Hyppää pääsisaltöön
Hiiltä ja timanttia

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Hiiltä ja timanttia
Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
3

Osallistamisesta osallisuuteen – hyviä käytäntöjä yhdessä kehittäen

Anita Ahlstrand · 4.10.2019
Useita piirrettyjä ihmishahmoja seisomassa käsi kädessä, yhdessä.
Kuva: Pixabay, nimimerkki Geralt, Pixabay License.

Yhteiskehittäminen on hedelmällinen tapa työskennellä. Ammattikorkeakoulussa meillä on kokemusta useista kehittämishankkeista, joissa yhteiskehittely on mahdollistanut yltämisen huikeisiin tuloksiin.  

Mutta mitkä asiat ovat yhteiskehittelyn ytimessä? Mitä meidän siitä tulisi ymmärtää? Ja mitä lisäarvoa hanketyössä jo melko tutuiksikin tulleet opit yhteiskehittämisestä voisivat antaa pedagogin arjen työhön – miten oppeja voisi tuoda osaksi ammattikorkeakoulun päivittäistä opetusta?

Pönötyksestä yhteiseen tekemiseen

Yhteiskehittäminen (engl. co-creation) on prosessi, jossa esimerkiksi jatkojalostetaan jo olemassa olevia toimintamalleja sekä luodaan uusia käytäntöjä ja kokemuksia yhdessä loppukäyttäjien kanssa. Käyttäjästä tulee passiivisen kuluttajan sijaan itse käytännön rakentaja.

Siten ei puhuta enää osallistamisesta, vaan konkreettisesta yhdessä tekemisestä ja aktiivisesta osallisuudesta. Yhteiskehittämisen prosessi kuljetaan yhdessä alusta alkaen: suunnitteluvaiheesta lopputulokseen.

Yhteiskehittämisen taika on mielestäni siinä, että se murentaa asiantuntijuuden korkean korokkeen ja pakottaa alas ruohonjuurelle. Työn touhussa unohtuvat tittelit, pönötys ja pokkurointi. Yhteisen pöydän äärelle kokoontuu joukko erilaisia ihmisiä. Ihmisiä, jotka tuovat pöytään tasa-arvoisina oman osaamisensa, kokemuksensa, kysymyksensä, halunsa olla mukana jossain, muuttaa jotain ja luoda jotain uutta. Sillä, perustuuko osallistujien ajatukset käytännön kokemukseen tai tutkittuun tietoon, ei ole merkitystä.

Yhteiskehittämisellä vahvistetaan yhteistä ymmärrystä. Siinä tutkitaan kokemuksia, ideoidaan ja kokeillaan. Haetaan yhdessä vastauksia kysymyksiin Mitä? Miten? Missä? Miksi? Parhaimmillaan se vahvistaa toimijuutta, vähentää suoriutumispaineita sekä herättää uteliaisuuden ja halun oppia muilta ja muiden kanssa.

Miten syntyy dream team, unelmien tiimi?

Yhteiskehittäminen on hedelmällisimmillään, kun se tapahtuu unelmien tiimissä. Tällainen dream team syntyy, jos jokainen tiimin jäsen pyrkii saamaan toiset loistamaan. Kaikkien kukkien pitää saada kukkia.

Tiimin jäsenten vahvuuksien ja potentiaalin esiin tuominen (ja joskus kaivaminen) sekä hyödyntäminen yhteiskehittelyprojektin eri vaiheissa, on joskus aikamoista salapoliisityötä ja ovelaakin menetelmien soveltamista. Se

  • vaatii aikaa,
  • positiivisia ja sensitiivisiä silmälaseja,
  • huumoria ja heittäytymistä sekä
  • aktiivista tiimin jäsenten välisen luottamuksen rakentamista.

Pelkästään pöydän ympärillä istuen ja yksittäisen asiantuntijan puheenvuoroa (=tiedon siirtoa) kuunnellen ei synny riittävää yhteistä ymmärrystä, jäsenten välistä luottamusta eivätkä tiimiläisten erilaiset vahvuudet pääse esille. Tarvitaan

  • toiminnallisia menetelmiä,
  • erilaisia ympäristöjä,
  • mahdollisuuksia tulla kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi sekä arvostetuksi.
  • joskus jousiammuntaa pää alaspäin sekä yhdessä kokkaamista.

Yhteiskehittäminen vaatii jokaiselta

  • epävarmuuden, ei-tietämisen ja keskeneräisyyden sietämistä,
  • halua nähdä ja kuulla toisia sekä
  • tilanteiden ainutkertaisuuden tiedostamista ja niistä nauttimista.

Unelmien tiimi

  • ratkaisee rohkeasti ristiriitoja
  • on toiminnassaan avoin
  • rakastaa prosessia
  • ei etene tulokset edellä
  • ihmettelee – ei kyseenalaista
  • luottaa, että jokainen voi kokeilla hyppyä pois omasta ”turvalaatikosta”.

Tiimistä tulee unelmien tiimi, kun sen työskentelyä ja prosessin etenemistä tuetaan ja fasilitoidaan suunnitelmallisesti. Olo on ajoittain kuin flipperissä poukkoilevilla palloilla:

“kovaa mennään, suunta ehkä jollain hallussa – ei mulla, mitä tästä pitikään syntyä – ei mitään tietoa, kato ohjeista, mihin työpakettiin tää kuuluu, maltetaan vielä hetki, hei odottakaa, pikkusen ärsyttävää, ihan just lyön hanskat tiskiin, nuo ei ymmärrä mitään mitä yritän sanoa… jihuu, jipii, hei kattokaa, ei vitsi – vähäkö siistii, tällainenkin saatiin aikaan, paljon enemmän kuin ajattelin, onnistuttiin, hei nuo taputtaa meille…” 

Ja kaikkea tätä pallottelua ja palloilua viitoittaa turvallinen vierellä kulkeva fasilitoija, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että prosessi etenee ja osallistujilla on turvallinen ja luottavainen olo. Tarpeen mukaan hän tökkii oikeaan suuntaan, mutta ärsyttävää kyllä, ei kerro valmiita vastauksia. Se on osallistujien tehtävä.

Yhdessä samaan suuntaan etäisyydestä huolimatta

Yhteiskehittäminen tuo saman pöydän äärelle suuren määrän erilaista osaamista, jota hyödyntämällä syntyy jotain, jota kukaan ei voisi yksin saada aikaan.

Avatakseni yhteiskehittämistä konkreettisella tasolla, esittelen Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoiman kansainvälisen  KidMove-hankkeeseen  valitun tavan yhteiskehittää. Hanke on kansainvälinen, mikä sekä haastaa, mutta myös luo uusia käytäntöjä osallisuuden, tasavertaisuuden ja yhteisen ymmärryksen vahvistamiseen eri toimijoiden välillä. Miten yhteiskehittäminen onnistuu silloin, kun eri maiden kulttuurit ja eri organisaatioiden toimintakulttuurit kohtaavat yhteiskehittämisen merkeissä? Ja miten toimitaan, kun maantieteellistä etäisyyttä on niin paljon, että kasvokkain kohdataan vain harvoin?

KidMove-hankkeessa käydään tiivistä vuoropuhelua nuorten urheilijoiden, ruohonjuuritason valmentajien, järjestötoimijoiden, pedagogien ja tutkijoiden välillä.

  • Koko projektiryhmän tapaamisia kasvokkain on ainoastaan 2 kertaa vuodessa.
  • Lisäksi kokoonnumme keskustelemaan koko porukka yhdessä etäyhteyden välityksellä kerran kuussa.
  • Niiden välissä toimitaan aktiivisesti omissa kansallisissa pienryhmissä, kansainvälisissä teemaryhmissä sekä verkossa, hyödyntäen etäkirjoittamista ja -kokoustamista. KidMove-hankkeessa pyörii parhaimmillaan 12 eri pienryhmää, joilla jokaisella on oma tavoitteensa ja tehtävänsä. Niissä syntyneet tuotokset ovat koko projektiryhmän nähtävillä heti ja niitä jatkojalostetaan eteenpäin yhdessä ja erikseen viidessä Euroopan maassa.
  • Koko palettia fasilitoi kaksi tiimin jäsentä.

Yhteiskehittäminen etenee nk. tuplatimantti-mallilla (engl. double diamond, ks. kuva 1 & myös Design Council 2007).

Kaksi kuutiota, joista toisessa lukee "Ymmärrä ja määritä" - laajenna näkemystä, löydä oikea tarve, LÖYDÄ, MÄÄRITÄ. Toisessa lukee: kokeile vaihtoehtoja - KEHITÄ - JATKOJALOSTA - TOIMITA

Kuva 1. Tuplatimantti (Ahlstrand 2019, mukaillen Design Council 2007)

Nämä kaksi timanttia hioutuvat yhteiskehittämisen aikana. Ensimmäinen vaihe sisältää tiedonkeruun ja asiakasymmärryksen kartuttamisen sekä kiteyttämisen. Samalla karttuva yhteinen ymmärrys myös sitouttaa osapuolet kehittämiseen. Toinen vaihe sisältää ratkaisujen kehittämisen. Kokeilut helpottavat valittujen ratkaisujen viimeistelyä, toteuttamista, levittämistä ja juurruttamista.

Projektityöskentelyn säännöllinen arviointi selkeyttää yhteiskehittämisen suuntaa ja antaa eväät jatkojalostamiselle. KidMove-projektissa sovellamme Metropolia Ammattikorkeakoulussa Toini Harran, Elisa Mäkisen ja Salla Siparin kehittämää yhteiskehittelyn konseptia ja yhteiskehittelyn onnistumisen arviointia sekä Leena Björkqvistin kehittämää projektiarvioinnin 3×3-mallia.

Koska kasvokkain tapaamisia on niin harvoin, etenee KidMove-hankkeen arviointi henkilökohtaisesta laadunarvioinnin kyselystä kansallisiin pienryhmäkeskusteluihin ja siitä edelleen ohjattuun kansainväliseen laadunarvioinnin online-työpajaan.

Yhteiskehittäminen opettajan työhön!

Työskentelen Metropolia Ammattikorkeakoulussa sekä projektityössä kehittämishankkeissa että myös perusopetuksen parissa lehtorin tehtävissä. Mielenkiinnolla peilaankin projekteista oppimaani myös siihen, mitä oppeja hyödyntää opetuksessa. Miten yhteiskehittämistä voi hyödyntää opetuksessa?

Yhteiskehittäminen on tuonut mukanaan opettajan arkeeni uudenlaisen tekemisen mallin, jonka seurauksena perinteinen osallistujien edessä luennointi tuntuu “kuivalta” ja vanhanaikaiselta. Missä on osallisuuden mahdollistava vuorovaikutus ja vastavuoroisuus? Ne toiminnalliset elementit, jotka sitouttavat ja motivoivat osallistujia. Jo pelkkä pienryhmissä tehtävä porina herättää porukan jakamaan kokemuksiaan. Ja mitä tapahtuukaan, kun vie osallistujat luokkahuoneen tai koulurakennuksen ulkopuolelle?

Pedagogina en myöskään tarvitse valmiita vastauksia kaikkiin kysymyksiin ja ongelmiin, vaan pyrimme löytämään opiskelijoiden ja opetusasiakkaiden kanssa parhaimmat ratkaisut yhdessä. Suunnittelemme, kokeilemme ja sovellamme. Yhteiskehittäminen eri projekteissa on opettanut sietämään epävarmuutta ja erilaisia näkemyksiä, jakamaan vastuuta, havainnoimaan ja ennakoimaan sekä myös rohkaisemaan muita luottamaan omaan osaamiseensa.

Nykyisin sekä kehittämishankkeet, mutta myös opetus tapahtuu entistä enemmän myös monimuotoisissa ympäristöissä ja opiskelijat saattavat olla maantieteellisesti kaukana toisistaan. Kuten KidMove-hankkeen esimerkki osoittaa, tämäkään ei ole este yhteiskehittämiselle – siihen vain tarvitaan hyvä suunnitelma ja halu toteuttaa.

7 vinkkiä, jos haluat ottaa yhteiskehittämisen osaksi opetustasi:

  1. Murra perinteinen “valta-asetelma” opettaja-opiskelija, yhdenvertaisuus on avain onnistumiseen!
  2. Tutustu erilaisiin toiminnallisiin yhteiskehittämisen menetelmiin ja kokeile rohkeasti.
  3. Hyväksy erilaiset näkemykset ja toimintatavat; ole avoin itsellesi vieraille tavoille löytää ratkaisuja.
  4. Ole osa tiimiä; rakenna luottamusta, avointa ilmapiiriä ja keskustelukulttuuria yhdenvertaisena ryhmän jäsenenä.
  5. Anna osallistujien loistaa; varmista, että kaikki tulevat kuulluksi ja nähdyksi.
  6. Ole armollinen ja luota; anna prosessille sekä osallistujille aikaa ja hyväksy myös oma keskeneräisyytesi.
  7. Arvioi ja jatkojalosta; kerää palautetta ja hyödynnä sitä yhdessä tiimin kanssa.

“Kerro minulle ja unohdan, näytä minulle ja muistan, tee kanssani ja ymmärrän” (kiinalainen sananlasku)

Kirjoittaja:

Anita Ahlstrand on toiminut opetustyössä yli 20 vuotta. Tällä hetkellä hän on mukana kansainvälisissä kehittämishankkeissa sekä asiantuntijana Metropolian useassa kehittämistyöryhmässä. Hänen voimavaransa kumpuavat ihmisten kohtaamisesta, uteliaisuudesta sekä hullusta luovuudesta ja hänen asiantuntijuutensa ytimessä ovat muun muassa yhteiskehittäminen, asiakas- ja voimavaralähtöisyys sekä  toiminnalliset tavat oppia.

Toimituskunnan huomioita tekstistä:

Tarkka lukija huomaa ehkä, että tämän blogin nimi on Hiiltä ja timanttia – OPITTAJAT pedagogiikan rajapinnoilla. Kyseessä ei ole kirjoitusvirhe, vaan uudissanalla “opittajat” blogialustalla on haluttu viestiä opettajuuden murroksesta kohti fasilitoivampaa, yhteiskehittävää otetta, jossa keskiössä ei ole luennointi, vaan opiskelijoiden auttaminen oikeaan suuntaan. Tämä teksti kuvastaa juuri sitä, mistä opittajissa on kyse.

Lähteet:

Teksti perustuu kirjoittajan monivuotiseen työhön yhteiskehittämisen parissa muun muassa Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Lisäksi tekstin innoittajana ovat toimineet myös seuraavat lähteet:

Harra, T., Mäkinen, E. & Sipari, S. 2012. Yhteiskehittelyllä hyvinvointia. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. http://www.e-julkaisu.fi/metropolia/yhteiskehittelylla_hyvinvointia/pdf/yhteiskehittely_esite-digipaper2.pdf (pysyvä linkki: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019101119876)

Björkqvist, L. (toim.) 2015. Kartta, kompassi ja kalenteri. Projektiarvioinnin opas. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Payne, A.F., Storbacka, K., & Frow, P. (2008). Managing the Co-creation of Value. Journal of the Academy of Marketing Science, 36(1), 83–96.

Polaine, A., Løvlie, L., & Reason, B. (2013). Service design: from insight to implementation. Brooklyn, NY: Rosenfeld Media.

Raij, K. (2007) Learning by Developing. Laurea Julkaisut A58. Vantaa: Laurea-ammattikorkeakoulu.  Saatavilla osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016070113480

 

 

ammattikorkeakoulupedagogiikkafasilitointihankkeetoppijalähtöinen pedagogiikkaosallisuusyhteiskehittäminenYhteiskehittely

3 Kommenttia

  • Nimetön says: 6.10.2019 at 22:12

    Hieno ja mukaansatempaava kirjoitus yhteiskehittämisen iloista! Kiitos Anita!
    P.s. Lähteeseen merkityn Elisan sukunimi on Mäkinen ei Mäkilä(:

    Reply
  • Elina Ala-Nikkola says: 7.10.2019 at 10:47

    Kiva kuulla, että pidit tekstiä innostavana! Elisan nimi on korjattu, toimituskunta pahoittelee virhettä!

    Reply
  • Onko yhteiskehittäminen vain kompromisseja? - Urbaania kasvua Vantaa says: 2.12.2021 at 14:47

    […] Ahlstrand, A. (2019). Osallistamisesta osallisuuteen – hyviä käytäntöjä yhdessä kehittäen. … […]

    Reply

Kommentoi

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

  • Kolme ihmistä istuvat ulkona ja työskentelevät yhdessä hyödyntäen post-it-lappuja.
    Puhutaan monialaisesta toiminnasta! – Oppeja…
    25.4.2023
  • Useita ihmisiä keinukarusellin kyydissä.
    Yhteisopettajuus yhteisöllisyyden rakentajana
    18.4.2023
  • Keksi_Pia Inberg_Metropolia_Highres
    Lapset ja perheet mukaan HyMy-kylän palveluiden…
    15.2.2022

vierailija

Tietoa blogista

Hiiltä ja timanttia -blogi pohtii korkeakoulun roolia nyt ja tulevaisuudessa. Se tutkii korkeakoulun merkitystä kouluttajana, alueellisena vaikuttajana, työelämän kehittäjänä ja innovaattorina, jonka toiminnan suolana ovat pedagogiset sisällöt, kokeilut- ja kehityskulut. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita alan asiantuntijoita.

Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta

  • Johanna Tirronen, päätoimittaja, lehtori, p. 050 5850 350
  • Sonja Holappa, lehtori (kielet)
  • Merja Hintsa, julkaisemisen asiantuntija

Sähköpostiosoitteet:

Hiiltä ja timanttia -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua. Blogissa on ollut toimituskunta 1.2.2018 alkaen.

Haluatko julkaista Hiiltä ja timanttia -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.

Tutustu blogin kirjoittajaohjeisiin (pdf)

Uusimmat jutut

  • Kenen sanoja käytät?

    5.12.2023
  • Varo saalistajaa!  Tieteellisten tekstien sudenkuoppa

    30.11.2023
  • Mitä jokaisen on hyvä tietää ammattikorkeakoulujen rahoituksesta

    20.11.2023

Arkisto

  • ▼2023 (24)
    • ▼ joulukuu (1)
      • Kenen sanoja käytät?
    • ▼ marraskuu (2)
      • Varo saalistajaa!  Tieteellisten tekstien sudenkuoppa
      • Mitä jokaisen on hyvä tietää ammattikorkeakoulujen rahoituksesta
    • ▼ lokakuu (1)
      • Taloushallinnon täydennyskoulutuksella Suomen työmarkkinoille
    • ▼ syyskuu (1)
      • Vastuullista tekoälyä hyödyntävää opetusta tutkimuksen avulla
    • ▼ kesäkuu (6)
      • Oppimistoiminta yhdistyy hanketoimintaan pedagogisella ymmärryksellä
      • Hyvä lause ja kielen taju – asiatekstin kirjoittaja hyötyy kaunokirjallisuudesta
      • Kielilinjaukset tekevät kielen oppimisen ja kielivalinnat näkyviksi – Kielibuustia 5/5
      • Sote-opiskelijan polku yrittäjäksi
      • Tulevaisuuskestävä osaaminen edellyttää uutta näkökulmaa ja sanastoa
      • Monikielisyys ammatillisissa opinnoissa ja työelämässä – Kielibuustia 4/5
    • ▼ toukokuu (2)
      • Vertaistoimintaa kehittämällä lisätään opiskelukykyä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä
      • Traffic Light Service Model: a visual counselling tool in Metropolia Student Wellbeing Services
    • ▼ huhtikuu (4)
      • Puhutaan monialaisesta toiminnasta! – Oppeja HyMy-kylästä, osa 6
      • Yhteisopettajuus yhteisöllisyyden rakentajana
      • Kestävä kehitys osana tulevaisuuden ammatillisen opettajan identiteettiä
      • Raju on digiajan riento: oppimisteknologiaan liittyviä uutuuksia ja muutoksia
    • ▼ maaliskuu (4)
      • Osallisuudella on väliä viestinnässä
      • Huomioi osallisuus viestinnän suunnittelussa
      • Sosiaali- ja terveysalan mielikuvaa työnantajasta rakennetaan jo opintojen aikana
      • Tekniikan miehet ja hoitoalan naiset – sukupuolisegregaatio yhteiskunnan ja korkeakoulun käytävillä
    • ▼ helmikuu (2)
      • Jaa tietoa avokätisesti: 4 vinkkiä julkaisun levittämiseen
      • Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum – Kielibuustia 3/5
    • ▼ tammikuu (1)
      • Assessing Necessary Future Soft Skills
  • ►2022 (27)
    • ► joulukuu (2)
      • Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!
      • Julkaiseminen on asiantuntijalle oppimismahdollisuus
    • ► marraskuu (3)
      • Osallistuva työote arvojen uudistuksessa - oppeja ja onnistumisia
      • ”Kuuletko meitä, Maija?” Onnistuneen etätapaamisen askelmerkkejä
      • Pirisevä pienoiskonttori. Älypuhelin ja tablettitietokone tietotyön tiivistäjänä, osa 1.
    • ► lokakuu (3)
      • Pedagogiset linjaukset laadun perustana
      • Suunnitelmallisuus on avain suomen kielen oppimiseen - tukena kieli-HOPS, Kielibuustia 2/5
      • Podcast pähkinänkuoressa - vinkkejä opettajalle
    • ► syyskuu (4)
      • Korkeakouluopiskelijat julkaisemaan!
      • Mitä strategiasisällöt kertovat korkeakoulujen profiilista ja strategisista valinnoista?
      • Oppimista käänteisesti - Flippaus vai floppaus?
      • E-kirja on kevyt kantaa! - Kirjaston sähköiset aineistot, kestävää kehitystä tukeva valinta?
    • ► elokuu (1)
      • Lähteä vai jäädä? - kielen oppimisen tukeminen edistää opiskelijan kotoutumista, Kielibuustia 1/5
    • ► kesäkuu (3)
      • Kuulijasta osallistujaksi - läsnäolon ja vuorovaikutuksen tukeminen virtuaalitapaamisissa
      • 5 arvioitavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 3/3
      • Tulevaisuus on toiminnallinen – pelillisyys on osa vuoden 2035 työelämätaitoja
    • ► toukokuu (1)
      • ”Kierteetön ruuvi on naula” – Ongelmallinen toimintatutkimus
    • ► huhtikuu (1)
      • 5 varmistettavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 2/3
    • ► maaliskuu (3)
      • 5 kirkastettavaa näkökulmaa ennen opetuksen viemistä verkkoon, osa 1/3
      • Kehittämässä hyvinvointia kampuksella
      • Yhdessä vai yksin – ajatuksia pedagogisesta kehittämisestä
    • ► helmikuu (4)
      • Creating International Classrooms through Virtual Exchange
      • Lapset ja perheet mukaan HyMy-kylän palveluiden kehittäjiksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 5
      • Toimintakulttuurin uudistaminen haastaa ajatteluamme
      • Monikulttuurisesta kohtaamiskahvilasta on moneksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 4
    • ► tammikuu (2)
      • Kumppani, ylivääpeli, kapellimestari vai valmentaja? Kuinka toimitat onnistuneesti artikkelikokoelman
      • Ilmaisua, huumoria ja tajunnanvirtaa – Laululyriikka-aiheisia opinnäytetöitä Metropoliassa
  • ►2021 (30)
    • ► joulukuu (5)
      • Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta kiittää vuodesta 2021!
      • Onnellisuus ja (jatkuva) oppiminen
      • Integrating through Simulation – Boss Fight in English Communication Class 💥
      • Vinkkejä onnistuneeseen yhteiskirjoittamiseen
      • Etäohjauksessa syntyy onnistumista ja oppimista – Oppeja HyMy-kylästä, osa 3
    • ► marraskuu (3)
      • Onnistunut digitaalinen opiskelupäiväkokemus
      • Kohtaamisen sietämätön keveys
      • Vapaus valita – verkkototeutuksella vahva vetovoima
    • ► lokakuu (2)
      • Opetusteknologian innovaatio ThingLink korkeakoulun työvälineenä
      • Ethnographic writing and Qualified Empathy: skills for social service professionals, working in urban areas
    • ► syyskuu (4)
      • Kurssi verkkoon – kurkistus käytännön toteutukseen
      • Monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia rakentamassa – oppeja HyMy-kylästä, osa 2
      • 7 askelta onnistuneeseen asiantuntijablogikirjoitukseen
      • What Are Good Instructors Made Of?
    • ► kesäkuu (3)
      • Poikkeusoloissa yhteiskehittämisen ja kohtaamisen tarve kasvaa – oppeja HyMy-kylästä, osa 1
      • ”Ammattimaista ja nokkelaa, olen todella vaikuttunut!” – Positiivisen pedagogiikan voima
      • Hyvä oppiminen verkossa tarvitsee erityistä huomiota
    • ► toukokuu (4)
      • Jotain lainattua ja jotain digistä — Vuorovaikutus digiloikan jälkeen
      • Verkko-oppimisen vakiintuminen uudeksi normaaliksi terveysalan ammattikorkeakoulutuksessa
      • Attracting the next generation: gamification in education
      • Mistä on hyvät ohjaajat tehty?
    • ► maaliskuu (5)
      • Kun on tunteet – Kannattelevassa ohjauksessa opiskelijan tunteet tehdään näkyväksi
      • Kansainvälinen lukukausi vahvistaa toimintaterapeutin ammatti-identiteettiä
      • Yhteisöllistä oppimista verkossa kansainvälisesti
      • Pelillisyys terveydenhoitajan työvälineeksi
      • Kirjoita onnistunut asiantuntija-artikkeli!
    • ► helmikuu (3)
      • Verkkotapahtumassakin voi kehittää hyötypelejä ketterästi
      • Navigointia kohti avointa korkeakoulua
      • Tulevaisuusajattelu opettajan työvälineenä
    • ► tammikuu (1)
      • Metropolia vaikuttaa vahvistamalla jatkuvaa oppimista
  • ►2020 (33)
    • ► joulukuu (1)
      • Benefits of Systematic Degree Program Design 3/3: Writing Clinics
    • ► marraskuu (4)
      • Oppimateriaalien avaamisen hyödyt opettajalle ja oppijoille
      • Pelaamalla kirjasto tutuksi
      • Monimuotoisia ratkaisuja bioanalyytikoiden kasvavaan työvoimatarpeeseen
      • Benefits of Systematic Degree Program Design 2/3: The GATE model
    • ► lokakuu (5)
      • Mitä pedagogisen käsikirjoituksen jälkeen?
      • Rohkeaa koulutuksen digitaalista uudistamista
      • Verkossa opiskelu on opiskelijalle arkipäivää
      • Osaamisperusteinen opetussuunnitelma tarjoaa joustavuutta toteuttamiseen
      • Benefits of Systematic Degree Program Design 1/3
    • ► syyskuu (4)
      • Ammattikorkeakoulut palvelevat yhteiskuntaa
      • Tulevaisuuden osaamistarpeita muotoilemassa 3/3
      • Johtamisessa tarvitaan pedagogista asennetta
      • Näin teet saavutettavan PDF-tiedoston helposti Wordilla
    • ► elokuu (2)
      • Pedagoginen suunnittelu lehtori Virtasen tapaan
      • Kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen näkyväksi hanketoiminnan avulla
    • ► kesäkuu (5)
      • Hyvää kesää toivottaa Hiiltä ja timanttia -toimituskunta!
      • Virtuaalisimulaatiopeleillä uusia ulottuvuuksia korkeakouluopetukseen
      • Pedagogiikan ja teknologian liitto vuonna 2020
      • Rikasta työtäsi yrityksen ja ammattikorkeakoulun välisellä yhteistyöllä
      • Digital Baby Steps 3/3: The Corona Leap!
    • ► toukokuu (3)
      • Digipedagogiikka – poikkeustilasta uuteen normaaliin
      • Kompleksisuus haastaa johtamisajatteluamme
      • Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena
    • ► huhtikuu (3)
      • Fasilitointi sujuu verkossakin! — 10 vinkkiä virtuaalifasilitointiin
      • Avoimuus korkeakoulun toiminnassa – trendisana vai elinehto?
      • Hyvä opettaja – omien palveluidensa muotoilija?! 2/3
    • ► maaliskuu (3)
      • Kokemuksia pakopelin käytöstä tiedonhaun ohjauksessa
      • Koronavirus oppilaitoksissa – miten opetuksen erityisjärjestelyistä selvitään?
      • Ristiinopiskelumalli kolkuttaa korkeakoulujen ovelle
    • ► helmikuu (3)
      • Hyvinvointia etsimässä
      • Asiantuntijana somessa - viesti ja vaikuta faktoilla
      • Oppimista muotoilemassa 1/3
  • ▼2019 (37)
    • ▼ joulukuu (2)
      • OnePage-menetelmä kriittiseen ajatteluun
      • Työelämä, opiskelijat ja opettajat kohtaavat: MINNO on kaikkien projekti
    • ▼ marraskuu (4)
      • Showtekniikan osaamisvajeet valokiilassa
      • Mikä ihmeen CC-lisenssi? OSA I: Perusteet
      • Työelämän timanttiset taidot - 7 vinkkiä voimavaraistumiseen
      • Näkökulmia sote-alan valintakokeiden sisältöön ja kehittämiseen
    • ▼ lokakuu (4)
      • Sammakoita vai suitsutuksia - palautteen merkitys oppimiselle
      • Monialaisuuden voima
      • Digital baby steps 2/3: PowerPoint with audio anyone?
      • Osallistamisesta osallisuuteen - hyviä käytäntöjä yhdessä kehittäen
    • ▼ syyskuu (2)
      • Koulutuksen evoluutio ja luova musiikin tekeminen
      • Narratiivinen ammatti-identiteetti
    • ▼ elokuu (3)
      • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 2/2
      • Uusia ideoita opinnäytetyön ohjaamiseen
      • Vetovoimaa ja pitovoimaa tekniikan koulutukseen ja ammattiin
    • ▼ kesäkuu (4)
      • Katsauksia Hiiltä ja timanttia -blogin vuoteen - syksyllä jatkamme!
      • Uuden työn kaleidoskooppi
      • Terveyden ja hyvinvoinnin haasteet ratkaistaan rohkeudella ja yhteistyöllä
      • Narratiivisuutta pedagogiikkaan
    • ▼ toukokuu (3)
      • “Roolipelaa” ammattilaista - pakopelit oppimisen välineinä ammattikorkeakoulussa
      • Luentoesiintymisestä dialogisen oppimistilanteen rakentamiseen
      • Kuusi tiedonhallinnan menetelmää tietointensiivisen työn tekijöille
    • ▼ huhtikuu (5)
      • Teorian ja käytännön yhdistyminen – aloittelijasta kohti asiantuntijuutta
      • YouTube - optimoi videosi, tutki sen menestystä analytiikan avulla, osa 2/2
      • Youtube - viihdekäytöstä korkeakoulun työvälineeksi, osa 1/2
      • Ristiriidan pedagogiikkaa
      • Erasmus - panostus Euroopan yhtenäisyyteen ja uusiin sukupolviin
    • ▼ maaliskuu (4)
      • Kehotietoisuus – oppimisen perusta
      • Fiktion voima
      • Virtuaalisimulaatiopelit hoitotyön opetuksessa
      • Asiantuntija - näin brändäät osaamisesi LinkedInissä
    • ▼ helmikuu (3)
      • Podcast: Vuorovaikutus verkossa ei ole sattumaa
      • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 1/2
      • Digitukea 24/5?!
    • ▼ tammikuu (3)
      • Näin teet hyvän PowerPoint-esityksen
      • Ohjattu pienryhmätoiminta tukee ammatillista kasvua
      • Oppimisanalytiikka oppimisen ohjaamisen työvälineenä
  • ►2018 (34)
    • ► joulukuu (3)
      • Jatkuvan oppimisen ideaa etsimässä
      • Arvioinnin kesyt ja viheliäiset haasteet
      • Asiantuntija somessa - mistä haluaisit, että sinut tunnetaan?
    • ► marraskuu (4)
      • Tietämättömyyden oppimisesta
      • Hyötypelit opetuksen uudistajina?
      • 10-Week Sprint Sote Edition - uusi tapa oppia yrittäjyyttä
      • Mitä tapahtui kun kemian opetus vietiin verkkoon?
    • ► lokakuu (5)
      • Miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata?
      • Vallankäyttö opetuksessa ja ohjauksessa
      • Toiminnallista kielenopetusta korkeakoulussa
      • Siivet kantavat - korkeakoulusta työelämään
      • Metropolian uudistuvat kampukset luovat yhdessä tekemisen kulttuuria
    • ► syyskuu (4)
      • Digitaalinen muistikirja - konttori taskussa
      • Oletko ’auditiivinen’, ’kinesteettinen’ tai ’visuaalinen’ oppija – sitkeä myytti on suosittu, koska testaaminen ja lokerointi viehättää
      • Metropoliassa ratkotaan yhteiskunnallisia muutoksia yhdessä
      • Näin teet oman podcastin
    • ► elokuu (2)
      • Ryhmänohjaus ja pedagoginen ammattitaito - yhteisiä löytöretkiä
      • Qualified Empathy - the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
    • ► kesäkuu (5)
      • Podcast opettaa, viihdyttää ja on läsnä siellä, missä sinäkin
      • Workflow-sovellukset keventävät tietotyötä
      • Opetusta ja oppimista silloin, kun kaikki aistit eivät ole käytössä
      • Onko tunteissa mitään järkeä?!
      • 10 vinkkiä digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseen
    • ► toukokuu (4)
      • Tämä mullistaa koulutuksen - teknologia opetuksen muuttajana
      • Digital baby steps 1/3: Co-learning with students in the spirit of MVP
      • Muuten saattaa käydä niin, että… - 6 vinkkiä laadukkaaseen kurssisuunnitteluun
      • Oppilaitos ja työelämä kohtaavat sosiaalisessa mediassa - suuhygienistitutkinto Instagramissa
    • ► huhtikuu (3)
      • Opettajasta tubettaja?!
      • Opettajan muuttuva työnkuva
      • Miten korkeakoulu vastaa opetuksen murrokseen?
    • ► maaliskuu (4)
      • Dialogi opiskelijan ohjauksen menetelmänä
      • Oppimisen somematka tähtää tulevaisuuden kouluun ja työelämätaitoihin
      • Korkeakouluopettajan ammatillisuuden kehittyminen
      • Hiiltä ja timanttia - opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
  • ►2016 (10)
    • ► joulukuu (1)
      • ”Uutishuone” pedagoginen ratkaisu yhteisölliseen oppimiseen
    • ► kesäkuu (3)
      • Viestijän matka Oppijan polulla
      • "Camel boots" opettajasta tiimiopettajaksi
      • Tiimiopettajuutta kansainvälisellä opintojaksolla
    • ► toukokuu (2)
      • Osaamisen ketteryys työelämätaitona
      • Satelliitissako tulevaisuus?
    • ► huhtikuu (1)
      • Palautteesta vauhtia osaamisloikkaan
    • ► maaliskuu (3)
      • Jos haluaa saada on pakko antaa
      • Opettajuuden muutos
      • “The feedback has given me new views on my capabilities and strengths as well as pushed me to work harder for the group”

Avainsanat

ammattikorkeakoulu ammattikorkeakouluopetus ammattikorkeakoulupedagogiikka asiantuntijaviestintä digipedagogiikka digitalisaatio julkaiseminen Kansainvälisyys kehittäminen kielenopetus kielenoppiminen kirjallinen viestintä korkeakoulu korkeakouluopetus korkeakoulupedagogiikka Metropolia muutosjohtaminen ohjaus opettajuus opetuksen digitalisaatio opetus opinnäytetyö Oppeja HyMy-kylästä oppijalähtöinen kehittäminen oppiminen osaaminen palaute pedagogiikka pelillistäminen pelillisyys sosiaali- ja terveysala Sosiaalinen media täydennyskoulutus terveysala tietotyö toimintakulttuuri työelämätaidot työelämäyhteistyö universities of applied sciences verkko-opetus verkkopedagogiikka Viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yhteistyö

Oppiminen Metropolia.fi-sivustolla

Tutustu Metropolian pedagogisiin linjauksiin

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste