Miten selviytyä ja pärjätä työelämässä, jossa tulosvastuun paineet sekä muutoksen tuulet puhaltavat?

Muutosvastarinta on mahdollisuus, näin sanotaan. Mutta miten asiantuntijana tai esimiehenä hallita oma mieli, löytää uusia näkökulmia ja ratkaisuja kompleksisiin ongelmiin ja kannustaa tiimiään puhaltamaan samaan kekäleeseen, jopa muutaman tappionkin jälkeen. Nämä ovat mielestäni tämän päivän työelämän timanttisimpia taitoja.

Kuluneen vuoden aikana olen kouluttanut ja ohjannut vähintään kymmeniä vaativaa asiantuntija- tai esimiestyötä tekeviä ammattilaisia. Olen kohdannut heitä hankkeissa, kuten Uudistuva johtajuus – Systeeminen ymmärrys ja ratkaisukeskeinen toimintamalli, sekä ohjannut näitä konkareita esimerkiksi ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä.

Nämä sparraamani esimiehet ja asiantuntijat purjehtivat muutosaallokoissa taitavasti. He paitsi hallitsivat mielensä, etsivät uusia näkökulmia ja kannustivat tiimejään, myös reflektoivat omaa ajatteluaan ja toimintaansa löytääkseen uusia tapoja ajatella ja toimia. Muutosvastarintaa omalle muutokselle ei kohtaamissani ammattilaisissa ollut havaittavissa. Sen sijaan näin erittäin aktiivista pyrkimystä auttaa omaa työyhteisöä menestymään ja voimaan paremmin.

Mitä näiltä taitavilta tyypeiltä voisi sitten ammentaa meille muille? Mitkä asiat yhdistävät voimavaraisia esimiehiä ja asiantuntijoita?

Kokosin eri yhteyksissä kohtaamieni ammattilaisten opeista seitsemän kohdan kartan kohti onnistunutta muutosta:

Pysähtyminen. Oma varhaisuran kollegani sanoi minulle kaoottisessa tilanteessa: ”Nyt meillä on niin kiire, että nyt myö mennään kahville.” Nuorena, aloittelevana esimiehenä ajatus tuntui mielestäni absurdilta, lähteä pois kesken hullunmyllyn? Kuitenkin tiedämme, että juuri stressin ja hallitsemattomuuden tunteen keskellä ajattelumme kapeutuu, ja ratkaisuvaihtoehtojen määrä vähenee. Taitava, reflektoiva ammattilainen ottaa itselleen tuumaustauon silloin, kun tilanne sitä vaatii. Minimissään se on muutama syvähengitys, ihanteellisessa tilanteessa irtiotto työpaikan arjesta vaikkapa kouluttautumisen merkeissä. Ongelma ja sen ratkaisuvaihtoehdot kirkastuvat. (ks esim. Cauffman, 2017)

Systeemiset lasit. Kun mieli laukkaa monissa eri asioissa ja aivot ovat siirtyneet hallitsemattomalle eräajolle, on syytä tutkailla, miten voi vaikuttaa oman ajattelun laatuun. Pintatieto ja hätiköidyt johtopäätökset voivat suistaa esimiehen, ja koko työyhteisön, väärille urille. Kohtaamani huippuammattilaiset halusivat ymmärtää oman työpaikkansa taustoja ja tilanteita syvällisesti. Moni koki saaneensa perinnöksi ilmiön, joka ei talttunut perinteisillä otteilla. Kun sama ilmiö tai ongelma ryöpsähtää työpöydälle jo monennen kerran, pohdiskeleva pomo ottaa kuvitteelliset “systeemiset lasit” päähänsä ja katsoo niiden kautta, mitä ilmiö on kenties jopa vuosikymmenten aikana kerännyt itseensä. Ja missä lonkeroivat ongelman juurisyyt. Tästä systeemisten lasien käyttövoimasta, eli systeemiälykkyydestä, mainio kirjoitus kollegaltani Helena Kuusisto-Ekiltä täällä.

Pienin mahdollinen muutos. Kun mieli askartelee kuuhun kurkottelun kanssa, on arjessa lähinnä mahdollisuus kiivetä katajaa kenties pari metriä ylöspäin. Tämä realiteetti on syytä hyväksyä ja ottaa voimavaraksi omaan työhön. Ratkaisukeskeinen asiantuntija palastelee elefantin ja syö sen haarukallinen kerrallaan, ”ei lautasellinen”, kuten eräs tapaamani rehtori totesi. Tavoitteellinen ihminen on usein tyytyväisempi elämäänsä, mutta viisaus onkin siinä, miten tavoitteet asettaa (Marjamaa & Varsta, 2019). Kun miettii pienimmän mahdollisen muutoksen jonkin tavoitteen saavuttamiseksi JA toteuttaa sen heti – siinä hetkessä ja liikaa miettimättä – on muutos itse asiassa jo alkanut! Tuumailu on usein tekosyy olla ryhtymättä toimeen lainkaan.

Palautuminen. Työpäivästä palautuminen on siirtynyt yhä enemmän vapaa-aikaan. Palautumista häiritsee, mikäli puhelin pirisee ja tietokone suoltaa viestejä myös vapaalla. Viisas vastuunkantaja pitää huolen siitä, että palautuu myös arjessa, jolloin aivot pysyvät virkeinä työpäivän tiimellyksessä. Välillä tämä edellyttää reipasta ratkaisukeskeisyyttä (lue: rajaamista) ja vaikkapa mikrotauottamista; jo muutaman minuutin tauko lisää tutkitusti voimavaroja ja keskittymiskykyä seuraavaan tehtävään (Huotilainen & Saarikivi, 2017). Ja kyllä, taitava työn sankari varmistaa, että paukkuja riittää myös vapaa-aikaan, mielellään enemmän kuin vähemmän.

Nyt on näin. Aina ei osu maaliin, eikä usein edes viidennellä kerralla. Maailma on täynnä tarinoita epäonnistuneista, vastoinkäymisistä lannistumattomista keksijöistä ja yrittäjistä, mutta jostain syystä kokeneet ammattilaisetkaan eivät aina muista, että epäonnistumisen prosenttisääntö koskee myös heitä. Matkassa on rotkoja, tuulimyllyt kaatavat ja sattuma iskee lonkeronsa peliin. Silloin suosittelen armollista ajatusta: Nyt on näin. Aina emme voi olosuhteille mitään. Silloin ammattilaisen ratkaisukeskeisyys joutuu todelliseen happotestiin. Miten käännän ajatukseni siihen, mihin voin vaikuttaa? Miten toimin siitä huolimatta, että nyt on näin? Tämä vaatii jatkuvaa harjoittelua ja muistuttelua.

Kiitollisuus. Aivomme oppivat näkemään nopeasti sitä, mihin huomiomme kiinnitämme. Jos ajatuksesi ovat jatkuvasti seuraavassa mahdollisessa vastoinkäymisessä, saatat jättää huomiotta tässä hetkessä tapahtuvan onnistumisen ja kasvun. Voimavaraisia ammattilaisia yhdistää nimittäin vielä yksi yhteinen piirre: kiitollisuus. Se on tehokas vastalääke väsymykseen, ahdistukseen, turhautumiseen, v-käyrään ja moniin muihin työelämän vaivoihin! Kuulostaa helposti hiukan hihhulilta, mutta ei ole. Siinä, että huomaat mikrokokoisen edistyksen hankalassa asiassa, että maistat kiireisen päivän keskellä tuoreen kahvin lempeän aromin ja että levität kiitollisuutta ympärillesi myös sopivasti ääneen ajattelemalla, on suuri voima. Kiitollisuus parantaa mielialaa ja lisää voimavaroja (Marjamaa 2017).

Ryhtyminen. Olisipa hauska kirjoittaa, että nyt uudet keinot ovat tehokkaampia kuin pussillinen vanhoja. Kun silmäilet yllä olevaa listaa, tuskin mikään asia tulee sinulle yllätyksenä. Mutta se, mikä erottaa voimavaraisen työelämässä menestyvän pomon ja asiantuntijan vähemmän voimavaraisesta on ryhtyminen. Se, että toteat nyt, että nämä pitäisi kyllä nyt ottaa käyttöön, ei varsinaisesti ilahduta minua – eikä kyllä sinuakaan. Sen sijaan aloita toteuttamalla yksi näistä asioista tänään, tässä ja nyt, pienimmän mahdollisen muutoksen kautta. Toteuta seuraava heti huomenna ja sitä seuraava ylihuomenna. Harjoittele sinnikkäästi niin kauan, että nämä kaikki keinot ovat arjen työkalupakissasi, ainakin melkein joka päivä. Se on työelämän timanttia.

Kirjoittaja: 

Raisa Varsta on KTM, lehtori, työnohjaaja ja opinto-ohjaaja. Metropolia-uransa aikana hän on ohjannut satoja opinnäytetöitä ja kouluttanut lukemattoman määrän asiantuntijoita ja esimiehiä. Raisa työskentelee dialogisella ja voimavarakeskeisellä otteella sekä opettajana, työnohjaajana että yrittäjänä. Hän uskoo nimenomaan vahvuuksien kautta tapahtuvaan kasvuun – kun toimimme itsellemme luontevilla tavoilla, löydämme omat voimavaramme käsillä olevien haasteiden ratkomiseen.

Lähteet:

Cauffman Louis. Ratkaisukeskeinen coaching. Opas myönteiseen muutokseen. Lyhytterapia-instituutti Oy, 2017.

Huotilainen ja Saarikivi. Aivot työssä. Otava, 2017.

Kuusisto-Ek Helena. Systeeminen näkökulma esimiestyöhön. Julkaisussa uudistuva johtajuus – systeeminen ymmärrys ja ratkaisukeskeinen toimintamalli. Metropolian julkaisusarja, 2019.

Riitta Marjamaa. Luento Suomen positiivisen psykologian yhdistys ry:n tilaisuudessa 23.5. 2017.

Marjamaa, Riitta & Varsta, Raisa: Positiivinen terveys, kirjassa FasciaMethod – Terve ja kiinteä keho. Docendo, 2019.

 

Yhteiskunnalliset muutokset, kuten digitalisaatio, ilmastonmuutos ja sote-uudistus, haastavat ammattikorkeakouluja monin tavoin. Tarvitaan uutta osaamista tuottavia joustavia oppimismahdollisuuksia ja kehittämistoimia, joiden avulla voidaan ratkaista erilaisia ihmisen ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta oleellisia ongelmia.

Muutoksissa on useimmiten kyse useiden, laajempaan muutosilmiöön liittyvien tekijöiden ja näkökulmien yhteisvaikutuksesta. Näiden huomiointi vaatii systeemistä ajattelua ja kehittämisotetta, sillä harvoin enää kukaan yksin tai mikään erillinen osaratkaisu tuottaa pysyviä ja vaikuttavia tuloksia.

Sote-uudistus haastaa muutokseen

Esimerkkinä muutoksesta voimme tarkastella sote-uudistusta. Sen tavoitteeksi on asetettu nykyistä asiakaslähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut (luettu 5.9.2018). Tarvitaan monen eri tieteen- ja ammattialan osaamista, yhteistyökykyä ja ymmärrystä ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä, jotta voidaan ymmärtää sote-uudistusta ilmiönä ja tuottaa sopivia ja kustannustehokkaita ratkaisuja.

Lähtökohtana voidaan pitää kehittämismallia, jossa asiakaslähtöiset palvelut ovat kaikkien osapuolten yhteisenä kehittämisen kohteena. Asiakkaan lähtökohdat ja tarpeet tuottavat tietoa ratkaisujen hakemiseksi ja ne tuotetaan asiakasta kuunnellen ja hänen kanssaan yhteistyössä. Valitettavan usein asiakas kuitenkin jää sivuun, hänen tarpeensa ositetaan eri asiantuntijoille ja kenelläkään ei ole kokonaisvaltaista otetta palvelujen integroimiseksi.

Korkeakoulun innovaatiokeskittymä vastaa muutoksiin

Metropoliassa haluamme olla mukana ratkomassa näitä muutosilmiöihin liittyviä haasteita. Vastaamme haasteeseen koulutuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan keinoin.

Toimintamalliksi olemme valinneet ilmiö- ja ihmislähtöiset innovaatiokeskittymät. Viiden eri ilmiön ympärille muodostuvissa keskittymissä tavoitteenamme on kohtauttaa aktiivisesti yhteiskunnan eri osaajia ja osaamisia sekä luoda yhdessä uutta: uutta osaamista yritysten ja yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeisiin, parempia palveluja, hyvinvointia ja elinvoimaa sekä moninaisia mahdollisuuksia uudelle tutkimukselle, kasvulle ja liiketoiminnalle.

Esimerkiksi sote-uudistus -ilmiöön vastaamme Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut -innovaatiokeskittymällä. Sen ohjaavina periaatteina ovat moniammatillisuus, sektori-, toimiala- ja organisaatiorajat ylittävä toiminta, digitaalisuus, palvelumuotoilu, yhteinen arvonluonti sekä ketterät kokeilut. Innovaatiokeskittymä on osa laajempaa ekosysteemiä, johon kuuluu muun muassa muita korkeakouluja, sote-palvelujen tuottajia, asukkaita ja kolmannen sektorin toimijoita.

Lisäarvoa tuotamme uudistukseen tarjoamalla mahdollisuuden yhdessä Metropolian opiskelijoiden ja opettajien kanssa tunnistaa sote-palvelujen kehittämistarpeita, saattaa eri toimijoita yhteen ja kokeilla ratkaisuja ennen kuin ne otetaan laajamittaisemmin käyttöön. Uusi Myllypuron kampuksemme tarjoaa tällaiselle toiminnalle innostavat ja modernit puitteet.