Hyppää pääsisaltöön
Hiiltä ja timanttia

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Hiiltä ja timanttia
Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
0

7 askelta onnistuneeseen asiantuntijablogikirjoitukseen

Riikka Wallin · 17.9.2021
Tumma naisoletettu asiantuntija istuu kannettava tietokone sylissään ja näyttää ruutua hänen takanaan seisovall kollegalle.
Voit pyytää toisella alalla työskentelevää kollegaa lukemaan tekstisi ennen sen julkaisemista. Kuva: wocintechchat.com, CC BY

Oletko jo huomannut, että tänä vuonna vietämme Tutkitun tiedon teemavuotta? Teemavuoden tarkoituksena on tehdä tutkittua tietoa näkyväksi kaikille kansalaisille, päättäjille ja elinkeinoelämälle. Blogiteksti onkin yksi hyvä tapa tarjoilla uutta tietoa oman alasi ulkopuolelle yleiskielellä ja sopivan kokoisina palasina – olivatpa lukijasi sitten eri toimialojen asiantuntijoita ja ammattilaisia tai aiheesta kiinnostuneita kansalaisia.

Jo aiemmin Elina Ala-Nikkola on pureutunut siihen, miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata ja Milla Åman Kyyrö on käsitellyt Tikissä-blogissa asiantuntijan kirjoittamisen kynnyksiä. Tässä kirjoituksessa viitoitan tietä kohti onnistunutta asiantuntijatietoon perustuvaa blogimerkintää seitsemän askeleen avulla.

1. Kiteytä blogikirjoituksen sanoma

Helpointa on lähteä liikkeelle siitä, mistä itse haluat kirjoittaa. Mitä sellaista sinä tiedät tai olet kehittänyt, mitä haluat kertoa muille? Mitä sellaista olet pohtinut, mistä haluaisit avata keskustelun muiden kanssa? Mikä on kirjoituksesi pääviesti?

Sen lisäksi, että mietit omaa näkökulmaasi, pohdi mitä tarjoat lukijalle. Kuka voisi hyötyä siitä, mitä olet kirjoittamassa? Miten? Oppiiko hän tekstisi avulla jotain uutta? Tarjoatko työvälineitä ja vinkkejä?

Näiden asioiden kirkastaminen selkiyttää yleensä tekstiä. Kun olet kiteyttänyt tekstisi perusajatuksen itsellesi, sitä on helpompi kirjoittaa, niin että viestisi menee perille lukijallekin selkeänä. Esimerkiksi tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on rohkaista asiantuntijoita bloggaamiseen ja tarjota helppoja tapoja alkuun pääsemisessä.

Muista, että yhdessä blogimerkinnässä on hyvä käsitellä vain yhtä asiaa. Jos sinulla on paljon sanottavaa, tee useampi teksti tai jopa blogisarja.

2. Tutustu tulevaan julkaisukanavaan

Kun olet miettinyt blogikirjoituksesi viestin ja kohderyhmän, on helpompi lähteä haarukoimaan julkaisukanavia. Valitse julkaisupaikka harkiten. Esimerkiksi meillä Metropolia Ammattikorkeakoulussa on sekä monialaisia että eri aloja syväluotaavia blogeja. Helppojen ja itsestäänselvien julkaisukanavien lisäksi kirjoituksia voi, ja kannattaakin, tarjota myös oman organisaation kanavien ulkopuolelle.

Kun etsit tai olet löytänyt sopivan julkaisukanavan:

  • Lue muutama jo julkaistu blogikirjoitus, niin tiedät minkä tyyppisiä tekstejä siellä yleensä julkaistaan.
  • Tutustu blogin ohjeisiin, niin tiedät mitä sinulta odotetaan ja miten julkaisuprosessi toimii.

Näin varmistat, että julkaisukanava varmasti sopii kirjoituksellesi, tiedät mitä sinulta odotetaan ja julkaisuprosessista tulee mahdollisimman sujuva kaikille osapuolille. Jos etsit oman organisaatiosi ulkopuolista julkaisukanavaa, näet myös nopeasti julkaistaanko siellä vieraskynäkirjoituksia.

3. Nappaa lukija mukaan käyttämällä yleiskieltä

Vaikka korkeakoulujen blogeissa usein käydään asiantuntijoiden välistä keskustelua ja kirjoitukset ovat suunnattu eri alojen ammattilaisille, on yleiskielen käyttö suotavaa. Etenkin yleiskieltä on hyvä käyttää silloin, kun teksti voi hyödyttää myös muilla aloilla työskenteleviä tai siinä käsitellään monialaista toimintaa. Erityisen tärkeää se on silloin, jos tekstin on tarkoitus myös puhutella opiskelijoita tai muita yhteistyötahoja, sekä tietenkin kun haluat avata keskustelun laajemmin yhteiskunnassa.

Yleiskielen käyttö tai alalle keskeisten termien lyhyt määrittely ei tarkoita, että aliarvioit lukijaa. Se tekee tekstistä helposti ymmärrettävän ja jouhevan lukea.

4. Uskalla ilmaista omaa näkemystäsi

Blogikirjoitus saa olla näkemyksellinen. Uskallan jopa väittää, että sellainen blogikirjoitus, jossa kirjoittajan oma ääni näkyy ja kuuluu on parempi kuin neutraalisti jotain aihetta käsittelevä merkintä. Voit siis rohkeasti kertoa oman kantasi käsittelemästäsi aiheesta ja rauhassa nojata omaan asiantuntijuuteesi. Näin teet samalla näkyväksi sitä, mikä sinulle itsellesi on työssäsi kaikkein tärkeintä.

Julkaistujen tekstien kautta luot myös mielikuvia sinusta asiantuntijana ja työkaverina. Oletko helposti lähestyttävä? Asiallinen? Lämmin? Mielikuvituksellinen? Vai jopa raadollisen rehellinen? Joillekin oman asian pukeminen tarinan muotoon on myös luontevaa. Oma persoonasi saa näkyä kirjoituksessa ja kielenkäytössä.

5. Huomioi verkkojulkaisemisen lainalaisuudet

Verkossa julkaisemisessa on omia lainalaisuuksia, jotka kannattaa huomioida myös asiantuntijabloggauksessa. Kun huomioit nämä asiat, tulee tekstistäsi silmäiltävä ja se houkuttelee lukijan pysähtymään sen äärelle:

  • Kiteyttääkö otsikko kirjoituksesi sanoman? Onko se houkutteleva, lyhyt, ytimekäs, osuva? Millaista tunnelmaa se luo? Otsikon avulla esittelet lukijalle ydinviestisi ja houkuttelet jatkamaan lukemista.
  • Miten blogin artikkelikuva liittyy kirjoituksen sisältöön? Tukeeko se kirjoituksen viestiä? Houkutteleeko kuva tarttumaan tekstin? Kuva toimii otsikon ohella houkuttimena etenkin sosiaalisen median feedeissä.
  • Onko sinulla kirjoituksessa väliotsikoita? Entä kertovatko ne jo itsessään lukijalle jotain käsillä olevasta aiheesta? Esimerkiksi tässä kirjoituksessa olen nostanut vinkit suoraan väliotsikoiksi, jolloin ne ovat selkeästi esillä ja lukija voi valita mitkä kohdat häntä kiinnostavat.
  • Ovatko tekstikappaleet sopivan lyhyitä? Blogikirjoituksessa suositellaan korkeintaan viiden rivin kappaleita. Kun haluat erityisesti korostaa jotain asiaa, voi jopa yksi virke voi olla ihan oma kappaleensa. Lyhyet kappaleet tuovat ilmavuutta ja tekevät lukukokemuksesta miellyttävän.
  • Luotko kirjoitukseen rytmiä ja korostatko blogin sanomaa listojen, kuvien, nostojen tai muiden elementtien avulla? Erilaisten listojen ja nostojen avulla voit visuaalisesti nostaa esille tärkeimpiä sanallisia sisältöjä. Kuvat voivat tukea ymmärtämistä ja erilaiset kuviot tai infografiikat auttaa hahmottamaan laajempiakin kokonaisuuksia.
  • Oletko muistanut nivoa yhteen kirjoituksesi alun ja lopun? Tai kirjoittanut siihen CTA:n, eli Call-To-Action-kehotuksen vaikkapa kysymyksen muodossa? CTA:lla innostat lukijan reagoimaan tekstin sanomaan, joko ajattelun tasolla, tai esim. kommentoimalla. Esimerkin tämäntyyppisestä tekstin lopetuksesta näet tämän kirjoituksen lopussa.

Hyvin hoidettuna nämä asiat vaikuttavat lisäksi positiivisesti kirjoituksesi hakukonenäkyvyyteen ja samalla huomioit saavutettavuudenkin.

6. Testaa tekstiäsi lukijalla

Ennen tekstin julkaisemista, sitä kannattaa vilauttaa työkaverille. Hän saattaa huomata tekstissä epäjohdonmukaisuuksia, joille olet itse jo sokeutunut. Erityisen hyvää on tietenkin näyttää teksti jollekin, joka kuuluu sen ajateltuun lukijakuntaan. Toimitetussa julkaisukanavassa toimituskunnan tehtävänä on olla lukijan puolella, katsoa tekstiä hänen silmillään ja auttaa kirjoittajaa viemään tekstiä vielä parempaan suuntaan.

Itse nautin eniten bloggaamisesta Metropolian toimitetuissa blogeissa juuri tästä syystä. Saan kirjoituksistani palautetta. Oma ajatteluni terävöityy ja täsmentyy kysymysten ja kommenttien kautta. Pääsen kehittymään kirjoittajana. Se on työssä oppimista parhaimmillaan!

7. Muista jakaa kirjoitustasi!

Onnistunut blogikirjoitus on tietenkin sellainen, jota luetaan.

Sen lisäksi, että jokaisella blogilla on oma vakiintunut lukijakuntansa, on iso potentiaali omissa verkostoissasi. Muista siis vielä lopuksi jakaa tekstiäsi. Kirjoittajan omissa sosiaalisen median kanavissa herää useimmiten parhaat keskustelut aiheeseen liittyen. Voit myös lähettää blogimerkinnän kohdennetusti juuri niille, joiden kanssa haluat avata keskusteluyhteyden.

 

Millaisia vinkkejä sinä haluat tarjota asiantuntijabloggaamisen liittyen?

asiantuntijablogiblogikirjoitustukittu tietotutkitun tiedon teemavuosivinkkejä bloggaamiseen

Ei kommentteja

    Kommentoi

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Navigointia kohti avointa korkeakoulua
      Navigointia kohti avointa korkeakoulua
      19.2.2021
    • Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta kiittää vuodesta 2021!
      Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta kiittää vuodesta…
      23.12.2021
    • Asiantuntijana somessa - viesti ja vaikuta faktoilla
      Asiantuntijana somessa - viesti ja vaikuta faktoilla
      24.2.2020

    Riikka Wallin

    Riikka Wallin on Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuasiantuntija. Hän on kulttuurituottaja (YAMK), joka haluaa edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja joka innostuu saavutettavuudesta, asiakas- ja käyttäjälähtöisestä toiminnasta sekä viestinnästä. Työssään hän auttaa tuomaan esiin metropolialaista asiantuntijuutta korkeakoulun julkaisutoiminnan avulla. Tärkeintä hänelle on ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja sitä hän edistää myös Nia-ohjaajana.

    Tietoa blogista

    Hiiltä ja timanttia -blogi pohtii korkeakoulun roolia nyt ja tulevaisuudessa. Se tutkii korkeakoulun merkitystä kouluttajana, alueellisena vaikuttajana, työelämän kehittäjänä ja innovaattorina, jonka toiminnan suolana ovat pedagogiset sisällöt, kokeilut- ja kehityskulut. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita alan asiantuntijoita.

    Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta

    • Riikka Wallin, päätoimittaja, julkaisemisen asiantuntija, p. 040 869 1849
    • Sonja Holappa, lehtori (kielet), p. 040 125 2690
    • Johanna Tirronen, lehtori, p. 050 5850 350

    Sähköpostiosoitteet:

    Hiiltä ja timanttia -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua. Blogissa on ollut toimituskunta 1.2.2018 alkaen.



    Haluatko julkaista Hiiltä ja timanttia -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.

    Tutustu blogin kirjoittajaohjeisiin (pdf)

    Uusimmat jutut

    • Assessing Necessary Future Soft Skills

      25.1.2023
    • Turkoosi graffiti, jossa lukee Thank you, harmaalla betoniseinällä.

      Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!

      22.12.2022
    • Henkilö istuu sohvalla ja kirjoittaa muistiinpanoja vihkoon.

      Julkaiseminen on asiantuntijalle oppimismahdollisuus

      15.12.2022

    Arkisto

    • ▼ 2023 (1)
      • ▼ tammikuu (1)
        • Assessing Necessary Future Soft Skills
    • ► 2022 (27)
      • ► joulukuu (2)
        • Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!
        • Julkaiseminen on asiantuntijalle oppimismahdollisuus
      • ► marraskuu (3)
        • Osallistuva työote arvojen uudistuksessa - oppeja ja onnistumisia
        • ”Kuuletko meitä, Maija?” Onnistuneen etätapaamisen askelmerkkejä
        • Pirisevä pienoiskonttori. Älypuhelin ja tablettitietokone tietotyön tiivistäjänä, osa 1.
      • ► lokakuu (3)
        • Pedagogiset linjaukset laadun perustana
        • Suunnitelmallisuus on avain suomen kielen oppimiseen - tukena kieli-HOPS, Kielibuustia 2/5
        • Podcast pähkinänkuoressa - vinkkejä opettajalle
      • ► syyskuu (4)
        • Korkeakouluopiskelijat julkaisemaan!
        • Mitä strategiasisällöt kertovat korkeakoulujen profiilista ja strategisista valinnoista?
        • Oppimista käänteisesti - Flippaus vai floppaus?
        • E-kirja on kevyt kantaa! - Kirjaston sähköiset aineistot, kestävää kehitystä tukeva valinta?
      • ► elokuu (1)
        • Lähteä vai jäädä? - kielen oppimisen tukeminen edistää opiskelijan kotoutumista, Kielibuustia 1/5
      • ► kesäkuu (3)
        • Kuulijasta osallistujaksi - läsnäolon ja vuorovaikutuksen tukeminen virtuaalitapaamisissa
        • 5 arvioitavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 3/3
        • Tulevaisuus on toiminnallinen – pelillisyys on osa vuoden 2035 työelämätaitoja
      • ► toukokuu (1)
        • ”Kierteetön ruuvi on naula” – Ongelmallinen toimintatutkimus
      • ► huhtikuu (1)
        • 5 varmistettavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 2/3
      • ► maaliskuu (3)
        • 5 kirkastettavaa näkökulmaa ennen opetuksen viemistä verkkoon, osa 1/3
        • Kehittämässä hyvinvointia kampuksella
        • Yhdessä vai yksin – ajatuksia pedagogisesta kehittämisestä
      • ► helmikuu (4)
        • Creating International Classrooms through Virtual Exchange
        • Lapset ja perheet mukaan HyMy-kylän palveluiden kehittäjiksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 5
        • Toimintakulttuurin uudistaminen haastaa ajatteluamme
        • Monikulttuurisesta kohtaamiskahvilasta on moneksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 4
      • ► tammikuu (2)
        • Kumppani, ylivääpeli, kapellimestari vai valmentaja? Kuinka toimitat onnistuneesti artikkelikokoelman
        • Ilmaisua, huumoria ja tajunnanvirtaa – Laululyriikka-aiheisia opinnäytetöitä Metropoliassa
    • ▼ 2021 (30)
      • ▼ joulukuu (5)
        • Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta kiittää vuodesta 2021!
        • Onnellisuus ja (jatkuva) oppiminen
        • Integrating through Simulation – Boss Fight in English Communication Class 💥
        • Vinkkejä onnistuneeseen yhteiskirjoittamiseen
        • Etäohjauksessa syntyy onnistumista ja oppimista – Oppeja HyMy-kylästä, osa 3
      • ▼ marraskuu (3)
        • Onnistunut digitaalinen opiskelupäiväkokemus
        • Kohtaamisen sietämätön keveys
        • Vapaus valita – verkkototeutuksella vahva vetovoima
      • ▼ lokakuu (2)
        • Opetusteknologian innovaatio ThingLink korkeakoulun työvälineenä
        • Ethnographic writing and Qualified Empathy: skills for social service professionals, working in urban areas
      • ▼ syyskuu (4)
        • Kurssi verkkoon – kurkistus käytännön toteutukseen
        • Monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia rakentamassa – oppeja HyMy-kylästä, osa 2
        • 7 askelta onnistuneeseen asiantuntijablogikirjoitukseen
        • What Are Good Instructors Made Of?
      • ▼ kesäkuu (3)
        • Poikkeusoloissa yhteiskehittämisen ja kohtaamisen tarve kasvaa – oppeja HyMy-kylästä, osa 1
        • ”Ammattimaista ja nokkelaa, olen todella vaikuttunut!” – Positiivisen pedagogiikan voima
        • Hyvä oppiminen verkossa tarvitsee erityistä huomiota
      • ▼ toukokuu (4)
        • Jotain lainattua ja jotain digistä — Vuorovaikutus digiloikan jälkeen
        • Verkko-oppimisen vakiintuminen uudeksi normaaliksi terveysalan ammattikorkeakoulutuksessa
        • Attracting the next generation: gamification in education
        • Mistä on hyvät ohjaajat tehty?
      • ▼ maaliskuu (5)
        • Kun on tunteet – Kannattelevassa ohjauksessa opiskelijan tunteet tehdään näkyväksi
        • Kansainvälinen lukukausi vahvistaa toimintaterapeutin ammatti-identiteettiä
        • Yhteisöllistä oppimista verkossa kansainvälisesti
        • Pelillisyys terveydenhoitajan työvälineeksi
        • Kirjoita onnistunut asiantuntija-artikkeli!
      • ▼ helmikuu (3)
        • Verkkotapahtumassakin voi kehittää hyötypelejä ketterästi
        • Navigointia kohti avointa korkeakoulua
        • Tulevaisuusajattelu opettajan työvälineenä
      • ▼ tammikuu (1)
        • Metropolia vaikuttaa vahvistamalla jatkuvaa oppimista
    • ► 2020 (33)
      • ► joulukuu (1)
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 3/3: Writing Clinics
      • ► marraskuu (4)
        • Oppimateriaalien avaamisen hyödyt opettajalle ja oppijoille
        • Pelaamalla kirjasto tutuksi
        • Monimuotoisia ratkaisuja bioanalyytikoiden kasvavaan työvoimatarpeeseen
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 2/3: The GATE model
      • ► lokakuu (5)
        • Mitä pedagogisen käsikirjoituksen jälkeen?
        • Rohkeaa koulutuksen digitaalista uudistamista
        • Verkossa opiskelu on opiskelijalle arkipäivää
        • Osaamisperusteinen opetussuunnitelma tarjoaa joustavuutta toteuttamiseen
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 1/3
      • ► syyskuu (4)
        • Ammattikorkeakoulut palvelevat yhteiskuntaa
        • Tulevaisuuden osaamistarpeita muotoilemassa 3/3
        • Johtamisessa tarvitaan pedagogista asennetta
        • Näin teet saavutettavan PDF-tiedoston helposti Wordilla
      • ► elokuu (2)
        • Pedagoginen suunnittelu lehtori Virtasen tapaan
        • Kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen näkyväksi hanketoiminnan avulla
      • ► kesäkuu (5)
        • Hyvää kesää toivottaa Hiiltä ja timanttia -toimituskunta!
        • Virtuaalisimulaatiopeleillä uusia ulottuvuuksia korkeakouluopetukseen
        • Pedagogiikan ja teknologian liitto vuonna 2020
        • Rikasta työtäsi yrityksen ja ammattikorkeakoulun välisellä yhteistyöllä
        • Digital Baby Steps 3/3: The Corona Leap!
      • ► toukokuu (3)
        • Digipedagogiikka – poikkeustilasta uuteen normaaliin
        • Kompleksisuus haastaa johtamisajatteluamme
        • Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena
      • ► huhtikuu (3)
        • Fasilitointi sujuu verkossakin! — 10 vinkkiä virtuaalifasilitointiin
        • Avoimuus korkeakoulun toiminnassa – trendisana vai elinehto?
        • Hyvä opettaja – omien palveluidensa muotoilija?! 2/3
      • ► maaliskuu (3)
        • Kokemuksia pakopelin käytöstä tiedonhaun ohjauksessa
        • Koronavirus oppilaitoksissa – miten opetuksen erityisjärjestelyistä selvitään?
        • Ristiinopiskelumalli kolkuttaa korkeakoulujen ovelle
      • ► helmikuu (3)
        • Hyvinvointia etsimässä
        • Asiantuntijana somessa - viesti ja vaikuta faktoilla
        • Oppimista muotoilemassa 1/3
    • ► 2019 (37)
      • ► joulukuu (2)
        • OnePage-menetelmä kriittiseen ajatteluun
        • Työelämä, opiskelijat ja opettajat kohtaavat: MINNO on kaikkien projekti
      • ► marraskuu (4)
        • Showtekniikan osaamisvajeet valokiilassa
        • Mikä ihmeen CC-lisenssi? OSA I: Perusteet
        • Työelämän timanttiset taidot - 7 vinkkiä voimavaraistumiseen
        • Näkökulmia sote-alan valintakokeiden sisältöön ja kehittämiseen
      • ► lokakuu (4)
        • Sammakoita vai suitsutuksia - palautteen merkitys oppimiselle
        • Monialaisuuden voima
        • Digital baby steps 2/3: PowerPoint with audio anyone?
        • Osallistamisesta osallisuuteen - hyviä käytäntöjä yhdessä kehittäen
      • ► syyskuu (2)
        • Koulutuksen evoluutio ja luova musiikin tekeminen
        • Narratiivinen ammatti-identiteetti
      • ► elokuu (3)
        • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 2/2
        • Uusia ideoita opinnäytetyön ohjaamiseen
        • Vetovoimaa ja pitovoimaa tekniikan koulutukseen ja ammattiin
      • ► kesäkuu (4)
        • Katsauksia Hiiltä ja timanttia -blogin vuoteen - syksyllä jatkamme!
        • Uuden työn kaleidoskooppi
        • Terveyden ja hyvinvoinnin haasteet ratkaistaan rohkeudella ja yhteistyöllä
        • Narratiivisuutta pedagogiikkaan
      • ► toukokuu (3)
        • “Roolipelaa” ammattilaista - pakopelit oppimisen välineinä ammattikorkeakoulussa
        • Luentoesiintymisestä dialogisen oppimistilanteen rakentamiseen
        • Kuusi tiedonhallinnan menetelmää tietointensiivisen työn tekijöille
      • ► huhtikuu (5)
        • Teorian ja käytännön yhdistyminen – aloittelijasta kohti asiantuntijuutta
        • YouTube - optimoi videosi, tutki sen menestystä analytiikan avulla, osa 2/2
        • Youtube - viihdekäytöstä korkeakoulun työvälineeksi, osa 1/2
        • Ristiriidan pedagogiikkaa
        • Erasmus - panostus Euroopan yhtenäisyyteen ja uusiin sukupolviin
      • ► maaliskuu (4)
        • Kehotietoisuus – oppimisen perusta
        • Fiktion voima
        • Virtuaalisimulaatiopelit hoitotyön opetuksessa
        • Asiantuntija - näin brändäät osaamisesi LinkedInissä
      • ► helmikuu (3)
        • Podcast: Vuorovaikutus verkossa ei ole sattumaa
        • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 1/2
        • Digitukea 24/5?!
      • ► tammikuu (3)
        • Näin teet hyvän PowerPoint-esityksen
        • Ohjattu pienryhmätoiminta tukee ammatillista kasvua
        • Oppimisanalytiikka oppimisen ohjaamisen työvälineenä
    • ► 2018 (34)
      • ► joulukuu (3)
        • Jatkuvan oppimisen ideaa etsimässä
        • Arvioinnin kesyt ja viheliäiset haasteet
        • Asiantuntija somessa - mistä haluaisit, että sinut tunnetaan?
      • ► marraskuu (4)
        • Tietämättömyyden oppimisesta
        • Hyötypelit opetuksen uudistajina?
        • 10-Week Sprint Sote Edition - uusi tapa oppia yrittäjyyttä
        • Mitä tapahtui kun kemian opetus vietiin verkkoon?
      • ► lokakuu (5)
        • Miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata?
        • Vallankäyttö opetuksessa ja ohjauksessa
        • Toiminnallista kielenopetusta korkeakoulussa
        • Siivet kantavat - korkeakoulusta työelämään
        • Metropolian uudistuvat kampukset luovat yhdessä tekemisen kulttuuria
      • ► syyskuu (4)
        • Digitaalinen muistikirja - konttori taskussa
        • Oletko ’auditiivinen’, ’kinesteettinen’ tai ’visuaalinen’ oppija – sitkeä myytti on suosittu, koska testaaminen ja lokerointi viehättää
        • Metropoliassa ratkotaan yhteiskunnallisia muutoksia yhdessä
        • Näin teet oman podcastin
      • ► elokuu (2)
        • Ryhmänohjaus ja pedagoginen ammattitaito - yhteisiä löytöretkiä
        • Qualified Empathy - the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
      • ► kesäkuu (5)
        • Podcast opettaa, viihdyttää ja on läsnä siellä, missä sinäkin
        • Workflow-sovellukset keventävät tietotyötä
        • Opetusta ja oppimista silloin, kun kaikki aistit eivät ole käytössä
        • Onko tunteissa mitään järkeä?!
        • 10 vinkkiä digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseen
      • ► toukokuu (4)
        • Tämä mullistaa koulutuksen - teknologia opetuksen muuttajana
        • Digital baby steps 1/3: Co-learning with students in the spirit of MVP
        • Muuten saattaa käydä niin, että… - 6 vinkkiä laadukkaaseen kurssisuunnitteluun
        • Oppilaitos ja työelämä kohtaavat sosiaalisessa mediassa - suuhygienistitutkinto Instagramissa
      • ► huhtikuu (3)
        • Opettajasta tubettaja?!
        • Opettajan muuttuva työnkuva
        • Miten korkeakoulu vastaa opetuksen murrokseen?
      • ► maaliskuu (4)
        • Dialogi opiskelijan ohjauksen menetelmänä
        • Oppimisen somematka tähtää tulevaisuuden kouluun ja työelämätaitoihin
        • Korkeakouluopettajan ammatillisuuden kehittyminen
        • Hiiltä ja timanttia - opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
    • ► 2016 (10)
      • ► joulukuu (1)
        • ”Uutishuone” pedagoginen ratkaisu yhteisölliseen oppimiseen
      • ► kesäkuu (3)
        • Viestijän matka Oppijan polulla
        • "Camel boots" opettajasta tiimiopettajaksi
        • Tiimiopettajuutta kansainvälisellä opintojaksolla
      • ► toukokuu (2)
        • Osaamisen ketteryys työelämätaitona
        • Satelliitissako tulevaisuus?
      • ► huhtikuu (1)
        • Palautteesta vauhtia osaamisloikkaan
      • ► maaliskuu (3)
        • Jos haluaa saada on pakko antaa
        • Opettajuuden muutos
        • “The feedback has given me new views on my capabilities and strengths as well as pushed me to work harder for the group”

    Avainsanat

    ammattikorkeakoulu ammattikorkeakouluopetus ammattikorkeakoulupedagogiikka ammattikorkeakoulutus digipedagogiikka digitalisaatio etäopetus julkaiseminen Kansainvälisyys kehittäminen kielenoppiminen kirjallinen viestintä korkeakoulu korkeakouluopetus korkeakoulupedagogiikka Metropolia monialainen yhteistyö muutosjohtaminen ohjaus opettajuus opetuksen digitalisaatio opetus opinnäytetyö Oppeja HyMy-kylästä oppijalähtöinen kehittäminen oppiminen osaaminen palaute pedagogical solution pedagogiikka pelillistäminen pelillisyys sosiaali- ja terveysala Sosiaalinen media terveysala toimintakulttuuri työelämätaidot työelämäyhteistyö universities of applied sciences verkko-opetus verkko-opinnot verkkopedagogiikka vuorovaikutus yhteiskehittäminen yhteistyö

    Oppiminen Metropolia.fi-sivustolla

    Tutustu Metropolian pedagogisiin linjauksiin

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

    Jotta sivuston käyttö olisi sujuvaa, käytämme evästeitä ja suosittelemme niiden käyttöä myös Sinulle.  Voit tutustua tarkemmin evästeisiin tai poistaa ne kokonaan käytöstä asetukset-sivulla.

    Metropolian blogit
    Powered by  GDPR Cookie Compliance
    Tietosuojaseloste / Privacy Overview

    Kävijän tietokoneelle voidaan ajoittain siirtää ns. evästeitä (“cookies”).
    Evästeillä voidaan kerätä tietoja esimerkiksi miltä sivulta olet siirtynyt osoitteeseen, mitä www-sivujamme olet selannut ja milloin, mitä selainta käytät, mikä on näyttösi resoluutio ja käyttöjärjestelmä, sekä mikä on tietokoneesi IP -osoite eli mistä Internet -osoitteesta lähettämäsi tiedot tulevat ja minne ne vastaanotetaan.

    Evästetietojen avulla Palvelun kävijämääriä voidaan seurata Metropolian ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta sekä analysoida ja kehittää kävijöitä paremmin palvelevaksi. Lisäksi Metropolian yhteistyökumppanit saattavat käyttää mainonnan kohdentamiseksi evästeitä, joilla kerätään tietoa kävijän vierailuista tällä ja muilla sivustoilla. Evästeiden avulla kerättyä tietoa käytetään kävijän kiinnostusten kohteiden perusteella kohdennetun mainonnan tuottamiseen. Evästeiden avulla tehdyssä mainonnan kohdentamisessa kävijää ei yksilöidä eikä tietoja yhdistetä kävijältä mahdollisesti muussa yhteydessä saatuihin henkilötietoihin

    Kävijällä on mahdollisuus estää evästeiden käyttö muuttamalla selaimensa asetuksia siten, että selain ei salli evästeiden tallentamista.  Kävijä hyväksyy, että joidenkin palveluiden osalta evästeiden käytön estäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa palvelun toiminnallisuuteen.

    This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

    You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.

    Tarpeelliset evästeet / Strictly Necessary Cookies

    Tarpeelliset evästeet pitäisi olla aina käytössä jotta voimme tallentaa evästeet myöhempiä vierailujasi varten.

    Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

    Mikäli otat nämä evästeet pois käytöstä emme pysty tallentamaan niitä, ja joudut seuraavilla vierailuilla hyväksymään/kieltämään ne uudestaan.

    If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.

    Kolmannen osapuolen evästeet / 3rd Party Cookies

    Käytämme sivustolla Google Analytics ja Addtoany -lisäosia kerätäksemme tietoa mm. vierailijoiden kävijämääristä, suosituimmista sivuista jne.

    Pitämällä evästeet päällä autat parantamaan/kehittämään palveluamme.

    —--

    This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.

    Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.

    Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!