksi kulttuurilaitokset. Työpajallamme on pedagogiset tavoitteet, jotta opettajia on helpompi motivoida tuomaan omia koululuokkiaan työpajoihin.

Olemme testanneet työpajakonseptia yläkouluikäisten parissa yhdessä puolalaisen tutkimuskumppanimme Gdańsk City Galleryn kanssa sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun kansainvälisillä insinööriopiskelijoilla Suomessa.

Työpajoihin osallistuneet 13–16 -vuotiaat puolalaiset yläkoululaiset olivat innoissaan tapahtumasta ja työpajoissa syntyneet tarinat olivat erittäin mieleenpainuvia. Niin ikään kaksikymppisten korkeakouluopiskelijoiden palautteet olivat samansuuntaisia.

Tarinatyöpaja kulkee seuraavasti:

• Työpajoissa tarinat liitetään osallistujien etukäteen valitsemiin esineisiin. Ne voivat olla esimerkiksi museon tai gallerian kokoelmista tai nuoren arjesta valittuja esineitä. Esimerkiksi insinööriopiskelijat valitsivat esineeksi arjen suosikkinsa – kahvin. Tarinat liittyivät kahviin eri näkökulmista.
• Tyypillisesti tarinat ovat olleet noin minuutin mittaisia – kukapa jaksaisi keskittyä pidempään!
• Tarinat toteutetaan siihen kehitetyllä digitaalisella alustalla, jossa olemme rajoittaneet tarinoiden pituuden maksimissaan kolmeen minuuttiin.

Tarinatyöpaja hyödyntää mobiilisovellusta

Olemme kehittäneet monikäyttöisen digitaalisen alustan, jossa nuorten tuottamat tarinat tehdään audiomuotoon. Digitaalinen alusta koostuu sisällönhallintajärjestelmästä työpajoja järjestävän organisaation käyttöön sekä erilaisista mobiilisovelluksista työpajaan osallistuvien nuorten käyttöön.

Sisällönhallintajärjestelmä on rakennettu avoimen lähdekoodin pohjalle. Tällainen lähestymistapa varmistaa sen, että pienillä resursseilla toimivat organisaatiot, kuten oppilaitokset ja kulttuurilaitokset pystyvät ottamaan järjestelmän käyttöönsä.

Mobiilisovelluksia on valittavana useita, muun muassa audiotarinoiden tallentamiseen ja kuuntelemiseen sekä äänimaisemien rakentamiseen. Sovelluksia voi yhdistellä keskenään ja alustan käyttöön ottava organisaatio voi valita mitä sovelluksen osia se ottaa käyttöönsä.

Android-puhelimille tarkoitetut mobiilisovellukset sekä sisällönhallintajärjestelmä ovat Metropolia Ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoiden kehittämiä. Lähtökohtana on ollut tehdä mahdollisimman yksinkertaisia ja helposti käytettäviä appeja, jotta sovellus itsessään ei olisi este esimerkiksi audiotarinan jakamiseen (ks. kuva 1).

Nuorten kokemuksia työpajoista

Mistä tiedetään, että kokemus oli positiivinen nuorille osanottajille? Sitä varten olemme kehittäneet palautekyselyn perustuen Student Engagement* -tutkimuksiin. Kysely erittelee kolme osa-aluetta: kognitio, käyttäytyminen ja tunteet.

Kyselyn tulosten analysointi yhdessä osanottajien tarkkailun kanssa on vahvistanut, että työpajat tuottavat nuorille mukaansatempaavia kokemuksia.

Työpajatyöskentely on tapahtunut osana Neigbourhood Living Room -hanketta, jossa kehitämme välineitä nuorten aktivoimiseen.

Löytyisikö näille työkaluille – audiotarinat, äänimaisemat, engagement-kysely – käyttöä sinun hankkeissasi tai luokkatyössä?

Lähteet

Salo K., Bauters M., Mikkonen T. 2017.  Audio Story and AR Platform for Youth Engagement. In: Younas M., Awan I:, Holubova I. (Eds.) Mobile Web and Intelligent Information Systems, MobiWIS 2017 Proceedings, Lecture Notes in Computer Science 10486 (pp. 18-32). Springer International Publishing, Switzerland.

Kirjoittaja

  Kari Salo on Metropolia Ammattikorkeakoulun yliopettaja ja tutkintovastaava (Mobiilisovellukset), TkL, harrastaa väitöskirjan tekemistä ja koodaamista.

—

Lisää tietoa hankkeestamme löydät:

https://www.facebook.com/museumasalivingroom/

http://smartsculpture.eu/

Hanketapahtuma tarjoaa aina hankkeen kohderyhmille suunnattua uutta tietoa ja verkostoitumismahdollisuuksia. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissamme syntyy tapahtumia eri kohderyhmille. Maaliskuun lopulla Metropolian Leppävaaran kampuksella työhyvinvointia edistetään mikro- ja PK-yrityksille suunnatun Tuottavasti moninainen -hankkeen aamupalalla ja seminaarilla.

KUTSU!

Uudenmaalainen mikro- ja pk-yritys matkailu-, ravintola, terveys- ja sosiaali- sekä kotityöpalvelualoilta, tule mukaan työhyvinvointia ja tuottavuutta vahvistavaan kehittämisprosessiin Tuottavasti moninainen -hankkeen ohjaamana.

Aloita osallistuminen aamupalalla ja seminaarilla 27.3.2018.

Lisätietoja tapahtumasta Metropolian tapahtumasivuilta, linkki http://bit.ly/2GnmnKD – ilmoittaudu 21.3. mennessä.

Hankkeen verkkosivut 
http://www.metropolia.fi/tuottavastimoninainen

Tuottavasti moninainen -hankkeen pääkysymys:

• Miten yrityksissä saadaan kaikkien osaaminen käyttöön tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi?

Tuottavasti moninainen -hankkeessa kehitetään työhyvinvointia ja tuottavuutta Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa toimivissa mikro- ja pk-yrityksissä. Hankkeen toteuttavat Metropolia AMK ja Saimaan AMK yhteistyössä vuosina 2017-2019. Mukaan etsitään yrityksiä erityisesti matkailu-, ravintola, terveys- ja sosiaali- sekä kotityöpalvelualoilta. Kehittämisprosessi on yritykselle maksuton.

Yrityksissä toteutetaan työhyvinvointia ja tuottavuutta vahvistava yrityskohtainen kehittämisprosessi, jossa yritysten henkilöstö ja johto yhdessä kehittävät yritykselle toimivan mallin yhteistoiminnallisin menetelmin. Kehittämisprosessissa yrityksiä tuetaan hyödyntämään moninaisen henkilöstön, erityisesti ikääntyvien (yli 54 vuotiaiden) ja maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden, osaamista voimavarana ja tuottavuuden lähteenä. Työhyvinvointia ja tuottavuutta tarkastellaan työn, työntekijän ja työyhteisön näkökulmista.

Metropolia AMK vastaa hankkeen toteuttamisesta Uudenmaan alueella, josta otetaan mukaan 20 yritystä. Ensimmäiset kehittämisprosessit aloitetaan yrityksissä vuoden 2018 alussa. Kehittämis-prosessin kesto yrityksessä on noin 3-6 kuukautta ja se sisältää työpajoja sekä välikeskusteluja. Kehittämisprosessi soveltuu parhaiten yrityksiin, joiden henkilöstömäärä on 5-50. Prosessi räätälöidään yrityskohtaisesti.

Kehittämisprosessi:

1. Aloitustapaaminen (n. 2 h.)

Aloitustapaamisessa esitellään hanke, sovitaan toimintatavoista, aikatauluista ja osallistujista sekä nimetään yrityksen sisäinen kehittämistyöryhmä. Osallistujat yrittäjä(t)/johto, henkilöstön edustus ja hankkeen asiantuntija(t)

2. Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden nykytilan kartoitus
   Aloitustapaamisen jälkeen yrityksessä tehdään työhyvinvoinnin ja tuottavuuden nykytilan kartoitus. Koko henkilöstö täyttää Yksilötutka työhyvinvointikyselyn (n. 15 min) ja osa työntekijöistä haastatellaan (alkuhaastattelut / max. 3 per yritys / n. 1-1 ½ h per ryhmä): yrityksen johto ja työntekijät haastatellaan erikseen. Huolehditaan, että maahanmuuttajataustaiset ja yli 54-vuotiaat työntekijät ovat edustettuina. Alkukartoituksesta tehdään yhteenveto yrityskohtaisten kehittämisprosessien käyttöön.

 

3. Työpaja 1: Yhteiskehittelytyöpaja (n. 4 h.)

Yhteiskehittelytyöpajaan osallistuu mahdollisuuksien mukaan yrityksen koko henkilöstö (yrityksen koosta riippuen). Työpajassa tunnistetaan työhyvinvointiin liittyviä kuormitus- ja voimavaratekijöitä ja niiden yhteyttä tuottavuuteen. Kehittämisen kohteiksi valitaan yhdessä 4-6 kuormitus- ja voimavaratekijää sekä ideoidaan niihin ratkaisuja. Sovitaan kehittämistyötä edistävän kehittämisryhmän kokoonpanosta sekä aikataulusta. Huolehditaan, että mukana on yli 54-vuotiaiden ja maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden edustus.

4. Työpaja 2: Ratkaisutyöpaja (n. 4 h.)

Ratkaisutyöpajaan osallistuvat yhteiskehittelytyöpajassa valittu kehittämisryhmä sekä hankkeen asiantuntija(t). Työpajassa laaditaan kehittämissuunnitelmat valittujen kehittämiskohteiden ratkaisemiseksi. Siellä visioidaan erityisesti tulevaisuutta yhteistoiminnallisesti. Pajassa kootaan kehittämisratkaisut ja -toimenpiteet sekä nostetaan todennäköisiä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhteyksiä esille painottaen moninaisuuden näkökulmaa. Työpajan ratkaisut kirjataan yritykselle käyttöön jatkotyöskentelyä varten.

5. Kehittämisprosessi / Missä mennään tapaamiset
   Yrityksessä toteutetaan sovitut kehittämistoimenpiteet yritykseen perustetun kehittämisryhmän johdolla (aikaa n. 2 kk). Hankkeen henkilöstö tukee yrityksen kehittämisprosessia.
6. Loppukartoitus
   Toistetaan Yksilötutka -kysely koko henkilöstölle (n. 2 kk ratkaisutyöpajan jälkeen)
7. Työpaja 3: Tulevaisuustyöpaja (n. 2 h.)
   Työpajaan osallistuu yrityksen koko henkilöstö yrityksen koosta riippuen. Pajassa käydään läpi mitä tehtiin ja mitä opittiin sekä miten tästä eteenpäin. Työntekijöille kerrotaan yrityksen kehittämisprosessin tuloksista.
8. Lopputapaaminen (n. 1 h.)
   Lopputapaaminen toteutetaan samassa yhteydessä Tulevaisuustyöpajan kanssa. Lopputapaamisen osallistujia ovat yrittäjä(t) / johto sekä työntekijöiden kehittämisryhmä. Tapaamisessa arvioidaan yhdessä kehittämistoimenpiteiden kohdentumista ja onnistumista sekä laaditaan kehittämistoimenpiteitä varten yrityskohtainen jatkosuunnitelma.

 

Prosessin jälkeen

Yrityksellä on yrityskohtainen kuvaus kehittämisprosessista sekä ratkaisu- ja toimenpide-ehdotukset jatkokehitystä varten. Työyhteisössä on tunnistettu työhyvinvoinnin ja tuottavuuden väliset yhteydet. Yrityksen sisäinen vuoropuhelu ja dialogi ovat lisääntyneet niin työntekijöiden kuin työntekijöiden ja esimiesten välillä. Yrityksiin on syntymässä moninaisuuden kulttuuri.

Lisätietoja

Projektipäällikkö Elina Förster, Metropolia Ammattikorkeakoulu

elina . forster@ metropolia . fi

Hankkeen johtaja Leena Rekola, Metropolia Ammattikorkeakoulu
leena . rekola@metropolia . fi

Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät – TESO ry ja Suomen Kotityöpalveluyhdistys ry.

 Tuottavasti moninainen on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama hanke, joka toteuttaa ESR Toimintalinjaa 3, erityistavoitetta 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen. Hankeen rahoittavana viranomaisena on Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hankkeen toiminta-aika on 1.10.2017 – 30.9.2019.

—

Tikissä -blogin ProjektiPerjantai nostaa esiin Metropolia Ammattikorkeakoulun projektiesittelyjä, tiedotteita, uutisia tai muuta toimittamatonta hankkeissa syntynyttä materiaalia.