Astun ryhmän eteen tarkkaavaisena, mutta tietoisen rentona ja vastaanottavaisena. Aistin ryhmästä huokuvaa tunnelmaa. Näen ilmeitä, eleitä, liikehdintää ja kehon asentoja. Kuulen äänenpainoja ja voimakkuuksia. En halua aikaansaada suurta kuilua välillemme, vaan pyrin hymyillen ja ystävällisin katsein vastaanottamaan kaikki osallistujat sellaisina kuin he ovat. Mielessäni risteilee tälle ryhmälle suunnittelemani prosessin asiat. Olen valmistautunut hyvin.
Uuden äärellä
Ryhmän ohjaajan ammattitaito on laaja ja moniulotteinen kokonaisuus oli kyse sitten mistä ikäryhmästä tai koulutusasteesta tahansa. Se on kuin palapeli, jossa jokainen pala on olennainen osa kokonaisuutta. Ryhmän ohjaamista ammatillisesti ajatellessa huomio kiinnittyy ensimmäisenä 1. kohtaamiseen, 2. pedagogiseen sensitiivisyyteen sekä 3. osallisuuden kokemisen mahdollistamiseen.
- Aidon kohtaamisen aineksia ovat kiinnostus toisesta ihmisestä ja halu hyödyntää omia taitoja toisen hyväksi. Kuuntelevasti kohtaamiseen asennoitumalla antaa toiselle tilaa ja mahdollisuuden tulla kohdatuksi omanlaisenaan juuri siinä hetkessä.
- Pedagogisessa vuorovaikutuksessa sensitiivisyyden käsitteen keskeisintä ydintä ovat opettamisen näkeminen kohtaamisena ja molemminpuolisena oppimisprosessina elementteinään sensitiivinen suhtautuminen ja osallisuuden tärkeys (Huhtinen-Hildén 2012). Näin ollen voidaan avata tärkeitä yhteisen löytämisen ovia ja saada mahdollisuus toisenlaisen, odottamattoman lopputuloksen syntymiseen. Pedagogin sensitiivisyys mahdollistaa sallivan ja vapautuneen ilmapiirin, jonka turvassa ryhmäprosessia on hyvä käydä ilman suorittamisen painetta. Pedagoginen sensitiivisyys on tärkeää kaikissa ryhmäprosesseissa kaiken ikäisten kanssa ja eri kouluasteilla toimittaessa. Sensitiivistä otetta on määritelty hyvin kuvaavasti varhaiskasvatuksessa, jossa sillä tarkoitetaan taitoa havaita lapsen sisäinen tila ja tukea tämän kykyä olla yhteydessä toisiin sekä toimia ryhmän jäsenenä. Sensitiivinen aikuinen tukee lasta, jos hän putoaa yhteyden tilasta. Tämä mahdollistaa oppimisen ja luovuuden toteutumisen. (Mäkelä 2008; 2011.)
- Osallisuus ajatellaan ehkä yleisimmin johonkin kuulumisen tunteena. Kuulumme perheeseen, sukuun, työyhteisöön ja harrastuspiiriin, olemme niiden jäseniä. Olemassaolollamme ja mielipiteillämme on väliä ja voimme vaikuttaa yhteisöömme. Osallisuuden kokemus on subjektiivinen ja se rakentuu tunteelle siitä, että ihminen on osa kokonaisuutta, yhteisöä. Sitä voisi määritellä liittymiseksi, kuulumiseksi tai yhteisyydeksi sekä myös osallistumiseksi ja siihen liittyen vaikuttamiseksi (ks. Isola, ym. 2017). Osallisuus on voima ryhmien, yhteisöjen ja yhteiskuntien rakentamiseksi.
Pedagogin reppu
Ryhmän ohjaajalla on tärkeä tehtävä kanssakulkijan, kannattelijan ja houkuttelijan roolissa. Ohjaaja navigoi ryhmätilanteessa tarttuen vuorovaikutuksellisiin impulsseihin ja mahdollistaa osallistujan kuulluksi tulemisen. Sitä kautta hän saattaa osallistujat vaikuttamaan itse toiminnan sisältöön toimijoina, suunnittelijoina sekä kehittäjinä. Näin toiminnasta tulee osallistujista käsin lähtevä yhteinen oppimisprosessi. Ohjaajan dialogisen otteen myötä suorittamista edellyttäviä tehtäviä ei synny, vaan toiminnan suunnittelu toimii pedagogisen improvisoinnin mahdollistavana väljänä rakenteena (ks. esim. Jordan-Kilkki & Pruuki 2012, 18-26; Huhtinen-Hildén 2017).
Kannan mukanani paljon: kuka ja millainen olen, millainen tieto minussa vaikuttaa, mitkä asiat koen tärkeiksi, mikä on motiivini sekä jälkiä historiastani, siitä millaisissa yhteisöissä olen opiskellut ja työskennellyt, ketä kuunnellut, mitä lukenut ja mitkä työskentelytavat hyväksi kokenut. Toivon, että meillä olisi mukavaa yhdessä. Haluaisin kaikkien tuntevan olevansa osa yhteistä kokonaisuuttamme. Meidän ryhmä, me.
Kumisaappaat, lämmin juoma ja kompassi. Jokaisen ryhmäprosessin löytöretkelle lähdettäessä ohjaajan repusta löytyy pedagogisen ammattitaidon eväät.
Millaiselle retkelle sinä lähdet?
Kirjoittaja:
Minna Lamppu (musiikkipedagogi YAMK) työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa varhaisiän musiikkikasvatuksen ja soveltavan taiteen käytön opettajana sekä erilaisissa alan kehittämishankkeissa. Hän toimii myös kuoronjohtajana (Lahden Laulajat) sekä erilaisten lauluryhmien vetäjänä, suuntautuen erityisesti musiikkiryhmiin taiteen soveltavan käytön konteksteista (esimerkiksi muistisairaat, arat laulajat, alkeismusiikkiryhmät). Hän on kehittänyt mm. Päijät-Hämeen muistiyhdistyksessä toimivan muistisairaista sekä heidän läheisistään koostuvan Muistilangat-lauluryhmän toimintakonseptin sekä työskennellyt laulunopettajana musiikki- ja kansanopistoissa. Lamppu on työskennellyt myös muun muassa tv-toimittajana ja esiintyjänä.
Artikkelikuva: © Sini Pennanen
Lähteet:
Huhtinen-Hildén, L. (2012) Kohti sensitiivistä musiikin opettamista. Ammattitaidon ja opettajuuden rakentumisen polkuja. Jyväskylä studies in humanities 180. Jyväskylän yliopisto.
Huhtinen-Hildén, L. (2017) Elävänä hetkessä. Suunnitelmallisuus ja pedagoginen improvisointi. Teoksessa A. Lindeberg-Piiroinen & I. Ruokonen (toim.). Musiikki varhaiskasvatuksessa – käsikirja. Helsinki: Classicus, 389–411.
Isola, A-M., Kaartinen, H., Leeman, L., Lääperi, Schneider, T., Valtari, S. & Keto-Tokoi, A. (2017) Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Jordan-Kilkki, P. & Pruuki, L. (2013) Miten tehdä tilaa kohtaamiselle? Dialoginen työskentelyote opettajan työssä. Teoksessa P. Jordan-Kilkki, E. Kauppinen & E. Viitasalo-Korolainen (toim.). Musiikkipedagogin käsikirja. Vuorovaikutus ja kohtaaminen opetuksessa. Oppaat ja käsikirjat 2012:2. Helsinki: Opetushallitus, 18–27.
Mäkelä, J. (2011) Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan – Kuulemaan asettuminen on taitolaji. Luentoesitys lääkäripäivillä. Osoitteessa: http://docplayer.fi/4340191-Lapsinakokulmasta-lapsen-nakokulmaan-kuulemaan-asettuminen-on-taitolaji.html. Haettu: 3.4.2018.
Mäkelä, J. (2008) Mikä vuorovaikutuksessa kuntouttaa. STAKES Mielenterveysryhmä. Osoitteessa: http://docplayer.fi/5380202-Jukka-makela-21-8-2008-miten-vuorovaikutus-kuntouttaa-1.html Haettu 3.4.2018.
Ei kommentteja