Hyppää pääsisaltöön
Hiiltä ja timanttia

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Hiiltä ja timanttia
Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
2

Kompleksisuus haastaa johtamisajatteluamme

Helena Kuusisto-Ek · 26.5.2020
Karttakuva, jossa monimuktaiset yhteydet eri paikkojen välillä.
Kuva: Pixabay

Johtamisen paradigmat muuttuvat hitaasti. Viime vuosina on kuitenkin yhä enemmän ryhdytty puhumaan johtamisen kompleksisuudesta, kaaoksesta ja ongelmien pirullisuudesta. Taustalla on ajattelutavan muutos, jossa asioiden päätöksentekoon ei enää yksin riitä lineaarinen, suora syy-seuraussuhde ajattelu. Tällä hetkellä ajankohtainen koronakriisi on esimerkki tilanteesta, jossa ratkaistaviin asioihin vaikuttaa moni asia samaan aikaan ja tavalla, joiden yhteisvaikutusta on vaikea arvioida. Toimintaympäristön muutos pakottaa löytämään uusia johtamisen ajattelutapoja ja työkaluja, joilla voidaan ratkaista moniulotteisia haasteita entistä paremmin. 

Johtamiskäsityksistä kirjoittaneiden Pauli Juutin ja Mikko Luoman (2009) sekä Ralph D. Staceyn (2003) mukaan johtamisessa hyviä, mutta harvoin kyseenalaistettuja käsityksiä tällä hetkellä ovat:

  • Kokonaisuus voidaan jakaa osiin ja toimintaa optimoida osakokonaisuuksien avulla
  • Johtaminen on syy-seuraussuhteiden avulla johtamista
  • Johtaminen pyrkii kontrolliin ja järjestyksen aikaansaamiseen ja säilyttämiseen
  • Organisaatio ja sen ympäristö ovat kaksi eri maailmaa

Kompleksinen johtamisajattelu haastaa edellä mainittuja teesejä. Sana kompleksinen tulee latinankielisestä termistä plexus, mikä tarkoittaa yhteen kietoutunutta. Ajattelun tausta tulee luonnontieteestä, jossa erilaisten systeemien kehittyminen on luonnollista. Samaa ajattelua sovelletaan nyt organisaatiokontekstiin, joissa systeemit kytkeytyvät yhteen erityisesti vuorovaikutuksen kautta.

Kompleksisen johtajuusajattelun lähtökohtia ovat mm.

  • emergenssi, joka tarkoittaa asioiden toteutumista ilman selkeää syytä
  • epälineaarisuus, jossa asioiden kehityssuuntaa on vaikea arvioida etukäteen
  • keskinäisriippuvuus, jossa asiat ja ilmiöt ovat systeemisesti riippuvaisia keskenään
  • itseohjautuvuus, jossa organisaatiot systeemeinä korjaavat itse itseään
  • monimuotoisuuden hyödyntäminen sopeutumisessa uuteen

Kompleksisuudessa on tärkeää erottaa toisistaan erilaiset ongelmat. Kesyt ongelmat voidaan ratkaista selkeillä ohjeilla. Monimutkaiset ongelmat vaativat ongelmien mallintamista, joiden avulla ne voidaan ratkaista vaihe vaiheelta. Pirulliset ongelmat ovat vaihtoehtoisia ratkaisuja sisältäviä ongelmia, joihin tarvitaan uusia työkaluja ja ratkaisumalleja. Jälkimmäiset ovat usein asioita, joissa keskeistä on yksityiskohtien sijasta pyrkiä katsomaan kokonaisuuksia, asioiden kytkentöjä toisiinsa ja niiden kautta systeemiä johon halutaan vaikuttaa (Raisio & Vartiainen toim. 2020)

Oman kokemukseni mukaan johtamisen arjessa nousee esiin paljon kysymyksiä, joihin on vaikeaa löytää yksiselitteisiä ratkaisuja. Mitkä tulevaisuuden ratkaisut omassa organisaatiossamme olisivat parhaita strategisia valintoja? Mitkä asiat vaikuttavat yrityksemme tuloksellisuuteen eniten? Mistä johtuu henkilöstön uupumus ja kyynisyys? Miksi muutokset tuntuvat aina pysähtyvän samaan kohtaan? Tämän tyyppisiin päätöstilanteisiin tarvitaan uusia ajattelun viitekehyksiä ja johtamisen työkaluja. Kompleksisuusajattelu ja siihen liittyvä systeemiajattelu voivat olla avaimia tähän.

Johtamisen uudet työkalut

Useimmat johtamiskoulutuksissa käytettävät ajatusmallit ja teoriat pohjautuvat rationaaliseen ajatteluun ja niille on oma sijansa edelleenkin. SWOT-analyysi, PESTEC-kuvaus ja strategiakartta ovat useimmille tuttuja työkaluja. Jatkuvasti ja yllätyksellisesti muuttuva toimintaympäristö haastaa kuitenkin kehittämään uusia johtamisen työkaluja, joissa pystytään hahmottamaan asioita ja ilmiöitä uudella tavalla.

Kompleksisuuskartta, jonka avulla kuvataan organisaation toiminnan tilaa, voi auttaa vahvistamaan menestystä aikaansaavia kehityskulkuja ja eliminoimaan kielteisiä kehityskulkuja. Tärkeintä on visuaalisesti kuvata organisaation todellista toimintaa ja pyrkiä ymmärtämään eri kehityskulkuja. Open innovation on osallistava kehittämismenetelmä, jonka avulla voidaan hyödyntää monimuotoisuutta ja parviälyn voimaa. 

Systeeminen coaching ja systeeminen organisaatiokonstellaatio avaavat systeeminen dynamiikkaa tavalla, jossa pyritään hahmottamaan sekä toiminnan dynamiikkaa että ongelmien juurisyitä (root causes). Menetelmät auttavat ratkaisemaan johtamisen haasteita kestävällä tavalla, kun päästään käsiksi asioiden taustoihin ja toistuviin toimintamalleihin (repeating patterns). Complexity Reduction auttaa organisaatioita hahmottamaan sitä, miten asioita voidaan tehdä yksinkertaisemmin ja samalla kustannustehokkaammin. Kompleksiseen johtamiseen liittyviä työkaluja on vielä toistaiseksi vähän, mutta uusia toivottavasti syntyy lisää (Wade 2004, Raisio & Vartiainen toim. 2020)

Piirros: henkilö katsoo eri suuntiin.

Kuva: Pixabay

Uutta osaamista systeemiseen ja kompleksiseen johtamiseen

Tulevaisuuden johtamisosaaminen edellyttää kompleksisuuden ja systeemisyyden periaatteiden tuntemista. Se edellyttää myös asioiden moninäkökulmaisuuden hyväksymistä: aina ei ole mahdollista löytää yhtä ja selkeää vastausta päätöksentekotilanteisiin. Viimeksi mainittu haastaa myös itse johtamistyön. Kuuntelukyky, rakentava dialogi ja halu etsiä uusia näkökulmia ovat osa hyvää johtajuutta. 

Metropoliassa toteutettu rehtoreille suunnattu, Opetushallituksen rahoittama Uudistuva johtajuus – systeeminen ymmärrys ja ratkaisukeskeinen työskentelyote on ollut yksi esimerkki koulutuksesta, jossa on pyritty avaamaan kompleksisuuden ja systeemisen ajattelun hyötyä oppilaitoskontekstissa. Erilaisia johtamisen haasteita on tarkasteltu uusilla ajattelun malleilla ja usein lopputuloksena on ollut paitsi kiinnostus myös hämmennys. Voiko asioita tarkastella myös tällä tavalla? Koulutuksen vaikuttavuusnäkökulmasta lopputulos on hyödyllinen – onhan hämmennys useimmiten edellytys uusien ajatusten syntymiselle.

Mikko Luoma, Heidi Ahokallio-Leppälä ja Pirkko Vartiainen (2020) ovat tutkineet, miten suomalaisissa korkeakouluissa opetetaan kompleksisuusajattelua. Tutkimuksen kohteena oli hallintotieteen neljä yliopiston maisteriohjelmaa, kauppatieteen kymmenen yliopiston maisteriohjelmaa ja 16 ammattikorkeakoulun tekniikan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Tuloksenaan he totesivat, että kompleksisuusteema on esillä vain muutamassa maisteriohjelmassa ja opetusta kannattaisi lisätä tutkinto-ohjelmiin laajemminkin. Tulevaisuuden esimiehet voisivat jo opintojensa aikana oppia ajattelemaan uusien viitekehysten pohjalta, jolloin kompleksinen ajattelu ei tarkoittaisi pääasiassa vanhasta poisoppimista. Pedagogisesti tämä tarkoittaa myös tarvetta erilaisille oppimismetodeille. Teeman mukaisesti kompleksisuutta ei voi opettaa suoraviivaisesti ja yksi teema kerrallaan.

Metropolian Liiketalouden osaamisalueella maisteritason opetussuunnitelmiin on otettu mukaan systeemisen johtamisen ja transformaation teemoja. Tällä halutaan varmistaa tulevaisuuden johtamiskompetensseja, joita opiskelijat voivat hyödyntää omassa työssään. Opintojaksoihin pyritään kytkemään työskentelytapoja, jotka tukevat kompleksisten näkökulmien oppimista. Myös täydennyskoulutuksiin tätä ajattelua otetaan mukaan lisänä perinteiseen johtamisajatteluun. Mielestäni tässä on erinomainen mahdollisuus uudistaa johtamisajattelua suuntaan, jolle on selvästi kysyntää tulevaisuudessa. Ensimmäisten toteutusten palautteet ovat olleet rohkaisevia: osallistujat tunnistavat helposti organisaation kompleksisuuden ja systeemisyyden ja myös tarpeen ajatella asioita uusin tavoin.

Kirjoittaja

Helena Kuusisto-Ek toimii johtamisen yliopettajana Metropolia Ammattikorkeakoulun Liiketalouden osaamisalueella. Hänen erityisosaamisensa liittyy systeemiseen johtamiseen ja systeemidynamiikan ymmärtämiseen organisaatioissa.

Lähteet

  • Juuti P.& Luoma M., Strateginen johtaminen. Miten vastata kompleksisen ja postmodernin ajan haasteisiin? Otava 2009
  • Kenttä P., Kompleksista organisaatiomuutosta on johdettava yhdessä. Blogikirjoitus 2019. Filosofian Akatemia.
  • Stacey R.D., Strategic Management and Organizational Dynamics. The Challenge of Complexity. Harlow. Prentice Hall 2003
  • Vartiainen P. et al., Johtajana kaaoksen reunalla. Kuinka selvitä pirullisista ongelmista. Gaudeamus 2013
  • Vartiainen, P.& Raisio, H. (toim.), Johtaminen kompleksisessa maailmassa. Viisautta pirullisten ongelmien kohtaamiseen. Gaudeamus 2020
  • Wade, H. Systemic working: the constellations approach. Industrial and Commercial Training 2004
johtaminenkompleksinen johtaminenkompleksisuuskorkeakouluopetuspirulliset ongelmatsysteeminen ajattelusysteeminen muutosuudet työkalut

2 Kommenttia

  • Tiina says: 25.5.2021 at 16:35

    Kiitos tästä varsin tieteellisestä lähestymistavasta johtajuuteen liittyen. Täytyy tämä linkittää ystävälleni. Koronakriisin keskellä hänestä tuli henkilöstöjohtaja mihin hän ei ollut varautunut. Hän on kovasti yrittänyt omaksua uutta roolia ja lukea eri lähteistä johtajuuteen liittyen. Löysin itse tietoa johtamiskoulutuksesta yhdeltä sivulta. Mitä mieltä olette tällaisista mahdollisuuksista henkilöstöjohtamisen parissa työskenteleville? https://educo.fi/ratkaisumme/paranna-johtamista-ja-esimiestyoskentelya/

    Reply
  • Kati M says: 1.7.2021 at 20:53

    Kiitos tästä Helena, oiva apu opinnoissani tämä teksti!

    Reply

Kommentoi

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

  • Toimintakulttuurin uudistaminen haastaa ajatteluamme
    Toimintakulttuurin uudistaminen haastaa ajatteluamme
    10.2.2022
  • Johtamisessa tarvitaan pedagogista asennetta
    Johtamisessa tarvitaan pedagogista asennetta
    10.9.2020
  • Hyvää kesää toivottaa Hiiltä ja timanttia -toimituskunta!
    Hyvää kesää toivottaa Hiiltä ja timanttia -toimituskunta!
    15.6.2020

vierailija

Tietoa blogista

Hiiltä ja timanttia -blogi pohtii korkeakoulun roolia nyt ja tulevaisuudessa. Se tutkii korkeakoulun merkitystä kouluttajana, alueellisena vaikuttajana, työelämän kehittäjänä ja innovaattorina, jonka toiminnan suolana ovat pedagogiset sisällöt, kokeilut- ja kehityskulut. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita alan asiantuntijoita.

Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta

  • Riikka Wallin, päätoimittaja, julkaisemisen asiantuntija, p. 040 869 1849
  • Sonja Holappa, lehtori (kielet), p. 040 125 2690
  • Johanna Tirronen, lehtori, p. 050 5850 350

Sähköpostiosoitteet:

Hiiltä ja timanttia -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua. Blogissa on ollut toimituskunta 1.2.2018 alkaen.



Haluatko julkaista Hiiltä ja timanttia -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.

Tutustu blogin kirjoittajaohjeisiin (pdf)

Uusimmat jutut

  • Huomioi osallisuus viestinnän suunnittelussa

    23.3.2023
  • Sosiaali- ja terveysalan mielikuvaa työnantajasta rakennetaan jo opintojen aikana

    22.3.2023
  • Tekniikan miehet ja hoitoalan naiset – sukupuolisegregaatio yhteiskunnan ja korkeakoulun käytävillä

    9.3.2023

Arkisto

  • ▼ 2023 (6)
    • ▼ maaliskuu (3)
      • Huomioi osallisuus viestinnän suunnittelussa
      • Sosiaali- ja terveysalan mielikuvaa työnantajasta rakennetaan jo opintojen aikana
      • Tekniikan miehet ja hoitoalan naiset – sukupuolisegregaatio yhteiskunnan ja korkeakoulun käytävillä
    • ▼ helmikuu (2)
      • Jaa tietoa avokätisesti: 4 vinkkiä julkaisun levittämiseen
      • Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum – Kielibuustia 3/5
    • ▼ tammikuu (1)
      • Assessing Necessary Future Soft Skills
  • ► 2022 (27)
    • ► joulukuu (2)
      • Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!
      • Julkaiseminen on asiantuntijalle oppimismahdollisuus
    • ► marraskuu (3)
      • Osallistuva työote arvojen uudistuksessa - oppeja ja onnistumisia
      • ”Kuuletko meitä, Maija?” Onnistuneen etätapaamisen askelmerkkejä
      • Pirisevä pienoiskonttori. Älypuhelin ja tablettitietokone tietotyön tiivistäjänä, osa 1.
    • ► lokakuu (3)
      • Pedagogiset linjaukset laadun perustana
      • Suunnitelmallisuus on avain suomen kielen oppimiseen - tukena kieli-HOPS, Kielibuustia 2/5
      • Podcast pähkinänkuoressa - vinkkejä opettajalle
    • ► syyskuu (4)
      • Korkeakouluopiskelijat julkaisemaan!
      • Mitä strategiasisällöt kertovat korkeakoulujen profiilista ja strategisista valinnoista?
      • Oppimista käänteisesti - Flippaus vai floppaus?
      • E-kirja on kevyt kantaa! - Kirjaston sähköiset aineistot, kestävää kehitystä tukeva valinta?
    • ► elokuu (1)
      • Lähteä vai jäädä? - kielen oppimisen tukeminen edistää opiskelijan kotoutumista, Kielibuustia 1/5
    • ► kesäkuu (3)
      • Kuulijasta osallistujaksi - läsnäolon ja vuorovaikutuksen tukeminen virtuaalitapaamisissa
      • 5 arvioitavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 3/3
      • Tulevaisuus on toiminnallinen – pelillisyys on osa vuoden 2035 työelämätaitoja
    • ► toukokuu (1)
      • ”Kierteetön ruuvi on naula” – Ongelmallinen toimintatutkimus
    • ► huhtikuu (1)
      • 5 varmistettavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 2/3
    • ► maaliskuu (3)
      • 5 kirkastettavaa näkökulmaa ennen opetuksen viemistä verkkoon, osa 1/3
      • Kehittämässä hyvinvointia kampuksella
      • Yhdessä vai yksin – ajatuksia pedagogisesta kehittämisestä
    • ► helmikuu (4)
      • Creating International Classrooms through Virtual Exchange
      • Lapset ja perheet mukaan HyMy-kylän palveluiden kehittäjiksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 5
      • Toimintakulttuurin uudistaminen haastaa ajatteluamme
      • Monikulttuurisesta kohtaamiskahvilasta on moneksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 4
    • ► tammikuu (2)
      • Kumppani, ylivääpeli, kapellimestari vai valmentaja? Kuinka toimitat onnistuneesti artikkelikokoelman
      • Ilmaisua, huumoria ja tajunnanvirtaa – Laululyriikka-aiheisia opinnäytetöitä Metropoliassa
  • ► 2021 (30)
    • ► joulukuu (5)
      • Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta kiittää vuodesta 2021!
      • Onnellisuus ja (jatkuva) oppiminen
      • Integrating through Simulation – Boss Fight in English Communication Class 💥
      • Vinkkejä onnistuneeseen yhteiskirjoittamiseen
      • Etäohjauksessa syntyy onnistumista ja oppimista – Oppeja HyMy-kylästä, osa 3
    • ► marraskuu (3)
      • Onnistunut digitaalinen opiskelupäiväkokemus
      • Kohtaamisen sietämätön keveys
      • Vapaus valita – verkkototeutuksella vahva vetovoima
    • ► lokakuu (2)
      • Opetusteknologian innovaatio ThingLink korkeakoulun työvälineenä
      • Ethnographic writing and Qualified Empathy: skills for social service professionals, working in urban areas
    • ► syyskuu (4)
      • Kurssi verkkoon – kurkistus käytännön toteutukseen
      • Monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia rakentamassa – oppeja HyMy-kylästä, osa 2
      • 7 askelta onnistuneeseen asiantuntijablogikirjoitukseen
      • What Are Good Instructors Made Of?
    • ► kesäkuu (3)
      • Poikkeusoloissa yhteiskehittämisen ja kohtaamisen tarve kasvaa – oppeja HyMy-kylästä, osa 1
      • ”Ammattimaista ja nokkelaa, olen todella vaikuttunut!” – Positiivisen pedagogiikan voima
      • Hyvä oppiminen verkossa tarvitsee erityistä huomiota
    • ► toukokuu (4)
      • Jotain lainattua ja jotain digistä — Vuorovaikutus digiloikan jälkeen
      • Verkko-oppimisen vakiintuminen uudeksi normaaliksi terveysalan ammattikorkeakoulutuksessa
      • Attracting the next generation: gamification in education
      • Mistä on hyvät ohjaajat tehty?
    • ► maaliskuu (5)
      • Kun on tunteet – Kannattelevassa ohjauksessa opiskelijan tunteet tehdään näkyväksi
      • Kansainvälinen lukukausi vahvistaa toimintaterapeutin ammatti-identiteettiä
      • Yhteisöllistä oppimista verkossa kansainvälisesti
      • Pelillisyys terveydenhoitajan työvälineeksi
      • Kirjoita onnistunut asiantuntija-artikkeli!
    • ► helmikuu (3)
      • Verkkotapahtumassakin voi kehittää hyötypelejä ketterästi
      • Navigointia kohti avointa korkeakoulua
      • Tulevaisuusajattelu opettajan työvälineenä
    • ► tammikuu (1)
      • Metropolia vaikuttaa vahvistamalla jatkuvaa oppimista
  • ▼ 2020 (33)
    • ▼ joulukuu (1)
      • Benefits of Systematic Degree Program Design 3/3: Writing Clinics
    • ▼ marraskuu (4)
      • Oppimateriaalien avaamisen hyödyt opettajalle ja oppijoille
      • Pelaamalla kirjasto tutuksi
      • Monimuotoisia ratkaisuja bioanalyytikoiden kasvavaan työvoimatarpeeseen
      • Benefits of Systematic Degree Program Design 2/3: The GATE model
    • ▼ lokakuu (5)
      • Mitä pedagogisen käsikirjoituksen jälkeen?
      • Rohkeaa koulutuksen digitaalista uudistamista
      • Verkossa opiskelu on opiskelijalle arkipäivää
      • Osaamisperusteinen opetussuunnitelma tarjoaa joustavuutta toteuttamiseen
      • Benefits of Systematic Degree Program Design 1/3
    • ▼ syyskuu (4)
      • Ammattikorkeakoulut palvelevat yhteiskuntaa
      • Tulevaisuuden osaamistarpeita muotoilemassa 3/3
      • Johtamisessa tarvitaan pedagogista asennetta
      • Näin teet saavutettavan PDF-tiedoston helposti Wordilla
    • ▼ elokuu (2)
      • Pedagoginen suunnittelu lehtori Virtasen tapaan
      • Kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen näkyväksi hanketoiminnan avulla
    • ▼ kesäkuu (5)
      • Hyvää kesää toivottaa Hiiltä ja timanttia -toimituskunta!
      • Virtuaalisimulaatiopeleillä uusia ulottuvuuksia korkeakouluopetukseen
      • Pedagogiikan ja teknologian liitto vuonna 2020
      • Rikasta työtäsi yrityksen ja ammattikorkeakoulun välisellä yhteistyöllä
      • Digital Baby Steps 3/3: The Corona Leap!
    • ▼ toukokuu (3)
      • Digipedagogiikka – poikkeustilasta uuteen normaaliin
      • Kompleksisuus haastaa johtamisajatteluamme
      • Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena
    • ▼ huhtikuu (3)
      • Fasilitointi sujuu verkossakin! — 10 vinkkiä virtuaalifasilitointiin
      • Avoimuus korkeakoulun toiminnassa – trendisana vai elinehto?
      • Hyvä opettaja – omien palveluidensa muotoilija?! 2/3
    • ▼ maaliskuu (3)
      • Kokemuksia pakopelin käytöstä tiedonhaun ohjauksessa
      • Koronavirus oppilaitoksissa – miten opetuksen erityisjärjestelyistä selvitään?
      • Ristiinopiskelumalli kolkuttaa korkeakoulujen ovelle
    • ▼ helmikuu (3)
      • Hyvinvointia etsimässä
      • Asiantuntijana somessa - viesti ja vaikuta faktoilla
      • Oppimista muotoilemassa 1/3
  • ► 2019 (37)
    • ► joulukuu (2)
      • OnePage-menetelmä kriittiseen ajatteluun
      • Työelämä, opiskelijat ja opettajat kohtaavat: MINNO on kaikkien projekti
    • ► marraskuu (4)
      • Showtekniikan osaamisvajeet valokiilassa
      • Mikä ihmeen CC-lisenssi? OSA I: Perusteet
      • Työelämän timanttiset taidot - 7 vinkkiä voimavaraistumiseen
      • Näkökulmia sote-alan valintakokeiden sisältöön ja kehittämiseen
    • ► lokakuu (4)
      • Sammakoita vai suitsutuksia - palautteen merkitys oppimiselle
      • Monialaisuuden voima
      • Digital baby steps 2/3: PowerPoint with audio anyone?
      • Osallistamisesta osallisuuteen - hyviä käytäntöjä yhdessä kehittäen
    • ► syyskuu (2)
      • Koulutuksen evoluutio ja luova musiikin tekeminen
      • Narratiivinen ammatti-identiteetti
    • ► elokuu (3)
      • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 2/2
      • Uusia ideoita opinnäytetyön ohjaamiseen
      • Vetovoimaa ja pitovoimaa tekniikan koulutukseen ja ammattiin
    • ► kesäkuu (4)
      • Katsauksia Hiiltä ja timanttia -blogin vuoteen - syksyllä jatkamme!
      • Uuden työn kaleidoskooppi
      • Terveyden ja hyvinvoinnin haasteet ratkaistaan rohkeudella ja yhteistyöllä
      • Narratiivisuutta pedagogiikkaan
    • ► toukokuu (3)
      • “Roolipelaa” ammattilaista - pakopelit oppimisen välineinä ammattikorkeakoulussa
      • Luentoesiintymisestä dialogisen oppimistilanteen rakentamiseen
      • Kuusi tiedonhallinnan menetelmää tietointensiivisen työn tekijöille
    • ► huhtikuu (5)
      • Teorian ja käytännön yhdistyminen – aloittelijasta kohti asiantuntijuutta
      • YouTube - optimoi videosi, tutki sen menestystä analytiikan avulla, osa 2/2
      • Youtube - viihdekäytöstä korkeakoulun työvälineeksi, osa 1/2
      • Ristiriidan pedagogiikkaa
      • Erasmus - panostus Euroopan yhtenäisyyteen ja uusiin sukupolviin
    • ► maaliskuu (4)
      • Kehotietoisuus – oppimisen perusta
      • Fiktion voima
      • Virtuaalisimulaatiopelit hoitotyön opetuksessa
      • Asiantuntija - näin brändäät osaamisesi LinkedInissä
    • ► helmikuu (3)
      • Podcast: Vuorovaikutus verkossa ei ole sattumaa
      • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 1/2
      • Digitukea 24/5?!
    • ► tammikuu (3)
      • Näin teet hyvän PowerPoint-esityksen
      • Ohjattu pienryhmätoiminta tukee ammatillista kasvua
      • Oppimisanalytiikka oppimisen ohjaamisen työvälineenä
  • ► 2018 (34)
    • ► joulukuu (3)
      • Jatkuvan oppimisen ideaa etsimässä
      • Arvioinnin kesyt ja viheliäiset haasteet
      • Asiantuntija somessa - mistä haluaisit, että sinut tunnetaan?
    • ► marraskuu (4)
      • Tietämättömyyden oppimisesta
      • Hyötypelit opetuksen uudistajina?
      • 10-Week Sprint Sote Edition - uusi tapa oppia yrittäjyyttä
      • Mitä tapahtui kun kemian opetus vietiin verkkoon?
    • ► lokakuu (5)
      • Miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata?
      • Vallankäyttö opetuksessa ja ohjauksessa
      • Toiminnallista kielenopetusta korkeakoulussa
      • Siivet kantavat - korkeakoulusta työelämään
      • Metropolian uudistuvat kampukset luovat yhdessä tekemisen kulttuuria
    • ► syyskuu (4)
      • Digitaalinen muistikirja - konttori taskussa
      • Oletko ’auditiivinen’, ’kinesteettinen’ tai ’visuaalinen’ oppija – sitkeä myytti on suosittu, koska testaaminen ja lokerointi viehättää
      • Metropoliassa ratkotaan yhteiskunnallisia muutoksia yhdessä
      • Näin teet oman podcastin
    • ► elokuu (2)
      • Ryhmänohjaus ja pedagoginen ammattitaito - yhteisiä löytöretkiä
      • Qualified Empathy - the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
    • ► kesäkuu (5)
      • Podcast opettaa, viihdyttää ja on läsnä siellä, missä sinäkin
      • Workflow-sovellukset keventävät tietotyötä
      • Opetusta ja oppimista silloin, kun kaikki aistit eivät ole käytössä
      • Onko tunteissa mitään järkeä?!
      • 10 vinkkiä digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseen
    • ► toukokuu (4)
      • Tämä mullistaa koulutuksen - teknologia opetuksen muuttajana
      • Digital baby steps 1/3: Co-learning with students in the spirit of MVP
      • Muuten saattaa käydä niin, että… - 6 vinkkiä laadukkaaseen kurssisuunnitteluun
      • Oppilaitos ja työelämä kohtaavat sosiaalisessa mediassa - suuhygienistitutkinto Instagramissa
    • ► huhtikuu (3)
      • Opettajasta tubettaja?!
      • Opettajan muuttuva työnkuva
      • Miten korkeakoulu vastaa opetuksen murrokseen?
    • ► maaliskuu (4)
      • Dialogi opiskelijan ohjauksen menetelmänä
      • Oppimisen somematka tähtää tulevaisuuden kouluun ja työelämätaitoihin
      • Korkeakouluopettajan ammatillisuuden kehittyminen
      • Hiiltä ja timanttia - opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
  • ► 2016 (10)
    • ► joulukuu (1)
      • ”Uutishuone” pedagoginen ratkaisu yhteisölliseen oppimiseen
    • ► kesäkuu (3)
      • Viestijän matka Oppijan polulla
      • "Camel boots" opettajasta tiimiopettajaksi
      • Tiimiopettajuutta kansainvälisellä opintojaksolla
    • ► toukokuu (2)
      • Osaamisen ketteryys työelämätaitona
      • Satelliitissako tulevaisuus?
    • ► huhtikuu (1)
      • Palautteesta vauhtia osaamisloikkaan
    • ► maaliskuu (3)
      • Jos haluaa saada on pakko antaa
      • Opettajuuden muutos
      • “The feedback has given me new views on my capabilities and strengths as well as pushed me to work harder for the group”

Avainsanat

ammattikorkeakoulu ammattikorkeakouluopetus ammattikorkeakoulupedagogiikka asiantuntijaviestintä digipedagogiikka digitalisaatio etäopetus julkaiseminen Kansainvälisyys kehittäminen kielenoppiminen korkeakoulu korkeakouluopetus korkeakoulupedagogiikka Metropolia monialainen yhteistyö muutosjohtaminen ohjaus opettajuus opetuksen digitalisaatio opetus opinnäytetyö Oppeja HyMy-kylästä oppijalähtöinen kehittäminen oppiminen osaaminen palaute pedagogical solution pedagogiikka pelillistäminen pelillisyys sosiaali- ja terveysala Sosiaalinen media terveysala toimintakulttuuri työelämätaidot työelämäyhteistyö universities of applied sciences verkko-opetus verkko-opinnot verkkopedagogiikka Viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yhteistyö

Oppiminen Metropolia.fi-sivustolla

Tutustu Metropolian pedagogisiin linjauksiin

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste