Hyppää pääsisaltöön
Hiiltä ja timanttia

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
  • Muut blogit
Hiiltä ja timanttia
Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla

Selaile Arkistoa 2019

0

OnePage-menetelmä kriittiseen ajatteluun

vierailija · 18.12.2019
Kuva: nimimerkki jabeb13, Pixabay License.

Kriittisestä ajattelusta on muodostunut monella tavoin keskeinen tekijä informaatiokylläisessä maailmassa. Relevantin tiedon seulominen ja jäsentely ovat merkittäviä menestystekijöitä elämässä yleisesti, mutta erityisesti työelämässä. Yritykset ja organisaatiot etsivät kiivaasti ihmisiä, jotka hallitsevat tämän metataidon, kyvyn päätellä itsenäisesti, muodostaa perusteltuja käsityksiä syy-seuraussuhteista ja luoda uusia, ennalta arvaamattomia yhteyksiä ilmiöiden välillä.

Kriittiseen ajatteluun kohdistuu maailmanlaajuisesti kasvava kysyntä, mutta koulutuksessa ei ole suinkaan selvää, kuinka tätä keskeistä metataitoa tulisi harjoittaa esimerkiksi osana ammattikorkeakoulun pedagogiaa. Henkilökohtainen tyytymättömyyteni tarjoamaani perinteiseen suorituskeskeiseen opetukseen sai minut vuosikymmen sitten pohtimaan vaihtoehtoisia menetelmiä, joilla olisi pysyvämpi ja vaikuttavampi merkitys oppijan ammatillisella taipaleella.

OnePage-menetelmä on kokonaisvaltaista oppimista

Olen soveltanut kehittämääni OnePage-menetelmää nyt 9 vuoden ajan ammattikorkeakoulussa. Menetelmän on läpikäynyt yli 5000 opiskelijaa niin liiketalouden, kulttuurin, kuin sosiaali- ja terveystoimen aloilla. Menetelmää on sovellettu sekä kandidaatti- että maisteritasoilla, niin suomalaisten kuin kansainvälisten opiskelijoiden parissa. Kaikki menetelmän läpikäyneet opiskelijat ovat raportoineet sen vaikutuksista oppimiseensa sekä heidän käsityksiinsä oppimisesta.

Vaikka OnePage-menetelmän oppiminen ja soveltaminen ensimmäisellä kerralla on työlästä ja vaatii paneutumista, toteaa lähestulkoon jokainen opiskelija kurssin käytyään sen muuttaneen pysyvästi sekä heidän opiskelutekniikoitaan että erityisesti käsityksiään oppimisesta itsessään.

Keskeinen syy tämän menetelmän vaikuttavuuteen on, että se muuttaa oppimisen kohteena olevat ilmiöt kokemukselliseksi tiedoksi. Niin kauan kuin käsittelemme oppimisen kohteena olevaa tietoa meistä itsestämme irrallisina ja ulkopuolisina tekijöinä, tieto ei kiinnity meihin kovin erityisellä tavalla. OnePage on kokonaisvaltainen pedagoginen menetelmä, joka johdattaa harjoittajan käynnistämään kognitiivisia prosesseja, joita ilman kriittistä ajattelua ei voida ylipäätään tuottaa. Menetelmän avulla oppija työstää ajattelun kohteena olevia ilmiöitä ja peilaa niitä henkilökohtaista käsitystään vasten. Prosessi käynnistää juuri niin syviä ja merkityksellisiä tiedonkäsittelyprosesseja, kuin mihin kullakin oppijalla on sillä hetkellä mahdollisuuksia ja kykyjä.

Tällainen oppimisprosessi ei jätä ketään kylmäksi, sillä me olemme kukin omana persoonana kokonaisuudessamme tämän kaiken keskiössä. Käsiteltävä tieto jalostuu kognitiivisissa prosesseissamme kokemukselliseksi tiedoksi, joka pysyy meidän käytössämme elämämme taipaleella, ja jonka voimme ottaa käyttöön tarvittaessa ennalta arvaamattomissa yhteyksissä.

Menetelmä on hioutunut ajan kuluessa tuhansien opiskelijoiden tarjoamien näkökulmien avulla ja se sisältää lukuisia yksityiskohtia, joilla kullakin on oma toiminnallinen merkityksensä ja hyötynsä tavoitteen saavuttamisessa.

Mistä lisää tietoa OnePage -menetelmästä?

Olen pyrkinyt esittämään menetelmän keskeisiä ominaisuuksia artikkelissani, jossa kuvaan myös sen syntyvaiheita sekä pohdin menetelmän tulevaisuutta ammattikorkeakoulussa. Kotisivullani on lisäksi ladattavissa menetelmää koskeva ohjeistus sekä suomen että englannin kielillä. Alla linkit sekä artikkeliin että kotisivulleni:

Kaisla, Jukka (2019) OnePage-menetelmä kriittiseen ajatteluun. Pedagogisen menetelmän alkutaival ammattikorkeakoulussa 2011-2019. https://jukkakaisla.fi/OnePage-alkutaival.pdf

Lisätietoa ja OnePage-ohjeistus suomeksi ja englanniksi löytyvät kotisivulta: https://jukkakaisla.fi

Kirjoittaja:

Jukka Kaisla, psykologisen taloustieteen tohtori, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu

+3
ammattikorkeakoulupedagogiikkaonepage-menetelmäopetuspedagogiset menetelmät
Kommentoi (0)
0

Työelämä, opiskelijat ja opettajat kohtaavat: MINNO on kaikkien projekti

vierailija · 9.12.2019
Kuva: Pixabay License, jniittymaa.

”Mielenkiinnolla seurasimme opiskelijoiden suurta motivaatiota haastetta kohtaan ja olimme jopa hämmästyneitä innovaatioiden korkeasta tasosta. Saimme loistavia ideoita, joista saamme hyviä alkuja tulevaisuuden palvelujen muovaamiselle. Tulevaisuuden liikkuvuuden ratkaisut selkeästi kiinnostavat opiskelijoita.”
Patrick Holm, Head of New Ventures, VEHO.

Mistä MINNO-oppimiskonseptissa on oikein kyse ja miltä käytännössä tuntuu olla osana MINNO-prosessia? 

Jokainen Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelija suorittaa opintojensa yhteydessä 10 opintopisteen laajuiset innovaatioprojektiopinnot. Innovaatioprojekteja on toteutettu jo yli kymmenen vuoden ajan ja vuosien myötä niiden parhaat toimintamallit sekä pedagogiikka ovat kehittyneet toimivaksi kokonaisuudeksi. Innovaatioprojektin pääsääntöiseksi toteutustavaksi on kehitetty monialainen MINNO-konsepti, joka palvelee niin opiskelijaa, opettajaa kuin työelämääkin.

MINNO tuo yhteen, kehittää ja opettaa

MINNO-konsepti on periaatteessa hyvin yksinkertainen: lähtökohtana on yrityksen antama haaste, johon monialainen opiskelijaryhmä etsii ratkaisua, opettajan tukiessa ryhmän toimintaa.

Innovaatioprojekteille ominaista on, että ne tehdään yhdessä työelämän, yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa. Projektien aiheet, haasteet, ovat aitoja ongelmia, joihin halutaan jokin uusi ratkaisu. Siten myös yrityksiltä edellytetään sitoutumista projektiin. Pelkän passiivisen tuloksien odottelun sijaan yrityksen tulee osallistua projektin toteuttamiseen, esimerkiksi kommunikoimalla ohjaavien opettajien ja opiskelijatiimin kanssa, jolloin se samalla voi ohjata tiimin työtä toivottuun suuntaan. (ks. esim. Hero 2017 ja Hero 2018.)

Yrityksiä ja organisaatioita MINNO palvelee kytkemällä yhteen opetuksen ja TKI-toiminnan. Uusien ja ennakkoluulottomien ratkaisujen kautta MINNO muodostaa monissa tapauksissa perustan myös syvemmälle ja jatkuvammalle tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyölle. Innovaatioprojektit ovatkin osa Metropolian alueellista vaikuttavuutta ja työelämäyhteistyötä.

MINNO-projektit ovat monialaisia. Se tarkoittaa, että projektihaasteen ympärille pyritään kokoamaan mahdollisimman monesta eri tutkinnosta oleva opiskelijaryhmä, joka ohjatusti tarkastelee annettua haastetta ja koettaa löytää siihen uuden, omaperäisen ja joskus epätavallisenkin ratkaisun. Tämä myös erottaa MINNO-projektit tavanomaisista tilausprojekteista, joissa ennakoidut tulokset ovat monasti etukäteen selvillä.

Opiskelijoille MINNO mahdollistaa projektityöskentelyn ohjatussa, monialaisessa kehittämisympäristössä, jossa tiimin jäsenet eivät välttämättä ole toisilleen entuudestaan tuttuja. MINNO-projektissa opiskelijat voivat harjoitella hanketoimintaa, innovointia ja luovaa ongelmanratkaisua matalalla riskillä, mutta kuitenkin todellisen haasteen parissa.

Opettajille MINNO-projektit tarjoavat mahdollisuuden ylläpitää ja kehittää osaamistaan ajankohtaisista työelämän kysymyksistä ja hyödyntää saatua tietoa opetuksessaan. Projektit tarjoavat opettajille myös mahdollisuuden työskennellä monialaisissa verkostoissa (ks. esim. Mikkonen, Heikkanen, Kainulainen, 2017).

Kokemuksia ohjaajan näkökulmasta

Mitä MINNO sitten ihan käytännössä on? Miltä se tuntuu? Millaista on olla opettajan roolissa kun työtehtävänä ei ole perinteinen opettaminen vaan pikemminkin fasilitoiva työote?

Alla tämän postauksen toisen kirjoittajan, Hanna Rantavuoren kirjaamia kokemuksia MINNO-ohjaajana toimimisesta ja MINNO-projektien pedagogisista lähtökohdista:

Olin mukana MINNO-opinnoissa ohjaajana tänä syksynä ensimmäistä kertaa. Tavoitteena oli ottaa haltuun innovaatioprojekti yhtä aikaa opiskelijoiden kanssa, samalla ohjaten heitä parhaalla mahdollisella tavalla.  Eli opettaja oppimassa ja ihmettelemässä avoimin mielin, uuden haasteen edessä kuten opiskelijatkin. Yksi parhaita puolia ”metropolialaisena” olemisessa on, että pääsee kehittymään ja oppimaan uutta itsestään uusien haasteiden kautta. Mikä voisikaan olla motivoivampaa?

Ohjaajan tärkeä rooli

Ohjaajalla on projektin aloituksessa ryhmäytymisen onnistumisen näkökulmasta erittäin tärkeä rooli. MINNO-opinnoissa opiskelijat ovat uuden äärellä: monialaisessa työryhmässä, ennestään tuntemattomien toisten opiskelijoiden kanssa. Kaiken lisäksi ryhmän tulisi olla mahdollisimman itseohjautuva ja esimerkiksi määritellä keskinäiset roolinsa. Ohjaajan tehtävänä on tukea ryhmää tässä prosessissa.

Innovaatioprojektien lopputuloksia tarkasteltaessa onkin huomattu, että hyvin ryhmäytyneet ryhmät yltävät yleensä parempiin lopputuloksiin ja heillä on vähemmän sisäisiä ristiriitoja prosessin aikana. Ryhmäytymisen, vastuunjaon ja ryhmän säännöt tekee viime kädessä ryhmä itse, mutta ohjaava opettaja voi fasilitoida ryhmäytymistä. Ryhmäytymisessä ei kannata kiirehtiä, vaan varata hyvin aikaa. (Mikkonen, 2017.)

Ryhmäytymisen avuksi rohkaisin opiskelijoita sanoittamaan omaa osaamistaan ja aiempia onnistumisia toisilleen, mikä usein koetaan hyvinkin vaikeaksi. Kannustin myös pohtimaan mahdollisia menneisyydestä seuraavia rooleja tähän hetkeen ja tässä ryhmässä toimimiseen. Kuka ottaa projektipäällikön viitan ylleen kerta toisensa jälkeen? Kuka kokee, että omat ajatukset eivät ole niin merkityksellisiä ja jättäytyy sivuun vahvempien äänien tieltä? Voisiko tämä projekti antaa mahdollisuuden toimia uudella tavalla? Mitä voisin ja haluaisin oppia itsestäni tämän projektin aikana? Pystyvyyden tunne motivoi kaikkea oppimista ja sitä voi vahvistaa esimerkiksi sanoittamalla onnistumisen kokemuksia, tekemällä niitä näkyväksi. Mitä minä osaan jo? (ks. esim. Karihtala 2019.)

Yhteistyön merkitys

Ohjaamani MINNO-projektin haasteena oli: ”Mikä tai mitkä palvelut saisivat ihmiset luopumaan yksityisautoilusta?”. Sitä lähti pohtimaan 24 opiskelijaa yhteensä 14 eri koulutusohjelmasta. MINNO-opintojen tärkeä tavoite, monialaisuus, toteutuikin tässä projektissa erinomaisesti. Lähes koko sosiaali- ja terveysalan opiskelijakaarti oli edustettuna ja lisämaustetta toivat muutama kulttuurituottajaopiskelija. Osa opiskelijoista oli aluksi hieman hämillään aihepiiristä ja he kokivat epävarmuutta omasta osaamisestaan: Mitä annettavaa heillä voisi olla tähän aiheeseen, miksi tätä haastetta eivät pohdi autoinsinööriopiskelijat?

Yksi MINNO-konseptin salaisuus on kuitenkin juuri eri alojen sekoittaminen, sillä heterogeeninen, eri aloita muodostuva ja toisilleen tuntematon tiimi tuottaa usein parhaiten innovatiivisia ratkaisuja ja toimintatapoja, sillä vuorovaikutus erilaisten ja uusien ihmisten kanssa pakottaa pois omalta mukavuusalueelta ja tutuista käytänteistä (Vehkaperä 2013).

VEHO:n yhteistyökumppania Patrick Holmia jälleen lainaten: ”Te olette itse oman liikkumisenne asiantuntijoita, me toivomme saavamme aivan uusia näkökulmia ja olemme tyytyväisiä, että juuri te olette täällä.” Näitä toivottuja näkökulmia ja ideoita VEHO sai jopa viidessä eri muodossa: tulevaisuuden työpaikkakyyditykset, VEHO-hitch liftaussovellus, bonuspistejärjestelmä vihreistä valinnoista, yksityisautojen vertaisvuokraussovellus sekä näkökulmia ja vinkkejä VEHO:n instagramin käyttöön.

VEHO oli ensimmäistä kertaa mukana työelämäkumppanina ja he haluavat ehdottomasti jatkaa yhteistyötä Metropolian kanssa, mistä kiitos kuuluu meidän erittäin taitaville opiskelijoillemme! Opiskelijat antoivat yhteistyökumppanille palautetta aktiivisesta läsnäolosta ohjaustilanteissa, mikä motivoi opiskelijoita projektin aikana.

Oppimisprosessista

Ohjaajana olen vähintäänkin yhtä vaikuttunut opiskelijoiden töiden laadusta kuin yhteistyökumppanimme. Ajoittain haaste tuntui opiskelijoiden silmin suurelta ja oma osaaminen pieneltä. Kävimme keskustelua siitä, miten epävarmuuden tunteiden sietäminen kuuluu tähän prosessiin ja oppimiseen nyt ja tulevaisuudessa. Prosessi kaikkine vaiheinensa on oppimisen kannalta vähintäänkin yhtä merkittävä kuin lopputulos.

Pedagogisessa mielessä ohjaajan tehtävänä MINNO-prosessissa on luoda turvallisuuden tunnetta ja olla saatavilla ja varmistaa, että projektit etenevät jokainen omassa tahdissaan (ks. esim. Ahlstrand & Rahmel 2018). Valmiita vastauksia ei kuulukaan ohjaajalla olla jokaiseen asiaan, vaan opiskelijat löytävät vastauksia myös työskennellessään yhdessä ja tavoitteena on, että he kokevat osaamisen ja pystyvyyden tunteen vahvistumista prosessin aikana. Anita Ahlstrand on kuvannut blogikirjoituksessaan erinomaisesti ohjaajan roolia ja palautteen merkitystä (Ahlstrand 2019).

Perinteisestä opettamisen mallista poiketen innovaatiopedagogiikassa korostuu opettajan rooli coachina tai ohjaajana, joka antaa ryhmän toimia itsenäisesti ja kontrolloida omaa oppimisprosessiaan. Hän on läsnä ja rinnallakulkijana, mutta ei dominoi oppimistilanteita. (ks. esim. Alanko, 2017.)

Oman itsetuntemuksen vahvistuminen erilaisissa ohjaustilanteissa tekee ohjaajana toimimisesta erittäin palkitsevaa. Palkitsevaa on etenkin sen tunnistaminen, ettei kaikkea voi eikä tarvitse osata, jotta voi olla tukena opiskelijoille ja mahdollistaa opiskelijoiden loistamisen ryhmän jäseninä.

Lue lisää

Minno-konseptia on kehitetty Metropolian oppimistoiminnan osana ja sitä on myös soveltaen hyödynnetty erilaisissa kehittämishankkeissa esimerkiksi oppilaitosten välisenä yhteisenä innovaatioprojektina toteuttaen. MINNOn taustasta ja erilaisista kokeiluista voit lukea lisää muun muassa näiden julkaisujen sivuilta:

  • Harra Toini & Järvinen Juha. 2018. Innovaatiopolkupilotti : Toimintamalli innovaatio- ja yrittäjyysosaamisen vahvistamiseksi korkeakoulun TKI-toiminnassa
  • Hero, Laura-Maija (toim.) 2018. Minnotalkoot – toimintatutkimus moniasteisesta ja monialaisesta innovaatiopedagogiikasta
  • Hero, Laura-Maija. 2018. Superteam tournament : A pedagogical innovation activity system
  • Järvinen Juha. 2019. Monialaisuuden voima. Blogikirjoitus.
  • Mikkonen Salla & Ala-Nikkola Elina (toim.) 2017. CoINNO – Palvelukehittämisellä sykettä vapaa-aikasektorille.
  • Spokes Pamela & Vuorio Tiina. 2018. 10 Days 100 Challenges : Handbook
  • Vehkaperä Ulla, Pirilä Kaarina & Roivas Marianne (toim.) Innostu ja innovoi. Käsikirja innovaatio-opintoihin.
  • Vuorio Tiina. 2018. 10 DAYS 100 CHALLENGES – syväsukellusta tulevaisuuden työelämätaitoihin. Blogikirjoitus.

Kirjoittajat:

Hanna Rantavuori työskentelee lehtorina Metropolian fysioterapian koulutusohjelmassa, koulutukseltaan hän on fysioterapian opettaja (TtM) ja fysioterapeutti (AMK). Hannalle kehollisuuteen, liikkumiseen, ohjaamiseen ja oppimiseen liittyvät aihepiirit ovat sydäntä lähellä. Vapaa-aikana Hanna tanssii, harrastaa pilatesta ja luonnossa liikkumista, sekä nauttii hyvästä ruuasta ja uppoutuu kirjojen maailmaan villasukat jalassa kaiken touhottamisen ja liikkeessä pysymisen vastapainoksi.

Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja.

Lähteet:

Ahlstrand, Anita. 2019. Sammakoita vai suitsutuksia – palautteen merkitys oppimisessa. Blogikirjoitus. Metropolia Ammattikorkeakoulun blogit. Saatavilla osoitteessa: https://blogit.metropolia.fi/hiilta-ja-timanttia/2019/10/24/sammakoita-vai-suitsutuksia-palautteen-merkitys-oppimiselle/

Ahlstrand, Anita & Rahmel Päivi. 2018. Ohjaaja ja ryhmä auttavat oppimaan. Blogikirjoitus. Metropolia Ammattikorkeakoulun blogit. Saatavilla osoitteessa: https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2018/10/09/ohjaaja-ja-ryhma-auttavat-oppimaan/

Alanko, Maria. 2017.  Innovaatiopedagogiikka osana opettajuutta. Teoksessa Mikkonen Salla & Ala-Nikkola Elina (toim.) 2017. CoINNO – Palvelukehittämisellä sykettä vapaa-aikasektorille. Saatavilla osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-026-7

Hero, Laura-Maija. 2017. Yritys innovaatiohaasteen antajana. Artikkeli teoksessa Mikkonen Salla & Ala-Nikkola Elina (toim.) CoINNO. Palvelukehittämisellä sykettä vapaa-ajan sektorille. Saatavilla osoitteessa: https://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/TK/Julkaisut/pdf/2017_Mikkonen_Ala-Nikkola_CoInno_ERILLISJULKAISU.pdf

Hero, Laura-Maija. 2018. Yrityksen rooli innovaatioprojektissa. Artikkeli teoksessa Hero, Laura-Maija (toim.) 2018. Minnotalkoot – toimintatutkimus moniasteisesta ja monialaisesta innovaatiopedagogiikasta. Saatavilla osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-059-5

Karihtala, Tiina. 2019. Ohjattu pienryhmätoiminta tukee ammatillista kasvua. Blogikirjoitus. Metropolia Ammattikorkeakoulun blogit. Saatavilla osoitteessa: https://blogit.metropolia.fi/hiilta-ja-timanttia/2019/01/21/ohjattu-pienryhmatoiminta-tukee-ammatillista-kasvua/

Mikkonen, Salla. 2017. Eväitä innovaatioprojektin onnistumiseen. Teoksessa Mikkonen Salla & Ala-Nikkola Elina (toim.) 2017. CoINNO – Palvelukehittämisellä sykettä vapaa-aikasektorille. Saatavilla osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-026-7

Mikkonen, Salla, Heikkanen Sakariina & Kainulainen, Kimmo. 2017. CoINNO-hankkeen tuottamat innovaatioalustat. Teoksessa Mikkonen Salla & Ala-Nikkola Elina (toim.) 2017. CoINNO – Palvelukehittämisellä sykettä vapaa-aikasektorille. Saatavilla osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-026-7

Vehkaperä, Ulla. 2013. Innovatiivinen tiimi. Teoksessa Vehkaperä Ulla, Pirilä Kaarina & Roivas Marianne (toim.) Innostu ja innovoi. Käsikirja innovaatio-opintoihin. Saatavilla osoitteessa: https://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/TK/Julkaisut/pdf/2013_vehkapera_pirila_roivas_Innostu_ja_innovoi_OIVA.pdf

0
innovaatio-opinnotkoulutusMetropoliaMINNOohjaustyöelämäyhteistyö
Kommentoi (0)
0

Showtekniikan osaamisvajeet valokiilassa

vierailija · 28.11.2019
Kuva Rammsteinin keikalta Tampereen Ratina-stadionilta vaikuttavassa valotilanteessa.
Tällainen set-up ei synny ilman osaamista. Kuva Rammsteinin Tampereen-keikalta 2019. Kuva: Tero Aalto

Suomalaisen tapahtuma- ja esitysteknisen alan toteutukset tarjoavat wow-efektejä. Esitystekniikan ammattilaiset luovat immersion teatteriin, visualisoivat vaikka mäkimontun ja saavat siellä esiintyvän artistin soundaamaan tai messutapahtuman metamorfoitua esitystekniikan keinoin kansainväliseksi start-up-ilmiöksi marraskuisessa Helsingissä. Ala voi syystä olla ylpeä toteutuksistaan.

Wuppiwup ja ei syytä huoleen? Eipäs, sillä tuoreen selvityksen mukaan alan osaamisesta tulisi olla huolissaan.

Metropolia Ammattikorkeakoulun StageRight-hanke toteutti syyskuussa kyselyn, joka selvitti esitys-, teatteri- ja tapahtumatekniikka-alan osaamisvajeita ja koulutustarpeita. Kyselyn keskeinen tulos1 oli, että esitysteknisellä alalla työskentelevien koulutustaso on alhainen. Kyselyn 310 vastaajasta 63 %:lla on perus- tai toisen asteen koulutus ja kaikista vastaajista vain 32 %:lla hankittu koulutus vastasi täysin työtehtävää. Alalla vallitsee laaja koulutus- ja osaamisvaje eikä alalla ole riittävästi koulutettua työvoimaa.

Koulutuksen kehittäminen vaatii rakenteiden tarkastelua

Esitys-, teatteri- ja tapahtumatekniikka-ala on kaikessa hiljaisuudessa ja näkymättömistä noussut värivaloin, ämyrein ja pyroteknisin pommein näkyväksi osaksi yhteiskuntaa. Hiljaisia olisivat poliitikkojen vappupuheet, huonosti näkyisivät esiintyvät taiteilijat pimeässä ja Kansalaistorin sijaan huuhkajia tapaisi vain metsässä. Esitysteknikot mustissa huppareissaan jättäytyvät tarkoituksella varjoihin yleisön ja esiintyjien nauttiessa wow-efekteistä.

Huppareiden määrästä tai alan kokoluokasta ei ole olemassa koko alan kattavaa yhtenäistä tilastotietoa. Ala kytkeytyy ns. luovaan talouteen joko suoraan (mm. teatteri ja tanssi) tai luovasta osaamisesta ja luovista aloista lähtevän liiketoiminnan (esim. tapahtumat, festivaalit, matkailu- ja ravintola-ala) mahdollistajana. Luovan talouden on arvioitu tuottavan 3,6 % Suomen bruttokansantuotteesta (Creative Finland2). Alan merkittävyydestä antavat osviittaa myös esimerkiksi erilaiset tapahtumien vaikuttavuutta arvioivat selvitykset. Esimerkiksi messu- tai tapahtumatalojen aluetaloudelliset vaikutukset mitataan yhteensä sadoissa miljoonissa euroissa (ks. esim. Messukeskus3, Tampereen messut4 tai Tampere-talo5). Kokous- ja tapahtumatoimialan liikevaihto vuonna 2018 oli lähes 300 miljoonaa euroa (MaRa ry6).

Perinteisesti esitystekninen työ on opittu töitä tekemällä. Itse oppimiseen sisältyy mörkö: kun opit on hankittu, on ollut turvallista käpertyä omaan osaamiseensa ja poteroitua. Tähän mestari-kisälli -malliin ei ole aina ollut vaihtoehtoa, sillä alan koulutus on Suomessa nuorta: esimerkiksi Suomen ainoa esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelma7, on vasta 11-vuotias. Ammattikorkeakoulun lisäksi alaa voi opiskella vaihtelevissa toisen asteen koulutuksissa eri puolilla Suomea.

Ala digitalisoitui ajat sitten, keikoilla pärjää vain uusimmilla laitteilla tai softilla ja kahden vuoden takainen Suomen suurin TV tarjoaa wow-efektin sijaan vain antikliimaksin festareiden interaktiivisten lediscreenien rinnalla. Alan jatkuva kasvu, teknologinen nopea kehitys ja kansainvälisesti muuttuvat tuotantomallit asettavat alan henkilöstölle, tuotannon suunnittelulle sekä johtamiselle uusia vaatimuksia, ja alan koulutuksen tulee olla alan kehityksen kärjessä. Alan täydennyskoulutus ei nykyisellään pysty vastaamaan nopeasti muuttuviin työelämän osaamistarpeisiin ilman merkittäviä kehittämistoimenpiteitä. Keikkoja jää myös tekemättä, koska alalla ei ole tarpeeksi työvoimaa eikä uusia osaajia. Alan täydennyskoulutustarve on siksi akuutti.

Ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen resursointi ontuu. Esimerkiksi Metropolian esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelman medianomikoulutus (AMK) on rahoituksellisesti sijoitettu halvimpaan alakohtaiseen tutkintokertoimen ryhmään (kerroin 1), vaikka alan koulutus on kustannuksiltaan arvokkaimmasta päästä ja ryhmäkoot pieniä. Vertailuksi kaikki muut esittävän taiteen ja -toiminnan tutkinnot on sijoitettu alakohtaiseen ryhmään 3 (kerroin 3). Wow.

Alan erityispiirteet täydennyskoulutuksen haasteena

Esitysteknisen alan ammattilaiset työskentelevät usein keskenään erilaisissa työskentely-ympäristöissä. Tapahtumatekniikka, teatteri tai AV-asennus poikkeavat toimintaympäristöinä hyvinkin paljon toisistaan, vaikka henkilöiden ammattinimikkeet ja koulutustaustat olisivatkin samat. Alalla työskentelevät ihmiset myös liikkuvat työmarkkina-asemasta toiseen tai useissa työnteon muodoissa, ja usein nämä erilaiset työnteon muodot sulautuvat yhteen erilaisin työsopimuksin eri työnantajien kanssa. Friikkuna toimiminen on arkipäivää.

Täydennyskoulutusta jo alalla toimiville järjestävän kouluttajan kannalta esitys- teatteri- ja tapahtumatekninen ala on erityisen haastava muun muassa alan erityisten työskentelyaikojen vuoksi. Teatterialan työehtosopimukset sisältävät näytäntötyötä tekevien osalta kuusipäiväisen työviikon ja kaksiosaisen päivän. No, koulutetaan sitten kesällä? Ei onnistu, koska festarisesonki.

Nämä alan erityispiirteet tuovat koulutuksien järjestäjille haasteita erityisesti perinteisissä lähiopetusmalleissa. Suurin este koulutukseen osallistumiselle onkin työaikataulujen sovittaminen opiskeluun: 60 % kaikista StageRight-kyselyn vastaajista mainitsi tämän esteeksi koulutukseen osallistumiselle. Ironisesti työ, johon henkilö tarvitsisi koulutusta, onkin suurin este koulutukselle.

Jatkuva oppiminen vaatii joustavia koulutusmalleja

Opetushallituksen Oppimisen ennakointifoorumin8 näkemyksen mukaan 2020-luvulla on tarpeen toteuttaa jatkuvan oppimisen reformi, jossa tutkintoperusteinen oppiminen on vain yksi osa osaamisen kehittämistä. Keskeinen väite on, että tulevaisuudessa koulutukselta vaaditaan uudenlaista joustavuutta.Korkeakoulujen lisä- ja täydennyskoulutusta tulee laajentaa modulaaristen täsmäkoulutusten suuntaan. Kaiken kaikkiaan erilaisten räätälöityjen opintokokonaisuuksien tarve tulevaisuudessa kasvaa.

StageRight-kyselyn vastaajien näkemykset tulevaisuuden koulutuksesta ovat Oppimisen ennakointifoorumin kanssa saman suuntaisia. Näiden näkemysten mukaan koulutuksen tulisi olla kohdennettavissa henkilön yksilöllisiin tarpeisiin työuran kaikissa vaiheissa. Koulutukseen osallistuminen pitäisi olla mahdollista sovittaa vaihteleviin työaikoihin tai kiireisiin työpäiviin ja koulutusta tulisi olla saatavilla asuinpaikasta ja ajankohdasta riippumatta.

Jotta show voi jatkua, tarvitaan jatkuvaa kouluttautumista ja osaamistason kehittämistä.

StageRight-hankkeen tavoitteena on luoda alalle toimiva täydennyskoulutusmalli, joka tarjoaa alan osaajille mahdollisuuden kehittää osaamistaan opiskelemalla joustavasti työn ohessa. Koulutuksilla halutaan lisätä esitystekniikan alalla työskentelevien mahdollisuuksia osallistua elinikäiseen oppimiseen.

Vaikka StageRight-kyselyn mukaan alalla on koulutusvaje, kyselyn vastaajista 89 % piti kuitenkin koulutusta tärkeänä. Vastauksena alan osaamisvajeeseen StageRight-hanke aloittaa tammikuussa 2020 kaksi esitystekniikan korkeakouludiplomikoulutusta. Koulutusten tavoitteena on tarjota osallistujille päivitystä uusiin työn tuomiin haasteisiin, kuten projektinhallintaan, turvallisuusstandardeihin, uusien teknologioiden osaamiseen sekä valmiuksia esimiestyöhön ja johtamiseen. Koulutus on kaikille avointa, eikä siihen ole pohjakoulutus- tai tutkintovaatimuksia. 60 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden voi suorittaa noin 1-1,5 vuodessa. Korkeakouludiplomin opinnot on mahdollista myöhemmin lukea osaksi 240 opintopisteen laajuisia esitystekniikan medianomi (AMK) -tutkintokoulutuksia.

StageRight-hanke

StageRight on Metropolia Ammattikorkeakoulun toteuttama esitystekniikka-alan täydennyskoulutusta kehittävä hanke. StageRight-hanke alkoi kesäkuussa 2019 ja päättyy alkuvuodesta 2021. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta.

Oikeaa osaamista stagella? StageRight-koulutustarvekyselyn tulokset. Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-185-1.

Esitystekniikan korkeakouludiplomien haku on auki 6.12.2019 saakka. Lisätiedot Esitystekniikkaosaajan ja Esitystekniikka-asiantuntijan korkeakouludiplomeista StageRight-hankkeen nettisivuilta https://stageright.metropolia.fi/toiminta/koulutukset

 

Kirjoittajat:

Kirjoittajat ovat Metropolia Ammattikorkeakoulun StageRight-hankkeen henkilökuntaa.

Tero Aalto on hankkeen projektipäällikkö ja freelancer valo- ja erikoistehostesuunnittelija. Hän on koulutukseltaan teatteritaiteen maisteri ja opettaja. Hänellä on kokemusta tapahtumista ja teatterissa yli 300 eri tuotannosta.

Kiika Sarpola työskentelee StageRight-hankkeen projektikoordinaattorina. Hän on koulutukseltaan kulttuurituottaja (AMK) sekä tradenomi, ja hän on toiminut monipuolisissa tapahtumia, koulutusta, viestintää ja kehittämistyötä sisältävissä tehtävissä kulttuurialalla.

Lähteet:

1 Aalto, Tero & Sarpola, Kiika. Oikeaa osaamista stagella? StageRight-koulutustarvekyselyn tulokset. 2019. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-185-1.

2Luovat alat Suomessa -infografiikka. Creative Finland 2019. Haettu 22.11.2019. https://f57118bd-d10f-4608-9eae-d7cc1cc6a53d.filesusr.com/ugd/f34ae3_73580a79d5574e44839175036e715229.pdf?index=true

3Messukeskuksen talousvaikutus Helsingin seudulle 282 miljoonaa euroa. Helsingin Messukeskuksen lehdistötiedote 12.2.2019. Haettu 22.11.2019. https://messukeskus.com/press-release/messukeskuksen-talousvaikutus-helsingin-seudulle-282-miljoonaa-euroa/

4Messut ja tapahtumat toivat 91,1 miljoonaa euroa tuloa Tampereelle. Tampereen Messut -konsernin tiedote 13.12.2018. Haettu 22.11.2019. https://visittampere.fi/ajankohtaista/messut-ja-tapahtumat-toivat-911-miljoonaa-euroa-tuloa-tampereelle/

5Tampere-talo toi 47 miljoonaa euroa tuloa Tampereelle. Tampere-talon tiedote 19.12.2018. Haettu 22.11.2019. https://tampere-talo.fi/ajankohtaista/talousvaikutus-2017/

6Tapahtuma- ja kokousmyynnistä uutta tietoa – tilaisuudet ja osallistujamäärät vahvassa kasvussa. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n tiedote 2.7.2019. Haettu 22.11.2019. https://www.mara.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2019/tapahtuma-ja-kokousmyynnista-uutta-tietoa-tilaisuudet-ja-osallistujamaarat-vahvassa-kasvussa.html?p13=2

7Esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelma. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haettu 27.11.2019. https://www.metropolia.fi/haku/koulutustarjonta-nuoret-kulttuuri/esitys-ja-teatteritekniikka/

8Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. 2019. Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/osaaminen-2035

Euroopan sosiaalirahaston tunnus.  Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 -tunnus.StageRight-hankkeen tunnus.

+1
esitystekniikkakoulutusdiplomikulttuuriosaaminentapahtumattapahtumatuotantotäydennyskoulutusteatteritekniikka
Kommentoi (0)
Aiemmat postaukset

Tietoa blogista

Hiiltä ja timanttia -blogi pohtii korkeakoulun roolia nyt ja tulevaisuudessa. Se tutkii korkeakoulun merkitystä kouluttajana, alueellisena vaikuttajana, työelämän kehittäjänä ja innovaattorina, jonka toiminnan suolana ovat pedagogiset sisällöt, kokeilut ja kehityskulut. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita alan asiantuntijoita.

Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta

  • Riikka Wallin (päätoimittaja), julkaisukoordinaattori, p. 040 869 1849
  • Mari Virtanen, yliopettaja, p. 040 670 5156
  • Sonja Holappa, lehtori (kielet), p. 040 125 2690

Sähköpostiosoitteet:

Hiiltä ja timanttia -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua. Blogissa on ollut toimituskunta 1.2.2018 alkaen.



Haluatko julkaista Hiiltä ja timanttia-blogissa? Ota yhteys toimituskuntaan täältä

Bloggaajat

Elina Ala-Nikkola

Elina Ala-Nikkola

on osallistavalla otteella työskentelevä prosessien fasilitoija ja sparraaja Metropoliassa. Hän on kiinnostunut yhteiskunnallisista ilmiöistä ja innostuu eri alojen asiantuntijoiden kohtaamisesta, osaamisesta ja kehittämisestä yhdessä oppien. Onnistunut viestintä ja innostava ilmapiiri ovat aina työn fokuksessa. Hän on kulttuurituottaja (ylempi AMK), joka vapaa-ajallaan muun muassa lukee, juoksee, kiertää museoita ja tanssii.


Riikka Wallin

Riikka Wallin

Riikka Wallin on Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisukoordinaattori. Hän on kulttuurituottaja (YAMK), joka haluaa edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja joka innostuu saavutettavuudesta, asiakas- ja käyttäjälähtöisestä toiminnasta sekä viestinnästä. Työssään hän auttaa tuomaan esiin metropolialaista asiantuntijuutta korkeakoulun julkaisutoiminnan avulla. Tärkeintä hänelle on ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja sitä hän edistää myös Nia-ohjaajana.


Ilse Skog

Ilse Skog

toimii Metropolian viestintäpalveluissa viestintäsuunnittelijana ja digimentorina. Työkenttään kuuluvat media- ja työyhteisöviestintä, uutisoinnit, työntekijälähettiläiden sparraus sekä yhteisömanagerointi sosiaalisessa mediassa. Digitaalisuus ja robotisaatio ovat Ilsen tämän hetken intohimoja. Ohjatut jumpat, kuntosalitreenit, avantouinti sekä kokkailu viikonloppuisiin täyttävät Ilsen vapaa-aikaa. Lomilla Ilselle mieluisia ovat kaupunkimatkat.


Anne Perkiö

Anne Perkiö

työskentelee Metropoliassa liiketalouden tutkinto-ohjelman tutkintovastaavana ja yliopettajana. Koulutukseltaan hän on KTM ja KL ja toiminut pitkään liiketalouden koulutuksen eri vastuutehtävissä. Perkiön lisensiaatintyö käsitteli ohjausta ja tuutorointia, minkä lisäksi hän on kiinnostunut aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta (AHOT). Hänen erityisosaamisalueitaan ovat suorituksen johtaminen ja palkitseminen. Bloggaajana hän pitää itseään harjoittelijana. Harrastuksiin lukeutuvat punaiset autot ja Italia!


Sonja Holappa

Sonja Holappa

a senior lecturer at Metropolia, teaches professional English and communication skills to IT and Industrial Management students. She is a firm believer in the significance of education on all levels as enabler of professionalism and ultimately harmony and understanding between all people. Upon starting as Digimentor as of autumn 2017, Sonja delights herself in learning and sharing any digital practices that will simplify daily work and enhance learning situations. All in all, she likes to approach work and life in general from the perspective of meaningfulness.


Johanna Holvikivi

Johanna Holvikivi

työskentelee Metropoliassa hyvinvoinnin ja kuntoutuksen alueella opetus- ja kehittämistehtävissä. Hän on toiminut pitkään esimiehenä ja kehittänyt korkeakoulun opetusta ja laadukasta oppimista. Johanna on kiinnostunut erityisesti osaamisen johtamisesta, coachingistä ja työnohjauksesta. Hän pitää yhdessä tekemisestä ja uskoo yhteisöllisyyden voimaan. Hänen harrastuksiinsa lukeutuvat intohimoinen kirjojen lukeminen, pyöräily ja veneily.


Jenni Koponen

Jenni Koponen

työskentelee Metropoliassa pedagogisen kehittämisen ja palauteasioiden parissa. Jenni on työskennellyt korkeakoulukentällä pitkään opettajana, tutkijana ja pedagogisena asiantuntijana. Oppimisessa häntä kiinnostaa eniten uuden oivallus. Jenni on taustaltaan diplomi-insinööri ja kasvatustieteilijä, mutta on viime aikoina kunnostautunut erityisesti sokerileipurina.


Tiina Kokko

Tiina Kokko

työskentelee asiantuntijana Oppimistoimintapalvelut-tiimissä hallintoa ja pedagogiikkaa yhdistävissä kehittämistehtävissä sekä opetussuunnitelmaprosessissa. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri ja suorittanut opettajaopinnot Haaga-Heliassa. Tiina on työskennellyt Metropoliassa, ja aiemmin Stadiassa, vuodesta 2001. Hän suhtautuu intohimoisesti oppimiseen, toiminnan kehittämiseen ja oboensoittoon.


Riitta Konkola

Riitta Konkola

toimii Metropolian rehtorina ja toimitusjohtajana. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteiden lisensiaatti, erikoistoimintaterapeutti ja opettaja. Hänen perheeseensä kuuluvat puoliso ja aikuiset lapset. Vapaa-aikanaan hän matkustaa, lukee dekkareita, lenkkeilee ja nauttii ruoanlaitosta. Hän uskoo isotädiltä kuulemaansa ajatukseen: ”Annahan aikaa”, asioilla on tapana järjestyä.


Eveliina Korpela

Eveliina Korpela

toimii suomen kielen ja viestinnän lehtorina sosiaalialan tutkinto-ohjelmissa ja S2-asiantuntijana erilaisissa hankkeissa. Hän on kiinnostunut kielenoppimisesta, kirjoittamisen ohjauksesta, työelämän viestintätaidoista ja kielellä vaikuttamisesta. Hän haluaa tuoda kielenopetukseen enemmän toiminnallisuutta, draamaa, elämyksiä ja iloa. Lisäksi hän haluaa parantaa omaa ja opiskelijoidensa elämänlaatua tunnistamalla turhia vaatimuksia ja keskittymällä nykyhetkeen.


Marjo Mannila

Marjo Mannila

työskentelee Metropolian radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelman tutkintovastaavana. Hän on tehnyt pitkän uran opetuksen ja oppimisen saralla ja vaikuttanut useissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa edelleen aktiivisesti oppimistoimintaa kehittäen. Hän arvostaa yhteisöllistä työtapaa, joka lisää kaikkien toimijoiden osallistumista ja vastuuta osaamisen kasvattamisessa.


Mari Virtanen

Mari Virtanen

on Metropoliassa yliopettaja, digipedagogi, opetuksen innovatiivinen kehittäjä ja tutkija. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden tohtori ja opettaja, jota kiinnostaa teknologian soveltaminen pedagogisesti mielekkäällä, joskus myös viihdyttävällä, tavalla. Hän tekee mielellään uutta ja kokeilee ketterästi. Vapaa-ajallaan hän rentoutuu ”digittömässä” maailmassa urheilun, käsitöiden ja perheen parissa, matkailuauton hiljaisessa hurinassa.


Päivi Ylitalo-Kallio

Päivi Ylitalo-Kallio

työskentelee Metropolian kirjastossa informaatikkona ja verkkopalvelukoordinaattorina. Koulutukseltaan hän on FM (interaktiivinen media), ammatillinen opettaja, tradenomi YAMK (käyttäjäkeskeinen suunnittelu), IT-tradenomi ja kirjastomerkonomi. Hän innostuu helposti uusista asioista, myös kaikenlaisesta digitaalisesta, kuten kunnon digimentorin pitääkin. Hän uskoo kehittämiseen pienin askelin ja rohkeasti, moka on lahja :) Vapaa-ajalla Päivi kuskaa lapsia harrastuksiin, paijailee kahta koiraa, ja tanssii.


Petri Vesikivi

Petri Vesikivi

opettaa Metropolian tieto- ja viestintätekniikan osaamisalueella mobiilisovellusten ohjelmointia. Hän kehittää opetusta vastaamaan työelämän toiveita muun muassa trialogisen oppimisen ja opettajatiimien toteuttamien intensiivisten monialaisten kurssien kautta. Ennen Metropoliaan siirtymistä 2007 Petri työskenteli 20 vuotta eri tehtävissä ICT-alan yrityksissä. Työelämäjaksolla hän työskenteli Helsingin Sanomain mobiilituottajana reilun vuoden. Syksyllä 2016 Petri tekee opintovapaalla lisensiaattityötä opettajien kokemuksista tiimiopettajuudesta.


Eija Raatikainen

Eija Raatikainen

työskentelee yliopettajana Metropolian sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalueella ja opettaa sosionomiksi (& YAMK) valmistuville opiskelijoille kasvatustieteeseen, yhteiskuntatieteisiin ja psykologiaan liittyviä aiheita. Työnkuvaan kuuluu myös kansallinen ja kansainvälinen hanketyö sekä projektityöntekijänä että projektipäällikkönä. Vapaa-aika menee lapsen harrastuksissa ja lenkkeilyn parissa. 


Leena Unkari-Virtanen

Leena Unkari-Virtanen

työskentelee lehtorina Metropolian musiikin tutkinnossa ja on koulutukseltaan musiikin tohtori. Hän on mukana monissa tulevaisuuden työtä ja osaamista kartoittavissa hankkeissa ja TKI-tehtävissä. Lisäksi hän vastaa Säveltämisen pedagogiikka- ja Johtosävelet -täydennyskoulutuksista (OPH). Dialogi ja yhteiskehittely ovat hänelle tärkeitä uusien ideoiden ja oivallusten innoittajia, mutta myös työmenetelmiä musiikkipedagogin, tutkijan ja työnohjaajan tehtävissä.


vierailija

vierailija


Uusimmat postaukset

  • Kun on tunteet – Kannattelevassa ohjauksessa opiskelijan tunteet tehdään näkyväksi

    29.3.2021
  • Kansainvälinen lukukausi vahvistaa toimintaterapeutin ammatti-identiteettiä

    23.3.2021
  • Yhteisöllistä oppimista verkossa kansainvälisesti

    11.3.2021

Arkisto

  • ▼2021 (9)
    • ►maaliskuu(5)
      • Kun on tunteet – Kannattelevassa ohjauksessa opiskelijan tunteet tehdään näkyväksi
      • Kansainvälinen lukukausi vahvistaa toimintaterapeutin ammatti-identiteettiä
      • Yhteisöllistä oppimista verkossa kansainvälisesti
      • Pelillisyys terveydenhoitajan työvälineeksi
      • Kirjoita onnistunut asiantuntija-artikkeli!
    • ►helmikuu(3)
      • Verkkotapahtumassakin voi kehittää hyötypelejä ketterästi
      • Navigointia kohti avointa korkeakoulua
      • Tulevaisuusajattelu opettajan työvälineenä
    • ►tammikuu(1)
      • Metropolia vaikuttaa vahvistamalla jatkuvaa oppimista
  • ►2020 (33)
    • ►joulukuu(1)
      • Benefits of Systematic Degree Program Design 3/3: Writing Clinics
    • ►marraskuu(4)
      • Oppimateriaalien avaamisen hyödyt opettajalle ja oppijoille
      • Pelaamalla kirjasto tutuksi
      • Monimuotoisia ratkaisuja bioanalyytikoiden kasvavaan työvoimatarpeeseen
      • Benefits of Systematic Degree Program Design 2/3: The GATE model
    • ►lokakuu(5)
      • Mitä pedagogisen käsikirjoituksen jälkeen?
      • Rohkeaa koulutuksen digitaalista uudistamista
      • Verkossa opiskelu on opiskelijalle arkipäivää
      • Osaamisperusteinen opetussuunnitelma tarjoaa joustavuutta toteuttamiseen
      • Benefits of Systematic Degree Program Design 1/3
    • ►syyskuu(4)
      • Ammattikorkeakoulut palvelevat yhteiskuntaa
      • Tulevaisuuden osaamistarpeita muotoilemassa 3/3
      • Johtamisessa tarvitaan pedagogista asennetta
      • Näin teet saavutettavan PDF-tiedoston helposti Wordilla
    • ►elokuu(2)
      • Pedagoginen suunnittelu lehtori Virtasen tapaan
      • Kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen näkyväksi hanketoiminnan avulla
    • ►kesäkuu(5)
      • Hyvää kesää toivottaa Hiiltä ja timanttia -toimituskunta!
      • Virtuaalisimulaatiopeleillä uusia ulottuvuuksia korkeakouluopetukseen
      • Pedagogiikan ja teknologian liitto vuonna 2020
      • Rikasta työtäsi yrityksen ja ammattikorkeakoulun välisellä yhteistyöllä
      • Digital Baby Steps 3/3: The Corona Leap!
    • ►toukokuu(3)
      • Digipedagogiikka – poikkeustilasta uuteen normaaliin
      • Kompleksisuus haastaa johtamisajatteluamme
      • Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena
    • ►huhtikuu(3)
      • Fasilitointi sujuu verkossakin! — 10 vinkkiä virtuaalifasilitointiin
      • Avoimuus korkeakoulun toiminnassa – trendisana vai elinehto?
      • Hyvä opettaja – omien palveluidensa muotoilija?! 2/3
    • ►maaliskuu(3)
      • Kokemuksia pakopelin käytöstä tiedonhaun ohjauksessa
      • Koronavirus oppilaitoksissa – miten opetuksen erityisjärjestelyistä selvitään?
      • Ristiinopiskelumalli kolkuttaa korkeakoulujen ovelle
    • ►helmikuu(3)
      • Hyvinvointia etsimässä
      • Asiantuntijana somessa - viesti ja vaikuta faktoilla
      • Oppimista muotoilemassa 1/3
  • ▼2019 (37)
    • ▼joulukuu(2)
      • OnePage-menetelmä kriittiseen ajatteluun
      • Työelämä, opiskelijat ja opettajat kohtaavat: MINNO on kaikkien projekti
    • ►marraskuu(4)
      • Showtekniikan osaamisvajeet valokiilassa
      • Mikä ihmeen CC-lisenssi? OSA I: Perusteet
      • Työelämän timanttiset taidot - 7 vinkkiä voimavaraistumiseen
      • Näkökulmia sote-alan valintakokeiden sisältöön ja kehittämiseen
    • ►lokakuu(4)
      • Sammakoita vai suitsutuksia - palautteen merkitys oppimiselle
      • Monialaisuuden voima
      • Digital baby steps 2/3: PowerPoint with audio anyone?
      • Osallistamisesta osallisuuteen - hyviä käytäntöjä yhdessä kehittäen
    • ►syyskuu(2)
      • Koulutuksen evoluutio ja luova musiikin tekeminen
      • Narratiivinen ammatti-identiteetti
    • ►elokuu(3)
      • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 2/2
      • Uusia ideoita opinnäytetyön ohjaamiseen
      • Vetovoimaa ja pitovoimaa tekniikan koulutukseen ja ammattiin
    • ►kesäkuu(4)
      • Katsauksia Hiiltä ja timanttia -blogin vuoteen - syksyllä jatkamme!
      • Uuden työn kaleidoskooppi
      • Terveyden ja hyvinvoinnin haasteet ratkaistaan rohkeudella ja yhteistyöllä
      • Narratiivisuutta pedagogiikkaan
    • ►toukokuu(3)
      • “Roolipelaa” ammattilaista - pakopelit oppimisen välineinä ammattikorkeakoulussa
      • Luentoesiintymisestä dialogisen oppimistilanteen rakentamiseen
      • Kuusi tiedonhallinnan menetelmää tietointensiivisen työn tekijöille
    • ►huhtikuu(5)
      • Teorian ja käytännön yhdistyminen – aloittelijasta kohti asiantuntijuutta
      • YouTube - optimoi videosi, tutki sen menestystä analytiikan avulla, osa 2/2
      • Youtube - viihdekäytöstä korkeakoulun työvälineeksi, osa 1/2
      • Ristiriidan pedagogiikkaa
      • Erasmus - panostus Euroopan yhtenäisyyteen ja uusiin sukupolviin
    • ►maaliskuu(4)
      • Kehotietoisuus – oppimisen perusta
      • Fiktion voima
      • Virtuaalisimulaatiopelit hoitotyön opetuksessa
      • Asiantuntija - näin brändäät osaamisesi LinkedInissä
    • ►helmikuu(3)
      • Podcast: Vuorovaikutus verkossa ei ole sattumaa
      • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 1/2
      • Digitukea 24/5?!
    • ►tammikuu(3)
      • Näin teet hyvän PowerPoint-esityksen
      • Ohjattu pienryhmätoiminta tukee ammatillista kasvua
      • Oppimisanalytiikka oppimisen ohjaamisen työvälineenä
  • ►2018 (34)
    • ►joulukuu(3)
      • Jatkuvan oppimisen ideaa etsimässä
      • Arvioinnin kesyt ja viheliäiset haasteet
      • Asiantuntija somessa - mistä haluaisit, että sinut tunnetaan?
    • ►marraskuu(4)
      • Tietämättömyyden oppimisesta
      • Hyötypelit opetuksen uudistajina?
      • 10-Week Sprint Sote Edition - uusi tapa oppia yrittäjyyttä
      • Mitä tapahtui kun kemian opetus vietiin verkkoon?
    • ►lokakuu(5)
      • Miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata?
      • Vallankäyttö opetuksessa ja ohjauksessa
      • Toiminnallista kielenopetusta korkeakoulussa
      • Siivet kantavat - korkeakoulusta työelämään
      • Metropolian uudistuvat kampukset luovat yhdessä tekemisen kulttuuria
    • ►syyskuu(4)
      • Digitaalinen muistikirja - konttori taskussa
      • Oletko ’auditiivinen’, ’kinesteettinen’ tai ’visuaalinen’ oppija – sitkeä myytti on suosittu, koska testaaminen ja lokerointi viehättää
      • Metropoliassa ratkotaan yhteiskunnallisia muutoksia yhdessä
      • Näin teet oman podcastin
    • ►elokuu(2)
      • Ryhmänohjaus ja pedagoginen ammattitaito - yhteisiä löytöretkiä
      • Qualified Empathy - the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
    • ►kesäkuu(5)
      • Podcast opettaa, viihdyttää ja on läsnä siellä, missä sinäkin
      • Workflow-sovellukset keventävät tietotyötä
      • Opetusta ja oppimista silloin, kun kaikki aistit eivät ole käytössä
      • Onko tunteissa mitään järkeä?!
      • 10 vinkkiä digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseen
    • ►toukokuu(4)
      • Tämä mullistaa koulutuksen - teknologia opetuksen muuttajana
      • Digital baby steps 1/3: Co-learning with students in the spirit of MVP
      • Muuten saattaa käydä niin, että… - 6 vinkkiä laadukkaaseen kurssisuunnitteluun
      • Oppilaitos ja työelämä kohtaavat sosiaalisessa mediassa - suuhygienistitutkinto Instagramissa
    • ►huhtikuu(3)
      • Opettajasta tubettaja?!
      • Opettajan muuttuva työnkuva
      • Miten korkeakoulu vastaa opetuksen murrokseen?
    • ►maaliskuu(4)
      • Dialogi opiskelijan ohjauksen menetelmänä
      • Oppimisen somematka tähtää tulevaisuuden kouluun ja työelämätaitoihin
      • Korkeakouluopettajan ammatillisuuden kehittyminen
      • Hiiltä ja timanttia - opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
  • ►2016 (10)
    • ►joulukuu(1)
      • ”Uutishuone” pedagoginen ratkaisu yhteisölliseen oppimiseen
    • ►kesäkuu(3)
      • Viestijän matka Oppijan polulla
      • "Camel boots" opettajasta tiimiopettajaksi
      • Tiimiopettajuutta kansainvälisellä opintojaksolla
    • ►toukokuu(2)
      • Osaamisen ketteryys työelämätaitona
      • Satelliitissako tulevaisuus?
    • ►huhtikuu(1)
      • Palautteesta vauhtia osaamisloikkaan
    • ►maaliskuu(3)
      • Jos haluaa saada on pakko antaa
      • Opettajuuden muutos
      • “The feedback has given me new views on my capabilities and strengths as well as pushed me to work harder for the group”

Oppiminen Metropolia.fi-sivustolla

Tutustu Metropolian pedagogisiin linjauksiin

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

Jotta sivuston käyttö olisi sujuvaa, käytämme evästeitä ja suosittelemme niiden käyttöä myös Sinulle.  Voit tutustua tarkemmin evästeisiin tai poistaa ne kokonaan käytöstä asetukset-sivulla.

Hiiltä ja timanttia
Powered by  GDPR Cookie Compliance
Tietosuojaseloste / Privacy Overview

Kävijän tietokoneelle voidaan ajoittain siirtää ns. evästeitä (“cookies”).
Evästeillä voidaan kerätä tietoja esimerkiksi miltä sivulta olet siirtynyt osoitteeseen, mitä www-sivujamme olet selannut ja milloin, mitä selainta käytät, mikä on näyttösi resoluutio ja käyttöjärjestelmä, sekä mikä on tietokoneesi IP -osoite eli mistä Internet -osoitteesta lähettämäsi tiedot tulevat ja minne ne vastaanotetaan.

Evästetietojen avulla Palvelun kävijämääriä voidaan seurata Metropolian ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta sekä analysoida ja kehittää kävijöitä paremmin palvelevaksi. Lisäksi Metropolian yhteistyökumppanit saattavat käyttää mainonnan kohdentamiseksi evästeitä, joilla kerätään tietoa kävijän vierailuista tällä ja muilla sivustoilla. Evästeiden avulla kerättyä tietoa käytetään kävijän kiinnostusten kohteiden perusteella kohdennetun mainonnan tuottamiseen. Evästeiden avulla tehdyssä mainonnan kohdentamisessa kävijää ei yksilöidä eikä tietoja yhdistetä kävijältä mahdollisesti muussa yhteydessä saatuihin henkilötietoihin

Kävijällä on mahdollisuus estää evästeiden käyttö muuttamalla selaimensa asetuksia siten, että selain ei salli evästeiden tallentamista.  Kävijä hyväksyy, että joidenkin palveluiden osalta evästeiden käytön estäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa palvelun toiminnallisuuteen.

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.

Tarpeelliset evästeet / Strictly Necessary Cookies

Tarpeelliset evästeet pitäisi olla aina käytössä jotta voimme tallentaa evästeet myöhempiä vierailujasi varten.

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

Mikäli otat nämä evästeet pois käytöstä emme pysty tallentamaan niitä, ja joudut seuraavilla vierailuilla hyväksymään/kieltämään ne uudestaan.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.

Kolmannen osapuolen evästeet / 3rd Party Cookies

Käytämme sivustolla Google Analytics ja Addtoany -lisäosia kerätäksemme tietoa mm. vierailijoiden kävijämääristä, suosituimmista sivuista jne.

Pitämällä evästeet päällä autat parantamaan/kehittämään palveluamme.

—--

This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.

Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.

Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!