Mitä pedagogisen käsikirjoituksen jälkeen?

Olen viimeisten vuosien aikana julkaissut lukemattoman määrän tekstejä ja videoita korkeakoulutuksen pedagogiseen kehittämiseen liittyen. Olen pitänyt äärimmäisen tärkeänä sitä, että erityisesti opetuksen siirtyessä verkkoon tai hybridimalleihin, pedagogista suunnittelua pidetään kehittämisen ytimessä. Samalla muistaen että digipedagogiikka ei tarkoita pelkkää opetusmateriaalien digitoimista, vaan käsittää laajasti oppimisprosessiin liittyvien toimintojen ja sisältöjen systemaattisen kehittämisen, jonka osana uudenlaista teknologiaa voidaan tarvelähtöisesti hyödyntää. Tämän laajan kokonaiskehittämisen apuna voi hyödyntää esimerkiksi eAMK-hankkeen tuottamia laadukkaan verkko-oppimisen kriteereitä (2019) tai Fitechin verkko-oppimisen muotoilukirjaa (pdf) (2019).

Laadukkaan opetuksen tuottaminen verkkoon

Kun on laadittu kattava pedagoginen suunnitelma, on aika tuottaa se oppimisalustalle (esim. Moodle, Optima, edX, Classroom…) seuraavien vaiheiden kautta. Vaiheita voi toki olla enemmänkin, mutta kokemukseni ja eAMK-hankkeen laatukriteerien mukaan ne kulkevat suunnilleen näin.

1. Huomioi kohderyhmä sekä suunnittelun että toteutuksen aikana. Aseta oppija keskiöön ja mieti koko ajan hänen parastaan.
2. Määritä osaamistavoitteet, kuvaa ja kirjaa oppimisprosessi auki yksityiskohtaisesti ja päätä pedagogiset ratkaisut, joita aiot hyödyntää.
3. Työstä oppimistehtävät mahdollisimman hyvin tukemaan oppimisprosessia ja sen eri vaiheita. Valitse sopivat työtavat ja tekniset välineet. Ohjeista opiskelijat mahdollisimman hyvin. Infoa on harvoin liikaa.
4. Valitse tarkoitukseen sopivat aineistot ja tuota tarvittavat sisällöt, jotka mahdollisimman hyvin tukevat oppimistavoitteiden saavuttamista.
5. Suunnittele vuorovaikutuksen tavat, paikat ja ajat. Valitse tarvittaessa teknologiset välineet, joita aiot hyödyntää vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi.
6. Valitse hyödynnettävät työvälineet, esimerkiksi verkkotyöskentelyn tueksi. Hyödynnä vaatimusmäärittelyajatusta, punniten jokaisen käyttöönotettavan työvälineen tai härpäkkeen todellista lisäarvoa. Muista, että teknologialla ei ole itseisarvoa, vaan se voi pahimmillaan toimia sekoittavana tekijänä.
7. Huolehdi, että arviointi on läpinäkyvää myös oppijalle. Kuvaa arvioinnin perusteet selkeästi ennen opintojakson alkua. Hyödynnä arviointimenetelmiä monipuolisesti, huomioiden myös erilaiset oppijat.
8. Kehitä ja päivitä opintojaksoasi jatkuvasti opiskelijalähtöisesti. Ole herkkä palautteelle. Kuule, kuuntele ja pyydä palautetta. Toimi ja korjaa sen mukaan. Ensimmäinen toteutus on harvoin paras.
9. Pyri korkeaan käytettävyyteen ja selkeään ulkoasuun, pyydä vertaisapua kollegalta. Moni asia menee paremmin paikoilleen kaksilla silmillä. Sekava ulkoasu voi turhaan kuormittaa ja stressata opiskelijaa, joka myös monesti on hyvä käytettävyyden parantamisen asiantuntija. Lisäksi pidä huolta saavutettavuudesta ja esteettömyydestä ja siitä, että käyttö onnistuu päätelaitteesta tai yhteyden nopeudesta huolimatta.
10. Pidä huolta, että olet opiskelijan tavoitettavissa toteutuksen aikana ja että hän tuntee yhteydenottokanavat. Pyydä myös itse apua esim. kollegoiltasi, organisaatiosi digimentoreilta tai it-tuelta.

Vinkkejä käytäntöön

1. Äärimmäisen tärkeää on, että opetus vaiheistetaan, aikataulutetaan ja visualisoidaan niin, että jokainen toteutukselle osallistuja tietää mitä missäkin vaiheessa ollaan tekemässä. Eli lisää oppimisalustalle visuaalinen aikataulu, jonka piirtämiseen voit hyödyntää esimerkiksi Wordiä, Exceliä tai Microsoftin Visiota. Kuvankäsittelyohjelmat, kuten Picmonkey (Kuvio 1) ja Canva, soveltuvat tarkoitukseen myös todella hyvin (sekä ilmais- että maksulliset versiot). Kuvaa oppimisalustalla myös osaamistavoitteet ja opintojakson sisältö, jota opetuksesi käsittelee.

Kuvio 1. Visuaalinen esimerkki ongelmaperustaisen opetuksen vaiheittaisesta etenemisestä Picmonkey-kuvankäsittelyohjelmalla toteutettuna.

2. Määritä aikapisteet, joissa eri toimijat ovat aktiivisia ja tapa, jolla interaktio toteutetaan. Itse käytän tähän oppimisalustan keskustelualuetta tai chattiä. Myös livetapaamiset verkkokokousjärjestelmissä onnistuvat hyvin. Viesti tilaisuudesta tarpeen mukaan, jotta kaikki löytävät ajoissa paikalle tai saavat tarvittavan tiedon tallenteina jälkikäteen.

3. Hyödynnä monimediaista sisältöä eli tekstiä, kuvaa, videota ja ääntä, jolloin samalla huomioit erilaisten oppijoiden yksilöllisiä tarpeita ja tapoja oppia. Sisältöjen konkreettiseen tuottamiseen, kuten videointiin, podcastien tekoon ja kuvien muokkaamiseen löydät runsaasti ohjeistusta esim. Lehtori Virtasen YouTube-kanavalta tai internetistä ylipäänsä. Huomioi sisältöjä tuottaessasi myös tekstitiedostojen ja videoiden saavutettavuus.

4. Rytmitä ja reititä työskentely ja ohjaa opiskelijaa aktiivisesti. Tee tarvittaessa kalenterimerkintöjä myös itsenäiselle työskentelylle ja viesti se opiskelijalle näkyvästi (kuvio 2). Harvoin haittaa, että asioista muistutetaan useasti. Seuraamalla opiskelijan edistymistä, voit samalla myös tukea häntä henkilökohtaisesti. Muista kuitenkin liittää oppimisalustalle tieto oppimisalustan keräämän datan hyödyntämisestä tähän tarkoitukseen.

Kuvio 2. Oppimisalustan kalenteri, jossa opiskelijan aktiivisuutta osoittavat päivät merkittyinä.

5. Valitse interaktiivisia työskentelytapoja ja tue niiden toteutumista. Jos olet valinnut tehtäväksi yhteisöllisen kirjoittamisen, luo tarvittaessa sen mahdollistavat työskentelypohjat valmiiksi pilvipalveluihin (Google Docs tai O365 Word), samalla systemaattisesti ohjaten opiskelijoita teknisten työskentelymahdollisuuksien pariin. Valmis dokumentti linkitettynä oppimisalustalle mahdollistaa työskentelyn välittömän käynnistymisen, ilman teknistä säätöä.

Tai jos olet päättänyt hyödyntää vertaisarviointia osana oppimista, mahdollista se teknisesti. Tämän toteuttamiseen löytyy hyviä, paljon parempia kuin Excel, työkaluja eri oppimisalustoilta. Vertaisarviointityökalu jakaa arvioitavat työt opiskelijoille automaattisesti, kunhan tehtävänannot ja palautukseen liittyvät arvot on määritelty yksityiskohtaisesti. Kyseinen työväline toimii erittäin hyvin myös suurilla (yli 100 opiskelijaa) ryhmillä ja palaute näiden käytöstä on poikkeuksetta ollut positiivista.

Toimijoiden välistä interaktiota voi näppärästi tukea myös vaihtoehtoisia palautustapoja lisäämällä. Perinteisesti korkeakouluopiskelu sisältää runsaasti tekstimuodossa palautettuja tehtäviä, johon monesti opiskelijat toivovat vaihtelua. Äänitiedostojen lisääminen ja tehtävien palauttaminen äänitiedostoina onnistuu oppimisalustoilla vaivatta (Moodle/PoodLL), kunhan palautuskohdan laittaa opiskelijalle valmiiksi ja hänet ohjaa sitä käyttämään.

6. Palautteen antaminen reaaliajassa on oppimisen kannalta todella tärkeää, joka korostuu erityisesti hybridiympäristöissä. Vertaispalautteen lisäksi on merkityksellistä, että opettaja antaa asiantuntevaa palautetta myös toteutuksen aikana, jotta oppimistavoitteet voidaan varmuudella saavuttaa. Voit antaa palautteen vaihteeksi tekstin sijaan videona tai äänitiedostona. Kuvaruutukaappaamiseen näppärin väline lienee, tällä hetkellä, Screencast-o-matic. Toki palautteen videoiminen onnistuu millä tahansa verkkokokousvälineellä (mm. Teams, Zoom) onnistuu myös hyvin. Mikäli videotiedosto tulee edelleen katsottavaksi jaetulla linkillä, toimivin kanava lienee YouTube, jonne ammattiprofiilin ja kanavan voi perustaa usein myös korkeakoulujen pilvipalvelutunnuksilla.Tässä kanavassa onnistuu hyvin myös videoiden saattaminen saavutettavaan muotoon (YouTube). 

Soveltava digipedagogiikka opettajan silmin

Olen pohtinut viimeisten vuosien aikana runsaasti koulutuksen muutosta ja tulevaisuuden osaamistarpeita ja niihin liittyvää digipedagogiikan soveltavaa hyödyntämistä, joissa kaikissa yhdistäväksi tekijäksi nousee opettajan rooli ja sen laajeneminen viimeisten vuosien aikana. Digipedagogiikan määritelmän mukaan opettajan työssä yhdistyvät pedagoginen opetusosaaminen, teknologinen osaaminen ja substanssiosaaminen. Näistä muodostuu digipedagogisen osaaminen, laaja ja eri aihealueita yhdistelevä osaamisen kokonaisuus, jossa

• opettaja hallitsee suunnittelun, aikatauluttamisen visualisoimisen. Hän pyrkii olemaan teknisten ja interaktiivisten työvälineiden superkäyttäjä, joka luo niin sähköiset työpohjat kuin verkkoseminaaritkin, puhumattakaan ohjaamisesta niiden käyttöön.
• opettaja pyrkii olemaan median tuottamisen moniottelija, joka tuottaa puheet, tekstit, videot, kuvat ja podcastit ja saattaa ne saavutettavaan muotoon. Teknisten ohjelmistojen ja eri tiedostomuotojen lisäksi hän on saavutettavuuden ja esteettömyyden taitaja. 
• hän ajattelee kaikkien parasta ja tuottaa sisältöjä yksilöllisesti jokaiselle sitä tarvitsevalle. Hän ohjaa opiskelijaa saavuttamaan osaamistavoitteensa. Hän on opetuksen personoija ja on sisäistänyt sen merkityksen erilaisten oppijoiden tukemisessa.
• väistämättä hän on jatkuvan oppimisen malliesimerkki, joka ei hetkeksikään jää paikoilleen, vaan kehittää itseään väsymättömästi. Tyypillisesti hän viihtyy hyvin työssään ja tuntee sitä kohtaan vahvaa kutsumusta.

Tässä opettajan alati laajenevassa osaamisprofiilissa huomionarvoista on se, että opettajan työ ei enää perustu pelkkään substanssiasiantuntijuuteen, vaan monipuolisesti opettamisen ja oppimisen ilmiöihin ja niiden hallintaan. Myös opetusosaaminen ja teknologinen osaaminen korostuvat koko ajan enemmän.

Viimeaikaiset käänteet huomioon ottaen koen, että opettajan työnkuva on yksi nopeimmin muuttuvista työnkuvista, jossa erityisen tärkeässä roolissa ja sen muutoksen tukemisessa ovat oppivat organisaatiot, työyhteisöt ja opettajakollegiot, joissa opettajan uudistuvaa työkenttää voidaan yhdessä kehittää. Yksin tekeminen on raskasta ja monin osin mahdotonta. Eli tukeudu ystävään, kollegaan, opiskelijaan, digimentoriin… keneen tahansa, joka tässä työssä voi sinua auttaa!

Lisää aiheesta voit lukea näistä Hiiltä ja timanttia-blogin kirjoituksistani 

• Miten korkeakoulu vastaa opetuksen murrokseen?
• 10 vinkkiä digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseen
• Mitä tapahtui kun kemian opetus vietiin verkkoon?
• Oppimisanalytiikka oppimisen ohjaamisen työvälineenä
• YouTube – viihdekäytöstä korkeakoulun työvälineeksi, osa ½ 
• Oppimista muotoilemassa 1/3
• Koronavirus oppilaitoksissa – miten opetuksen erityisjärjestelyistä selvitään?
• Hyvä opettaja – omien palveluidensa muotoilija?! 2/3
• Pedagogiikan ja teknologian liitto vuonna 2020
• Pedagoginen suunnittelu lehtori Virtasen tapaan
• Tulevaisuuden osaamistarpeita muotoilemassa 3/3

Tai katsoa Lehtori Virtasen YouTube-kanavalta

• Pedagoginen suunnittelu Lehtori Virtasen tapaan (YouTube)
• Pedagoginen käsikirjoitus – miten Lehtori Virtanen sen tekee? (YouTube)
• Pedagoginen käsikirjoitus vs. oppimisalusta (YouTube)
• Asiaa videoiden tekstittämisestä (YouTube)

Lähteet 

eAMK verkkototeutusten laatukriteerit (2019) 

FiTech verkko-oppimisen muotoilukirja (2019) Käytännön työkaluja laadukkan verkko-oppimisen muotoiluun.

Näin teet saavutettavan PDF-tiedoston helposti Wordilla

Saavutettavasti.fi. Videot ja äänitteet