Tämä on toinen teksti kolmiosaisessa blogimerkintöjen sarjassa, jossa julkaisuasiantuntija Riikka Wallin käsittelee vaihtoehtoja perinteiselle hankkeen loppujulkaisulle.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tulosten pitää olla saatavilla ja hyödynnettävissä avoimesti. Se on useimpien rahoittajien tahto, ja siihen ovat myös korkeakoulut sitoutuneet Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa [1]. Tässä kirjoituksessa pureudun erityisesti ammattilaisille suunnattuihin julkaisuihin ja materiaaleihin.
Itse ajattelen, että kun tähtäämme avoimuuteen, hankkeessa tuotettu uusi tieto on
- julkaistu ja löydettävissä maksutta verkossa
- julkaistu sellaisessa muodossa, että tieto on helppo omaksua ja hyödyntää.
On tärkeää miettiä mitä tietoa julkaistaan, miksi ja kenelle. Kysymykset auttavat valitsemaan sopivimman julkaisumuodon. Tehtiin hankkeessa sitten opas, työkirja, korttipakka, peli tai monimediainen verkkojulkaisu, kaiken ytimessä on sen käyttäjä. Tuotteen muotoilussa on tärkeää ymmärtää käyttäjän tarpeet ja toiveet. Tähän olemme Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisutoiminnassa panostaneet, ja sitä työtä onkin hyvä jatkaa Tutkitun tiedon teemavuotena 2021.
Erilaiset julkaisut ja materiaalit kiteyttävät hankkeessa tehtyä tutkimusta tai kehittämistä. Tulosten hyödyntäminen ja levittäminen on mutkattomampaa, kun ne on muotoiltu konkreettiseksi tuotteeksi tarkasti määritellyn ammattilaisryhmän käyttöön [2].
Oppaat ja käsikirjat
Yksi perinteinen tapa tuotteistaa hanketulokset julkaisun muotoon on tehdä opas, käsikirja tai työkirja. Hyvä opas tai käsikirja
- innostaa perehtymään aiheeseen
- tiivistää taustalla olevan tiedon
- tarjoaa välineitä kyseisen tiedon viemiseksi työarkeen.
Työkirjassa käyttäjän oppimista tukevat lisäksi pohdintakysymykset, tehtävät ja vaikkapa työpohjat. Näiden avulla käyttäjä soveltaa käsillä olevan asian omaan työhönsä. Työkirjan voi myös tehdä oppaan tai käsikirjan kaveriksi.
Metropoliassa on viime vuosina julkaistu oppaita, käsikirjoja ja työkirjoja esimerkiksi toisen asteen ja korkeakoulujen opetukseen, nuorten kanssa työskenteleville, uusien teknologioiden hyödyntämiseen, yhteistyöskentelyn fasilitointiin sekä hanketyöhön. Tässä muutama nosto:
- Katri Halonen: Projekti loppuu, mitä jää? Sosiaalisten innovaatioiden juurruttaminen (Theseus)
- Päivi Rahmel: Kerro, katsotaan! Opas tarinateatteriin ja narratiiviseen pedagogiikkaan (metropolia.fi)
- Anna Muukkonen ja Emmi Putkonen: Virtuaalimaailmassa tapahtuu: Käsikirja VR-tapahtuman tuotantoon (Theseus)
- Niina Torkko: Kehittämistyön tuotteistaminen – Opas hanketyön näkyväksi tekemiseen (Theseus)
Korttipakat ja infografiikat
Hanketuloksia voi jalostaa vielä pidemmälle erilaisiksi tuotteiksi, jotka ammattilainen voi ottaa käyttöön omassa arjessaan. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi korttipakat, infografiikat, pelit sekä pelillisistä tehtävistä tai harjoitteista koostuvat kokonaisuudet. Yhtä tärkeitä kuin itse tuote on sen käyttöön liittyvät ohjeet ja vinkit. Ne kertovat ammattilaiselle tuotteeseen liittyvistä arvoista sekä taustalla olevasta tutkimus- ja kehittämistyöstä.
Viime vuonna Metropolia julkaisi Laura-Maija Heron väitöstutkimukseen pohjautuvat InnoKortit Creathon-hankeessa. Kortteja voi hyödyntää opiskelijoiden kanssa kun he pohtivat omaa innovaatio-osaamista ja sen kehittymistä. Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa Raili Honkanen-Korhonen teki ryhmän ohjaajille avuksi Virityskortit ryhmän yhteisen työskentelyn vahvistamiseen.
- Laura-Maija Hero: InnoKortit (Theseus)
- Laura-Maija Hero: InnoCards (Theseus)
- Raili Honkanen-Korhonen: Virityskortit (Theseus)
CONNEXT for inclusion -hankkeessa on tehty Suomen koulutusjärjestelmää kuvaavat infografiikat uraohjaukseen. Materiaali soveltuu erityisen hyvin, kun työskennellään maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa. Sen avulla uraohjaaja voi virittää keskustelua yksittäisen nuoren kanssa tai sitä voi käyttää ryhmissä. Saman hankkeen Liikettä opetukseen -materiaalissa on koottu harjoitteita ammatilliseen opetukseen. Tarkat ohjeet on koottu verkkomateriaaliksi ja lisäksi harjoitteet on tiivistetty helposti mukana kulkevaksi tai seinälle kiinnitettäväksi ideatauluksi. Opettajan arjessa nämä toimivat parhaiten yhdessä.
- Nea Kaila & Mai Salmenkangas: Kohti sopivaa opiskelupaikkaa – Infografiikka Suomen koulutusjärjestelmästä (Theseus)
- Nea Kaila & Mai Salmenkangas: Towards a suitable study place – An infographic on the Finnish education system (Theseus)
- Irene Dimitropoulos & Mai Salmenkangas: Liikettä opetukseen -harjoiteohjeet (verkkojulkaisu avautuu metropolia.fi)
- Irene Dimitropoulos & Mai Salmenkangas: Liikettä opetukseen -ideataulut (Theseus)
Metropolian julkaisuista suurin osa toteutetaan nykyisin vain sähköisessä muodossa, mutta kun kyseessä on tuotteeksi jalostettu julkaisu, niin sen painaminen voi olla perusteltua. Lisäksi julkaisemme tällaiset myös verkossa. Niin varmistamme saatavuuden laajasti, myös painoksen loputtua.
Monimediaiset verkkojulkaisut
Jos hanketulokset julkaistaan vain sähköisenä on monimediainen verkkojulkaisu hyvä vaihtoehto. Tiedon omaksuminen ja oppiminen on tehokasta, kun sitä voi sisäistää monin eri tavoin [3]. Verkkosivulla voi tekstiin helposti yhdistää kuvaa, videota ja ääntä. Kun sama asiaa käsitellään eri tavoin, voi jokainen valita oman oppimisen kannalta sen mielekkään tavan. Tätä ajatusta on erityisesti sovellettu verkko-opetuksen puolella [4], mutta sama pätee myös meihin ammattilaisiin ja asiantuntijoihin. Verkkopedagogista osaamista kannattaakin hyödyntää monimediaisten verkkojulkaisujen tekemisessä.
Metropoliassa verkkojulkaisemisen monipuolisia mahdollisuuksia on hyödynnetty etenkin Oiva – Oman osaamisen tunnistaminen ja soveltaminen uusissa ammattikonteksteissa -hankkeen käsikirjassa sekä HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla -hankkeen verkkomediassa. Näissä molemmissa on myös luotu erilaisia oppimispolkuja eri käyttäjäryhmille.
- Terhi Eskelinen, Pirita Juppi ja Jussi Kareinen (toim.): Uraloikkarin käsikirja (verkkojulkaisu)
- Minna Kilpeläinen (päätoimittaja), Toini Harra, Kirsi Jokinen, Tarja Heinonen, Suvi Hagström ja Riikka Wallin: TUTTU net (toimitettu verkkomedia)
Käyttäjää kuunnellen
Hanketyössä yhteiskehittäminen ja kumppanuusajattelu ovat kohderyhmäajattelun sijasta jo arkipäivää. Kehittäjäkumppanuus on vähitellen tulossa myös luonnolliseksi osaksi tieteellistä tutkimusta [5]. Pitkin hankkeen matkaa erilaisten materiaalien tarpeellisuutta voi varmistaa niiltä ammattilaisilta, joiden toivotaan käyttävän hankkeiden tuotoksia työssään. Niitä voi lähteä suunnittelemaan ja toteuttamaan yhdessä. Tällöin saavutamme toivotun lopputuloksen: valmis julkaisu muodosta riippumatta vastaa käyttäjän tarpeita ja on helppo ottaa käyttöön.
Tutustu vaikuttavan julkaisemisen sarjan ensimmäiseen osaan, jossa kerroin miten TKI-toiminnan tuloksia voi julkaista päätöksenteon tueksi
Kirjoittaja
Riikka Wallin on Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisukoordinaattori. Hän on kulttuurituottaja (YAMK), joka haluaa edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja joka innostuu saavutettavuudesta, asiakas- ja käyttäjälähtöisestä toiminnasta sekä viestinnästä. Työssään hän auttaa tuomaan esiin metropolialaista asiantuntijuutta korkeakoulun julkaisutoiminnan avulla. Tärkeintä hänelle on ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja sitä hän edistää myös Nia-ohjaajana.
Lähteet
- Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta 2020. Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020-2025. (PDF)
- Torkko, N. 2020. Kehittämistyön tuotteistaminen – opas hanketyön näkyväksi tekemiseen. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. OIVA-sarja. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. (Theseus)
- Löfström, E., Kanerva, K., Tuuttila L., Lehtinen, A. & Nevgi, A. 2010. Laadukkaasti verkossa. Verkko-opetuksen käsikirja yliopisto-opettajalle. Helsingin yliopisto/ Tutkimuksen ja opetuksen toimiala. (Helda)
- Virtanen, M. 2020.Mitä pedagogisen käsikirjoituksen jälkeen? Hiiltä ja timanttia -blogi. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
- Sipari, S. 2021. Oletko kohde vai kumppani tieteellisessä tutkimuksessa? Video. TEDx MetropoliaUniversity. (YouTube)
Ei kommentteja