Kehittämisen yhteydessä pitää puhua tuotteistamisesta

Palvelun tuotteistaminen toimii palvelun kehittämisen työkaluna. Tuotteistaminen on systemaattinen tapa ohjata ja kehittää strategisten tavoitteiden mukaan valittuja osa-alueita¹. Tässä blogimerkinnässä käsitellään sovellusten tuotteistamissuunnitelman mahdollisuuksia.

Peili.io on ratkaisu tarjota nuorille miehille heitä kiinnostava tapa löytää kohdennetusti yksilöllisiä tuki- ja ohjauspalveluita, lisätä tietoisuutta pal-velujen tarjonnasta ja kasvattaa käyttäjän itsetuntemusta. Itsetuntemuksen lisääminen auttaa kohderyhmää löytämään oikeanlaisia työ-, koulutus-, sote- ja vapaa-ajanpalveluja sitä kautta ehkäistä syrjäytymisriskiä.

Palvelukuvausta pidetään tuotteistamisen kulmakivenä, joka muodostaa yhteisen merkityksen palvelulle. Palvelukuvaus on visuaalinen tapa nähdä palvelun moniuloitteisuus². Service blueprint on erinomainen tapa visualisoida millaisia tapahtumia palveluprosessin aikana vaikuttaa asiakaskokemukseen ja millaisin resurssein palvelu on tuotettavissa. Sen avulla kyetään näkemään kokonaiskuva siitä, kuinka palvelun toiminnot asettuvat yrityksen sisälle ja miten asiakas käyttää palvelua³.

Jaakkola, E. ym.¹ kuvaavat palveluliiketoiminnan tuotteistamista nelivaiheisena kehitysprosessina, jonka kautta palvelu määritellään sen toteuttamisen ja sisällön, viestinnän, hinnoittelun ja seurannan kehittämiseksi. Nelivaiheisessa kehitysprosessissa määritellään palvelun:

1. tavoitteet,
2. kehityskohteet,
3. keinot ja
4. tulokset mitä tuotteistamisella tavoitellaan.

Tuotteistamisella on voimakas kaupallisen osaamisen kaiku, mutta jokaisen palvelun kehittäjän on lähtökohtaisesti kyettävä sisäistämään mainitun nelivaiheisen kehitysprosessin asiasisällöt ymmär-tääkseen, mitä käynnissä olevan työn tuotoksilla pyritään saavuttamaan. Jos näin ei ole, niin suosittelen jokaista pysähtymään ja kysymään itseltään: ”Mitä on kehittämässä ja mitä arvoa tuottaa palvelulle?”. Toisaalta on muistettava, että näiden lisäksi vaaditaan onnistunutta kehitystiimin sisäistä kommunikaatiota, ettei jokaiselle muodostu yksilöllistä näkemystä kehityksen tavoitteista, kehi-tyskohteista ja keinoista.

Tavoitteiden asettaminen ja vaikuttavuuden mittaaminen

Peili.io tuotteistamisen tarpeen lähtökohtana on ollut uudenlaisen palveluinnovaation työstäminen liiketoiminnaksi. Liiketoiminnalla Peili-sovelluksen kohdalla tarkoitetaan kulurakenteen ymmärtämistä ja sitä kautta jatkokehityksen mahdollistamista sekä arvon tuottamista palvelun käyttäjille.

Tuotteistaminen auttaa määrittelemään tulostavoitteet palvelun onnistumisen mittaamista ja arviointia varten.

Mittaaminen ja arviointi vaatii tiedonkeräämistä ja tiedonkerääminen mahdollis-taa tutkimuksen teon. Tutkimuksen kautta pääsemme aidosti vertailemaan mil-laista vaikutusta palvellulla on ollut sen käyttäjille. Peili.io toimii työkaluna, jolla tavoitteiden mittaaminen tapahtuu suoraan käytönyhteydessä ja sitä kautta pääsemme konkretisoimaan palvelun yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Tuotteistamisen tavoite on ollut määritellä asiakkaalle tai tässä tapauksessa palvelun kahdelle eri käyttäjäryhmälle, millaista arvoa palvelu tuottaa heidän tarpeisiinsa ja millaisilla ehdoilla¹.

Sovellus on toteutettu julkisin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiovaroin (TKI-varoin) Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamana Metropolia ammattikorkeakoulun toimesta eikä kyseinen taho voi olla lopullinen palvelun ylläpitäjä sen toimialasta johtuen.

Peili.io kohderyhmän kohdalla mitataan uusien ja pitkäaikaisten käyttäjien luku-ja. Ensisijaisen käyttäjäryhmän, nuoret miehet, anonymisoidusta datasta ana-lysoidaan onko tehtävät johtaneet palvelujen pariin. Keräämällä käyttäjäpalautetta palvelun sisällöistä pystymme kehittämään palvelua paremmin käyttäjätarpeita vastaavaksi.

Toisesta käyttäjäryhmästä, palveluntarjoajat, seurataan mm. sovelluksen käytön aktiivisuutta, sisällön tuottamista ja käyttäjämääriä. Rekisteröityneet palveluntarjoajat saavat itselleen käyttäjätietoa oman palvelun luvuista ja voivat näin hyödyntää sitä omiin tarpeisiinsa. Tunnuslukujen analysointi antaa mahdollisuuden ohjata heidän päätöksentekoa ja kehitystyötä oman palvelun strategisten tavoitteiden luomiseksi, toteuttamiseksi ja uusimiseksi⁴.

Erinomainen tapa ymmärtää tuotteen hintarakenne

Edellä kuvattujen periaatteiden mukaisesti Peili-sovelluksen tuotteistamista on lähestytty tavoitteellisesti. Mainitut tavoitteet ovat ohjanneet Peili-sovelluksen tuotteistamista ja määritellyt kaupallistamissuunnitelman mukaisen strategisen lähestymisen.

Tuotteistaminen vaiheistaa tuotannon ja kuvaa palvelun sisällön ja tahot, joita tarvitaan palvelun toteuttamiseksi. Sen avulla on ollut mahdollista nähdä palvelun kehittämiseen ja ylläpitoon käytetyt ja tarvittavat resurssit. Näistä lähtökohdista voidaan määritellä palvelulle arvo, jonka jälkeen voidaan selvittämään tuotteen yleinen hintataso ja pohtia kuinka oma tuote asettuu hintakategoriaan⁵.

Peili.io:n kohdalla on kuitenkin huomioitava sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Ollessaan merkittävä sosiaalisen vahvistamisen työkalu sen tulisi olla käyttäjilleen maksuton.

Jatkuvuuden varmistaminen

Palvelun tuotteistamisella pureuduttiin palvelun jatkuvuuden varmistamiseen. Jatkuvuuden varmistaminen on myös rahoittajan tapa estää tuotoksien katoa-minen ns. pöytälaatikkoon. Peilin kohdalla tuotteistaminen on toiminut erityises-ti markkinoinnin apuna haettaessa uusia palveluntarjoajia mukaan tekemiseen. Sen avulla on pystytty kuvaamaan mihin tarpeeseen se vastaa ja seuraava vaihe on tavoittaa nuoret, jotta he ottaisivat palvelun käyttöönsä.

Peili.io matka on alkanut. Tule mukaan! Käy tutustumassa peili.io -sivustoon, katso Youtube -video tai tarkemmin HIMSS & Health 2.0 European Digital Event -tilaisuuden tallenne Zoom-palvelussa. Tekijä: Adventure Club Helsinki.

Lähteet

1. Jaakkola, E., Orava, M. & Varjonen, V. 2009. Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua. TEKES. Helsinki: Libris Oy, 34-38.
2. Järvi, K., Lehtonen, M., Martinsuo, M., Tuominen, T. & Valtanen, J. 2015. Palvelujen tuotteistamisen käsikirja. Aalto-yliopiston julkaisusarja: Tiede ja teknologia 5/2015. Helsinki: Unigrafia Oy
3. Gibbons, S. 2017. Service Blueprints: Definition. NNGroup. WWW-dokumentti. [viitattu: 13.5.2020]
4. Kamensky, M. 2014. Strateginen johtaminen menestyksen timantti. Helsinki: Alma Talent
5. Tuotteen kaupallistaminen ja lanseeraaminen 2020. Suomi.fi. WWW-dokumentti. [viitattu: 14.5.2020]