Sote-opiskelijan polku yrittäjäksi

Yrittäjyys kiinnostaa opiskelijoita enemmän kuin aikaisemmin ja joka kolmas korkeakouluopiskelija on kiinnostunut yrittäjänä toimimisesta (Suomen Yrittäjät, 2019). Taustalla lienee työelämän ja yrittäjyyden monimuotoistuminen. Raja työntekijänä ja yrittäjänä toimimisen välillä ei enää ole niin jyrkkä. Erilaiset kevytyrittäjyyteen verrattavat työn tekemisen muodot ovat lisääntyneet ja työtä saatetaan tehdä monelle eri työnantajalle.

Lisäksi nuorten asenteet työtä kohtaan ovat muuttuneet. Työelämältä odotetaan merkityksellisyyttä taloudellisen turvan lisäksi. Työtä halutaan tehdä oman arvopohjan mukaisesti ja työ on yksi tapa toteuttaa itseään ja unelmiaan. (Kokkinen, 2020)

Opettajien ja opiskelijoiden yrittäjämyönteinen asenne on tarpeen myös sote-alalla.

Myös sosiaali- ja terveysalalla kiinnostus yrittäjänä toimimiseen on lisääntynyt ja yrittäjämäisten taitojen osaaminen on tullut tärkeäksi monissa työtehtävissä. Useat julkiset sosiaali- ja terveysalan palvelut järjestetään nykyisillä hyvinvointialoilla yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. Vaikka sosiaali- ja terveysalan työntekijä ei toimisi koskaan yrittäjänä, on hänen tärkeää tietää perusasiat alan yrittäjyydestä ja erilaisista toimintatavoista.

Kuvaan tässä blogissa millaiseksi sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille tarjottavat yrittäjyysopinnot ovat rakentuneet reilun kymmenen vuoden aikana Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Lähtökohtana on sekä opettajien että opiskelijoiden yrittäjämyönteinen asenne.

Yrittäjyysmyönteinen asenne opintojen ohjauksessa

Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden yrittäjyyspolun rakentamisessa on ollut tärkeää se, että kaikki opettajat näkisivät yrittäjyysuran yhtenä sosiaali- ja terveysalan opiskelijan uravaihtoehtona. Opettajat, niin kuin kaikki muutkin, suhtautuvat yrittäjyyteen eri tavoin ja heillä voi olla vahvoja negatiivisia mielipiteitä yrittäjänä toimimisesta. Nämä mielipiteet eivät saisi estää yrittäjyydestä kiinnostuneita opiskelijoita perehtymästä lisää aiheeseen.

Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristön muuttuessa tarvitaan innovatiivisia ja yrittäjähenkisiä alan ammattilaisia ratkaisemaan esimerkiksi työntekijöiden riittävyys, palvelujen digitalisoituminen ja ikääntyvän väestön hoito. Tarvitaan sekä yksityisiä palveluntuottajia että julkista ja kolmatta sektoria toimimaan yhdessä ja kehittämään uusia toimintatapoja ja palveluja. (Tevameri, 2022.) Riippumatta sektorista,  kestävät ratkaisut edellyttävät yrittäjämäistä asennetta ja toimintatapaa. Perinteisesti sosiaali- ja terveysalalla yrittäjyysopinnot eivät ole olleet opintojen keskeinen sisältö eikä yrittäjyys ole ollut esillä varteenotettavana uravaihtoehtona.

Yrittäjyys vaatii paljon osaamista ja sen vuoksi opintojen aikana on tärkeä tarjota yrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille erilaisia oppimisen mahdollisuuksia. Opiskelijan on tärkeää kuulla näistä jo opintojen alussa, opintojen ohjauksessa ja omalta tutoropettajaltaan. Erilaiset työelämä- ja uraohjauspäivät ovat hyvä mahdollisuus tuoda esille yrittäjänä toimimisen vaihtoehtoja sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialoilla. Innostavat alumnien yrittäjyystarinat vaikuttavat myönteisesti myös opiskelijoiden yrittäjyysasenteisiin. Mitä lähempänä tarina on opiskelijoiden omaa alaa, ikää tai elämäntilannetta, sitä innostavampia ja kannustavampia tarinat ovat.

Yrittäjyysopintojen taustalla EntreComp-viitekehys

Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden yrittäjyysopintojen polkua on kehitetty Metropolia Ammattikorkeakoulussa useamman vuoden ajan vastaamaan työelämässä vaadittavaa osaamista. Opetussuunnitelmia uudistettaessa on käyty keskustelua siitä, millaisia opintoja tarvitaan, jotta ne vastaisivat työelämässä vaadittavaa osaamista. Samalla on tehty tiukkaa valintaa siitä, mitä ja miten eri opintoja tarjotaan opiskelijoille opintoihin sisältyvänä ja mitkä puolestaan vapaasti valittavina opintoina.

Yrittäjyysopintopolun opintojen  kehittämisessä on käytetty EntreComp-viitekehystä (Bacigalupo ym. 2016), jossa yrittäjyyskasvatusta ei nähdä pelkästään yrittäjäksi kasvattamisena, vaan tavoitteena on kokonaisvaltainen yrittäjämäisen asenteen ja monipuolisten taitojen kehittyminen. Lisäksi on käytetty yrittäjyyskasvatuksessa tunnettua mallia jakaa yrittäjyysopinnot kolmeen ryhmään tavoitteen ja toteutustavan mukaan (Römer-Paakkanen & Suonpää, 2017; Embedding Entrepreunership Education, 2022). Yrittäjyysopintojen tavoitteena on:

1. 1. saada perustiedot yrittäjyydestä ja alan yrityksistä ja toimintatavoista.
   2. saada kokemusta ja syventää tietoja, taitoja ja osaamista yhdessä yrittäjien ja yritysten kanssa.
   3. kasvattaa yrittäjätaitoja, oppia yritystoiminnasta ja kehittää omaa yritysideaa tai yritystä.

Metropolian sosiaali- ja terveysalan yrittäjyysopinnot rakentuvat näiden kolmen tavoitteen mukaisesti (Kuva 1). Perustietoa yrittäjyydestä ja toimialan erityispiirteistä opiskelijat saavat opintojaksolla, joka sisältyy heidän opintoihinsa. Kokemusta ja osaamista yrittäjyydestä ja yrittäjämäisestä toiminnasta he voivat kartuttaa erilaisten vapaasti valittavien opintojen ja työelämäyhteistyön kautta. Omaa yritysideaansa tai yritystään opiskelijat pääsevät kehittämään yrityshautomossa, jossa he saavat tuekseen laajan yrittäjyysverkoston.

Kuva 1. Metropolian Sote-opiskelijan yrittäjyysopintojen polku.

Yrittäjyysopintojen kokonaisuus on kehitetty monen opettajan voimin erilaisten hankkeiden ja projektien kautta. Kuvaan seuraavassa tarkemmin yrittäjyysopintojen kolmea kokonaisuutta.

Realistinen tieto keskeistä yrittäjyyden perusopinnoissa

Yrittäjyyden perusopintojen tavoitteena on, että opiskelija oppii yrittäjämäisen toiminnan perusteita. Opinnot sisältävät teoreettista tietoa ja painottavat muun muassa perusteluja siitä, miksi yrittäjämäistä toimintaa ja osaamista tarvitaan yhteiskunnassa. Tärkeää on ymmärtää omaan ammattiin tai työtehtävään liittyvän toimialan erityispiirteet. Vaikka opiskelijan tavoitteena ei olisikaan toimia yrittäjänä, on hänen hyvä ymmärtää yrittäjämäisen toiminnan perusasioita. Näitä taitoja tarvitaan kaikissa työtehtävissä. (Römer-Paakkanen & Suonpää, 2017.)

Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyysopinnoissa keskeistä on toimialaan perehtyminen. Tärkeää on tietää palvelujärjestelmästä se, miten palveluja tuotetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimesta. Oleellista on myös tietää, miten julkiset hankinnat ja tarjouskilpailutus toimii, mitkä ovat lakisääteisiä julkisia palveluja ja millainen on alan lupa- ja valvontamenettely. Lisäksi on tärkeää ymmärtää asiakkaiden tarpeet ja miten kehitetään laadukkaita, kannattavia ja kestäviä palveluja. Tätä sote-alan yrittäjyyteen liittyvää perustietoa on luettavissa Reittejä hyvinvointialan yrittäjyyteen -hankkeen julkaisusta.

Yrittäjyyden perusopintoihin jokaiselle Metropolian sosiaali- ja terveysalan opiskelijalle kuuluu opintojakso, joka on tavoitteiltaan ja sisällöltään samanlainen kaikille opiskelijoille, tutkinnosta riippumatta. Opintokokonaisuus on rakennettu itsenäiseksi verkkototeutukseksi niin, että se olisi opiskelijalle mahdollisimman joustava suorittaa. Paras ajoitus näyttää olevan opintojen alkupuolella, mutta siinä vaiheessa kun opiskelija tuntee jo jonkin verran sosiaali- ja terveysalaa sekä omaa tulevaa ammattiaan. Tällöin hän ehtii vielä opintojen aikana tehdä yrittäjyyden syventäviä opintoja ja osallistua Turbiini-yrityshautomon toimintaan.

Kannustavaa kokemusta syventävissä opinnoissa ja harjoittelussa

Yrittäjyyden syventävissä opinnoissa tavoitteena on oppia yrittäjämäistä toimintaa ja monipuolisia ratkaisemisen taitoja. Opinnoissa korostuvat yhteistyö eri työelämäkumppaneiden kanssa ja aidot oppimisympäristöt. Opiskelija pääse harjoittelemaan esimerkiksi palvelumuotoilua, asiakaslähtöistä toimintaa ja yhteiskehittämistä. Erilaiset kehittämis- ja oppimistehtävät yrittäjien ja yritysten kanssa kannustavat pohtimaan yrittäjänä toimimista ja antavat konkreettisia esimerkkejä yritystoiminnasta.

Syventävissä opinnoissa ja harjoittelujaksoilla opiskelijat voivat luontevasti kehittää yrittäjyystaitojaan. Oleellista on se, miten nämä opinnot on rakennettu, mitä odotetaan sosiaali- ja terveysalan opiskelijan oppivan ja miten kannustetaan opiskelijaa ottamaan vastuuta omista opinnoistaan. Tutkinnon substanssiosaamisen lisäksi tulisi painottaa myös geneerisiä työelämätaitoja. Tekemällä oppiminen, luova ongelmanratkaisu, moniammatillinen yhteistyö sekä innovatiivinen toiminta edistävät taitoja, joita myös yrittäjänä toimiminen vaatii.

Toinen luonteva paikka yrittäjyystaitojen harjaantumiselle ovat innovaatio-opinnot, jotka ovat olleet osa kaikkien opiskelijoiden opintoja vuodesta 2011. Innovaatio-opinnoissa ratkotaan erilaisia työelämän haasteita monialaisissa opiskelijaryhmissä. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden MINNO®-projekteissa yhteistyökumppaneina on myös alan yrityksiä, jolloin opiskelijat saavat arvokasta kokemusta yritysten kehittämishaasteista ja niiden innovatiivisesta ratkaisemisesta.

Erityisen mielenkiintoisen oppimisympäristön sote-alan opiskelijan yrittäjyystaitojen  harjoittelulle mahdollistaa Metropolian Myllypuron kampuksella toimiva HyMy-kylä, joka on terveys- ja hyvinvointipalveluja tarjoava oppimisympäristö. HyMy-kylässä kehittämistyötä tehdään osana opiskelijoiden opintoja yhdessä yhteistyökumppaneiden sekä erilaisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden kanssa. (Holvikivi & Rantala-Nenonen, 2021.) HyMy-kylän toimijat ovat koonneet opiskelijoille ja opettajille Monialaisten ratkaisujen työkirjan sosiaali- ja terveysalan asiakastyöhön. Työkirjassa on yhtenä näkökulmana yrittäjämäiseen toimintaan liittyvät monipuoliset ratkaisemisen taidot (Vehkaperä, 2023.)

Konkreettisia taitoja haltuun Turbiini-yrityshautomossa

Yrittäjyysopintojen kolmannen ryhmän tavoitteessa korostuu yrittäjänä toimimisen taidot ja opinnoissa tarkoituksena on usein oman yrityksen perustaminen. Nämä opinnot rakennetaan usein erilaisiksi yrityshautomo-ohjelmiksi, joissa painottuvat oman tai tiimin yritysidean kehittäminen liiketoimintasuunnitelmaksi, rahoituksen hankkiminen ja yritystoiminnan käynnistäminen. (Römer-Paakkanen & Suonpää, 2017.)

Turbiini Myllypuro -yrityshautomo on tarjolla Metropolian sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille kerran lukukaudessa. Yrityshautomoa on toteutettu vuodesta 2017. Yrityshautomo sisältää alustuksia, työpajoja ja sparrausta oman yritystoiminnan käynnistämiseen. Keskeistä opinnoissa on kannattavan liiketoimintasuunnitelman työstäminen. Hautomossa vierailee useita yksityisen ja julkisen sektorin yrittäjyysekosysteemin toimijoita ja alan yrittäjiä. Usean vuoden toiminnan myötä on verkosto laajentunut ja vakiintunut.

Helsingin kaupungin hankerahoitus on mahdollistanut Turbiini-yrityshautomon toiminnan kehittämisen myös muiden alojen opiskelijoille. Vuonna 2023 yrityshautomo-ohjelma on tarjolla Myllypuron kampuksen lisäksi Arabian ja Myyrmäen kampuksella. Pelialalle on käynnistetty oma yrityshautomo-ohjelma ja ensimmäinen yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen tähtäävä hautomopilotti järjestettiin vuonna 2022. Yhteiskunnallinen yrittäjyys on yrittäjyyden muoto, joka vastaa erityisen hyvin kestävän tulevaisuuden haasteisiin, erityisesti ekologisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi. (Turbiini kampushautomo, 2023.)

Yrittäjäksi jo opintojen aikana?

Yrittäjyysopintojen kehittämisen yhteydessä käydään usein keskustelua siitä, voiko opiskelija perustaa yrityksen jo opiskelujen aikana vai pitäisikö hänen kerätä alalta työkokemusta, verkostoitua ja perustaa yritys joskus myöhemmin. Koska opiskelijoilla on hyvin erilaista osaamista ja aikaisempaa yrittäjyyskokemusta, ei tähän ole yksiselitteistä vastausta.

Useat opiskelijat tekevät opiskelun ohella töitä joko työsuhteessa, kevytyrittäjänä tai oman yrityksen kautta. Itsensä työllistämisen tavat ovat viime vuosina moninaistuneet ja raja työntekijänä ja yrittäjänä toimimisen välillä ei ole aina ihan selvää. Monelle opiskelijalle on tuttua tehdä keikkatöitä henkilöstöpalveluyritysten kautta, jolloin työn tekemisestä sovitaan yleensä työsopimuksella. Keikkatöitä tarjotaan myös suoraan erilaisten sähköisten alustojen kautta, jolloin voikin olla epäselvää kuka on työnantaja ja katsotaanko työntekijä yrittäjäksi. Monet organisaatiot myös ostavat mielellään palvelut yrityksiltä tai toivovat, että tehty työ laskutettaisiin laskutuspalveluyrityksen kautta eli työ tehtäisiin kevytyrittäjänä.

Useissa yrittäjyyskasvatukseen liittyvissä koulutuspoliittisissa linjauksissa korostetaan sitä, ettei yrityksen perustaminen ole itsetarkoitus yrittäjyysopinnoissa. Tärkeintä on oppia yrittäjämäisiä taitoja sekä saada kokemusta yrittäjyydestä ja erilaisista toimintatavoista. Linjauksissa korostetaan myös sitä, miten yrittäjyyttä voidaan oppia hyvin monenlaisissa opinnoissa ja oppimisympäristöissä. (Ahmaniemi ym. 2015, Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017, Huusko ym. 2018, Korkeakoulujen yrittäjyyssuositukset 2018.)

Mielestäni olemme onnistuneet rakentamaan monipuolisen ja kehittyvän sote-opiskelijan yrittäjyysopintojen polun Metropoliaan. Tästä iso kiitos opintoihin osallistuville opiskelijoille ja heidän antamalle palautteelle. Opiskelijoiden palautteen, työelämän muutokset ja koulutuspoliittiset linjaukset ovat näyttäneet kehittämisen suunnan ja kokeilunhaluiset opettajat ovat rakentaneet yrittäjyysopintojen polkua yhdessä kokeillen ja oppien.

Toivon, että jatkossakin yrittäjyysopintojen kehittämiselle löytyy resursseja ja mielenkiintoa. Joka tapauksessa neljä keskeistä elementtiä on tärkeä säilyttää sote-opiskelijan yrittäjyysopintojen polussa. Nämä ovat:

• • yrittäjämyönteinen asenne,
  • realistinen tieto,
  • kannustava kokemus ja
  • konkreettiset taidot.

Kirjoittaja

Ulla Vehkaperä on laajasti innovaatiotoimintaan ja -pedagogiikkaan perehtynyt toimintaterapian lehtori. Hän on kehittänyt sosiaali- ja terveysalan yrittäjyysopintoja ja edistänyt alan yrittäjyyttä useissa hankkeissa. Työelämän ja opiskelijoiden kanssa yhteistoiminnassa toteutuvat opintojaksot ja projektit innostavat häntä erityisesti ja viime aikoina kiinnostuksen kohteena ovat olleet yhteiskunnallinen yrittäjyys, osatyökykyisten työllisyyden edistäminen ja monimuotoiset työn tekemisen mahdollisuudet.

Lähteet

• Ahmaniemi, R., Ristimäki, K., Tuomi, L., Tuuliainen, M., Niinistö-Suviranta, S., Vieltojärvi, M. & R. Rissanen. 2015. Arenen yrittäjyyssuositukset (pdf). Arene & Suomen Yrittäjät. 
• Bacigalupo M., Kampylis P., Punie Y. & L. Van Den Brande. 2016. The Entrepreneurship Competence Framework. EUR 27939 EN. Luxembourg (Luxembourg): Publications Office of the European Union. JRC101581.
• Embedding Entrepreunership Education 2022. EEE Teaching Toolkit. Verkkosivusto.
• Holvikivi Johanna & Katriina Rantala-Nenonen. 2021. Toimintaympäristön kehittämistä yhdessä, asiakkaiden parhaaksi. Tikissä-blogi, 27.12.2021. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 
• Huusko, M., Vettenniemi, J., Hievanen, R., Tuurnas, A., Hietala R., Kolhinen J. & E. Ruskovaara. 2018. Yrittämään oppii yrittämällä. Yrittäjyys ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulussa -arviointi. Julkaisut 25:2018. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
• Kokkinen Lauri. (toim.) 2020. Hyvinvointia työstä 2030-luvulla. Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Helsinki: Työterveyslaitos.
• Korkeakoulujen yrittäjyyssuositukset (pdf).
• Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017. Koulutuksen yrittäjyyslinjaukset 2017.
• Römer-Pakkanen Tarja & Maija Suonpää. 2017. Multiple objectives and means of Entrepreneurship in Education at Finnish universities of applied sciences (pdf). Haaga-Helia Publications 8/2017. Haaga-Helia University of Applied Sciences.
• Suomen Yrittäjät 2019. Opiskelijasta yrittäjäksi 2019. Korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyys ja yrittäjyyshalukkuus (pdf). 
• Turbiini kampushautomo. Verkkosivusto.
• Tevameri Terhi. 2022. Sosiaali- ja terveyspalvelualan työvoima ja yrityskenttä. TEM Toimialaraportit. Työ- ja elinkeinoministeriö.
• Vehkaperä Ulla. 2023. Monipuoliset ratkaisemisen taidot luovat kestävää tulevaisuutta. Teoksessa Hartikainen, K., Vuorijärvi, A., Pakarinen, S. & Elomaa-Krapu, M. (toim.) 2023. Monialaisten ratkaisujen työkirja sosiaali- ja terveysalan asiakastyöhön. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.