Onko sävellys innovaatio?

Vaikka musiikkiala on luovaa toimintaa, jossa improvisoidaan, sävelletään ja esiinnytään, ei innovaatio -käsite ole juurtunut musiikkialan arkiseksi käyttösanaksi. Vanhassa opinahjossani Sibelius-Akatemian opinnoissa ei juuri käytetty innovaatio-termiä opiskeluaikanani, vaikka myös musiikkialalla innovaatiot ovat moninaisia. Opettaessani innovaatioita Metropoliassa olen päätynyt usein pohtimaan, onko sävellys innovaatio? Ennen kuin sukellan sen pohdintaan, esittelen ensin joitakin musiikkialan innovaatioita.

Musiikin innovaatioita

Soittimia ja erilaisia äänentuottoatapoja ihminen on kehittänyt luultavasti läpi historiansa. Soittimia on siis kehitetty vuosituhansia, mutta teollinen vallankumous mahdollisti laadun paranemisen. 1800-luvulla syntyi myös uusia soitininnovaatioita, kuten esimerkiksi saksofoni ja harmonikka. (1, 2).

Nuorisoliikkeen syntyminen 1900-luvulla on eräänlainen radikaali innovaatio, jossa yhtenä nuorison identiteettiä rakentavana tekijänä oli rock-musiikki ja laajentuva musiikkiteollisuus. Teknologinen kehitys 2000-luvulla on puolestaan muuttanut musiikin tuottamista jakelua ja kuluttamista monin tavoin (3).Vuonna 2001 iPod ja Spotify muuttivat musiikinkuuntelutottumuksiamme ja kirpputorit täyttyivät vanhan formaatin vinyyli- ja CD-äänitteistä.

Musiikkia tehdään yhä enemmän tietokoneilla, in a box, kuten musiikkituotannossa puhutaan. Myös uusia ohjainlaitteistoja on kehitetty, kuten esimerkiksi Ableton Live -ohjelmistoon liitettävä Ableton Push -ohjain kuvassa 1. Merkittävä osa kuulemastamme radiosoittolistojen musiikista on jo tehty tietokoneella.

Kuva 1: Ableton Push 2 -ääniohjain, jolla ohjataan Ableton Live -ohjelmistoa. Kuva: Jukka Väisänen.

Musiikkialan tuoteinnovaatioita tuotetaan teollisuuden puolella ja pääasiassa ulkomailla. Suomesta tulee joitakin laadukkaita kansainvälisen kynnyksen ylittäneitä tuotteita, kuten esimerkiksi Genelecin kaiuttimet tai Yousician-musiikkipalvelu (4). Myös soitinrakennuksen puolella on korkealaatuista, innovatiivista pientuotantoa esim. kitaroissa ja rummuissa (5, 6).

Onko sävellys innovaatio vai keksintö?

Johannes Pernaan artikkelissa Bessant & Tidin (7, 8) määritelmän mukaan ”innovaatio on prosessi, jossa tunnistetaan tarpeita ja mahdollisuuksia ja kehitetään niihin ratkaisuja, jotka levitetään tarvittaessa laajaan käyttöön”. Edellä mainitun määritelmän mukaan sävellys voinee siis olla innovaatio, koska säveltäjä tunnistaa tilaajan tarpeet ja kehittää niihin uusia sävelratkaisuja, jotka pyritään levittämään laajaan käyttöön.

Pöytälaatikossa oleva sävellys on keksintö, mutta vasta käyttöönotettaessa se muuttuu innovaatioksi. Ollakseen olemassa, innovaatio edellyttää seuraavia tekijöitä:

1. käyttöönottaja
2. käyttöönotettava asia ja
3. käyttöönottoprosessi (7).

Sävellys paperilla ei kuitenkaan vielä ole innovaatio – vasta kun kuulijan aivot rekisteröivät korvan kautta tulevan äänen, muodostuu siitä musiikki-innovaatio ja vuorovaikutus- tai asiakaspalvelutilanne. Säveltäjä voi luoda esimerkiksi palvelumuotoiluprosessin (service design) mukaisesti popbiisin tai oopperateoksen, ja asiakas arvioi, onko hän valmis maksamaan tuotteesta.

Prototyyppivaihe ja käyttöönotto

Sävelen välittämisessä asiakkaan korvaan tarvitaan monia vaiheita: säveltämistä, sovittamista, soinnutusta ja orkestrointia. Onko paperilla oleva sävellys siis vain palvelutuotteen alkutila – onko se ainoastaan prototyyppi, vaikka sävellys on valmis?

Kun sävellys on jumpattu hyvään muotoon, edessä on monia vaiheita ennen kuin lopullinen, brändätty musiikki-innovaatio hivelee kuulijoiden korvia konsertissa tai radiossa. Vaaditaan soitto-osaamista, orkesteria ja kapellimestaria. Lisäksi tarvitaan tuottajia, tilaa, akustiikkaa ja lipunmyyntiä. Konsertti tai radio- ja televisiotuotanto edellyttävät tiettyjä innovaatioita, jotka mahdollistavat alkuperäisidean lähettämisen eetteriin kuultavaksi.

Monenlaista innovaatiota siis tarvitaan välittämään sävellys korvaasi. Luonteeltaan osa näistä innovaatioista on inkrementaalisia, eli niissä tehdään parannuksia olemassa oleviin tuotteisiin tai palveluihin. Suuria radikaaleja innovaatioita syntyy harvemmin – nykyään useissa tapauksissa kai digi-megatrendin aalloilla (9, 10 s.24).

Koska radikaaleissa innovaatioissa kohteena on usein konseptit ja systeemit, niin onko uuden musiikkigenren synnyttäminen jo radikaali innovaatio (9)? Voisi olettaa, että vanha tutun kuuloinen sävelteos on ”vain” inkrementaalinen parannus vanhaan tuotteeseen. Radikaalilta kuulostava musiikkiteos voi olla jotain uutta, kuten Schönbergin 12-säveljärjestelmän teos Pirrot Lunaire (11), joka edustaa 1900-luvuna alun uutta radikaalia musiikkigenreä, dodekafoniaa. Dodekafonia syntyi Josef Matthias Hauerin radikaalista ideasta käyttää kaikkia 12 säveltä ”tasa-arvoisesti” -tonaalisessa musiikissa tietyt sävelet esiintyvät toisteisemmin kuin toiset, joka luo meille tutun länsimaisen harmoniakuulokuvan (12, 13).

Lähteet

1. Welch, K. D. 2020. Artikkeli. Popular Musical Instruments of the 18th & 19th Centuries. Battlefields.org -sivustolla.
2. Lepistö, M. 2016. Lektio: Harmonikka ja Martin Paul 1800-luvun keskieuroopplaisina populaarikulttuurin vaikuttajina. Musiikinsuunta.fi -sivustolla.
3. Teosto. Teosto ja innovaatiot -artikkeli Teoston sivustolla.
4. Tamminen, M. 2021. Suomalaisyritys keräsi yli 20 miljoonan euron kasvupotin – Sijoittajana myös Amazonin rahasto. 29.4.2021, Kauppalehden sivustolla.
5. Suomen Soitinrakentajien kilta ry. 2021. Verkkoartikkeli: Kilta mukana Helsinki Tonefest 2020 tapahtumassa. Luthier.fi -sivustolla.
6. Järvinen, M. 2017. Suomalainen kitaraseppä Kari Nieminen valmistaa Ron Woodin kitarat. Seura-lehden sivustolla.
7. Pernaa, J. 2013. Innovaatioiden määrittely ja kehittäminen. Ajatuksia 12.5.2013. Peda.net -sivustolla.
8. Bessant, J. & Tidd, J. (2009). Managing Innovation: Integrating Technological, Market and Organizational Change (4. painos). Chichester: John Wiley & Sons Ltd.
9. Innopakki. 2012. Innopakki. Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan käsikirja. Lappeenrannan teknillisen yliopiston sivusto.
10. Vehkaperä, U.,Pirilä, Roivas, M. 2013. Innostu ja Innovoi. Käsikirja innovaatioprojektiopintoihin. (PDF)
11. Shoenberg, A. Pierrot Lunaire op 21: Spotity-musiikkipalvelu. Sopraano: Christine Schäfer. Ensemble Intercontemporain. Pierre Boulez. Open.spotify.com -sivustolla.
12. Koskinen, J. 2009. Schönberg ei ollutkaan dodekafonian isä. Ylen sivustolla.
13. Pohjannoro, H. 2008. Tonaalisuus-verkkoartikkeli. Musiikin historiaa. Sävellyksen ja musiikinteorian aineryhmä, Taideyliopiston sivustolla.

Kirjoittaja

Jukka Väisänen työskentelee Metropolian musiikin tutkinnossa lehtorina tutkintovastaavana (YAMK). Päätehtävinään Jukka ohjaa opinnäytetöitä ja innovaatio-opintoja, mutta repertuaariin kuuluu myös pianonsoiton opetusta ja tutorointia. Työn lisäksi elämään sisältöä tuovat perhe, ystävät ja harrastukset. Jukka tanssii ja valmentaa tanssiurheiluseura Cavalierissä sekä soittaa pianoa ja harmonikkaa Bilebändi Autoradiossa. Kiinnostuksen kohteita ovat myös matkailu, remontointi, lukeminen ja sijoitustoiminta. ”When duty calls, we react, when bunk calls, we relax.” – Petri Linja-Aho