The main aim of this blog series was to share my observations and learnings with instructors interested in adopting scientifically sound, systematic and holistic research and business principles – that produce quality results – into their pedagogical toolbox.

The last text in this 3-part series of texts focuses on the benefits of one of the key components for producing the thesis in Metropolia Industrial Management (IM) Master’s Program, namely the Writing Clinics. This text explains in detail the concept of the Writing Clinics centered on one-on-one guidance and on the use of the IM Thesis template.

The first text dealt with the benefits of the overall IM Master’s degree program design. The second text covered the specific benefits of the GATE model utilized for producing the thesis.

The whole program has been built and developed over the years according to Metropolia curriculum and using action research principles (see e.g. Kananen 2013, Saunders et al. 2016) to include the most effective elements from the perspectives of all stakeholders. One such element is the Writing Clinics using the IM Thesis template as a tool. Both are explained below, Writing Clinics first. 

Why writing clinics?

The concept of Writing Clinics is very simple, but efficient. The main idea is for the students to produce text and remain productive during the entire writing process. The clinics consist of:

• Place: Computer lab (currently Zoom)
• Time: 12 days once/week in the spring term (Image 1 below)
• Instruction: Instructor briefings
• Activity: Students producing text for thesis GATE by GATE
• Reporting tool: IM Thesis template
• Instructor support: one-on-one language and thesis process guidance
• Instructor feedback

As far as we know, the concept of Writing Clinics is rather unique to the Metropolia IM Master’s program. Including Writing Clinics in the overall program design is based on recognizing the needs of students, who are typically working full-time during their Master’s studies, for a scheduled time slot in their busy calendars and also the possibility for personal guidance (on needs analysis, see Huhta 2008). 

Image 1 depicts the schedule for the first two study weeks of January. The Writing Clinics continue until the end of April in the same way, amounting to a total of 12 full days. Naturally, the students write their theses in their own time, as well. It is not obligatory to attend the clinics, but most students opt to do so. The biggest benefit of the Writing Clinics is that the students are likely to be more productive each week than if left completely to their own devices. Based on the feedback we collect from the students each year, there is a real need for the clinics and they appreciate this opportunity. 

The text submissions take place through the course workspace after each GATE and the students receive feedback on the structure, logic and language of their texts. The level of feedback is more detailed in the beginning in order to benefit the students later with the rest of the text.

All online enthusiasts will be happy to know that Zoom is performing surprisingly well for organizing the clinics and in some ways even better than classroom settings. For instance, the breakout room feature is perfect for discussing with individual students without disturbing anyone else.

In the Writing Clinics, the IM Thesis template is a central tool.

Why thesis template?

In higher education, universities typically provide a school specific thesis template for their students. Metropolia UAS is no exception. In general, the idea of the thesis template is to ensure students produce well-structured, uniform reports that follow the academic requirements and specifications of the university and degree program in question. Often, the templates specify the required layout and formatting, but not much else.

The IM Master’s program has developed the idea of the thesis template further and made it quite detailed with section-by-section instructions as to general content, structure, logic and even academic reporting English practices. 

This is done for two main reasons: 

1. The GATE model teaching on how to approach the practical business development projects the students carry out in their thesis follows a certain structure and logic described in text 2 and that very same logic should be visible in the report, as well.
2. By following the detailed and quite informative template, the students will not have to waste time on reinventing the wheel again and again, but may concentrate on producing insightful text that is relevant and purposeful in terms of the business challenge they have set out to tackle.

Accordingly, the IM Thesis template matches the teaching by the IM team and provides the students with a framework that allows plenty of room for the students’ personal and professional insights. An example of one part of the template is the quite detailed – but still suggestive only – Table of Contents, which is available here as a PDF. It is not meant to be followed slavishly, but to be applied and personalized according to each specific topic and type of project.

The benefit of using the rather detailed thesis template is that it reinforces the GATE model teaching on how to carry out a business development project in a well-structured, logical way. By using the template, the IM Master’s students learn the following logic and the importance of triangulated data collection:

1. Scoping the project for business context and objective
2. Making a project plan for research stages and data collection
3. Carrying out a Current State Analysis (CSA) to find out what the problem/s is/are
   (Data 1, often interviews with people closely involved in in the day-to-day operations regarding the challenge specified in the thesis)
4. Researching best practice to find ideas on how to tackle the problems revealed by the CSA 
5. Building an initial solution based on the specific problems identified through the CSA and the ideas revealed by the literature research on how to tackle them
   (Data 2, often workshops with team leaders involving co-creation of the initial solution for the challenge)
6. Validating the initial solution
   (Data 3, often by presenting the initial solution to decision makers in the case company and getting feedback for making any final modifications) and then presenting the final solution 
7. Presenting managerial implications through recommendations or, for instance, next steps 

For two recent IM Master’s theses following this logic, see Recommendations to Improve the Product Management Process of the Case Company by Palenius (2020) and Recommendations for Improving the Complaint Management Process of a Biotech Case Company by Teye (2020).  

It’s clear that we evaluate the students mainly on what we have taught them. Therefore the evaluation criteria (enclosed as a PDF) matches the above and includes for instance: 

• Clarity
• Logic
• Research skills
• Grounding
• Fit between the different thesis sections + 
• Practical relevance and value added = student insight

The benefits from the Writing Clinics and the thesis template, particularly for the students, if followed as intended, are thus:

• Time specifically reserved for writing = Productivity
• One-on-one immediate support = No time spent on being stuck = Efficiency
• Detailed instructions = Thesis according to requirements = Excellent thesis

Practicing what we preach

To use IM language, the ambitious objective of the integrated IM instructor team has been, from the very beginning, to provide the students with a program that uses the most suitable research and business methods and tools to ensure the very best final pedagogical outcome. For the IM team, the expected final outcome is a group of IM Master’s of Engineering graduates who have gained systematic problem solving skills for life and who have produced an IM Master’s thesis they can be proud of and which is intended to further their careers. The UAS Master’s degree meets the European EQF-7 criteria and equals science university Master’s degrees (Opetushallitus/Finnish National Agency for Education 2020).

To ensure this kind of program, all of its parts have been carefully designed to feed on each other, and therefore the GATE model teaching is complemented by one-on-one Research Clinics and implemented in practice in the Writing Clinics by utilizing the IM Thesis template to help produce the thesis. This model is highly applicable to other disciplines, as well.

I have not discussed Research Clinics in any of my blog texts as I am not personally involved in them. They are, however, an integral part of the program. This is where the students meet one-on-one with their designated thesis instructor, practically speaking as many times as they wish, to discuss the ins and outs of their thesis for content, structure, logic and business insights. According to student feedback, these meetings with the thesis instructors are the salt of the thesis process.

To finish off this blog series, I would like to leave you with the following thought from one member of the IM team, Dr James Collins, on the role of the IM team: 

Even though the students’ business projects are highly practical, our job is to underline the importance of engaging our students in evidence-based research as opposed to “shooting from the hip”.

Evidence-based research is achieved by guiding the students through the process by providing them with the structure, methods and tools they need to perform in the intended way. If this kind of degree program design described in the three texts sounds like something that could be used in your context, can you perhaps see yourself improving on it?

 

References

Finnish National Agency for Education.( 2020). Qualifications frameworks | Finnish National Agency for Education. 

Huhta, M. (2010). Language and Communication for Professional Purposes: Needs Analysis Methods in Industry and Business and their Yield to Stakeholders. Department of Industrial Engineering and Management. Helsinki University of Technology.

Kananen, J. (2013). Design research (applied action research) as thesis research: A practical guide for thesis research. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Metropolia. (2018). Master’s Degree Programme in Industrial Management – Curricula. 

Opetushallitus. (2020). Tutkintojen viitekehykset. 

Palenius, J. (2020). Master’s Thesis. Recommendations to Improve the Product Management Process of the Case Company. (Theseus) 

Saunders, M., Lewis, P. & Thornhill, A. (2016). Research methods for business students. 7th ed. Harlow: Pearson Education.

Teye, M. (2020). Master’s Thesis. Recommendations for Improving the Complaint Management Process of a Biotech Case Company. (Theseus)

Avoimen tieteen rinnalla puhutaan aiempaa enemmän avoimesta oppimisesta. Avoimella oppimisella (open education) tarkoitetaan pyrkimyksiä laajentaa oppimaan pääsyä ja osallistumista kaikille. Laajempi määritelmä avoimelle oppimiselle löytyy Tieteen termipankista. Käytännössä sillä tarkoitetaan esimerkiksi työkaluja ja prosesseja opetuksen yhteiskehittämiseen sekä opetuksen ja sen materiaalien jakamiseen. Avoimessa oppimisessa on oppijakeskeinen lähtökohta, mutta avoin toiminta voi myös helpottaa opettajan työtä ja antaa uusia työkaluja työskentelyyn, kuten avoimia oppimateriaaleja.

Yksi keskeisimmistä avoimen oppimisen osa-alueista onkin avoimet oppimateriaalit. Avoimet oppimateriaalit ovat eri muotoisia opetus- ja oppimateriaaleja, jotka on lisensoitu avoimella lisenssillä, joka antaa muille oikeuden maksuttomaan pääsyyn, käyttöön, muokkaukseen ja uudelleen jakamiseen olemattomin tai vähin rajoituksin. Löydät tarkemman määritelmän avoimille oppimateriaaleille Tieteen termipankista. Avoimet oppimateriaalit ovat siis vaikkapa luentodioja, tiettyyn aiheeseen syventyviä podcasteja, luentotallenteita, opetusvideoita tai tehtäväsettejä. Ne ovat materiaaleja, joita kuka tahansa opettaja tai tutkija on tehnyt  –  ja vapauttanut lisenssillä myös oman kurssin ulkopuolelle. 

Mutta mitä hyötyä oppimateriaalien avaamisesta voi olla opettajan näkökulmasta?

Hyöty nro 1: Oman osaamisen näkyvyys ja arvostaminen kasvaa

Erilaisten oppimateriaalien tekeminen on tiedon muotoilua pedagogisesti toimiviksi kokonaisuuksiksi. Laadukkaiden oppimateriaalien tekeminen vaatii aiheen syvällistä hallintaa. Laadukkaat ja uusimpaan tietoon pohjautuvat oppimateriaalit tarjoavat reitin uusimpaan tietoon myös niille, joille tutustuminen suoraan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI-toiminnan) tuloksiin ei ole mahdollista. Näin TKI-toiminnan vaikuttavuus yhteiskunnassa lisääntyy.

Oppimateriaalien tekeminen osoittaa tekijänsä asiantuntijuutta. Esimerkiksi Tutkimuseettisen neuvottelukunnan tutkijan CV-mallissa on nostettu opetusansiot ja avoimet oppimateriaalit selkeästi esille ja niissä suositellaan esiteltävän myös erillistä opetusportfoliota. Opetuksessa käytetyt oppimateriaalit ovat näkyvä jälki, jolla voit asiantuntijana todentaa ja laajentaa omaa osaamistasi.

Jakamalla omia avoimia oppimateriaaleja ja tuomalla niitä esille omassa tutkijaprofiilissasi edistät samalla avointen oppimateriaalien arvostusta. Avoimen oppimisen arvostamisen ja merkityksen lisääntymistä voit edistää myös osana oppimisen avoimuus -asiantuntijaryhmää, jonka työryhmistä yksi keskittyy avoimesta oppimisesta meritoitumiseen.

Hyöty nro 2: Hyvä kiertää – anna, löydä ja kehitä edelleen

Monessa kirjastossa ja kulttuurikeskuksessa on kirjapiste, joka toimii periaatteella ”ota kun tarvitset ja tuo mieluusti jotain tilalle”. Avointen oppimateriaalien taustalla voidaan nähdä samanlainen idea – omia oppimateriaaleja jaetaan muiden hyödyksi ja vastavuoroisesti löydetään jotain mitä itse voi hyödyntää joko oman osaamisen kasvattamiseen, opetuksen osana tai uusien oppimateriaalien pohjana. Digitaalisissa, avoimissa oppimateriaaleissa skaala on suurempi kuin kirjapisteessä – sekä kansallinen ja kansainvälinen kuten tieteessä muutenkin.

Jotta hyvän kiertäminen toteutuu, on tärkeää varmistaa materiaalien löydettävyys, mm. valitsemalla julkaisualusta, jossa oppimateriaalit voi kuvailla ja jossa ne tulevat esille. Suomessa oppimateriaalien avaamiseen on yhteinen julkaisualusta Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe.fi). Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen tuottama palvelu on maksuton julkaisu- ja hakualusta, josta löytää oppimateriaaleja eri koulutusasteille, tieteenaloille ja jatkuvaan oppimiseen suunnattuna.

Jakamalla oppimateriaalisi Avointen oppimateriaalien kirjastossa, saat materiaaleille pysyvän tunnisteen (URN:NBN) viittausta varten ja rajapintojen kautta ne löytyvät muiden oppimateriaalien ja tutkimuksen tavoin Finna-palvelusta.

Kirjaston tarkoituksena on tehdä avoimen oppimateriaalin löytäminen ja käyttäminen mahdollisimman helpoksi niin opettajille, oppijoille kuin muillekin itsensä kehittäjille. Palvelussa voit tarkastella materiaaleja ja ladata niitä sieltä käyttöösi. CC-lisensoituja materiaaleja voit muokata ja kehittää – ja jakaa parantelemasi materiaalit edelleen muiden käyttöön.

Hyöty nro 3: Oppimisen avaimet kaikille

Oppiminen ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan, eikä pysähdy kurssin päätyttyä. Kurssin päättyessä tieto ei myöskään ole vielä lopullisesti omaksuttua. Oppijoille tarve kertaamiseen voi tulla nopeasti tai vasta vuosien päästä. Avaamalla oppimateriaalisi, mahdollistat opiskelijoillesi kertaamisen ja uudelleen tutustumisen paikasta riippumattomasti. 

Samalla avaat mahdollisuuden oppia myös niille, jotka eivät ole osallistuneet opetukseesi – niin heille, jotka itsenäisenä oppijoina kartuttavat osaamistaan kuin heille, jotka etsivät uusia kursseja tai koulutusohjelmia. Hyvä kiertää -periaatteella sama voi kohdata sinuakin oppijana!

Hyöty nro 4: Oman osaamisen karttuminen ja uusi näkökulma työhön

Oppimateriaalin avaaminen saa sinut tarkastelemaan omaa työtäsi uudesta näkökulmasta: mitkä oppimateriaaleistani haluaisin avata, vaatiiko avoimuus niissä muutoksia, miten materiaalit olisivat selkeämpiä myös irrallaan opetuksesta, miten materiaalini on muiden helposti hyödynnettävä jne. Tämä näkökulma rikastaa myös opetustasi. Esimerkiksi kaikki opiskelijat eivät aina pääse opetukseen paikalle, joten jokaisella kurssilla osa opiskelijoista oppii osan kurssin sisällöstä suoraan oppimateriaaleista.

Omaa osaamistasi oppimateriaalien tekemisessä ja avaamisessa voit kartuttaa myös avointen oppimateriaalien kautta. Esimerkiksi Avointen oppimateriaalien kirjastossa on koottu kokoelmaan oppimateriaalien avoimeen julkaisuun perehdyttäviä oppimateriaaleja.

Näin avaat oppimateriaaleja

Miten sitten aloittaa oppimateriaalien avaaminen ja jakaminen? Prosessina oppimateriaalien avaaminen on yksinkertainen:

1. Tarkastele oppimateriaaliasi avaamisen näkökulmasta.
2. Suunnittele, millä ehdoilla haluat avata oppimateriaalin.
3. Päätä, missä julkaiset oppimateriaalin.
4. Julkaise materiaali valitsemasi alustan ohjeita noudattaen.

Avatessa kannattaa pohtia esimerkiksi onko oppimateriaalissasi muiden tekemiä osia ja sisältääkö se henkilötietoa. Tekijänoikeuksia ja yksityisyyden suojaa pitää aina kunnioittaa.  Avaamisessa huomioitaviin seikkoihin voit tutustua esimerkiksi Oppimateriaalien avaaminen -suosituksesta. 

Tutkittuasi oppimateriaaliasi, sinun tulee päättää millä ehdoilla avaat sen. Creative Commons (CC) -lisenssit kertovat kansainvälisesti selkeällä tavalla, miten oppimateriaaliasi voi käyttää. Sopivan lisenssin löydät vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:

• Haluatko että muut voivat tehdä uusia oppimateriaaleja tai muita muokkauksia oppimateriaalistasi (esim. kääntää sen)?
• Haluatko sallia oppimateriaalin käytön kaupallisesti?
• Haluatko että kaikki oppimateriaalisi pohjalta tehdyt teokset säilyvät avoimina?

Sopivan CC-lisenssin voit valita Creative Commons -lisenssivalitsimen avulla. Samoilta sivuilta saat apua lisenssin merkitsemiseen. Muuta se ei vaadi, sillä lisenssit ovat ilmaisia ja lisensointi tapahtuu sillä, että kirjoitat materiaaliin ja sen kuvailutietoihin millä lisenssillä materiaali on avattu. Muistathan, että CC-lisenssi ei poista sinulta tekijänoikeutta. Päin vastoin, lisensointi suojaa oikeuksiasi! Voit tutustua CC-lisensseihin esimerkiksi Hiiltä ja timantteja-blogissa aiemmin julkaistussa merkinnässä. 

Viimeisenä vaiheena on julkaisualustan valitseminen. Valitse alusta, millä oppimateriaalisi ovat tallessa ja löydettävissä.

Julkaisuprosessi riippuu alustasta, mutta esimerkiksi Avointen oppimateriaalien kirjastossa julkaisu tapahtuu:

1. kirjautumalla Haka- tai Suomi.fi-tunnistautumisella
2. lataamalla oppimateriaalin tiedostot (tai linkin siihen) palveluun
3. ja vastaamalla ohjattuihin kysymyksiin, jotta oppimateriaali saa riittävät kuvailutiedot.

Toivottavasti tämä kirjoitus herätti avaamisen intoa sinussakin! Vertaistukea ja intoa toimintaan saat omasta korkeakoulustasi, liittymällä oppimisen avoimuus -asiantuntijaryhmään tai hakeutumalla sosiaalisessa mediassa avoimista oppimateriaaleista keskusteleviin ketjuihin ja ryhmiin. Tukea oppimateriaalien julkaisuun Avointen oppimateriaalien kirjastossa saat lähettämällä viestiä .

Kirjoittajat

Anna Lindfors (FM) on avoimen oppimisen kentällä toimiva projektipäällikkö CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksesta. Anna toimii yhtenä Oppimisen avoimuus -asiantuntijaryhmän puheenjohtajista ja vetää Avointen oppimateriaalien kirjaston kehitystä. Aiemmin Anna on toiminut mm. tietokirjallisuuden parissa kustannustoimittajana.

Susanna Näreaho (FT) on useissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opettanut ympäristöalan tutkija, joka toimii tällä hetkellä Metropoliassa vastuullisen TKI-toiminnan tehtävissä. Vastuullinen TKI-toiminta tarkoittaa tutkimusyhteisössä yleisesti hyväksyttyjen vastuullisten (esim. eettisyyteen ja avoimuuteen liittyvien) toimintatapojen soveltamista ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa.

Lähteet

Tieteen termipankki. Luettu 13.10.2020

Tutkijan ansioluettelomalli. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan suositus 2020. Luettu 13.10.2020

Avoin tiede: asiantuntijaryhmät. Luettu 13.10.2020

Avointen oppimateriaalien kirjasto. Luettu 13.10.2020 

Suositus oppimateriaalien avoimesta julkaisemisesta (PDF). Suositus on osa Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjausta. Luettu 13.10.2020

Creative Commons -lisenssivalitsin. Luettu 13.10.2020

Elina Ala-Nikkola: Mikä ihmeen CC-lisenssi? Osa I, perusteet. Metropolian blogit, Hiiltä ja timantteja 25.11.2019. Luettu 5.11.2020

Kirjaston palvelujen taidokas hyödyntäminen on osa laadukasta ammattikorkeakouluopiskelua. Kirjaston tehokas hyödyntäminen ja tiedonhankinta ovat tärkeitä oppimaan oppimisen taitoja, jotka on hyvä hallita jo opintojen alussa. Tässä kirjoituksessa kerron kirjastoon tutustumisesta Seppo-pelin avulla.

Opintojen alun infoähky

Opintojen alussa opiskelija kohtaa paljon uutta. Niin paljon, ettei kaikkea voi mitenkään omaksua. Erityisen pulmallisia ovat mielestäni perinteiseen luento-opetusmalliin toteutetut infotilaisuudet, joissa vuoron perään kerrotaan Metropolian eri toimintoihin liittyviä asioita. Suurin osa kerrotuista asioista unohtuu saman tien, kun muisti on jo kuormittunut uusien opiskelukavereiden nimistä ja siitä, miten kampuksella löytyy oikea tila. Uudenlaiseen tilanteeseen ja uusiin ihmisiin tutustuminen vie paljon energiaa.

Toiminnallisuus avuksi

Tiedämme, että sanallinen tieto sisäistetään parhaiten, kun se on oikea-aikaista ja tulee tarpeeseen. Vielä parempi, jos sen voi saman tien sitoa konkreettiseen toimintaan. Järvilehdon (2014) mukaan kuullusta tiedosta muistetaan vain noin 5 %, kun taas tekemällä opitusta 75 %. Tehokasta oppimista ei myöskään tapahdu ilman kiinnostusta ja innostusta. 

Kirjastossa opintojen alun infoähkyä on pyritty ratkaisemaan kehittämällä kirjastoon tutustumista toiminnallisempaan suuntaan. Ensin puhutut infot korvattiin kirjastosuunnistuksilla, joissa ratkaistiin erilaisia tehtäviä kirjastossa paikan päällä välineinä pääsääntöisesti paperi ja kynä. Teknologian kehittymisen ansiosta voimme toteuttaa kirjastoon tutustumisen digitaalisesti ja mobiilisti Seppo-pelin avulla.

Sepon avulla pelattavassa pelissä opiskelija oppii kirjaston käyttöä vähitellen, kun peli etenee. Ymmärrys syntyy, kun asialle tai käsitteelle saa vastineen toiminnan ja kokemuksen kautta. Siten opittavat asiat jäävät paremmin muistiin. Pelaaminen on samaan aikaan leikkimielistä ja tavoitteellista, mikä edesauttaa oppimista.

Ihminen pelaa ja leikkii luonnostaan

Pelaaminen ja leikkiminen on ihmiselle lajityypillistä toimintaa. Lähes kaikki vauvasta vaariin pelaavat. Yleisessä keskustelussa pelaaminen usein viittaa digitaaliseen pelaamiseen, mutta pelaamista on hyvin monenlaista: korttipelit, pallopelit, rahapelit, sanaristikot jne. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan digitaalinen pelaaminen on nelinkertaistunut 25 vuoden aikana. Pelaajabarometrin 2018 mukaan 97,8 % suomalaisista ilmoittaa pelaavansa ainakin satunnaisesti. Vuoden 2020 pelaajabarometrissä vastaava luku on peräti 98,2 %, ja digitaalisia pelejä pelaavien määrä on 78,7 %.

Pelaaminen on useimpien mielestä mielekästä. Vaikka pelaaminen on pääsääntöisesti vapaa-ajan puuhaa, pelejä ja pelillisyyttä voidaan hyödyntää myös muilla elämän osa-alueilla. Pelaajabarometrin 2020 mukaan oppimispelejä on pelannut 19 % väestöstä. Pelissä vaikean tai tylsän asian oppiminen voi olla helppoa ja hauskaa. Pakkopullasta voi muodostua mielekäs kokemus.

Kirjaston tiloihin ja perustoimintoihin tutustuminen pelin avulla tekee tilaisuudesta hauskan ja leikkisän. Pelin avulla haluamme myös kertoa, että kirjasto ei ole vakava ja hiljainen paikka, vaan myös rento ja leikkimielinen. Ensivaikutelmalla on väliä, mukavaan paikkaan palataan helpommin.

Seppo-pelialusta

Seppo on kotimainen digitaalinen pelialusta, jossa voi luoda karttapohjaisia pelejä, joita pelataan mobiililaitteilla. Seppo toimii selainpohjaisesti, eli mitään erillistä sovellusta ei tarvitse ladata. Pelilautana voi olla pelialueen GPS-kartta tai peliin tuotu kuva. Seppoa hyödynnetään monessa peruskoulussa suunnistamiseen, esimerkiksi oman poikani koulussa sitä käytettiin kevään etäopetusjakson aikana liikuntatunneilla.

Sepossa on monenlaisia tehtävätyyppejä, joista voi valita kuhunkin tehtävään parhaiten sopivan. Luovassa tehtävässä vastaus voi olla tekstiä yhdistettynä kuvaan, videoon tai audioon. Muut tehtävävaihtoehdot ovat perinteisempiä: monivalinta, valintaruutu, puuttuva sana ja yhdistä parit. Lisäksi on mahdollista luoda salamatehtäviä, lisätä aikapainetta ja lukita tehtävä avautumaan koodilla. Tehtäviin voi lisätä tekstin lisäksi tai sijaan ääntä, kuvaa ja/tai videota.

Sepossa voi käyttää hyödyksi myös pelitasoja. Tasojen avulla voi määrittää tehtävien suorittamisen järjestystä tai lisätä vaikeusastetta, kun edetään tasolta toiselle.

Seppoa pelataan paikan päällä ja etänä

Seppoa on käytetty kirjastoperehdytyksessä Metropolian kirjastossa ensimmäisen kerran jo vuonna 2017 Myyrmäen kampuksella. Sepon käyttö on laajentunut vähitellen, ja tänä syksynä kirjastoon on tutustuttu Seppo-pelin avulla lähes kaikilla kampuksilla. Myös Myllypurossa on vihdoin päästy seppoilemaan, kun uusi kirjasto on saatu käyttöön.

Kirjaston Seppo-peliä pelataan kirjaston pohjapiirrokseen sijoitettujen tehtävien avulla. Peliä pelataan pienryhmissä. Peli kestää ryhmästä riippuen puolisen tuntia, aikaa sessiolle varataan yleensä vähintään 45 minuuttia. Pelin tavoite on, että opiskelijat tutustuvat kirjaston tiloihin ja oppivat siitä, mitä kirjastossa voi tehdä ja miten. Olemme tehneet pelistä sekä kirjastossa pelattavan että etänä pelattavan version.

Kirjastossa pelattavaa peliä kutsutaan meillä “Lähisepoksi”. Siinä opiskelijat kisaavat kirjastotietäjän tittelistä. Pelin ajatus on yksinkertainen: jokaisesta oikeasta vastauksesta saa pisteitä, ja pelin voittaa se ryhmä, jolla niitä on pelin lopussa eniten. Kirjaston pelissä ryhmien keskinäinen kilpailu on ainakin toistaiseksi ollut toissijaista, riittää kun ryhmät pelaavat pelin läpi. Peli pelataan anonyymisti itse keksityn ryhmätunnuksen avulla. Pieni palkkio onnistuneen pelisuorituksen jälkeen on pohdinnassa.

Kartalle sijoitetut tehtävät suoritetaan menemällä kartan osoittamaan paikkaan kirjastossa. Osa tehtävistä avautuu vain koodilla, joka löytyy kirjastosta juuri siitä paikasta, jonne tehtävä on kartalla sijoitettu. Näin varmistetaan, että ryhmät liikkuvat kirjastossa. Pelikartalla voi edetä haluamassaan tahdissa ja järjestyksessä.

Kirjastoon tutustumisen tehtävät ovat konkreettisia kirjaston palveluihin liittyviä tehtäviä. Pelissä tutustutaan kirjaston fyysisiin tiloihin, aktivoidaan kirjastokortti opiskelijoille tarkoitetussa Tuudo-mobiilisovelluksessa, etsitään kirjoja MetCat Finnasta ja hyllystä sekä opitaan, miten kirjoja varataan. 

Poikkeukselliset ajat vaativat uudenlaista ajattelua. Siksi kirjastossa ryhminä pelattavan pelin rinnalle on muokattu etänä pelattava peli. “Etäseppo” tarjoaa vaihtoehdon paikan päällä pelattavalle Sepolle. 

Etänä pelattavassa versiossa pelaaminen ei vaadi kirjastoon tulemista. Peli on suunniteltu pelattavaksi yksin. Koska pelaajat eivät ole kirjastossa, peliin on lisätty kuvia ja tehtäviin on lisätty tietoa kirjastosta. Myös etäsepossa tehtävistä saa pisteitä, mutta siinä pelaajia ei aseteta järjestykseen. 

Etäseppoa on tarjottu lähinnä vaihtoehdoksi niille ryhmille tai yksilöille, jotka eivät ole päässeet kirjastoon seppoilemaan. Peliä ei ole vielä pelattu kovin paljon. Tarkoitus on lisätä se avoimesti kirjaston verkkosivuille, jolloin kuka tahansa voi tutustua sen avulla kirjaston toimintaan.

Sepon käyttö laajenee

Kirjaston Seppoja on pelannut jo monta sataa uutta opiskelijaa, ja se on yleisesti ottaen otettu vastaan positiivisesti. Pelaaminen on koettu innostavaksi ja kivaksi tavaksi tutustua kirjastoon. Meillä on tarkoitus kehittää lisää Seppo-pelejä. Tällä hetkellä Sepon avulla on jo tehty pakopelihenkinen peli opinnäytetyövaiheen tiedonhakuun sekä aineistonhallinnan pakopeli.

Kirjastoon tutustuminen pelaamalla luo kirjastosta mielikuvaa tekemisen paikkana. Rikomme mielellämme mielikuvan kirjastosta vain kirjavarastona jo heti ensimmäisellä tutustumiskäynnillä. 

Seppo-pelin avulla se onnistuu!

Kirjoittaja

Päivi Ylitalo-Kallio on informaatikko ja tiimivastaava Myllypuron ja Arabian kampusten kirjastoissa. Päivi on opiskellut mm. pelitutkimusta Tampereen yliopistossa ja käyttäjäkeskeistä suunnittelua Laureassa. Päivillä on myös ammatillisen opettajan pedagoginen koulutus. Pelaaminen, pelillistäminen ja pelien hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä kiinnostavat Päiviä sekä ilmiöinä että välineinä.

Lähteet

Järvilehto, L. 2014. Hauskan oppimisen vallankumous. Helsinki, PS-kustannus.

Kinnunen, J., Lilja, P. & Mäyrä, F. 2019. Pelaajabarometri 2018: monimuotoistuva mobiilipelaminen. Tampere, Tampereen yliopisto. (PDF)

Kinnunen, J., Taskinen, K. & Mäyrä, F. 2020. Pelaajabarometri 2020: pelaamist koronan aikana. Tampere, Tampereen yliopisto. (PDF)

Suomen virallinen tilasto (SVT): Vapaa-ajan osallistuminen [verkkojulkaisu].

Digipelaaminen 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.9.2020].

Tutustu aiheeseen lisää

Seppo.io

Gee, J. 2005. Learning by Design: Good Video Games as Learning Machines. E-Learning and Digital Media, 2005, Vol. 2, no. 1.

Laukia, J., Isacsson, A., Mäki, K., Teräs, M. 2015. Katu-uskottava ammatillinen koulutus: Uusia ratkaisuja oppimiseen. [Helsinki]: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. (PDF)