Hyppää pääsisaltöön
Hiiltä ja timanttia

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
  • Muut blogit
Hiiltä ja timanttia
Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
0

Hyvinvointia etsimässä

Päivi Rahmel · 28.2.2020
Kuva: John Hain / Pixabay

MUUTOS, MUUTOS, MUUTOS

KIIRE, KIIRE, KIIRE,

STRESSI, STRESSI, STRESSI

ALAKULO, MASENNUS JA BURNOUT

LÄÄKKEET, SAIRASLOMA JA SAIRASELÄKE

Ikävä lista kurjia sanoja, sisällöltään vielä ankeampia. Silloin kun muutos, kiire ja stressi alkavat täyttää mieltä negatiivisin tuntemuksin, on aika ottaa aikalisä. Jos oman pysähdyspaikkansa ohittaa, voi seuraukset olla ankarat ja pysähdys pitkä ja fyysiselle terveydellekin vaarallinen (Puttonen,  2006; Tikkanen, 2017). 

Miten nämä samat sanat ja ilmiöt, muutos, kiire ja stressi voisivat tuottaa myös positiivisen prosessin ja hyvinvoinnin kierteen? Miten muutoksen, kiireen ja stressin seuraukset voisivat olla innostus, hyvä mieli ja elämänvoima, hyvinvointi, itsensä toteuttaminen ja tyytyväisyys.

Tämän päivän työelämässä ja opettajien arjessa tämän tapaiset kierteet, sekä negatiiviset että positiiviset, ovat hyvin mahdollisia. Jatkuva muutos, jatkuva riittämättömyys ja jatkuva paine voivat sairastuttaa. Sopivasti annosteltuina, ne voivat sen sijaan avata mahdollisuuden itsensä toteuttamiseen, luovuuteen ja hienoihin flown, erityisen läsnäolon, keskittymisen ja ajattoman tilan (Chikzentmihalyi 2005) kokemuksiin. Olennaista on kyky määritellä tapahtumat itsensä ja toisten kannalta armollisesti ja rakentavalla tavalla. Miten muutoksen voi kohdata mahdollisuutena, paineen hyvänä tuuppauksena ja stressinkin eteenpäin vievänä voimana?

Tapamme suhtautua uuteen liittyy osin perusturvallisuuteemme, jonka pohja rakentuu jo varhaisissa kiintymyssuhteissamme (Sinkkonen 2004). Usein opimme tietyn tavan katsoa asioita ja tavallemme on ominaista suuntautua joko luottavaisesti tai varauksellisesti. Toiset näkevät muutoksissa ja haastavissa tilanteissa pääosin uhkia ja toiset kykenevät tunnistamaan näissä hetkissä myös mahdollisuuksia. 

Koska olemme oppineet jonkin tavan ja tottuneet siihen, voimme oppia myös uusia tapoja ja totuttaa itsemme niihin. Positiivinen psykologia tutkii mm. sitä, miten ihmisen onnellisuuden kokemuksiin voi vaikuttaa (Siegelman 2004) ja narratiivinen terapia antaa välineitä elämän merkitykselliseen määrittelyyn (Morgan 2002; White 2008). 

Positiivisen psykologian anti

Positiivisen psykologian esiin nousemisen myötä ihmisen käyttäytymistä on alettu tutkia myös mahdollisuuksien, vahvuuksien ja onnellisuuden näkökulmista. Mielen sairastumisen tutkimisen rinnalle on noussut mielen hyvinvointiin vaikuttavien asioiden esille nostaminen. Tämä näkökulma haastaa meitä katsomaan asioita positiivisesta näkökulmasta ja vahvuuksistamme käsin. Aiemmin tutkimuksen pääpaino on ollut mielenterveyteen liityvien häiriöiden ja ongelmien tutkimisessa. Nykyisin tutkitaan vahvasti myös sitä, mikä vahvistaa hyvinvointia ja luo onnellisuutta. (Huusko 2017; Ojanen 2002; Seligman 2004, 2008)

Onnellisuuden ainekset

Onnellisuuden tutkija (Seligman 2004) on todennut, että onnellinen elämä voidaan määritellä kolmella tavalla ja ihmisten onnellisuus rakentuu seuraavista seikoista:

  1. Miellyttävä elämä, jossa elämä sujuu murheitta ja ihmisen tarpeet tyydyttyvät ongelmitta
  2. Sitoutunut elämä, jolloin ihmisellä on mahdollisuus mielekkään tehtävän tekemiseen
  3. Merkityksellinen elämä, jossa ihminen kokee elämän merkitykselliseksi

Joillakin ihmisillä on mahdollisuus elää murheitta ja toteuttaa tarpeitaan monin tavoin. Suurin osa meistä kohtaa kuitenkin monenlaisia hankaluuksia ja vastoinkäymisiä elämässään. Siitä huolimatta osa heistä kokee voivansa hyvin ja elävänsä onnellista elämää. Tärkeimpänä taitona on kyky löytää merkitys sille, mitä omassa elämässä tapahtuu.

Merkityksellisyydestä hyvinvointia

Narratiivinen, tarinallinen lähestymistapa on yksi  mahdollinen viitekehys, jonka kautta voi oppia rakentavien merkitysten luomista ja vahvistaa niiden avulla hyvinvointiaan. Opetushallituksen (OPH) rahoittamassa ja Metropolian toteuttamassa Taru-hankkeessa (Tarinallisuus opetuksessa turvallisuuden, hyvinvoinnin ja osallisuuden rakentajana) 2017-2019 luotiin narratiivista pedagogiikkaa ja tutustuttiin tämän lähestymistavan hyvinvointia tukeviin elementteihin. Taru-hanke järjesti koulutusta eri koulutusasteilla työskenteleville opettajille tarinallisten menetelmien hyödyntämiseen pedagogiikassa juuri hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämisen lähtökohdista käsin. Suurin osa koulutukseen osallistuneista opettajista tuli kiireen ja jopa uupumuksen keskeltä etsimään uutta voimaa  uusien pedagogisten lähestymistapojen lisäksi. Hankkeen päättyessä oli merkittävää kuulla, että yhteinen prosessi tarinallisuuden ja narratiivisen pedagogiikan äärellä oli uudistanut omaa opetustyötä ja tuonut uutta hyvinvointia opetustyön arkeen.

Laajempi näkökulma voimaannuttaa

Koulutuksen myötä opiskelijat tutustuivat Brunerin (2006) ajatuksiin ihmisen ajattelun metaforisesta luonteesta, Morganin (2002) ja Whiten (2008) narratiivisen terapian perusajatuksiin, Pearsonin (1991) arkkityyppeihin sekä toiminnallisiin opetussovelluksiin tarinallisuudesta (Nedzinskaitė-Mačiūnienė, 2017; Ketonen 2006, 2008; Rahmel 2019). Tästä kokonaisuudesta rakentuva narratiivinen lähestymistapa pedagogiikkaan avasi laajemman näkökulman omien kokemusten, elämäntilanteiden, opettajuuden ja opettamisen käytänteiden tarkasteluun.

Narratiivinen lähestymistapa antaa mahdollisuuden koetun tarinallistamiseen ja kokemusten moninäkökulmaiseen määrittelyyn. Ihmistä kutsutaan kyseenalaistamaan ja tutkimaan negatiivisesti tulkitsemiaan ja toistuvia eli dominoivia tarinoitaan uusista näkökulmista käsin. Kokemusten totuusluonne muuttuu tällaisessa työskentelyssä ja ihminen voi löytää laajemman näkökulman koko elämäänsä (Morgan 2002). Hän voi oppia tunnistamaan mahdollisuuksia haastavissa tilanteissakin ja havahtuu havaitsemaan positiivisia asioita. Opettajan kyky nähdä niin itsensä kuin oppilaansa monenlaisena on tärkeää pedagogista osaamista. 

Tarinallisuus positiivisen aivokemian buustaajana

Koulutuksen keskiössä olleesta tarinallisuudesta Phillips (2017) kertoo TED-talkissaan kerronnan vaikutuksesta aivokemiaamme. Tarinoiden henkilöihin samaistuminen, juonen käänteet ja kerronnan jännitteet lisäävät suorastaan hämmästyttävällä tavalla aivokemiaamme dopamiinia, oksitosiinia, serotiinia ja endorfiinia. Näiden hormonien vaikutuksesta mm. ihmisen keskittymiskyky, luovuus ja empatia lisääntyvät merkittävästi. Tällaisten asioiden edesauttaminen lienee itsestään selvästi opettajalle hyödyllistä. Tarinat voivat jossain tilanteissa olla eräänlainen pedagoginen taikasauva, Phillipsin (2017) mukaan  “enkelin cocktail “, jonka käyttöä kannattaa harjoitella niin oppimisen mahdollistamiseksi kuin hyvinvoinnin lisäämiseksikin.

 

Kirjoittaja

Päivi Rahmel, KM, TO (STO ry), psykodraama- ja tarinateatterikouluttaja TEP (trainer, educator and practitioner in psychodrama) on Metropolian musiikin ja kulttuuripalveluiden lehtori. Hän toimi pitkäaikaisesti Esittävän taiteen koulutusohjelman vetäjänä. Hän on kokenut draamallisten työtapojen soveltaja, psykodraamaohjaajien kouluttaja ja suomalaisen tarinateatterin pioneeri. Tällä hetkellä hän kätilöi useita opettajien ja rehtoreiden täydennyskoulutus hankkeita. Narratiivinen ajattelu ja draamalliset työtavat lävistävät hänen ammatillisen identiteettinsä ytimen.

Lähteet

  • Bruner, J. 2006. In search of Pedagogy. Volume 1. The selected Works of Jerome S. Bruner. London: Routledge.
  • Csikszentmihalyi, M. 2005. Flow (suomeksi). Rasalas-Kustannus.
  • Ketonen, P, 2006. Kohti Morenolaista pedagogiikkaa. Kandidaatin tutkielma. Helsingin yliopisto.
  • Ketonen, P. 2008. Kokemuksia psykodraaman ja tarinateatterin pedagogisesta soveltamisesta kohti sosiodynaamista oppimista. Pro Gradu. Helsingin yliopisto
  • Phillips,D. 2017. The Magical Science of Storytelling. TED-talk. Stockholm. Katsottu 23.11.2019
  • Morgan, A. 2002. Suom. Malinen. t., Johdatus narratiiviseen terapiaan. Porvoo: Oy Formato Ab. (What is narrative therapy)
  • Nedzinskaitė-Mačiūnienė, R. 2019. Narratiivinen pedagogiikka: Ideoita opettajan ammatilliseen kehittymiseen. Luettu 22.2.2020
  • Ojanen, M. 2007. Positiivinen psykologia. Edita.
  • Pearson, C. 1991. Awakening the Heroes Within. Twelwe archetypes to help us find ourselves and transform our world. New Yourk: HarperCollins Publishers.
  • Huusko, l. 2017. Positiivinen psykologia. Luettu 14.12.2019.
  • Puttonen, S. 2006. Stressin fysiologiset vaikutukset. Duodecim 3/06. Luettu 23.2.2020
  • Rahmel, P. 2019. Narratiivisuutta pedagogiikkaan. Metropolia Ammattikorkeakoulun blogit. Luettu 20.10.2019.
  • Rahmel, P. 2019. Narratiivinen ammatti-identiteetti. Metropolia Ammattikorkeakoulun blogit. Luettu 20.10.2019.
  • Seligman, M. 2004. The new era of positive psychology. Luettu 14.12.2019.
  • Seligman, M. 2008. Aito onnellisuus. Positiivisen psykologian keinoin täyteen elämään. Art House.
  • Sinkkonen, J. 2004. Kiintymyssuhdeteoria; tutkimuslöydöksistä käytännön sovelluksiin. Duodecim, 15/2004. Luettu 22.3.2020.
  • Tikkanen, T. 2018. Pitkittynyt stressi tuhoaa aivoja. Yle. Luettu 22.2.2020.
0
muutosmuutosjohtaminenonnellisuuspositiivinen psykologiatyöelämä

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Työelämän timanttiset taidot - 7 vinkkiä voimavaraistumiseen
      Työelämän timanttiset taidot - 7 vinkkiä voimavaraistumiseen
      7.11.2019
    • Metropolian uudistuvat kampukset luovat yhdessä tekemisen kulttuuria
      Metropolian uudistuvat kampukset luovat yhdessä…
      1.10.2018
    • Vallankäyttö opetuksessa ja ohjauksessa
      Vallankäyttö opetuksessa ja ohjauksessa
      22.10.2018
    vierailija

    vierailija

    Tietoa blogista

    Hiiltä ja timanttia -blogi pohtii korkeakoulun roolia nyt ja tulevaisuudessa. Se tutkii korkeakoulun merkitystä kouluttajana, alueellisena vaikuttajana, työelämän kehittäjänä ja innovaattorina, jonka toiminnan suolana ovat pedagogiset sisällöt, kokeilut- ja kehityskulut. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita alan asiantuntijoita.

    Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta

    • Riikka Wallin (päätoimittaja), julkaisukoordinaattori, p. 040 869 1849
    • Mari Virtanen, yliopettaja, p. 040 670 5156
    • Sonja Holappa, lehtori (kielet), p. 040 125 2690

    Sähköpostiosoitteet:

    Hiiltä ja timanttia -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua. Blogissa on ollut toimituskunta 1.2.2018 alkaen.



    Haluatko julkaista Hiiltä ja timanttia-blogissa? Ota yhteys toimituskuntaan täältä

    Uusimmat jutut

    • Navigointia kohti avointa korkeakoulua

      19.2.2021
    • Tulevaisuusajattelu opettajan työvälineenä

      10.2.2021
    • Jatkuva oppiminen on Metropolian strategian ytimessä. Metropolia Match -konsepti mahdollistaa yksililliset oppimisratkaisut elämän eri tilanteissa. Sen mahdollistavat digitaaliset työkalut ja alustat.

      Metropolia vaikuttaa vahvistamalla jatkuvaa oppimista

      19.1.2021

    Arkisto

    • ▼2021 (3)
      • ▼helmikuu(2)
        • Navigointia kohti avointa korkeakoulua
        • Tulevaisuusajattelu opettajan työvälineenä
      • ►tammikuu(1)
        • Metropolia vaikuttaa vahvistamalla jatkuvaa oppimista
    • ▼2020 (33)
      • ►joulukuu(1)
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 3/3: Writing Clinics
      • ►marraskuu(4)
        • Oppimateriaalien avaamisen hyödyt opettajalle ja oppijoille
        • Pelaamalla kirjasto tutuksi
        • Monimuotoisia ratkaisuja bioanalyytikoiden kasvavaan työvoimatarpeeseen
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 2/3: The GATE model
      • ►lokakuu(5)
        • Mitä pedagogisen käsikirjoituksen jälkeen?
        • Rohkeaa koulutuksen digitaalista uudistamista
        • Verkossa opiskelu on opiskelijalle arkipäivää
        • Osaamisperusteinen opetussuunnitelma tarjoaa joustavuutta toteuttamiseen
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 1/3
      • ►syyskuu(4)
        • Ammattikorkeakoulut palvelevat yhteiskuntaa
        • Tulevaisuuden osaamistarpeita muotoilemassa 3/3
        • Johtamisessa tarvitaan pedagogista asennetta
        • Näin teet saavutettavan PDF-tiedoston helposti Wordilla
      • ►elokuu(2)
        • Pedagoginen suunnittelu lehtori Virtasen tapaan
        • Kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen näkyväksi hanketoiminnan avulla
      • ►kesäkuu(5)
        • Hyvää kesää toivottaa Hiiltä ja timanttia -toimituskunta!
        • Virtuaalisimulaatiopeleillä uusia ulottuvuuksia korkeakouluopetukseen
        • Pedagogiikan ja teknologian liitto vuonna 2020
        • Rikasta työtäsi yrityksen ja ammattikorkeakoulun välisellä yhteistyöllä
        • Digital Baby Steps 3/3: The Corona Leap!
      • ►toukokuu(3)
        • Digipedagogiikka – poikkeustilasta uuteen normaaliin
        • Kompleksisuus haastaa johtamisajatteluamme
        • Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena
      • ►huhtikuu(3)
        • Fasilitointi sujuu verkossakin! — 10 vinkkiä virtuaalifasilitointiin
        • Avoimuus korkeakoulun toiminnassa – trendisana vai elinehto?
        • Hyvä opettaja – omien palveluidensa muotoilija?! 2/3
      • ►maaliskuu(3)
        • Kokemuksia pakopelin käytöstä tiedonhaun ohjauksessa
        • Koronavirus oppilaitoksissa – miten opetuksen erityisjärjestelyistä selvitään?
        • Ristiinopiskelumalli kolkuttaa korkeakoulujen ovelle
      • ▼helmikuu(3)
        • Hyvinvointia etsimässä
        • Asiantuntijana somessa - viesti ja vaikuta faktoilla
        • Oppimista muotoilemassa 1/3
    • ►2019 (37)
      • ►joulukuu(2)
        • OnePage-menetelmä kriittiseen ajatteluun
        • Työelämä, opiskelijat ja opettajat kohtaavat: MINNO on kaikkien projekti
      • ►marraskuu(4)
        • Showtekniikan osaamisvajeet valokiilassa
        • Mikä ihmeen CC-lisenssi? OSA I: Perusteet
        • Työelämän timanttiset taidot - 7 vinkkiä voimavaraistumiseen
        • Näkökulmia sote-alan valintakokeiden sisältöön ja kehittämiseen
      • ►lokakuu(4)
        • Sammakoita vai suitsutuksia - palautteen merkitys oppimiselle
        • Monialaisuuden voima
        • Digital baby steps 2/3: PowerPoint with audio anyone?
        • Osallistamisesta osallisuuteen - hyviä käytäntöjä yhdessä kehittäen
      • ►syyskuu(2)
        • Koulutuksen evoluutio ja luova musiikin tekeminen
        • Narratiivinen ammatti-identiteetti
      • ►elokuu(3)
        • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 2/2
        • Uusia ideoita opinnäytetyön ohjaamiseen
        • Vetovoimaa ja pitovoimaa tekniikan koulutukseen ja ammattiin
      • ►kesäkuu(4)
        • Katsauksia Hiiltä ja timanttia -blogin vuoteen - syksyllä jatkamme!
        • Uuden työn kaleidoskooppi
        • Terveyden ja hyvinvoinnin haasteet ratkaistaan rohkeudella ja yhteistyöllä
        • Narratiivisuutta pedagogiikkaan
      • ►toukokuu(3)
        • “Roolipelaa” ammattilaista - pakopelit oppimisen välineinä ammattikorkeakoulussa
        • Luentoesiintymisestä dialogisen oppimistilanteen rakentamiseen
        • Kuusi tiedonhallinnan menetelmää tietointensiivisen työn tekijöille
      • ►huhtikuu(5)
        • Teorian ja käytännön yhdistyminen – aloittelijasta kohti asiantuntijuutta
        • YouTube - optimoi videosi, tutki sen menestystä analytiikan avulla, osa 2/2
        • Youtube - viihdekäytöstä korkeakoulun työvälineeksi, osa 1/2
        • Ristiriidan pedagogiikkaa
        • Erasmus - panostus Euroopan yhtenäisyyteen ja uusiin sukupolviin
      • ►maaliskuu(4)
        • Kehotietoisuus – oppimisen perusta
        • Fiktion voima
        • Virtuaalisimulaatiopelit hoitotyön opetuksessa
        • Asiantuntija - näin brändäät osaamisesi LinkedInissä
      • ►helmikuu(3)
        • Podcast: Vuorovaikutus verkossa ei ole sattumaa
        • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 1/2
        • Digitukea 24/5?!
      • ►tammikuu(3)
        • Näin teet hyvän PowerPoint-esityksen
        • Ohjattu pienryhmätoiminta tukee ammatillista kasvua
        • Oppimisanalytiikka oppimisen ohjaamisen työvälineenä
    • ►2018 (34)
      • ►joulukuu(3)
        • Jatkuvan oppimisen ideaa etsimässä
        • Arvioinnin kesyt ja viheliäiset haasteet
        • Asiantuntija somessa - mistä haluaisit, että sinut tunnetaan?
      • ►marraskuu(4)
        • Tietämättömyyden oppimisesta
        • Hyötypelit opetuksen uudistajina?
        • 10-Week Sprint Sote Edition - uusi tapa oppia yrittäjyyttä
        • Mitä tapahtui kun kemian opetus vietiin verkkoon?
      • ►lokakuu(5)
        • Miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata?
        • Vallankäyttö opetuksessa ja ohjauksessa
        • Toiminnallista kielenopetusta korkeakoulussa
        • Siivet kantavat - korkeakoulusta työelämään
        • Metropolian uudistuvat kampukset luovat yhdessä tekemisen kulttuuria
      • ►syyskuu(4)
        • Digitaalinen muistikirja - konttori taskussa
        • Oletko ’auditiivinen’, ’kinesteettinen’ tai ’visuaalinen’ oppija – sitkeä myytti on suosittu, koska testaaminen ja lokerointi viehättää
        • Metropoliassa ratkotaan yhteiskunnallisia muutoksia yhdessä
        • Näin teet oman podcastin
      • ►elokuu(2)
        • Ryhmänohjaus ja pedagoginen ammattitaito - yhteisiä löytöretkiä
        • Qualified Empathy - the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
      • ►kesäkuu(5)
        • Podcast opettaa, viihdyttää ja on läsnä siellä, missä sinäkin
        • Workflow-sovellukset keventävät tietotyötä
        • Opetusta ja oppimista silloin, kun kaikki aistit eivät ole käytössä
        • Onko tunteissa mitään järkeä?!
        • 10 vinkkiä digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseen
      • ►toukokuu(4)
        • Tämä mullistaa koulutuksen - teknologia opetuksen muuttajana
        • Digital baby steps 1/3: Co-learning with students in the spirit of MVP
        • Muuten saattaa käydä niin, että… - 6 vinkkiä laadukkaaseen kurssisuunnitteluun
        • Oppilaitos ja työelämä kohtaavat sosiaalisessa mediassa - suuhygienistitutkinto Instagramissa
      • ►huhtikuu(3)
        • Opettajasta tubettaja?!
        • Opettajan muuttuva työnkuva
        • Miten korkeakoulu vastaa opetuksen murrokseen?
      • ►maaliskuu(4)
        • Dialogi opiskelijan ohjauksen menetelmänä
        • Oppimisen somematka tähtää tulevaisuuden kouluun ja työelämätaitoihin
        • Korkeakouluopettajan ammatillisuuden kehittyminen
        • Hiiltä ja timanttia - opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
    • ►2016 (10)
      • ►joulukuu(1)
        • ”Uutishuone” pedagoginen ratkaisu yhteisölliseen oppimiseen
      • ►kesäkuu(3)
        • Viestijän matka Oppijan polulla
        • "Camel boots" opettajasta tiimiopettajaksi
        • Tiimiopettajuutta kansainvälisellä opintojaksolla
      • ►toukokuu(2)
        • Osaamisen ketteryys työelämätaitona
        • Satelliitissako tulevaisuus?
      • ►huhtikuu(1)
        • Palautteesta vauhtia osaamisloikkaan
      • ►maaliskuu(3)
        • Jos haluaa saada on pakko antaa
        • Opettajuuden muutos
        • “The feedback has given me new views on my capabilities and strengths as well as pushed me to work harder for the group”

    Avainsanat

    ammatti-identiteetti ammattikorkeakoulu ammattikorkeakouluopetus ammattikorkeakoulupedagogiikka avoimuus avoin oppiminen avoin tiede dialogi didaktiikka digipedagogiikka Digitaalisuus digitalisaatio etäopetus gate model hyötypelit johtaminen Kansainvälisyys kehittäminen korkeakoulu korkeakoulupedagogiikka koulutus meditaatio Metropolia muutosjohtaminen ohjaaminen opettajuus opetuksen digitalisaatio opetus oppijalähtöinen kehittäminen oppijalähtöinen pedagogiikka oppiminen oppimisympäristö osaaminen palaute pedagogiikka pelillistäminen Sosiaalinen media täydennyskoulutus thesis tiedonhallinta tietotyö toimintakulttuuri työelämätaidot työelämäyhteistyö vuorovaikutus

    Oppiminen Metropolia.fi-sivustolla

    Tutustu Metropolian pedagogisiin linjauksiin

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

    Jotta sivuston käyttö olisi sujuvaa, käytämme evästeitä ja suosittelemme niiden käyttöä myös Sinulle.  Voit tutustua tarkemmin evästeisiin tai poistaa ne kokonaan käytöstä asetukset-sivulla.

    Metropolian blogit
    Powered by  GDPR Cookie Compliance
    Tietosuojaseloste / Privacy Overview

    Kävijän tietokoneelle voidaan ajoittain siirtää ns. evästeitä (“cookies”).
    Evästeillä voidaan kerätä tietoja esimerkiksi miltä sivulta olet siirtynyt osoitteeseen, mitä www-sivujamme olet selannut ja milloin, mitä selainta käytät, mikä on näyttösi resoluutio ja käyttöjärjestelmä, sekä mikä on tietokoneesi IP -osoite eli mistä Internet -osoitteesta lähettämäsi tiedot tulevat ja minne ne vastaanotetaan.

    Evästetietojen avulla Palvelun kävijämääriä voidaan seurata Metropolian ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta sekä analysoida ja kehittää kävijöitä paremmin palvelevaksi. Lisäksi Metropolian yhteistyökumppanit saattavat käyttää mainonnan kohdentamiseksi evästeitä, joilla kerätään tietoa kävijän vierailuista tällä ja muilla sivustoilla. Evästeiden avulla kerättyä tietoa käytetään kävijän kiinnostusten kohteiden perusteella kohdennetun mainonnan tuottamiseen. Evästeiden avulla tehdyssä mainonnan kohdentamisessa kävijää ei yksilöidä eikä tietoja yhdistetä kävijältä mahdollisesti muussa yhteydessä saatuihin henkilötietoihin

    Kävijällä on mahdollisuus estää evästeiden käyttö muuttamalla selaimensa asetuksia siten, että selain ei salli evästeiden tallentamista.  Kävijä hyväksyy, että joidenkin palveluiden osalta evästeiden käytön estäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa palvelun toiminnallisuuteen.

    This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

    You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.

    Tarpeelliset evästeet / Strictly Necessary Cookies

    Tarpeelliset evästeet pitäisi olla aina käytössä jotta voimme tallentaa evästeet myöhempiä vierailujasi varten.

    Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

    Mikäli otat nämä evästeet pois käytöstä emme pysty tallentamaan niitä, ja joudut seuraavilla vierailuilla hyväksymään/kieltämään ne uudestaan.

    If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.

    Kolmannen osapuolen evästeet / 3rd Party Cookies

    Käytämme sivustolla Google Analytics ja Addtoany -lisäosia kerätäksemme tietoa mm. vierailijoiden kävijämääristä, suosituimmista sivuista jne.

    Pitämällä evästeet päällä autat parantamaan/kehittämään palveluamme.

    —--

    This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.

    Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.

    Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!