Hyppää pääsisaltöön
Hiiltä ja timanttia

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Hiiltä ja timanttia
Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
0

Huomioi osallisuus viestinnän suunnittelussa

Elina Ala-Nikkola · 23.3.2023
Kuva: Marjaana Malkamäki, KEKSI

Viestinnässä on aina kaksi osallistujaa: lähettäjä ja vastaanottaja. Tehostat ja parannat projektisi tai työpaikkasi viestintää huomioimalla viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa tietoisesti sen, miten viestin lähettäjien ja vastaanottajien osallisuus näyttäytyy viestintätekojen osana.

Mitä osallisuus viestinnässä tarkoittaa?

Pysähdy ensin hetkeksi miettimään mitä on osallisuus viestinnässä. Millaisissa rooleissa olet itse arjessasi viestien vastaanottajana eli miten osallistut jonkun muun tahon toteuttamaan viestintään? Viestin lähettäjä on aina tietoisesti tai tiedostamattaan lähestynyt sinua joko kertovalla, osallistavalla tai osallistuvalla työotteella:

  • Kun luet lehteä, kuuntelet luentoa tai podcastia tai perehdyt työpaikkasi intratiedotteisiin, joku kertoo sinulle jotain. Sinun roolisi on passiivisempi.
  • Jos taas kommentoit digilehden juttua, intratiedotetta, somepäivityksiä tai vastaat työpaikan hyvinvointikyselyyn, olet aktiivisempi. Viestin lähettäjä haluaa osallistaa sinua keskusteluun.
  • Käydessäsi kollegan kanssa keskustelua, kumpikaan ei osallista toista, vaan osallistutte molemmat tasa-arvoisina vuorovaikuttajina tilanteeseen.

Osallisuus edistää viestintää ja viestintä osallisuutta

Viestintäsuunnitelmaa ja viestintää tehdessä kannattaa huomioida näitä osallisuuden erilaisia ulottuvuuksia, sillä onnistuessaan viestintä edistää osallisuutta ja osallisuus edistää viestintää jatkuvassa toisiaan tukevassa kehässä (ks. kuvio 1):

  • Viestinnässä on aina vähintään kaksi osallistujaa ja siksi onnistunut viestintätilanne voi parhaimmillaan lisätä osallisuuden kokemuksia.
  • Tiedetään, että hyvät kokemukset osallisuudesta voivat välillisesti edistää monia asioita työpaikoilla: ihmisten motivaatiota, sitoutumista, hyvinvointia, kyvykkyyttä, tuottavuutta ja organisaation kilpailukykyä (Lindström & Taipale 2021). Mitä syvempää ihmisten osallistuminen ja keskinäinen vuorovaikutus on, sitä enemmän heille syntyy omistajuutta lopputuloksesta ja sitoutumista siihen (van der Beek 2021).
  • Tämän myötä taas viestintä helpottuu: jos ihminen kokee osallisuutta johonkin yhteisöön tai kokee osallisuutta ja sitoutumista johonkin asiaan, hän kiinnostuu poimimaan tietotulvasta tähän liittyviä viestejä.
Kun osallisuus toteutuu hyvin, lisääntyvät motivaatio, sitoutuminen, innostus, omistajuus sekä kiinnostus aiheeseen liityviin viesteihin, ja siten viestintä helpottuu. RTällaisten onnistuneiden viestintätilanteiden myötä mysös koettu osallisuus kasvaa. Syntyy positiivinen kehä.

Kuvio 1. Hyvin toteutunut osallisuus ja onnistunut viestintä tukevat toisiaan jatkuvassa kehässä.

Mikä voi mennä pieleen?

Kolikon kääntöpuolena on, että epäonnistuessaan osallisuuden lisäämiseen pyrkivät käytännöt voivat johtaa myös pinnalliseen tai manipuloivaan osallisuuteen ja jopa lisääntyneeseen työkuormitukseen ja uupumukseen (Lindström & Taipale 2021). Tällöin tietysti myös viestintä vaikeutuu (ks. kuvio 2).

Osallisuutta huomioivaa viestintää suunnitellessaan täytyykin olla hyvin sensitiivinen, jotta osallisuutta edistämään aiotut teot eivät ala kääntyä itseään vastaan.

Haasteita syntyy jos esimerkiksi:

  • Osallistaminen on näennäistä: työntekijöitä osallistetaan työpajoihin ja keskusteluihin, mutta asiat on jo päätetty toisaalla valmiiksi.
  • Viestit ovat ristiriitaisia: asioista viestitään eri tavoin eri tilanteissa keskusteltaessa.
  • Viesti katkeaa: Osallistujat eivät koskaan kuule, mitä heidän osallistavissa hetkissä antamilleen syötteille on tapahtunut. Tai vielä pahemmin, niille ei oikeasti tapahdu mitään eli kukaan ei ota omistajuutta asioiden eteenpäin viemisestä.
  • Yritetään viestiä vain valmiista asioista: Osallisuutta huomioivassa viestinnässä on erityisen tärkeää keskeneräisyyden sietäminen ja siitä viestiminen. Johanna Parikka-Altensedt (2021) toteaa, että viestinnän paradigman on muututtava, sillä nykyisin on paljon viestittäviä asioita, jotka eivät koskaan tule täysin valmiiksi.
  • Osallistetaan liikaa: ihmisille tulee “osallisuusähky” ja viestit alkavat kääntyä itseään vastaan.
Osattomuuden tunne on tunne siitä, että ei voi vaikuttaa tai ei ole osa jotain asiaa. Silloin viestintä hankaloituu ja viestintäteot menevät pieleen ja osattomuuden tunne lisääntyy. Syntyy negatiivinen kierre.

Kuvio 2. Epäonnistuessaan osallisuuteen tähtäävät teot aiheuttavat osattomuutta ja viestintä hankaloituu.

Osallisuutta huomioivassa viestinnässä onkin oltava avoin, viestiä myös prosessista ja olla sopivasti, muttei liikaa läsnä. Sekä ennen kaikkea muistaa kantaa vastuu siitä, että ihmisten äänellä on todella vaikutusta tekoihin ja päätöksiin. Ihmisillä on toimijuutta ja asioiden äärellä ollaan ihmisten kanssa yhdessä, keskeneräisinä.

Viisi askelta viestinnän suunnitteluun

Näin pääset alkuun osallisuuden ulottuvuuksia huomioivassa viestinnässä:

  1. Kirjoita projektisi tai työyhteisösi tärkeimmät tehtävät ja tavoitteet aikajanalle. Esimerkiksi
    • ihmisten innostaminen mukaan
    • toimintamallin kehittely
    • konseptin testaaminen
    • protoista viestiminen
    • tuotteista kertominen.
  2. Tutustu tarkemmin osallisuuden ulottuvuuksiin eli kertovaan, osallistavaan ja osallistuvaan työotteeseen blogisarjani toisessa osassa Osallisuudella on väliä viestinnässä.
  3. Palaa piirtämällesi aikajanalle ja mieti, mikä eri kohdissa aikajanaa on viestinnällisesti tavoitteena. Valitse sen perusteella missä kohdin käytät kertovaa, missä osallistavaa ja missä osallistuvaa työotetta. Kirjaa myös konkreettisesti mitä teet. Paras lopputulos syntyy hyödyntämällä kaikkia sopivassa suhteessa, esimerkiksi:
    • Jos viestinnän tavoitteena on saada ihmiset kiinnostumaan asiasta ja sitoutumaan siihen, on osallistuva työote nappivalinta. Kirjoita mitä tekoja teette tämän edistämiseksi, esimerkiksi miten tiimipalavereissa viestittäessä toimitaan.
    • Jos viestinnällä tavoitellaan ihmisten ajatusten, mielipiteiden ja ideoiden keräämistä esimerkiksi kehitystyötä varten, kannattaa valita osallistava työote. Kirjoita mitä tekoja teette tämän edistämiseksi: esimerkiksi osallistavat työpajat, sähköiset kyselyt, sosiaalisen median keskustelu jne.
    • Jos taas halutaan viestiä asiasta, josta ihmiset ovat jo lähtökohtaisesti kiinnostuneita tai asia liittyy jo valmiiksi esimerkiksi heidän työnsä sisältöihin, kertova työote on oiva valinta. Avaa suunnitelmassa mitä käytännössä teette: esimerkiksi lehdistötiedotteet, intratiedotteet, lehtijutut jne.
  4. Laita päähäsi vastaanottajan hattu eli kuvittele henkilö, joka on viestintäsi vastaanottajana. Katso suunnitelmaasi. Mieti miltä projektin viestintä hänen näkökulmastaan sisältää, näyttää ja tuntuu. Tavoittaako hän avainviestisi? Millainen tunne osallisuudesta hänelle syntyy? Täyttyvätkö tavoitteesi?
  5. Liitä suunnitelmasi osaksi viestintäsuunnitelmaasi ja arvioi sitä säännöllisesti myös osallisuuden näkökulmasta.  Tarpeen vaatiessa on tärkeää myös pystyä muuttamaan suuntaa. Esimerkiksi turhaksi koettuja osallistavia työpajoja ei kannata jatkaa, vaikka suunnitelmassa niin lukisi. Samoin tiimipalaverien keskustelukulttuuria voi aina muuttaa, jos homma ei toimi. Osallisuuden lisääntyessä myös ihmisten ääni kuuluu paremmin. Siksi arvioinnissa on tärkeää tarkastella erityisesti sitä, miten ihmisten tuomien ajatusten on muutettava sekä tekemistä, mutta myös siitä viestimistä.

Osallisuutta huomioiva viestintä on mahdollisuus, jota ei kannata jättää käyttämättä. Tämänkin asian voi aloittaa pienistä askelista!

Lähteet

Lindström S. & Taipale T. Koneiston osa, prosessin noudattaja ja tunteella mukana. Johtamistutkimuksen ja johtamisoppaiden osallisuus 1980-luvulta 2010-luvulle. Teoksessa Kettunen P. (toim.) 2021. Työntekijän osallisuus. Mitä se on ja mitä sillä tavoitellaan. Gaudeamus.

Parikka-Altenstedt, Johanna. Kompetenssia ja kommunikaatiota. Viestintä elinkaarianalyysin osaamisalueena. Webinaaripuheenvuoro osana webinaaria Kestävän kehityksen yhteiset osaamiset ja niiden arviointi (YouTube). Arenen webinaari. Puheenvuoro on kohdassa 38:15-53:45.

Van der Beek, Piritta. 2021. Osallistaa pitäisi, mutta kaikilla on liian kiire (LinkedIn). Blogikirjoitus.

ammatillinen viestintäasiantuntijaviestintäorganisaatioviestintäosallistaaosallistuaosallisuusViestintäviestintäsuunnitelma

Ei kommentteja

    Kommentoi

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Osallisuudella on väliä viestinnässä
      Osallisuudella on väliä viestinnässä
      28.3.2023
    • Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum – Kielibuustia 3/5
      Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum –…
      1.2.2023
    • Kirjoita onnistunut asiantuntija-artikkeli!
      Kirjoita onnistunut asiantuntija-artikkeli!
      1.3.2021

    Elina Ala-Nikkola

    on osallistuvan ja luovan työotteen, ekosysteemisten työtapojen, viestinnän ja kulttuurihyvinvoinnin edistämisen kehittäjä Metropoliassa. Hän innostuu uuden äärellä olemisesta, eri alojen asiantuntijoiden kohtaamisesta ja osaamisen kehittämisestä yhdessä oppien. Hän on kulttuurituottaja (ylempi AMK), joka vapaa-ajallaan muun muassa lukee, hiihtää, kiertää museoita ja nauttii musiikista.

    Tietoa blogista

    Hiiltä ja timanttia -blogi pohtii korkeakoulun roolia nyt ja tulevaisuudessa. Se tutkii korkeakoulun merkitystä kouluttajana, alueellisena vaikuttajana, työelämän kehittäjänä ja innovaattorina, jonka toiminnan suolana ovat pedagogiset sisällöt, kokeilut- ja kehityskulut. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita alan asiantuntijoita.

    Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta

    • Riikka Wallin, päätoimittaja, julkaisemisen asiantuntija, p. 040 869 1849
    • Sonja Holappa, lehtori (kielet), p. 040 125 2690
    • Johanna Tirronen, lehtori, p. 050 5850 350

    Sähköpostiosoitteet:

    Hiiltä ja timanttia -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua. Blogissa on ollut toimituskunta 1.2.2018 alkaen.

    Haluatko julkaista Hiiltä ja timanttia -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.

    Tutustu blogin kirjoittajaohjeisiin (pdf)

    Uusimmat jutut

    • Kolme opiskelijaa makoilee säkkituoleilla. Yksi ottaa ryhmästä selfien.

      Vertaistoimintaa kehittämällä lisätään opiskelukykyä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä

      22.5.2023
    • Two people using a visual model for a discussion.

      Traffic Light Service Model: a visual counselling tool in Metropolia Student Wellbeing Services

      8.5.2023
    • Kolme ihmistä istuvat ulkona ja työskentelevät yhdessä hyödyntäen post-it-lappuja.

      Puhutaan monialaisesta toiminnasta! – Oppeja HyMy-kylästä, osa 6

      25.4.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (13)
      • ▼ toukokuu (2)
        • Vertaistoimintaa kehittämällä lisätään opiskelukykyä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä
        • Traffic Light Service Model: a visual counselling tool in Metropolia Student Wellbeing Services
      • ▼ huhtikuu (4)
        • Puhutaan monialaisesta toiminnasta! – Oppeja HyMy-kylästä, osa 6
        • Yhteisopettajuus yhteisöllisyyden rakentajana
        • Kestävä kehitys osana tulevaisuuden ammatillisen opettajan identiteettiä
        • Raju on digiajan riento: oppimisteknologiaan liittyviä uutuuksia ja muutoksia
      • ▼ maaliskuu (4)
        • Osallisuudella on väliä viestinnässä
        • Huomioi osallisuus viestinnän suunnittelussa
        • Sosiaali- ja terveysalan mielikuvaa työnantajasta rakennetaan jo opintojen aikana
        • Tekniikan miehet ja hoitoalan naiset – sukupuolisegregaatio yhteiskunnan ja korkeakoulun käytävillä
      • ▼ helmikuu (2)
        • Jaa tietoa avokätisesti: 4 vinkkiä julkaisun levittämiseen
        • Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum – Kielibuustia 3/5
      • ▼ tammikuu (1)
        • Assessing Necessary Future Soft Skills
    • ► 2022 (27)
      • ► joulukuu (2)
        • Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!
        • Julkaiseminen on asiantuntijalle oppimismahdollisuus
      • ► marraskuu (3)
        • Osallistuva työote arvojen uudistuksessa - oppeja ja onnistumisia
        • ”Kuuletko meitä, Maija?” Onnistuneen etätapaamisen askelmerkkejä
        • Pirisevä pienoiskonttori. Älypuhelin ja tablettitietokone tietotyön tiivistäjänä, osa 1.
      • ► lokakuu (3)
        • Pedagogiset linjaukset laadun perustana
        • Suunnitelmallisuus on avain suomen kielen oppimiseen - tukena kieli-HOPS, Kielibuustia 2/5
        • Podcast pähkinänkuoressa - vinkkejä opettajalle
      • ► syyskuu (4)
        • Korkeakouluopiskelijat julkaisemaan!
        • Mitä strategiasisällöt kertovat korkeakoulujen profiilista ja strategisista valinnoista?
        • Oppimista käänteisesti - Flippaus vai floppaus?
        • E-kirja on kevyt kantaa! - Kirjaston sähköiset aineistot, kestävää kehitystä tukeva valinta?
      • ► elokuu (1)
        • Lähteä vai jäädä? - kielen oppimisen tukeminen edistää opiskelijan kotoutumista, Kielibuustia 1/5
      • ► kesäkuu (3)
        • Kuulijasta osallistujaksi - läsnäolon ja vuorovaikutuksen tukeminen virtuaalitapaamisissa
        • 5 arvioitavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 3/3
        • Tulevaisuus on toiminnallinen – pelillisyys on osa vuoden 2035 työelämätaitoja
      • ► toukokuu (1)
        • ”Kierteetön ruuvi on naula” – Ongelmallinen toimintatutkimus
      • ► huhtikuu (1)
        • 5 varmistettavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 2/3
      • ► maaliskuu (3)
        • 5 kirkastettavaa näkökulmaa ennen opetuksen viemistä verkkoon, osa 1/3
        • Kehittämässä hyvinvointia kampuksella
        • Yhdessä vai yksin – ajatuksia pedagogisesta kehittämisestä
      • ► helmikuu (4)
        • Creating International Classrooms through Virtual Exchange
        • Lapset ja perheet mukaan HyMy-kylän palveluiden kehittäjiksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 5
        • Toimintakulttuurin uudistaminen haastaa ajatteluamme
        • Monikulttuurisesta kohtaamiskahvilasta on moneksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 4
      • ► tammikuu (2)
        • Kumppani, ylivääpeli, kapellimestari vai valmentaja? Kuinka toimitat onnistuneesti artikkelikokoelman
        • Ilmaisua, huumoria ja tajunnanvirtaa – Laululyriikka-aiheisia opinnäytetöitä Metropoliassa
    • ► 2021 (30)
      • ► joulukuu (5)
        • Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta kiittää vuodesta 2021!
        • Onnellisuus ja (jatkuva) oppiminen
        • Integrating through Simulation – Boss Fight in English Communication Class 💥
        • Vinkkejä onnistuneeseen yhteiskirjoittamiseen
        • Etäohjauksessa syntyy onnistumista ja oppimista – Oppeja HyMy-kylästä, osa 3
      • ► marraskuu (3)
        • Onnistunut digitaalinen opiskelupäiväkokemus
        • Kohtaamisen sietämätön keveys
        • Vapaus valita – verkkototeutuksella vahva vetovoima
      • ► lokakuu (2)
        • Opetusteknologian innovaatio ThingLink korkeakoulun työvälineenä
        • Ethnographic writing and Qualified Empathy: skills for social service professionals, working in urban areas
      • ► syyskuu (4)
        • Kurssi verkkoon – kurkistus käytännön toteutukseen
        • Monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia rakentamassa – oppeja HyMy-kylästä, osa 2
        • 7 askelta onnistuneeseen asiantuntijablogikirjoitukseen
        • What Are Good Instructors Made Of?
      • ► kesäkuu (3)
        • Poikkeusoloissa yhteiskehittämisen ja kohtaamisen tarve kasvaa – oppeja HyMy-kylästä, osa 1
        • ”Ammattimaista ja nokkelaa, olen todella vaikuttunut!” – Positiivisen pedagogiikan voima
        • Hyvä oppiminen verkossa tarvitsee erityistä huomiota
      • ► toukokuu (4)
        • Jotain lainattua ja jotain digistä — Vuorovaikutus digiloikan jälkeen
        • Verkko-oppimisen vakiintuminen uudeksi normaaliksi terveysalan ammattikorkeakoulutuksessa
        • Attracting the next generation: gamification in education
        • Mistä on hyvät ohjaajat tehty?
      • ► maaliskuu (5)
        • Kun on tunteet – Kannattelevassa ohjauksessa opiskelijan tunteet tehdään näkyväksi
        • Kansainvälinen lukukausi vahvistaa toimintaterapeutin ammatti-identiteettiä
        • Yhteisöllistä oppimista verkossa kansainvälisesti
        • Pelillisyys terveydenhoitajan työvälineeksi
        • Kirjoita onnistunut asiantuntija-artikkeli!
      • ► helmikuu (3)
        • Verkkotapahtumassakin voi kehittää hyötypelejä ketterästi
        • Navigointia kohti avointa korkeakoulua
        • Tulevaisuusajattelu opettajan työvälineenä
      • ► tammikuu (1)
        • Metropolia vaikuttaa vahvistamalla jatkuvaa oppimista
    • ► 2020 (33)
      • ► joulukuu (1)
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 3/3: Writing Clinics
      • ► marraskuu (4)
        • Oppimateriaalien avaamisen hyödyt opettajalle ja oppijoille
        • Pelaamalla kirjasto tutuksi
        • Monimuotoisia ratkaisuja bioanalyytikoiden kasvavaan työvoimatarpeeseen
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 2/3: The GATE model
      • ► lokakuu (5)
        • Mitä pedagogisen käsikirjoituksen jälkeen?
        • Rohkeaa koulutuksen digitaalista uudistamista
        • Verkossa opiskelu on opiskelijalle arkipäivää
        • Osaamisperusteinen opetussuunnitelma tarjoaa joustavuutta toteuttamiseen
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 1/3
      • ► syyskuu (4)
        • Ammattikorkeakoulut palvelevat yhteiskuntaa
        • Tulevaisuuden osaamistarpeita muotoilemassa 3/3
        • Johtamisessa tarvitaan pedagogista asennetta
        • Näin teet saavutettavan PDF-tiedoston helposti Wordilla
      • ► elokuu (2)
        • Pedagoginen suunnittelu lehtori Virtasen tapaan
        • Kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen näkyväksi hanketoiminnan avulla
      • ► kesäkuu (5)
        • Hyvää kesää toivottaa Hiiltä ja timanttia -toimituskunta!
        • Virtuaalisimulaatiopeleillä uusia ulottuvuuksia korkeakouluopetukseen
        • Pedagogiikan ja teknologian liitto vuonna 2020
        • Rikasta työtäsi yrityksen ja ammattikorkeakoulun välisellä yhteistyöllä
        • Digital Baby Steps 3/3: The Corona Leap!
      • ► toukokuu (3)
        • Digipedagogiikka – poikkeustilasta uuteen normaaliin
        • Kompleksisuus haastaa johtamisajatteluamme
        • Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena
      • ► huhtikuu (3)
        • Fasilitointi sujuu verkossakin! — 10 vinkkiä virtuaalifasilitointiin
        • Avoimuus korkeakoulun toiminnassa – trendisana vai elinehto?
        • Hyvä opettaja – omien palveluidensa muotoilija?! 2/3
      • ► maaliskuu (3)
        • Kokemuksia pakopelin käytöstä tiedonhaun ohjauksessa
        • Koronavirus oppilaitoksissa – miten opetuksen erityisjärjestelyistä selvitään?
        • Ristiinopiskelumalli kolkuttaa korkeakoulujen ovelle
      • ► helmikuu (3)
        • Hyvinvointia etsimässä
        • Asiantuntijana somessa - viesti ja vaikuta faktoilla
        • Oppimista muotoilemassa 1/3
    • ► 2019 (37)
      • ► joulukuu (2)
        • OnePage-menetelmä kriittiseen ajatteluun
        • Työelämä, opiskelijat ja opettajat kohtaavat: MINNO on kaikkien projekti
      • ► marraskuu (4)
        • Showtekniikan osaamisvajeet valokiilassa
        • Mikä ihmeen CC-lisenssi? OSA I: Perusteet
        • Työelämän timanttiset taidot - 7 vinkkiä voimavaraistumiseen
        • Näkökulmia sote-alan valintakokeiden sisältöön ja kehittämiseen
      • ► lokakuu (4)
        • Sammakoita vai suitsutuksia - palautteen merkitys oppimiselle
        • Monialaisuuden voima
        • Digital baby steps 2/3: PowerPoint with audio anyone?
        • Osallistamisesta osallisuuteen - hyviä käytäntöjä yhdessä kehittäen
      • ► syyskuu (2)
        • Koulutuksen evoluutio ja luova musiikin tekeminen
        • Narratiivinen ammatti-identiteetti
      • ► elokuu (3)
        • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 2/2
        • Uusia ideoita opinnäytetyön ohjaamiseen
        • Vetovoimaa ja pitovoimaa tekniikan koulutukseen ja ammattiin
      • ► kesäkuu (4)
        • Katsauksia Hiiltä ja timanttia -blogin vuoteen - syksyllä jatkamme!
        • Uuden työn kaleidoskooppi
        • Terveyden ja hyvinvoinnin haasteet ratkaistaan rohkeudella ja yhteistyöllä
        • Narratiivisuutta pedagogiikkaan
      • ► toukokuu (3)
        • “Roolipelaa” ammattilaista - pakopelit oppimisen välineinä ammattikorkeakoulussa
        • Luentoesiintymisestä dialogisen oppimistilanteen rakentamiseen
        • Kuusi tiedonhallinnan menetelmää tietointensiivisen työn tekijöille
      • ► huhtikuu (5)
        • Teorian ja käytännön yhdistyminen – aloittelijasta kohti asiantuntijuutta
        • YouTube - optimoi videosi, tutki sen menestystä analytiikan avulla, osa 2/2
        • Youtube - viihdekäytöstä korkeakoulun työvälineeksi, osa 1/2
        • Ristiriidan pedagogiikkaa
        • Erasmus - panostus Euroopan yhtenäisyyteen ja uusiin sukupolviin
      • ► maaliskuu (4)
        • Kehotietoisuus – oppimisen perusta
        • Fiktion voima
        • Virtuaalisimulaatiopelit hoitotyön opetuksessa
        • Asiantuntija - näin brändäät osaamisesi LinkedInissä
      • ► helmikuu (3)
        • Podcast: Vuorovaikutus verkossa ei ole sattumaa
        • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 1/2
        • Digitukea 24/5?!
      • ► tammikuu (3)
        • Näin teet hyvän PowerPoint-esityksen
        • Ohjattu pienryhmätoiminta tukee ammatillista kasvua
        • Oppimisanalytiikka oppimisen ohjaamisen työvälineenä
    • ► 2018 (34)
      • ► joulukuu (3)
        • Jatkuvan oppimisen ideaa etsimässä
        • Arvioinnin kesyt ja viheliäiset haasteet
        • Asiantuntija somessa - mistä haluaisit, että sinut tunnetaan?
      • ► marraskuu (4)
        • Tietämättömyyden oppimisesta
        • Hyötypelit opetuksen uudistajina?
        • 10-Week Sprint Sote Edition - uusi tapa oppia yrittäjyyttä
        • Mitä tapahtui kun kemian opetus vietiin verkkoon?
      • ► lokakuu (5)
        • Miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata?
        • Vallankäyttö opetuksessa ja ohjauksessa
        • Toiminnallista kielenopetusta korkeakoulussa
        • Siivet kantavat - korkeakoulusta työelämään
        • Metropolian uudistuvat kampukset luovat yhdessä tekemisen kulttuuria
      • ► syyskuu (4)
        • Digitaalinen muistikirja - konttori taskussa
        • Oletko ’auditiivinen’, ’kinesteettinen’ tai ’visuaalinen’ oppija – sitkeä myytti on suosittu, koska testaaminen ja lokerointi viehättää
        • Metropoliassa ratkotaan yhteiskunnallisia muutoksia yhdessä
        • Näin teet oman podcastin
      • ► elokuu (2)
        • Ryhmänohjaus ja pedagoginen ammattitaito - yhteisiä löytöretkiä
        • Qualified Empathy - the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
      • ► kesäkuu (5)
        • Podcast opettaa, viihdyttää ja on läsnä siellä, missä sinäkin
        • Workflow-sovellukset keventävät tietotyötä
        • Opetusta ja oppimista silloin, kun kaikki aistit eivät ole käytössä
        • Onko tunteissa mitään järkeä?!
        • 10 vinkkiä digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseen
      • ► toukokuu (4)
        • Tämä mullistaa koulutuksen - teknologia opetuksen muuttajana
        • Digital baby steps 1/3: Co-learning with students in the spirit of MVP
        • Muuten saattaa käydä niin, että… - 6 vinkkiä laadukkaaseen kurssisuunnitteluun
        • Oppilaitos ja työelämä kohtaavat sosiaalisessa mediassa - suuhygienistitutkinto Instagramissa
      • ► huhtikuu (3)
        • Opettajasta tubettaja?!
        • Opettajan muuttuva työnkuva
        • Miten korkeakoulu vastaa opetuksen murrokseen?
      • ► maaliskuu (4)
        • Dialogi opiskelijan ohjauksen menetelmänä
        • Oppimisen somematka tähtää tulevaisuuden kouluun ja työelämätaitoihin
        • Korkeakouluopettajan ammatillisuuden kehittyminen
        • Hiiltä ja timanttia - opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
    • ► 2016 (10)
      • ► joulukuu (1)
        • ”Uutishuone” pedagoginen ratkaisu yhteisölliseen oppimiseen
      • ► kesäkuu (3)
        • Viestijän matka Oppijan polulla
        • "Camel boots" opettajasta tiimiopettajaksi
        • Tiimiopettajuutta kansainvälisellä opintojaksolla
      • ► toukokuu (2)
        • Osaamisen ketteryys työelämätaitona
        • Satelliitissako tulevaisuus?
      • ► huhtikuu (1)
        • Palautteesta vauhtia osaamisloikkaan
      • ► maaliskuu (3)
        • Jos haluaa saada on pakko antaa
        • Opettajuuden muutos
        • “The feedback has given me new views on my capabilities and strengths as well as pushed me to work harder for the group”

    Avainsanat

    ammattikorkeakoulu ammattikorkeakouluopetus ammattikorkeakoulupedagogiikka asiantuntijaviestintä digipedagogiikka digitalisaatio etäopetus julkaiseminen Kansainvälisyys kehittäminen kielenoppiminen korkeakoulu korkeakouluopetus korkeakoulupedagogiikka Metropolia monialainen yhteistyö muutosjohtaminen ohjaus opettajuus opetuksen digitalisaatio opetus opinnäytetyö Oppeja HyMy-kylästä oppijalähtöinen kehittäminen oppiminen osaaminen palaute pedagogiikka pelillistäminen pelillisyys sosiaali- ja terveysala Sosiaalinen media terveysala tietotyö toimintakulttuuri työelämätaidot työelämäyhteistyö universities of applied sciences verkko-opetus verkko-opinnot verkkopedagogiikka Viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yhteistyö

    Oppiminen Metropolia.fi-sivustolla

    Tutustu Metropolian pedagogisiin linjauksiin

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste