Opiskelijan onnistuminen saa opettajan sydämen sykkimään! Opettajan kannalta mikään ei ole niin hienoa kuin opiskelija, joka on oppinut tunnistamaan vahvuuksiaan eikä anna heikkouksien estää yrittämistä. Mutta miten edesauttaa sitä, että jokainen saa kokea onnistumisia? Keinoja on monia, mutta tärkein niistä on asettaa niiden edesauttaminen tietoiseksi tavoitteeksi. Alla muutama sananen taustaksi.
Yksi Metropolian (2021) keskeinen tavoite on laadukas opetus ja oppiminen, jonka saavuttamiseksi monen asian pitää osua kohdalleen. Puhutaan muun muassa opettajan yleisestä kyvykkyydestä, digiajan teknologioiden hallinnasta ja niiden oppimista edistävästä hyödyntämisestä, oppimista tukevan ja osallistavan vuorovaikutuksen luomisesta, oppimisen reflektoinnista kuin myös palautteen antamisesta puolin ja toisin jatkuvan kehityksen varmistamiseksi. Näistä asioista on Metropoliassa innostavasti ja kattavasti kirjoittanut Mari Virtanen ja esimerkiksi kannattelevasta ohjauksesta Eveliina Korpela (2021).
Tämä teksti keskittyy laadukkaan opetuksen ja oppimisen yhteen tärkeään osa-alueeseen: onnistumisen kokemusten tuottamiseen kaikille opiskelijoille johtotähtenä positiivinen pedagogiikka.
Positiivinen pedagogiikka
Positiivinen pedagogiikka voidaan määritellä monin tavoin, mutta lyhyesti ilmaistuna positiivinen pedagogiikka keskittyy hyvään ja kannustavuuteen ja siksi se saa meissä olevan potentiaalin esiin. Suomessa yksi positiivisen pedagogiikan puolestapuhujia on Kaisa Vuorinen, itsekin opettaja. Kun ihmisen potentiaali realisoituu, siitä syntyy positiivisia ketjureaktioita niin yksilössä itsessään kuin ihmisten välilläkin (Kaisa Vuorinen 2021).
Positiivinen pedagogiikka on sukua positiiviselle psykologialle, joka keskittyy niin yksilön kuin yhteisöjen hyvinvointiin, vahvuuksiin ja voimavaroihin ja näiden edistämiseen. Tavoitteena ei ole vain selvitä, vaan kukoistaa. Monet psykologit ja yritysvalmentajat ympäri maailman vannovat positiivisen psykologian nimeen, sillä tutkimukset osoittavat, että yksilöt ja yhteisöt kukoistavat positiivisessa ja kannustavassa ilmapiirissä (katso Seligman 2011, Saarinen 2021, Fischer 2012, Leppänen ja Rauhala 2012, Martela 2014).
Kuka opettajasi sai sinut onnistumaan?
Meillä kaikilla on luultavasti – ja toivottavasti – muisto opettajasta, joka sai meistä parhaamme esiin. Joku opettajamme, oli se sitten millä kouluasteella tahansa, näki meissä jotain kehumisen arvoista, antoi kannustavaa palautetta, ohjasi oikealle polulle ja sai meidät uskomaan itseemme. Muistatko kuka hän oli?
Omalla kohdallani tuo opettaja oli ehkä yllättäenkin ala-asteen voimistelumaikka, joka tunnisti liikunnallisuuteni ja sai minut innostumaan telinevoimistelusta. Onnistumiset voimistelun parissa tuottivat hyvää oloa ja saivat uskomaan itseeni myös muilla oppimisen osa-alueilla. Olin nuorena ujo, mutta voimistelun kautta sain rohkeutta esiintymiseen ja esimerkiksi kouluesitelmien pitämiseen. Tämä kasvatti luottamusta omiin taitoihin ja teki kaikesta myöhemmästä oppimisesta mielekästä ja tavoittelemisen arvoista. Tämän kaiken ymmärsin vasta paljon myöhemmin, kun vuosien päästä pohdin omaa opettajuuttani ja sen kehittämistä opiskelijoiden potentiaalin esiin saamiseksi.
12 hyväksi havaittua tapaa tuottaa onnistumisia
Kulunut koronavuosi on saanut minut ja monet muut opettajat ja valmentajat miettimään, miten omia opetusmetodeja voisi entisestään parantaa laadukkaan oppimiskokemuksen takaamiseksi. Alla olevaan listaan olen kerännyt käytännössä hyväksi havaitsemiani täsmätoimia tuottaa opiskelijoille onnistumisen kokemuksia ja sitä kautta luoda edellytyksiä uusille onnistumisille ja lopulta mielekkäälle oppimiselle. Moni kohta on varmasti tuttua luettavaa, mutta joukkoon saattaa mahtua myös muutama uusi, kokeilemisen arvoinen ajatus, joita voi helposti soveltaa mihin tahansa opetusalaan. Yksityiskohtaisia esimerkkejä liittyen omaan työhöni löytyy listan alta.
- Asetan itselleni tietoiseksi tavoitteeksi luoda opiskelijoille onnistumisen kokemuksia.
- Kurssin alussa, muistan kehua edellisen kurssin opiskelijoita ja heidän saavutuksiaan ja että uskon vastaavaan myös kyseisen kurssin opiskelijoiden kohdalla.
- Autan opiskelijoita tunnistamaan erityisesti omia vahvuuksiaan.
- Etsin ja tunnistan kurssin aikana opiskelijoiden vahvuuksia ja myös heissä olevaa potentiaalia.
- Varmistan, että opiskelijat ymmärtävät, mitä muita taitoja kurssilla arvostetaan substanssiosaamisen lisäksi.
- Kiitän ja kehun yksittäistä opiskelijaa, ryhmää tai jopa koko luokkaa aina, kun siihen on tilaisuus.
- Tuon esiin keinoja onnistua paremmin.
- Kannustan kokeilemaan uusia tapoja oppia tai suorittaa oppimistehtäviä.
- Analysoin opiskelijoiden kanssa yhdessä optimisuorituksia.
- Esitän parannusehdotukset hienotunteisesti, usein kysymysmuodossa: Olisiko hyvä laittaa tähän…? Miltä kuulostaisi, jos tekisit tähän vielä…? Kannattaisiko tätä miettiä vielä? Miten saisit esitettyä tämän mahdollisimman selkeästi?
- Luon uskoa tulevaan ja seuraaviin mahdollisuuksiin onnistua.
- Kiitän opiskelijoita heidän panoksestaan tuntien lopuksi ja koko opintojakson lopuksi ja kerron, mitä itse opin heiltä.
Alla muutama konkreettinen esimerkki työssäni ammatillisen englannin ja viestinnän opettajana.
Autan opiskelijoita tunnistamaan erityisesti omia vahvuuksiaan
Olen heti kurssin aluksi antanut itseopiskelutehtäväksi äänittää lyhyt YouTube-video, jossa pyydän opiskelijoita kertomaan itsestään vastaamalla muutamaan kysymykseen. Yksi kysymyksistä on ollut: Mitkä ovat vahvuuksiasi? Voit huoletta ja mielellään kehua itseäsi niin paljon kuin haluat. Kerro myös, missä haluaisit olla parempi kuin nyt.
Näin olen saanut jokaisesta opiskelijasta hyvää perustietoa ennen kuin olen edes tavannut heitä. Jatkan myös ensimmäisellä tunnilla syvällisemmin tästä aiheesta ja kannustan jokaista huomioimaan aktiivisesti omaa osaamistaan ja sen kehittymistä opintojakson aikana ja myös sen jälkeen opintojen aikana.
Varmistan, että opiskelijat ymmärtävät, mitä muita taitoja kurssilla pidetään hyvinä varsinaisen substanssin lisäksi
Kielten ollessa kyseessä, opiskelijoilla on usein se väärä käsitys, että vain kieliopin täydellisesti hallitseva voi saada tehtävistä korkeita pisteitä ja kurssiarvosanaksi korkeimman arvosanan 5. Varmistan kurssin alussa, että kaikki ymmärtävät, että ammatillinen kielitaito on paljon muutakin kuin kielioppia ja sanastoa, sillä siihen liittyy paljon erilaisia viestinnällisiä elementtejä. Näitä ovat esimerkiksi hyvät vuorovaikutustaidot, toimiminen tilanteen vaatimalla muodollisuuden tasolla ja tilanteelle tyypillisellä tavalla, kohteliaisuus tai vaikkapa rohkeus ja nokkeluus tietyissä tehtävissä. Tärkeää on ymmärtää, että osoittamalla näitä muita taitoja heikommat osa-alueet jäävät helposti niiden peittoon ja näin syntyy huikeita onnistumisia.
Niillä opintojaksoillani, joilla yhtenä aiheena on työpalaverit ja kokoustaminen, onnistumisia tulee kaikille opiskelijoille, vaikka niihin liittyvä arvosteltava kokoustehtävä on sellainen, jonka opiskelijat vetävät ohjeistuksen mukaan täysin itsenäisesti opettajan ainoastaan seuratessa hiljaa sivusta. Onnistuminen johtuu pitkälti siitä, että korostan ohjeissa itse tehtävään keskittymistä, ei siihen, miltä heidän englannin kieli kuulostaa.
Erään tällaisen kokouksen jälkeen kehuin jälleen kerran koko ryhmää ja toin esiin kaikkia niitä taitoja, joita he olivat esittäneet. Kerroin heille, että olin todella vaikuttunut siitä, miten todelliselta kokous oli tuntunut. Kaikki iloitsivat onnistumisesta, mutta kaikkein iloisin oli varmasti se opiskelija, jolle kerroin, että kielivirheet eivät haitanneet mitenkään hänen suoriutumistaan, vaan hän toimi erittäin ammattimaisesti, otti tehtävän ja roolinsa tosissaan, haki todellisia ratkaisuja, esitti loistavia kehitysideoita, kysyi muiden mielipiteitä ja kuunteli tarkkaan. Positiivinen palaute sai opiskelijan hehkumaan. Parasta hänen kannaltaan oli varmasti se, että hän sai nähdä aivan konkreettisesti, ettei puutteellinen kielitaito häirinnyt hänen suoritustaan. Varsinkin, kun hän oli ollut vakuuttunut siitä, ettei tulisi onnistumaan tehtävässä ja siksi maanneensa ennen kokousta sohvallaan omien sanojensa mukaan täysin lamaantuneena!
Kannustan kokeilemaan uusia tapoja oppia tai suorittaa kurssitehtäviä
Useilla kursseillani opiskelijat pitävät valitsemastaan ammatillisesta ja tärkeäksi kokemastaan aiheesta esitelmän tai esimerkiksi jonkin projektin loppuesityksen. Esitelmän pitäminen englanniksi on suurimmalle osalle opiskelijoista todellinen koetinkivi ja siksi olemme yhdessä analysoineet tunnilla netistä löytyviä innostavia ja esitysteknisesti loistavia esitelmiä ja puheita (katso esim. Hyppönen 2011). Olen kannustanut heitä poimimaan tai soveltamaan näistä “superesityksistä” sellaisia elementtejä, jotka sopivat heidän tavalleen kommunikoida. Kaikkein parhaimmat esitelmät ovat syntyneet, kun olen pyytänyt opiskelijoita vielä sisällyttämään esitelmään jonkin nokkelan elementin ja kannustanut käyttämään aikaa ja vaivaa sen keksimiseen.
Kevään 2021 Business English -opintojaksolla näimme todella hienoja liiketalouden opiskelijoiden esityksiä ja onnistumisia. Parhaimman onnistumiskokemuksen sai ehkä eräs kielitaidoltaan välttävä ensimmäisen vuoden opiskelija, joka sai lähes täydet pisteet esitelmästään Good atmosphere at work, jossa hän puhui hyvään työilmapiiriin vaikuttavista asioista. Perinteisen bullet point-esitelmän sijaan ja pelkkien faktojen luettelemisen sijaan, hän oli erittäin nokkelasti rakentanut esitysdiat niin, että niillä seikkaili hyvin yksinkertainen tikku-ukko, jonka suupielet liikkuivat diojen vaihtuessa kasvavassa määrin joko ylös tai alaspäin sen mukaan kun hän toi esiin, mitkä asiat vaikuttivat työilmapiiriin myönteisesti tai kielteisesti. Tuo kikka toimi täydellisesti, asian pointti tuli kaikille selväksi, esitys oli ammattimainen ja viihdyttävä ja sai siksi täyden huomiomme ja varauksettoman suosiomme. Olen edelleen vaikuttunut hänen esityksestään ja muistan sen varmasti lopun elämää!
Parasta esityksessä oli, että opiskelija ei antanut välttävän kielitaitonsa tulla tehtävässä onnistumisen tielle, vaan lähti rohkeasti pelaamaan vahvuuksillaan ja onnistui niissä täydellisesti. Oli helppoa ja erittäin palkitsevaa itsellekin kehua opiskelijaa vuolaasti, joka sai tästä kokemuksesta palautekeskustelun perusteella aivan uutta virtaa ja uskoa itseensä.
“Voit olla ylpeä panoksestasi!”
Kun keskitytään hyvään, kannustetaan ja ohjataan opiskelija hänelle sopivalle polulle, tapahtuu hyviä asioita. On kuitenkin melko epärealistista ajatella, että kaikki voisivat onnistua koko ajan, mutta kaikessa ei tarvitsekaan onnistua. Riittää, kun onnistuu hyvin joissain tehtävissä, joka taas on omiaan luomaan positiivista kierrettä ja onnistumisia myöhemmin.
Uskon, että kaikki opettajat kehuvat ja kannustavat opiskelijoitaan, mutta kirjoitukseni pointti on piilevän potentiaalin huomaamisessa ja sen houkuttelemisessa esiin systemaattisesti ja johdonmukaisesti. Erityisen tärkeää on suhteuttaa ennakko-odotukset lopputulokseen ja huomata pienikin edistysaskel ääneen kommentoiden. Kun teemme niin, opetusarki kirkastuu ja alkaa kukoistaa tähän tapaan:
- Saamme keskittyä hyvään ja nähdä sen lisääntyvän.
- Saamme olla todistamassa, kun opiskelijat onnistuvat ja heidän todellinen potentiaalinsa tulee esille.
- Saamme huomata positiivisen muutoksen opiskelijoissa.
- Saamme itse onnistua ja olla osana positiivisia ketjureaktioita.
Ja tärkeimpänä kaikesta, saamme nähdä, miten suurta iloa tuntee opiskelija, joka näennäisistä ennakkoasetelmista huolimatta onnistuu!
Lähteet
Kaisavuorinen.com. 2021. Positiivinen pedagogiikka – kaisavuorinen.com.
Fischer, M. 2012. Linkages between employee and customer perceptions in business-to-business services – Towards positively deviant performances. Organisaatioiden ja työpsykologian väitös Aalto-yliopistossa.
Hyppönen, M 2011. Fighting viruses, defending the net. (ted.com)
Korpela, E. 2021. Kun on tunteet – Kannattelevassa ohjauksessa opiskelijan tunteet tehdään näkyväksi – Hiiltä ja timanttia
Leppänen, M. ja Rauhala, I. 2012. Johda ihmistä – Psykologiaa johtajille. Talentum Media. Liettua.
Martela, F. 2014 Onnellisuuksien psykologia. Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.) Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: Ps-kustannus.
Metropolia. 2021. Oppiminen. Oppiminen | Metropolia
Saarinen, E. 2021. Filosofia ja systeemiajattelu 2021 luentosarja Aalto-Yliopisto. YouTube.
Seligman, M. 2011. Flourish: A visionary new understanding of happiness and well-being. New York: Free press.
Virtanen, M. Metropolia blogit. Hiiltä ja timanttia.
Ei kommentteja