Elinikäinen, joustava, ajasta ja paikasta riippumaton oppiminen ja opettaminen ovat tulleet korkeakouluihin jäädäkseen. Sen lisäksi uudenlainen mediakäyttäytyminen ja älylaitteiden runsas käyttö on johtanut korkeakoulut kehittämään uudenlaisia menetelmiä oppisisältöjen tuottamiseen ja jakamiseen. Videosisältöjen merkitys osana opiskelua on ollut jatkuvassa kasvussa ja niiden tuottaminen myös Metropolia Ammattikorkeakoulussa on vuosien varrella merkittävästi lisääntynyt.

Mitä hyötyä YouTuben käytöstä on korkeakoulussa

Maailmanlaajuisesti Youtubea käyttää 1,3 miljardia ihmistä, päivittäin käyttäjiä on yli 30 miljoonaa. Joka päivä katsotaan noin 5 miljardia videota ja joka minuutti videoita ladataan palveluun noin 300 tunnin verran. Youtuben rooli sisällön jakamisen kanavana on kiistaton. Sitä voi käyttää median jakelukanavana myös korkeakoulussa moniin tarkoituksiin, monilla eri tavoilla. Kanavia voi olla käytössä erilaisilla ryhmillä kuten viestinnän asiantuntijat, tutkintojen tiimit ja yksittäiset opettajat, asiantuntijatyöryhmät ja opiskelijaryhmät. Yleisimmin Youtubea hyödynnetään ohjeiden, how to-videoiden ja opetusvideoiden jakamiseen, ajankohtaisten asioiden tiedottamiseen ja viestinnän tarkoituksiin.Videot voidaan jakaa julkisesti kaikille Youtuben käyttäjille tai piilotettuina esimerkiksi valitulle opiskelijaryhmälle. Käytännössä Youtube-kanavien käytöstä on havaittavissa seuraavia asioita organisaation, opettajan ja opiskelijan näkökulmista:

ORGANISAATIO

• Youtube-kanavien käyttö lisää opetuksen, palveluiden ja tuotteiden näkyvyyttä,
• videoiden avoin jakaminen lisää organisaation tunnettavuutta ja vaikuttavuutta, esimerkiksi opiskelijarekrytoinnin näkökulmasta.
• videotuotanto ja videoiden jakaminen lisäävät ja vahvistavat opettajien ja muun henkilökunnan digitaalista osaamista.
• Youtube toimii jakelukanavana, jossa on rajattomasti tallennustilaa ja joka on yhteensopiva kaikkien päätelaitteiden kanssa.

OPETTAJAT JA MUUT ASIANTUNTIJAT

• videoiden hyödyntäminen osana opetusta tukee opettajalähtöisen pedagogiikan muuttamista opiskelijalähtöisempään suuntaan
• Youtubeen ladatut videot mahdollistavat soittolistojen luomisen eri aiheisiin liittyen, jolloin opiskelijan/ katsojan mielenkiintoa voidaan kohdentaa laajemmin käsiteltävään ilmiöön
• Videoiden hyödyntäminen esimerkiksi ohjeistuksessa säästää opettajan aikaa, kun useita henkilöitä koskeva ohjeistus voidaan jakaa videona

OPISKELIJA

• videokanavat ovat monelle opiskelijalle ominainen tapa kuluttaa mediaa ja käyttöönotto on helppoa ja opiskelijalle mieluisaa
• videot mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun, esimerkiksi koulumatkojen aikana ja antavat opiskelijan päättää itselleen sopivan ajan opiskella
• mahdollistaa opintojen jatkumisen myös sairastumisen ja poissaolojen aikana
• mahdollistaa rajattoman mahdollisuuden kerrata ja toistaa asioita oman tarpeen ja oppimistyylin mukaan

 

Miten oman kanavan saa alkuun

Youtuben käyttöönotto on teknisesti “perushelppoa”, jos tietotekniset taidot ovat kohtalaisella tasolla. Kanavan saa liitettyä Googlen tiliin ja sen voi ottaa käyttöön myös useimpien organisaatioiden pilvipalvelutunnuksilla. Videon tuottamiseen, editoimiseen ja jakamiseen liittyvät omat perusteensa, josta on aiemmin julkaistu Mari Virtasen blogiteksti “Opettasta tubettaja?!” Videotuotannossa kannattaa panostaa katselukertojen sijasta katseluaikaan ja yleisön pysyvyyteen, jota voi seurata Youtuben tuottamien raporttien avulla.

 

Top 10 Youtube-vinkit

1. Mieti jokaiselle videollesi tavoite ja selkeä pääviesti. Miksi julkaiset ja kenelle?

2. Käsikirjoita videon tiivistelmä ja opettele sanomasi.

3. Testaa rohkeasti erilaisten videoiden ja mediaelementtien yhdistelemistä, esimerkiksi ääni, teksti, kuva, liikkuva kuva, green screen-videot, animaatiot. Yhdistele valitsemasi elementit mielekkääksi kokonaisuudeksi.

4. Huomio erityisesti videon kesto! Lehtori Virtasen tilastojen mukaan näyttökertojen keskimääräinen kesto eli katseluaika on 3.34 min ja yleisön pysyvyys eli keskimääräinen katseltu osuus on 47%. Em. Tilasto perustuu tilanteeseen, jossa kanavalla on yhteensä 234 videota, joita on katsottu yhteensä 953 tuntia ja joiden kesto vaihtelee 30 s ja 60 min välillä. (Kuva 1.)

Kuva 1.Katseluaika ja yleisön pysyvyys.

5. Videon katseluajan ja pysyvyyden perusteella sijoita tärkein sanomasi videon alkuun ja editoi kaikki turha pois. Pelkästään pitkien taukojen poisleikkaamisella voit säästää kymmeniä sekunteja. :).

6. Lisää musiikkia tarpeen mukaan. Ole kuitenkin erityisen tietoinen tekijänoikeuksiin liittyvistä asioista (Teosto 2018.) ja käytä vain vapaasti käytettävissä olevia sisältöjä (esim. Youtuben oma musiikkikirjasto).

7. Tekstitä videosi ja noudata verkkopalvelujen saavutettavuusohjeita videotuotantoon soveltuvin osin. (Celia 2019.) Liikkuvan kuvan ohella tekstityksen merkitys on monelle katsojalle huomattavan suuri.

8. Viimeistele video huolella, varsinkin jos tavoittelet kanavallesi katselijoita laajemmin. Huomioi erityisesti

– otsikko
– kuvaukset ja asiasanat
– videon yksilöity pikkukuva, jossa suosittelen aina käyttämään omaa kuvaa!
– aktivoivat päätösruudut ja
– kortit, joilla voit lisätä videoihisi vuorovaikutteisia viestejä

9. Jaa videosi oppimisalustalle, pikaviestimeen tai someen, tarkoituksesi mukaan, kuitenkin niin, että se on mahdollisimman helposti saatavilla!

10. Mene rohkeasti epämukavuusaluelle ja opettele uutta. Onnistu ja epäonnistu – älä pelkää meemiä! 😉

 

 

Lopuksi

Opettajan ja korkeakoulun toimijoiden näkökulmasta Youtube on sekä houkutteleva, että haastava. Se on yksi nuorten aikuisten eniten käyttämistä mediakanavista, jolloin sen käyttö myös opetuksen työvälineenä on hyvinkin perusteltua. Käyttö on helppoa ja luontevaa, eikä yleensä vaadi minkäänlaista käyttöopastusta. Opettajakäyttäjän näkökulmasta videoiden lataaminen palveluun on yksinkertaista ja nopeaa. Kuitenkin palveluun omaa tuotostaan lataavaa opettajaa saattaa mietityttää esimerkiksi tekijänoikeuksien säilyminen. Mitä jos julkaistu sisältö päätyy laajaan levitykseen ja  asiasisältöjä irroitellaan kokonaisuudesta epäsuotuisalla tavalla. Mitä jos videolla sattuu sanomaan jotain hassua tai jopa väärää ja päätyy sen vuoksi hassuksi meemiksi, laajaan levitykseen?

Kaikki nämä ovat sellaisia asioita, joita kannattaa miettiä jo ennen videoiden julkaisua. Mitkä ovat todelliset riskit ja kuinka suuria ne ovat? Mitä pahimmillaan voisi tapahtua ja kenelle? Lisäksi jo kanavaa luodessa on hyvä miettiä julkaisustrategiaa ja sitä mitä kanavan kautta aikoo jakaa ja miksi? Mitä lisäarvoa korkeakouluopetukseen videosisältö tuo ja miksi ja miten sinä haluaisit tätä työtä tehdä?

Miten sinä voisit hyödyntää videoita omassa työssäsi ja edesauttaa asiasisällön sulautumista viihdekäytön lomaan, osaksi korkeakoulujen arkea?

 

 

Lähteet:

Celia. 2019. Verkkopalvelujen saavutettavuusohjeita https://www.celia.fi/saavutettavuus/verkkopalvelujen-saavutettavuus/

Kay, RH. 2012. Exploring the use of video podcast in education: A comprehensive review of the literature. Computers in Human Behavior 28:280-831.

MerchDope. 2019. 37 Mind Blowing YouTube Facts, Figures and Statistic.     https://merchdope.com/youtube-stats/

Teosto. 2018. Musiikin käyttö videoilla YouTubessa – tarvitsenko luvan? https://www.teosto.fi/teosto/artikkelit/musiikin-kaytto-youtubessa

 

Arvoisa lukija! Olen iloinen, että löysit tämän blogin äärelle. Tiesitkö, että lukiessasi tätä, kuulut enemmistöön? Suomalaisista 70 % lukee blogeja (Tilastokeskus 2017). Tästä voisi päätellä, että silloin kun haluaa viestiä jostain, on bloggaaminen varteen otettava vaihtoehto.

Ja vielä kun tiedetään että blogin sisällöntuottajia eli bloggaajia on vain 2 % suomalaisista, voi bloggaaminen näyttäytyä viestinnän kultasuonena: paljon lukijoita ja vähän tekijöitä.  Totuus ei kuitenkaan ole ihan näin yksioikoista. Blogien maailmaan eli blogosfääriin mahtuu paljon blogeja, joilla ei ole lukijoita ja sitten taas niitä, joiden lukijamäärät hipovat pilviä. Vaikka tekijöitä on vähän, tarjontaa on paljon.

Kannattaako siis korkeakoulussa työskentelevän asiantuntijan ryhtyä bloggaamaan?

Kuten muissakin asioissa, kannattaa ensin suoda ajatus, jos toinenkin sille, mitä uutta tai erilaista korkeakoulublogit tuovat muutenkin tietoähkystä ja lukemattomien verkkotekstien virrasta tursuilevaan maailmaan. Arvostettu viestintäguru Katleena Kortesuo toteaa, että organisaation kannattaa kyllä perustaa blogi, mutta vain silloin, kun tekee siitä hyvän ja blogille on tarkasti mietitty tavoite ja tarkoitus (Kortesuo 2018).

Metropolia Ammattikorkeakoulussa olemme viime vuosina voimakkaasti kehittäneet asiantuntijabloggaamisen kulttuuria: panostaneet blogien laatuun, määrään ja levittämiseen. Etsineet ja löytäneet kiinnostavia aiheita ja näkökulmia. Kasvattaneet asiantuntijakirjoittajien joukkoa. Kehittäneet omaa blogialustaamme ja blogiemme tarkoitusta ja tavoitteita.

Työssäni korkeakoulun julkaisukoordinaattorina kehitän korkeakoulumme julkaisutoimintaa muun muassa blogijulkaisemisen saralla. Olen hahmottanut neljä näkökulmaa, joiden vuoksi korkeakoulun henkilöstön bloggaaminen kannattaa. Ilahtuneena olen törmännyt myös muiden korkeakoulublogien kehittäjien ajattelevan aiheesta samansuuntaisesti (ks. esimerkiksi Williams 2016, Thomson 2013, Finell&Niemi 2018).

Teesini siitä, miksi korkeakoulun henkilöstön kannattaa blogata:

1. Tieto avoimesti saataville

Avoin julkaiseminen eli open access on jo useamman vuoden ajan ollut ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen suositus ammattikorkeakouluille. Tässä muutoksessa korkeakoulublogeilla on oma, täydellinen paikkansa. Blogi on helposti saavutettava julkaisukanava, jonka avulla korkeakoululla on entistä laajemmat mahdollisuudet avoimen tiedon levittämiseen. Julkaiseminen on teknisesti helppoa ja sosiaalinen media puolestaan tukee tehokkaasti niiden levittämistä.

2. Suora dialogi yleisön kanssa

Tänä päivänä arvostetaan sitä, että korkeakoulussa syntyvää ja kehittyvää tietoa tulee viestittyä mahdollisimman laajasti erilaisille yleisöille, niin korkeakoulu- ja ammattiyhteisöille, kuin myös suurille yleisöille eli alaan vihkiytymättömille maallikoille. Myös opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa korkeakouluja monipuoliseen julkaisemiseen. Niin ikään keskeneräisestä tutkimus- ja kehittämistyöstä viestimistä arvostetaan.

Blogit ovat tuoneet korkeakoulukentälle erinomaisen kanavan, jossa akateemista työtä tekevät asiantuntijat voivat jakaa asiantuntemustaan ja tutkimustietoaan jopa työn keskeneräisissä vaiheissa ja myös hieman vertaisarvioituja ja muita perinteisiä kanavia rennommalla otteella (ks. myös Thomson 2013) sekä laajempia yleisöjä tavoittaen. On myös tutkimusta siitä, että yleisö on kiinnostunut kuulemaan tiedon suoraan tiedon lähteeltä eli esimerkiksi korkeakoulun asiantuntijalta (ks. Williams 2016). Blogi mahdollistaa myös lukijan osallistumisen blogin aiheisiin liittyvään keskusteluun.

3. Luotettavaa ja vastuullista tietoa

Se, että blogeilla on 70 % lukijoita ja 2 % sisällöntuottajia, on iso vastuukysymys. Menestyneellä bloggaajalla on kaikki narut käsissään ohjailla lukijaansa haluttuihin suuntiin. Kaupallisuus ja ammattimaisuus ovatkin hiipineet blogien arkeen.

Tähän kuvioon korkeakoulublogit tuovat tärkeän riippumattomuuden näkökulman. Korkeakouluilla on perinteisesti saavutettu kulttuurinen asema: useimmat ihmiset luottavat niiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (TKI) syntyvään tietoon ja osaamiseen. Kun tähän toimintaan perustuva tieto kerrotaan vaikkapa korkeakoulun omassa blogissa, valtaosa lukijoista tulkinnee tiedon luotettavaksi ja esimerkiksi kaupallisista arvoista riippumattomaksi. Myös opetus- ja kulttuuriministeriö korostaa sitä, että valeuutisten ja vaihtoehtoisten faktojen maailmassa asiallisesti ja vastuullisesti viestitylle oikealle tiedolle on entistä suurempi tarve. Korkeakoulun työntekijä onkin asiantuntijabloggaaja.

Jotta luottamus säilyy, on korkeakoulujen asiantuntijabloggaamista kehitettävä pitkäjänteisesti ja bloggaajien tulee olla tietoisia yhteiskunnallisesta vastuustaan. On kerrottava jos kyse on keskeneräisestä kehittämistyöstä, verrattuna valmiin tutkimuksen tuloksiin. Blogeissa on tärkeä viestiä kohderyhmälähtöisesti verkkotekstin reunaehdot huomioiden: ilmaisun selkeyttä ja blogin rakennetta on pohdittava erityisen tarkasti, jos ja kun sillä halutaan levittää asiantuntijatietoa, josta myös kiireiselle ja silmäilevälle verkkolukijalle pitää jäädä käteen oikea sanoma. Samaan aikaan on tärkeää, että blogi säilyttää sille tyylilajina tyypillisen piirteen eli bloggaajasta lähtevän henkilökohtaisuuden sävelen äänessä. Tiedon juurtumisen kannalta olennaista on myös se, että blogeja levitetään, jotta käyttäjät löytävät ne.

Hyvin valittu näkökulma, blogin viestinnällinen laatu, aktiivinen levittäminen sekä tutkitun tiedon ja henkilökohtaisen mielipiteen luonnollinen tasapaino ja erottuminen ovatkin hyvän korkeakoulubloggaajan tunnusmerkkejä. Esimerkiksi Metropoliassa on monissa blogeissa bloggaamisen tukena riippumattomat toimituskunnat, jotka huolehtivat bloggaajan apuna näistä asioista.

4. Blogi kehittää myös bloggaajaa

Paras motivaattori bloggaajalle ei ole pelkästään tiedon leviäminen, vaan se, että bloggaamalla myös oma ajattelu ja osaaminen väistämättä kehittyvät. Blogissa asiat ajatellaan maallikon silmälasein, monimutkaisesta ammattikielestä etääntyen ja siksi se on erinomainen tapa jäsentää tehtyä.

Ja lisäksi, kukapa ei tykkäisi kertoa muille asioista, joista on todella hyvin perillä ja joista janoaa saada aikaan keskustelua ja lisää tietoa?

 

Innostu korkeakoulublogeista!

Lukijana innostun joka päivä siitä, miten paljon tietoa ja ajatuksia korkeakoulublogit sisältävät. Opin joka päivä uutta ja oma ajatteluni kehittyy. Innostu sinäkin! Omasta blogosfääristämme vinkkaan sinulle muun muassa nämä helmet:

• Tietoa, jota syntyy TKI-hankkeissa: https://blogit.metropolia.fi/tikissa
• Pedagogista pohdiskelua ja havaintoja sekä ilmiöitä korkeakoulun roolista:  https://blogit.metropolia.fi/hiilta-ja-timanttia
• Ammattikorkeakoulut maisteritason kouluttajina: https://blogit.metropolia.fi/masterminds 
• Ajatuksia kuntoutuksen kouluttamisesta: https://blogit.metropolia.fi/rehablogi
• Ajatuksia media-alasta: https://blogit.metropolia.fi/mediakompleksi

Lähteet:

Finell, Nina & Niemi Laura. 2018. Taipuuko vai vääntyykö? Uskomuksia asiantuntijabloggaamisesta. Blogiteksti (julkaistu 14.6.2018). Saatavilla: https://kirkastakiitos.com/taipuuko-vai-vaantyyko-uskomuksia-asiantuntijabloggaamisesta/

Kortesuo, Katleena. 2018. Sano se someksi (1+2=3). Sosiaalisen median laskuoppi. Helsingin seudun kauppakamari.

Thomson, Pat. 2016. Why do academics blog? It´s not for public outreach, research shows. Blogiteksti (julkaistu 2.12.2013). Saatavilla: https://www.theguardian.com/higher-education-network/blog/2013/dec/02/why-do-academics-blog-research

Tilastokeskus. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2017 .  2017.

Williams, Sierra. 2016. Why do university-managed blogs matter? On the importance of public, open and networked digital infrastructure. Blogiteksti (julkaistu 20.4.2016). Saatavilla: http://blogs.lse.ac.uk/impactofsocialsciences/2016/04/20/why-do-university-managed-blogs-matter/

Kesän alussa kirjoitin Hiiltä ja timanttia -blogiin postauksen ”Podcast opettaa, viihdyttää ja on läsnä siellä, missä sinäkin”.  Nyt jatkan podcast-teemalla ja kerron, miten opettaja tai kuka tahansa voi tehdä oman podcastin.  Podcast on digitaalisesti jaettava sarja, jonka kuuntelija voi tilata ja ladata esimerkiksi puhelimeen tai tietokoneelle. Podcast voi myös olla yksittäinen ohjelma tai kuunnelma.

Radio-ohjelmaan verrattuna podcastia ei lähetetä tiettyyn aikaan, vaan kuuntelija voi kuunnella sen, silloin kun se hänelle parhaiten sopii. Tosin monet radio-ohjelmat julkaisevat lähetyksensä myös podcastina, esimerkiksi Yle Areena.

Kaikki lähtee ideoinnista ja konseptin suunnittelusta.

Mieti alkuun, mikä aihe on niin kiinnostava, että jaksat tehdä sitä jaksosta toiseen. Riittääkö asiaa valitsemastasi aihealueesta? Pohdi myös podcastillesi eri näkökulmia.

Rajaa aihealuettasi, jos siitä meinaa tulla liian lavea. Podcastit eivät yleensä ole laajojen kohderyhmien yleisohjelmia.

Huomioi kuulijasi. Voitko vastata podcastillasi heidän ongelmiinsa ja tarpeisiinsa? Mitä uutta voisit tarjota kuulijoille? Viihtymistä, oppimista, havaintoja ympäröivästä maailmasta?

Kohderyhmä pohdintaan

Pohdi kohderyhmääsi. Kenet haluat tavoittaa podcastillasi? Kuka sitä kuuntelee ja miksi?

Näistä voi olla apua, kun mietit kohderyhmääsi:

• Millainen on stereotyyppinen kuuntelijasi?
• Mistä hän voisi olla kiinnostunut?
• Millaisia ongelmia tai tarpeita hänellä on?
• Mistä tavoitat hänet?

Oma persoona kannattaa laittaa peliin. Ole aito. Kuuntelutilanne on intiimi. Vaikka kyseessä olisi yksinpuhelu, puhu niin kuin puhuisit toiselle ihmiselle. Ja muista kenelle puhut, keitä ovat kuulijasi.

Tuota sisältöä – tee jaksoja

Sisältöjen ideointiin käytä verkostojasi. Kysy heiltä, mistä he haluaisivat kuulla.

Esimerkkejä podcastien sisällöistä ovat esimerkiksi asiantuntijahaastattelut, asiantuntijan kertomukset tutkimustyön tai asiantuntijatyön tuloksista sekä ilmiöistä, tuotetestaukset, ongelman ratkaisu, vinkit ja niksit, omakohtaiset kokemukset.

Ohjelman alussa on yleensä tunnusmusiikki ja lyhyt tekijän esittely. Esimerkiksi Jamendo tarjoaa CC-lisensoitua musiikkia.

Podcastit koostuvat yleensä jaksoista. Anna kullekin jaksolle kiinnostava otsikko, joka saa klikkaamaan. Laita jakson otsikkoon juokseva numerointi, kuten Kertojan ääni tekee tai Kuulun podcast.

Lisää vielä napakka kuvaus, jossa kerrot oleelliset tiedot jaksosta, kuten ketä on paikalla ja mistä puhutaan.

Välineitä podcastiin

Podcastin tekoon tarvitset mikrofonin, tietokoneen, editointiohjelman ja alustan, johon jaksot laitetaan ja josta podcasteja kuunnellaan.

Äänenlaatuun kannattaa panostaa. Podcasteja kuunnellaan usein mobiililaitteella kuulokkeilla, jolloin hyvä äänenlaatu korostuu. Blue Yeti -mikki on hyvä, mutta vastaavia löytyy edullisempana.

Maksuton Audacity on hyvä ja helppo editointiohjelma. Adobe Audition -editointiohjelma on useissa yrityksissä käytössä, myös Metropoliassa.

Podcast-alustoja, joiden kautta kuunnelmat jaetaan, ovat esim. SoundCloud, iTunes ja suomalainen Kieku.

Valitse rauhallinen tila, jossa äänität podcastin. Verhot ja matot poistavat hyvin kaikua.

Markkinoi podcastiasi

Kun olet julkaissut podcastin, jaa sitä sosiaalisen median kanavissa, kerro siitä verkostoillesi.

Ilmoita podcastisi Jakso.fi -sivulle, jossa julkaistaan kaikki suomalaiset podcastit.

Julkaise podcastisi myös iTunesiin – lähetä sinne podcastisi RSS-syöte.

Podcastit korkeakouluissa

Podcastit ovat tainneet tulla jäädäkseen. Pitäisikö siis korkeakoulujenkin perustaa omia podcast-sarjoja?

Korkeakoulupodcast on asiantuntijan ääni. Podcastit ovat erinomainen tapa jakaa korkeakoulussa syntyvää tietoa toisaalta asiantuntijayhteisön ja toisaalta suuren yleisön tietoon.

Podcast kulkee mukana vaikkapa juoksulenkillä, ja saattaa siten olla esimerkiksi perinteistä lehtiartikkelia jopa todennäköisempi kanava levittää tietoa ja osaamista. Olipa kohderyhmänä sitten tietystä ilmiöstä kiinnostunut kansalainen, korkeakoulun opiskelija tai vaikkapa päättäjä.

Korkeakouluilla on merkittävä rooli tutkimuksen, kehittämisen ja osaamisen parissa ja vastuu myös tuoda tehty työ oppilaitoksen seinien ulkopuolelle – vaikuttaa yhteiskunnassa.

Podcast on siihen nykyaikainen mahdollisuus. Se kertoo korkeakoulun nykyaikaisuudesta ja kyvystä uudistua ja reagoida yhteiskunnan tarpeisiin. Ja sellaisessa korkeakoulussahan on ilo työskennellä!

Edellisessä Hiiltä ja timanttia -blogipostauksessani kerroin esimerkkejä podcasteista korkeakouluissa.

Lähteet

10 ohjetta onnistuneen podcastin tekemiseen
Näin aloitan oman ”radioshown” eli podcastin tekemisen
Kertojan ääni -blogi
Kuulu, Podcastit webinaari 13.6.2018
Viesti ry:n podcast-koulutus, 13.6.2017, Olli Sulopuisto