Käsilläsi oleva teksti on kolmiosaisen sarjan viimeinen kirjoitus, jossa olen soveltanut innovatiivisen kehittämisen ja palvelumuotoilun periaatteita opetuksen ja koulutuksen kenttään. Koska palvelumuotoilulla, erittäin runsaasti tiivistettynä, tarkoitetaan minkä tahansa tuotteen, toiminnon tai prosessin käyttäjälähtöistä kehittämistä ja innovatiivista suunnittelua, koulutussektorin näkökulmasta sen voi ymmärtää laajasti kaikkien opetuksen, oppimisen ja niihin liittyvien prosessien oppijalähtöisenä kehittämisenä. Tästä samasta näkökulmasta olen, tekstisarjan aiemmissa osissa, keskittynyt korkeakouluopetuksen pedagogisten ja didaktisten ratkaisujen kehittämiseen ja siinä esiintyvien haasteiden tunnistamiseen sekä opettajien, oppijoiden ja toimintakulttuurin soveltavaan muotoiluun. Tämä teksti kuvaa tulevaisuuden muuttuvaa toimintaympäristöä ja siihen liittyvää osaamista, visioiden tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista, joka pitäisi ottaa huomioon jo tämän päivän opetuksessa. Mitä tulisi opettaa tänään niin, että osaisimme tulevaisuudessa tarvittavan?
Erityisesti koronakevään etätyön, etäkoulun ja etäkaiken aikana olen tehnyt monenlaisia huomiota tulevaisuuden osaamistarpeista, joita nostan tässä tekstissä esiin. Vaikka kevään aikana tekemäni huomiot samoin kuin innovatiiviset käytännön sovellukset ovat omiani, olen saanut innoitusta tämän tekstin kirjoittamiseen tulevaisuusvisiönääri Perttu Pölösen kirjasta Tulevaisuuden lukujärjestys (2019), Koiviston, Säynäjäkankaan ja Forsbergin Palvelumuotoilun bisneskirjasta (2019) ja monista artikkeleista, jotka käsittelevät tulevaisuuden visioituja uusia ammatteja, kuten esimerkiksi etiikan asiantuntijaa, pilvenvartijaa tai robotin persoonallisuuskehittäjää (Wallenius 2019). On ihan varma, että tulevaisuuden virtuaaliravintoloitsija, robottipoliisi tai onnellisuusoperaattori tarvitsevat uudenlaista ja erilaista osaamista, joita nyt kouluissa opetetaan (Frilander 2018).
Tiivistäisin havaintoni tulevaisuuden “yleisosaamisesta” seuraavin ytimiin, joiden lisäksi tarvitaan tietysti aihealueittain vielä aimo annos asiaosaamista, teknologia- ja viestintäosaamista, sosiaalisesta osaamisesta puhumattakaan. Lisäksi korkeakoulutuksen näkökulmasta katsoen, opettajille ja muille kasvattajille ja kouluttajille, vahvaa pedagogista ja didaktista osaamista.
1. Itseohjautuvuus ja itsensä johtamisen taito
Ihan ensimmäiseksi nostaisin itseohjautuvuuden ja itsensä johtamisen taidon tässä etäkaiken ajassa, jossa sekä työ, koulu, harrastukset että lähes kaikki muut vapaa-ajan toiminnot ovat siirtyneet verkkoon. On osoittautunut äärimmäisen tärkeäksi aikatauluttaa oma tekeminen niin, että aiemmin totutut päivärutiinit edes jotenkin säilyvät ja eri toimintojen välille tehdään selkeä siirtymä. Käytännössä kiteyttäisin tämän niin, että on tarpeellista säilyttää lounas- ja kahvitauot ja välitunnit ja että työskentelyaikana opiskellaan tai tehdään työtä, vapaa-ajalla selkeästi jotain muuta. Kun tehtävää on paljon, on äärimmäisen helppoa sujahtaa ympäripyöreään arkeen, jossa kaikki sekoittuvat tasaiseksi putkeksi. Vinkkejä etätyön johtamiseen voi etsiä esimerkiksi Kauppalehden blogista (Harju 2020).
2. Kärsivällisyys, sitkeys, periksiantamattomuus ja ongelmanratkaisukyky
Jo tämän päivän työelämässä tarkasteltavat ilmiöt ja ratkaistavat kehityshaasteet ovat monimuotoisia ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan monenlaisia resursseja: aikaa, rahaa ja osaamista. Niiden lisäksi moniulotteisten ja haastavien tehtävien onnistunut ratkaiseminen vaatiivat sitkeyttä, periksiantamattomuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Uudenlaisessa etätyöskentelyarjessa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen on rajoittunut lähinnä virtuaalisiin tapaamisiin, on yksilön ratkaistava useammin ongelmia yksin kuin aiemmin. Tämä taito on osoittautunut, ainakin meidän perheemme etätyöskentelyajan, yhdeksi keskeiseksi ytimeksi. Sitkeyden ja periksiantamattomuuden harjoituksia on tehty enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Lisäksi on ratkottu lukematon määrä erilaisiin ilmiöihin liittyviä ongelmia, kuten esimerkiksi miten onnistuneesti laukaista mahdollisimman pitkän lentoradan omaava raketti tai miten rakentaa asunnon läpi kulkeva ketjureaktio. On pikkuhiljaa opittu selviytymään ilman asiantuntijan välitöntä apua.
3. Epävarmuuden sietäminen
Epävarmuuden sietäminen ja oman vuoron odottaminen ovat tuttuja teemoja varmasti monen kasvattajan ja opettajan arjesta. Mieluusti liittäisin tämän teeman taitojen opettelun alakouluikään, joskin olen korkeakouluopettajana huomannut ilmiön vahvistumisen myös omalla sektorillani. Liekö internet kulttuurin nopea ja välitön palautejärjestelmä, joka pitää yllä ajatusta, että kaikki tarvitaan yksilöllisesti minulle ja mielellään heti. Pidän tätä teemaa tärkeänä erityisesti asiantuntijoiden kuormituksen kannalta ja kytkisin sen mieluusti edelliseen teemaan. Pitäisikö opetella ja oppia selviytymään ilman asiantuntijan välitöntä apua? Mitäpä jos malttaisi hetken ja yrittäisi itse keksiä tai löytää ratkaisun? Mitäpä jos pysähtyisi ja miettisi rauhassa yön yli? Opettelisi ja oppisi sietämään epävarmuutta ja odottamaan omaa vuoroa. Myös tämä lienee yksi tulevaisuuden työn kannalta merkittävä taito, joka tässä tehokkuuden ja digitalisaation ylivallan ajassamme meinaa hetkittäin unohtua.
4. Merkityksellisen tiedon etsiminen ja louhiminen
Merkityksellisen tiedon etsiminen, löytäminen ja louhiminen tulevat olemaan tulevaisuuden keskeisiä taitoja. Runsaasti tiedonlouhinnasta puhutaan jo nyt tiedonkäsittelyn ja tekoälyn yhteydessä. Yksilöön liitettävänä taitona sitä voisi ajatella tiedonhaku- ja medialukutaitoina, merkittävän tiedon etsimisenä ja kuratointina eli suodattamisena ja harkittuna keräilynä soveltuvaa tarkoitusta varten. Tätä taitoa pidän yhtenä merkittävimmistä ajassamme, jossa jo nyt internetin tietovaranto moninkertaistuu eksponentiaalista vauhtia. Miten löytää merkittävä, asiallinen ja oikea tieto kaiken jo olemassa olevan joukosta? Tämä on taito, jota kannattaa ehdottomasti harjoitella ja harjaannuttaa.
5. Avoin jakaminen
Avoimen jakamisen teema on yksi lempiteemoistani, joka tiiviisti liittyy myös edelliseen merkityksellisen tiedon etsimisen ja hyödyntämisen taitoon. Yhteisöjen ja organisaatioiden, miksei myös yksilönkin, kehittymisen näkökulmasta pidän avointa jakamista ja toimintakulttuuria yhtenä onnistumisen edellytyksenä. Me kaikki tiedämme, että pyörä on keksitty jo aikaa sitten, eikä sitä enää yritä kukaan uudelleen keksiä. Miksi emme ajattelisi samoin muidenkin asioiden kohdalla? Miksi emme avoimesti jakaisi sitä tietoa, joka meillä on ja ajattelisi laajemmin oppivan yhteisön näkökulmasta? Tämä ajatelmani koskee enemmän varttuneemman väen ehkä jopa vähän perinteisiä toimintamalleja, kuin nuoremman sukupolven, jonka mukana internetin avoin jakamiskulttuuri on tuonut tähän valtavan muutoksen.
Ajattelen tätä avoimen jakamisen kulttuuria niin, että tieto muuttuu koko ajan yhä enemmän universaaliksi, eikä enää niinkään kohdennu yksittäisiin asiantuntijoihin, jossa yhä vahvemmin keskiöön nousee juuri merkityksellisen tiedon etsiminen ja jakaminen koko yhteisön hyväksi.
6. Luovuus
Luovuus, innostuminen, inspiroituminen, kokeilut, innovaatiot. Listaisin nämä kaikki peräkkäin, toisiaan seuraavina. Ketterät kokeilut, muotoiluajattelu, käyttäjälähtöinen kehittäminen perustuvat kaikki jollain lailla yksilöiden luovuuteen ja sen ilmentämiseen. Luovuus voi toki ilmentyä muullakin kuin tässä ajatellulla, kehittämiseen liittyvällä, tavalla kuten esitysalaan, improvisointiin, ongelmanratkaisuun tai teorianmuodostukseen liittyvänä. (Gardner) Väistämätöntä on, että uudenlaisten ratkaisujen ja toimintamallien kehittäminen vaatii luovuutta, uteliaisuutta ja inspirointia vaikuttavien toimintatapojen löytämiseksi. Tulemme ihan varmasti tulevaisuudessakin tarvitsemaan visiönäärejä, foliohattu- ja propellipäitä, jotka katsovat avoimina tulevaisuuteen ja visiovat sen tulevia kulkuja. Luovuuden positiivista merkitystä koettuun työn imuun ja vähäisempään kuormittavuuteen on myös tutkittu (Riikola 2017, PDF).
7. Luottamus, arvostus ja ihmistaidot
Luottamus itseen ja toiseen, arvostus itseä ja toista kohtaan, arvostus omaa ja toisen osaamista kohtaan, osoittautuvat varmasti tärkeiksi tulevaisuuden taidoiksi. Oppiminen, sosiokonstruktivistisen näkemyksen mukaan, tapahtuu yhteisöissä, johon avoimen jakamisen taidot luontevasti sulautuvat, johon myös kuunteleminen ja kuuleminen liittyvät tiiviisti. Tämänkaltaista ajattelua ja asennetta kaipaisin laajasti tämän päivän työelämään, jossa luottamus ja arvostus korostuvat erityisesti. On voitava luottaa ja olla luottamuksen arvoinen, uskottava omaan ja toisen osaamiseen, silloinkin kuin ei paikan päällä fyysisesti ollakaan. On hallittava ihmistaidot, joihin luetaan esimerkiksi neuvottelutaidot, tunneäly, yhteistyökyky ja empatia (Vainio 2018). Näistä taidoista puhutaan koko ajan yhä enemmän, esimerkiksi empatia nousee esiin lähes poikkeuksetta tulevaisuuden työelämää koskevissa julkaisuissa (Mäkelä 2020).
8. Kommunikaatio ja vuorovaikutus
Yksi etäkaiken haastavista teemoista on kommunikaatio ja vuorovaikutus. Työskentely digitaalisissa ympäristöissä ei voi olla vaikuttamatta osallistujien väliseen kommunikaatioon ja vuorovaikutuksen luonteeseen. Monet tilanteet ovat verkossa väistämättä erilaisia kuin paikan päällä. Helposti etäyhteydellä jää huomaamatta kehonkieleen liittyvät pienet nyanssit, äänenpainot, tuhahdukset, turhautumiset tai väärinymmärrykset. Välttämättä ei aina päädytä tasa-arvoiseen vuorovaikutustilanteeseen, kun välissä ovat verkkokokousvälineet ja webbikamerat.
Yksi opetuspuolen suurista digipedagogisista haasteista liittyykin juuri aidon vuorovaikutuksen aikaansaamiseen ja ylläpitämiseen digitaalisissa ympäristöissä. Miten olla aidosti läsnä? Miten tavoittaa kaikki osallistujat? Miten luoda tilanteesta tasa-arvoinen ja kaikkia osallistujia innostava? Miten pitää yllä osallistujien keskittymistä ja miten saada aikaan aitoa interaktiivisuutta? Väitän, että näiden kysymysten ratkaisija on tulevaisuuden työelämätaitojen ytimessä.
9. Esiintymistaito
Yhdeksi tulevaisuuden taidoista haluan nostaa esiintymistaidon, joka on parhaimmillaan vahva erottautumiskeino. Digitaalisissa maailmassa tarvitaan edelleen puhujia, vaikuttajia, esiintyjiä, jotka fasilitoivat, innostavat ja motivoivat osallistujia omilla kertomuksillaan ja kokemuksillaan. Selkeän, vakuuttavan ja vaikuttavan puhumisen lisäksi on tärkeää osata rakentaa ja perustella sisällöllisesti mielekäs kokonaisuus. Taitona esiintyminen vaatii harjoittelua ja toistoa, kuten minkä tahansa muun taidon harjaannuttaminen.
10. Teknologiaosaaminen
Vaikka halusin tässä tekstissä pitkälti keskittyä tulevaisuuden työn metataitoihin, en voi olla nostamatta esiin tulevaisuudessa yhä enenevissä määrin tarvittavaa teknologiaosaamista. On väistämättä selvää ja välttämätöntä, että teknologiaosaamiseen keskitytään tämän päivän kouluissa ja oppilaitoksissa ja sitä opettelevat kaikki vauvasta vaariin.
Tähän tulevaisuuden osaamista kuvaavan 10-kohdan koosteeseen olisi varmasti voinut liittää lukemattoman määrän muitakin taitoja ja osaamista. Tässä hetkessä kuitenkin päädyin näihin kymmeneen, jonka yhtenä yhteenvetävänä teemana voi edelleen nähdä sopeutumiskyvyn ja kyvyn elinikäiseen oppimiseen, joka toimii hyvänä alustana kaikelle tulevaisuuden osaamiselle. Haluankin ajatella, että maailma ei koskaan ole valmis ja osaamisen tarpeet voivat elää ja vaihdella niin nyt kuin tulevaisuudessakin (Finanssialalle).
Mitä sinä olisit nostanut tälle listalle? Mitä tulevaisuuden osaamistarpeita on sinun työssäsi ja arjessasi viime aikoina noussut esiin?
Lähteet
Finanssialalle. Tulevaisuuden osaamistarpeet.
Frilander, J. 2018. Raportti: 20 suurta muutosta ja yli 200 tulevaisuuden työtä – Mikä on sinun uusi ammattisi? YLE uutiset
Gardner, H. https://howardgardner.com/
Harju, J. 2020. Kahdeksan oppia korona-ajan työstä ja johtamisesta. Kauppalehti.
Koivisto, M., Säynäjäkangas, J. & Forsberg, S. (2019). Palvelumuotoilun bisneskirja. Alma Talent.
Mäkelä, A. 2020. Voiko empatiaa mitata? Työpsykologi kehottaa kysymään yhden kysymyksen. Duunitori.
Pölönen, P. 2019. Tulevaisuuden lukujärjestys. Otava.
Vainio, L. 2018. Mitä ovat tulevaisuuden työelämätaidot?
Wallenius, S. 2019. Tulevaisuuden kuumimmat ammatit – kulttuuriletittäjä, pystyviljelijä ja ikävaikuttaja. MTV Uutiset.
