Hyppää pääsisaltöön
Hiiltä ja timanttia

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Hiiltä ja timanttia
Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
0

Asiantuntija somessa – mistä haluaisit, että sinut tunnetaan?

Ilse Skog · 3.12.2018
Kuva: www.pixabay.com/CC0/Prawny

Pinnallista puuhailua sosiaalisen median kanavissa, kissan hännän nostamista, itsekehua?

Henkilöbrändäys nostattaa tunteita puolesta ja vastaan. Itse olen puolesta, kun kyseessä on asiantuntijabrändäys eli asiantuntijan brändäytyminen ja viestiminen sosiaalisen median kanavissa. Organisaatioiden työntekijöillä on asiantuntijuutta ja osaamista valtavasti, eikä niitä kannata kätkeä vakan alle.

Katleena Kortesuon mukaan: ”Henkilöbrändäyksellä tarkoitetaan ihmisen brändäämistä. Henkilöbrändäyksellä erottaudutaan muista ihmisistä. Se on usein tietoista toimintaa, jonka ansiosta ihmiset näkevät toisen tietyllä tavalla.”

Henkilöbrändi ja asiantuntijabrändi tarkoittavat samaa, mutta itse käytän mieluiten asiantuntijabrändiä, kun kyseessä on korkeakoulutettu henkilöstö.

Miksi sinun kannattaa rakentaa asiantuntijabrändiäsi?

“Kun olet oman alasi tunnettu tekijä, olet kuin Mersu Mossen rinnalla”, toteaa Katleena Kortesuo.

Vahva asiantuntijabrändi on oman osaamisen mainoskyltti. Osaamisen näkyväksi tekeminen voi auttaa etenemiseen työuralla, ja se voi avata uusia mahdollisuuksia oman alan asiantuntijoiden verkostoissa. (Kortesuo 2011).

Luotettava asiantuntijabrändi edesauttaa, kun haluat tulla paremmin kuulluksi tiimissäsi, ideoitasi arvostetaan ja pääset vaikuttamaan päätöksiin. Vahva asiantuntijabrändi voi avata uusia mahdollisuuksia, lisätä arvostusta ja halua yhteistyöhön. (Hernberg 2013).

Kun media etsii asiantuntijoita, näkyvyytesi sosiaalisessa mediassa on etusi tulla löydetyksi.

Omalla kohdallani olen huomannut, että kun omaa laajat verkostot ja on läsnä sosiaalisessa mediassa, saa kutsuja tulla kouluttamaan. Ilosta ja innosta puhkuen olenkin päässyt useisiin tilaisuuksiin kertomaan muille esimerkiksi sosiaalisen median ilmiöistä.

Takuuvarmaa työpaikkaa ei nykyään ole enää kenelläkään. Siksi ikäviinkin asioihin on hyvä varautua. Verkostoja on myöhäistä alkaa rakentaa vasta silloin, jos irtisanominen osuu omalle kohdalle.

Asiantuntijabrändi on siis myös hyvä henkivakuutus ja sosiaalinen media on hyvä rekrytointikanava.

Esimerkiksi Tom Laineen LinkedIn tutkimuksen mukaan 31,4 % vastaajista on saanut työtarjouksia, vaikka ei ole itse ollut työnhaussa ja 8,7% tutkimuksen vastaajista on löytänyt LinkedinIstä työpaikan.

Toisaalta työkulttuuri on muuttunut. Enää ei ehkä haetakaan koko työuran kattavia työpaikkoja. Niinpä henkilöbrändäys sopii työn murroksessa kuin nenä päähän.

 

Myös yritys hyötyy henkilöstön asiantuntijabrändäyksestä

 

Asiantuntijabrändi on uskottavampi kuin yrityksen oma brändi sosiaalisessa mediassa (DeMers 2016). Siksi yritykset toivovat työntekijöitään niin sanotuiksi työntekijälähettiläiksi eli tuomaan yritystä ja omaa asiantuntijuuttaan esiin sosiaalisessa mediassa.

Tom Laineen mukaan työntekijälähettiläällä on runsaasti vaikuttavuutta organisaatioiden viestinnässä.·

  • Yksittäinen työntekijä on 3 kertaa uskottavampi viestijä kuin yrityksen johtaja.
  • Yrityksen henkilökunnalla on 10 kertaa laajemmat verkostot kuin mitä yritys pystyy saavuttamaan miltään kanavalta.
  • Yksittäisen työntekijän jakama statuspäivitys saa 8 kertaa enemmän huomiota (näyttöjä, tykkäyksiä, kommentteja), kun postaus tulee yksittäisen työntekijän kautta vs. suoraan yrityksen tililtä.

 

Asiantuntijabrändiä ei ole ilman verkostoa

 

Henkilöbrändi luodaan yhdessä verkostojen kanssa. Esimerkiksi Tuija Aalto kehottaa muodostamaan yhteyksiä ja olemaan kanssaihminen sekä kaksisuuntainen. Asiantuntijabrändi rakentuu vuorovaikutuksessa.

Myös Johanna Strömsholmin pro gradu tutkimus osoittaa, että henkilöbrändäyksessä ei ole kyse vain yksisuuntaisesta, itsereflektointiin ja itsensä markkinointiin perustuvasta viestinnästä, vaan se tarjoaa rakennusaineita henkilölle oman identiteetin rakentamiseen ja itsensä kehittämiseen. Sidosryhmien näkökulmasta henkilöbrändin on oltava aito, uskottava ja samaistuttava, ja näiden mielikuvien saavuttaminen vaatii aidon lisäarvon tuottamista ja viestintätaitoja.

Tule löydetyksi ja uskalla loistaa

Ujous pois ja rohkeasti esiin sosiaalisen median näyttämöille.

Itsensä brändääminen alkaa pohdinnasta, mistä asioista haluat tulla tunnetuksi, millaisia mielikuvia haluat ihmisten muodostavan itsestäsi.

Pohdi tavoitteittasi. Mitä tavoittelet sosiaalisessa mediassa? Kuka on yleisösi? Haluatko lisää tunnettuutta itsellesi asiantuntijana, median huomiota, tunnettuutta uudelle palvelulle, uusia verkostoja? Tavoitteet helpottavat viestintääsi ja sisältöjen tuottamista. Kun someviestintäsi tuottaa tulosta, esimerkiksi tykkäyksiä, jakoja, kommentteja, vaikuttavuutesi kasvaa.

Jos siis haluat, että sinut muistetaan tietyistä asioista, voit aloittaa asiantuntijabrändin rakentamisen saman tien.

Muista varata aikaa myös sisältöjen tuottamiselle ja keskusteluihin osallistumiselle. Verkostot eivät synny itsestään.

PS. Bloggaaminen on hyvä kanava tuoda omaa asiantuntijuutta näkyviin. Lue Elina Ala-Nikkolan blogipostaus Miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata?


Näin rakennat asiantuntijabrändiäsi

  • Mieti, miksi olet somessa, mitkä ovat tavoitteesi, esim. ”haluan saada kutsuja asiantuntijaverkostoihin, keskustella ajankohtaisista alan kysymyksistä, saada itseni näkyväksi asiantuntijana, saada uusia kontakteja”.
  • Mitkä kanavat tukevat parhaiten tarkoituksiasi? Esim. LinkedIn on ammatillinen verkosto-työnhaku-kanava, Facebook on henkilökohtainen omien yhteisöjen kanava, myös verkostoitumiseen. Twitter on uutiskanava.
  • Anna asiantuntijuutesi näkyä ja kuulua.
  • Ole aito oma itsesi, anna persoonallisuuden näkyä.
  • Valitse oma roolisi somessa: oletko seuraaja, sisältöjen jakaja vai aktiivinen keskustelija.

 

Kuuntele ja seuraa keskusteluja, osallistu, jaa, tykkää

  • Etsi kiinnostavia seurattavia – kollegoita, alan keskeisiä toimijoita ja vaikuttajia.
  • Seuraa, mitä muut keskustelevat alastasi ja organisaatiostasi. Mitkä ovat teemat?
  • Osallistu keskusteluun ja jaa muiden tuottamia sisältöjä. Hyvä someviestintä on kaksisuuntaista. Älä postaa vain omia viestejäsi, vaan jaa myös muiden tuottamia viestejä, jotka ovat omille seuraajillesi hyödyllisiä.
  • Tue kollegoidesi viestintää tykkäämällä, jakamalla ja kommentoimalla. Näin vahvistat sekä omaa että työkaverisi asiantuntijuutta.

Lähteet:

Aalto,Tuija. 2018. Verkostoissa toimiminen vaatii avoimuutta ja kykyä kuunnella
https://www.linkedin.com/pulse/verkostoissa-toimiminen-vaatii-avoimuutta-ja-kyky%C3%A4-kuunnella-aalto/

DeMers, J. 10.7.2016.Why Personal Brands Are Better Than Corporate For Social Media
https://www.forbes.com/sites/jaysondemers/2016/07/10/why-personal-brands-are-better-than-corporate-for-social-media/#7f58f45c7877

Hernberg, Kaisa. 2013. Asiantuntija epämukavuusalueella – Kirja sinulle, joka inhoat myymistä. Talentum. Helsinki

Kortesuo Katleena. 2011. Tee itsestäsi brändi- Asiantuntijaviestintä livenä ja verkossa. Jyväskylä: WSOYpro.

Laine, Tom. 2018. Onko LinkedInistä oikeasti hyötyä? Tilastot osa 2,
https://www.somehow.fi/tilastot-osa-2/

Laine, Tom Henkilöbrändäys sosiaalisessa mediassa –webinaari 14.12.2017, Akavan erityisalat

Lehtomaa, Kaisu, 2017. Henkilöbrändin rakentaminen sosiaalisessa mediassa : UPM:n asiantuntijat ja johto työntekijälähettilyyden alkutaipaleella

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/130482/Lopputyo_Kaisu_Lehtomaa_24.5.2017_final.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Strömsholm, Johanna. 2017 Stakeholder perspective on personal brand value in social media
https://johannastromsholmcom.files.wordpress.com/2017/05/stakeholder_perspective_on_personal_brand_value_in_social_media_29-5-2017.pdf

AsiantuntijaBrändiSosiaalinen mediaTyöntekijälähettiläs

Ei kommentteja

    Kommentoi

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • 7 askelta onnistuneeseen asiantuntijablogikirjoitukseen
      7 askelta onnistuneeseen asiantuntijablogikirjoitukseen
      17.9.2021
    • Jaa tietoa avokätisesti: 4 vinkkiä julkaisun levittämiseen
      Jaa tietoa avokätisesti: 4 vinkkiä julkaisun levittämiseen
      28.2.2023
    • Podcast pähkinänkuoressa - vinkkejä opettajalle
      Podcast pähkinänkuoressa - vinkkejä opettajalle
      6.10.2022

    Tietoa blogista

    Hiiltä ja timanttia -blogi pohtii korkeakoulun roolia nyt ja tulevaisuudessa. Se tutkii korkeakoulun merkitystä kouluttajana, alueellisena vaikuttajana, työelämän kehittäjänä ja innovaattorina, jonka toiminnan suolana ovat pedagogiset sisällöt, kokeilut- ja kehityskulut. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita alan asiantuntijoita.

    Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta

    • Riikka Wallin, päätoimittaja, julkaisemisen asiantuntija, p. 040 869 1849
    • Sonja Holappa, lehtori (kielet), p. 040 125 2690
    • Johanna Tirronen, lehtori, p. 050 5850 350

    Sähköpostiosoitteet:

    Hiiltä ja timanttia -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua. Blogissa on ollut toimituskunta 1.2.2018 alkaen.



    Haluatko julkaista Hiiltä ja timanttia -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.

    Tutustu blogin kirjoittajaohjeisiin (pdf)

    Uusimmat jutut

    • Sosiaali- ja terveysalan mielikuvaa työnantajasta rakennetaan jo opintojen aikana

      22.3.2023
    • Tekniikan miehet ja hoitoalan naiset – sukupuolisegregaatio yhteiskunnan ja korkeakoulun käytävillä

      9.3.2023
    • Henkilö istuu läppärin ääressä. Hänellä on luurit korvaillaan ja hän hymyilee.

      Jaa tietoa avokätisesti: 4 vinkkiä julkaisun levittämiseen

      28.2.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (5)
      • ▼ maaliskuu (2)
        • Sosiaali- ja terveysalan mielikuvaa työnantajasta rakennetaan jo opintojen aikana
        • Tekniikan miehet ja hoitoalan naiset – sukupuolisegregaatio yhteiskunnan ja korkeakoulun käytävillä
      • ▼ helmikuu (2)
        • Jaa tietoa avokätisesti: 4 vinkkiä julkaisun levittämiseen
        • Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum – Kielibuustia 3/5
      • ▼ tammikuu (1)
        • Assessing Necessary Future Soft Skills
    • ► 2022 (27)
      • ► joulukuu (2)
        • Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!
        • Julkaiseminen on asiantuntijalle oppimismahdollisuus
      • ► marraskuu (3)
        • Osallistuva työote arvojen uudistuksessa - oppeja ja onnistumisia
        • ”Kuuletko meitä, Maija?” Onnistuneen etätapaamisen askelmerkkejä
        • Pirisevä pienoiskonttori. Älypuhelin ja tablettitietokone tietotyön tiivistäjänä, osa 1.
      • ► lokakuu (3)
        • Pedagogiset linjaukset laadun perustana
        • Suunnitelmallisuus on avain suomen kielen oppimiseen - tukena kieli-HOPS, Kielibuustia 2/5
        • Podcast pähkinänkuoressa - vinkkejä opettajalle
      • ► syyskuu (4)
        • Korkeakouluopiskelijat julkaisemaan!
        • Mitä strategiasisällöt kertovat korkeakoulujen profiilista ja strategisista valinnoista?
        • Oppimista käänteisesti - Flippaus vai floppaus?
        • E-kirja on kevyt kantaa! - Kirjaston sähköiset aineistot, kestävää kehitystä tukeva valinta?
      • ► elokuu (1)
        • Lähteä vai jäädä? - kielen oppimisen tukeminen edistää opiskelijan kotoutumista, Kielibuustia 1/5
      • ► kesäkuu (3)
        • Kuulijasta osallistujaksi - läsnäolon ja vuorovaikutuksen tukeminen virtuaalitapaamisissa
        • 5 arvioitavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 3/3
        • Tulevaisuus on toiminnallinen – pelillisyys on osa vuoden 2035 työelämätaitoja
      • ► toukokuu (1)
        • ”Kierteetön ruuvi on naula” – Ongelmallinen toimintatutkimus
      • ► huhtikuu (1)
        • 5 varmistettavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 2/3
      • ► maaliskuu (3)
        • 5 kirkastettavaa näkökulmaa ennen opetuksen viemistä verkkoon, osa 1/3
        • Kehittämässä hyvinvointia kampuksella
        • Yhdessä vai yksin – ajatuksia pedagogisesta kehittämisestä
      • ► helmikuu (4)
        • Creating International Classrooms through Virtual Exchange
        • Lapset ja perheet mukaan HyMy-kylän palveluiden kehittäjiksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 5
        • Toimintakulttuurin uudistaminen haastaa ajatteluamme
        • Monikulttuurisesta kohtaamiskahvilasta on moneksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 4
      • ► tammikuu (2)
        • Kumppani, ylivääpeli, kapellimestari vai valmentaja? Kuinka toimitat onnistuneesti artikkelikokoelman
        • Ilmaisua, huumoria ja tajunnanvirtaa – Laululyriikka-aiheisia opinnäytetöitä Metropoliassa
    • ► 2021 (30)
      • ► joulukuu (5)
        • Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta kiittää vuodesta 2021!
        • Onnellisuus ja (jatkuva) oppiminen
        • Integrating through Simulation – Boss Fight in English Communication Class 💥
        • Vinkkejä onnistuneeseen yhteiskirjoittamiseen
        • Etäohjauksessa syntyy onnistumista ja oppimista – Oppeja HyMy-kylästä, osa 3
      • ► marraskuu (3)
        • Onnistunut digitaalinen opiskelupäiväkokemus
        • Kohtaamisen sietämätön keveys
        • Vapaus valita – verkkototeutuksella vahva vetovoima
      • ► lokakuu (2)
        • Opetusteknologian innovaatio ThingLink korkeakoulun työvälineenä
        • Ethnographic writing and Qualified Empathy: skills for social service professionals, working in urban areas
      • ► syyskuu (4)
        • Kurssi verkkoon – kurkistus käytännön toteutukseen
        • Monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia rakentamassa – oppeja HyMy-kylästä, osa 2
        • 7 askelta onnistuneeseen asiantuntijablogikirjoitukseen
        • What Are Good Instructors Made Of?
      • ► kesäkuu (3)
        • Poikkeusoloissa yhteiskehittämisen ja kohtaamisen tarve kasvaa – oppeja HyMy-kylästä, osa 1
        • ”Ammattimaista ja nokkelaa, olen todella vaikuttunut!” – Positiivisen pedagogiikan voima
        • Hyvä oppiminen verkossa tarvitsee erityistä huomiota
      • ► toukokuu (4)
        • Jotain lainattua ja jotain digistä — Vuorovaikutus digiloikan jälkeen
        • Verkko-oppimisen vakiintuminen uudeksi normaaliksi terveysalan ammattikorkeakoulutuksessa
        • Attracting the next generation: gamification in education
        • Mistä on hyvät ohjaajat tehty?
      • ► maaliskuu (5)
        • Kun on tunteet – Kannattelevassa ohjauksessa opiskelijan tunteet tehdään näkyväksi
        • Kansainvälinen lukukausi vahvistaa toimintaterapeutin ammatti-identiteettiä
        • Yhteisöllistä oppimista verkossa kansainvälisesti
        • Pelillisyys terveydenhoitajan työvälineeksi
        • Kirjoita onnistunut asiantuntija-artikkeli!
      • ► helmikuu (3)
        • Verkkotapahtumassakin voi kehittää hyötypelejä ketterästi
        • Navigointia kohti avointa korkeakoulua
        • Tulevaisuusajattelu opettajan työvälineenä
      • ► tammikuu (1)
        • Metropolia vaikuttaa vahvistamalla jatkuvaa oppimista
    • ► 2020 (33)
      • ► joulukuu (1)
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 3/3: Writing Clinics
      • ► marraskuu (4)
        • Oppimateriaalien avaamisen hyödyt opettajalle ja oppijoille
        • Pelaamalla kirjasto tutuksi
        • Monimuotoisia ratkaisuja bioanalyytikoiden kasvavaan työvoimatarpeeseen
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 2/3: The GATE model
      • ► lokakuu (5)
        • Mitä pedagogisen käsikirjoituksen jälkeen?
        • Rohkeaa koulutuksen digitaalista uudistamista
        • Verkossa opiskelu on opiskelijalle arkipäivää
        • Osaamisperusteinen opetussuunnitelma tarjoaa joustavuutta toteuttamiseen
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 1/3
      • ► syyskuu (4)
        • Ammattikorkeakoulut palvelevat yhteiskuntaa
        • Tulevaisuuden osaamistarpeita muotoilemassa 3/3
        • Johtamisessa tarvitaan pedagogista asennetta
        • Näin teet saavutettavan PDF-tiedoston helposti Wordilla
      • ► elokuu (2)
        • Pedagoginen suunnittelu lehtori Virtasen tapaan
        • Kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen näkyväksi hanketoiminnan avulla
      • ► kesäkuu (5)
        • Hyvää kesää toivottaa Hiiltä ja timanttia -toimituskunta!
        • Virtuaalisimulaatiopeleillä uusia ulottuvuuksia korkeakouluopetukseen
        • Pedagogiikan ja teknologian liitto vuonna 2020
        • Rikasta työtäsi yrityksen ja ammattikorkeakoulun välisellä yhteistyöllä
        • Digital Baby Steps 3/3: The Corona Leap!
      • ► toukokuu (3)
        • Digipedagogiikka – poikkeustilasta uuteen normaaliin
        • Kompleksisuus haastaa johtamisajatteluamme
        • Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena
      • ► huhtikuu (3)
        • Fasilitointi sujuu verkossakin! — 10 vinkkiä virtuaalifasilitointiin
        • Avoimuus korkeakoulun toiminnassa – trendisana vai elinehto?
        • Hyvä opettaja – omien palveluidensa muotoilija?! 2/3
      • ► maaliskuu (3)
        • Kokemuksia pakopelin käytöstä tiedonhaun ohjauksessa
        • Koronavirus oppilaitoksissa – miten opetuksen erityisjärjestelyistä selvitään?
        • Ristiinopiskelumalli kolkuttaa korkeakoulujen ovelle
      • ► helmikuu (3)
        • Hyvinvointia etsimässä
        • Asiantuntijana somessa - viesti ja vaikuta faktoilla
        • Oppimista muotoilemassa 1/3
    • ► 2019 (37)
      • ► joulukuu (2)
        • OnePage-menetelmä kriittiseen ajatteluun
        • Työelämä, opiskelijat ja opettajat kohtaavat: MINNO on kaikkien projekti
      • ► marraskuu (4)
        • Showtekniikan osaamisvajeet valokiilassa
        • Mikä ihmeen CC-lisenssi? OSA I: Perusteet
        • Työelämän timanttiset taidot - 7 vinkkiä voimavaraistumiseen
        • Näkökulmia sote-alan valintakokeiden sisältöön ja kehittämiseen
      • ► lokakuu (4)
        • Sammakoita vai suitsutuksia - palautteen merkitys oppimiselle
        • Monialaisuuden voima
        • Digital baby steps 2/3: PowerPoint with audio anyone?
        • Osallistamisesta osallisuuteen - hyviä käytäntöjä yhdessä kehittäen
      • ► syyskuu (2)
        • Koulutuksen evoluutio ja luova musiikin tekeminen
        • Narratiivinen ammatti-identiteetti
      • ► elokuu (3)
        • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 2/2
        • Uusia ideoita opinnäytetyön ohjaamiseen
        • Vetovoimaa ja pitovoimaa tekniikan koulutukseen ja ammattiin
      • ► kesäkuu (4)
        • Katsauksia Hiiltä ja timanttia -blogin vuoteen - syksyllä jatkamme!
        • Uuden työn kaleidoskooppi
        • Terveyden ja hyvinvoinnin haasteet ratkaistaan rohkeudella ja yhteistyöllä
        • Narratiivisuutta pedagogiikkaan
      • ► toukokuu (3)
        • “Roolipelaa” ammattilaista - pakopelit oppimisen välineinä ammattikorkeakoulussa
        • Luentoesiintymisestä dialogisen oppimistilanteen rakentamiseen
        • Kuusi tiedonhallinnan menetelmää tietointensiivisen työn tekijöille
      • ► huhtikuu (5)
        • Teorian ja käytännön yhdistyminen – aloittelijasta kohti asiantuntijuutta
        • YouTube - optimoi videosi, tutki sen menestystä analytiikan avulla, osa 2/2
        • Youtube - viihdekäytöstä korkeakoulun työvälineeksi, osa 1/2
        • Ristiriidan pedagogiikkaa
        • Erasmus - panostus Euroopan yhtenäisyyteen ja uusiin sukupolviin
      • ► maaliskuu (4)
        • Kehotietoisuus – oppimisen perusta
        • Fiktion voima
        • Virtuaalisimulaatiopelit hoitotyön opetuksessa
        • Asiantuntija - näin brändäät osaamisesi LinkedInissä
      • ► helmikuu (3)
        • Podcast: Vuorovaikutus verkossa ei ole sattumaa
        • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 1/2
        • Digitukea 24/5?!
      • ► tammikuu (3)
        • Näin teet hyvän PowerPoint-esityksen
        • Ohjattu pienryhmätoiminta tukee ammatillista kasvua
        • Oppimisanalytiikka oppimisen ohjaamisen työvälineenä
    • ▼ 2018 (34)
      • ▼ joulukuu (3)
        • Jatkuvan oppimisen ideaa etsimässä
        • Arvioinnin kesyt ja viheliäiset haasteet
        • Asiantuntija somessa - mistä haluaisit, että sinut tunnetaan?
      • ▼ marraskuu (4)
        • Tietämättömyyden oppimisesta
        • Hyötypelit opetuksen uudistajina?
        • 10-Week Sprint Sote Edition - uusi tapa oppia yrittäjyyttä
        • Mitä tapahtui kun kemian opetus vietiin verkkoon?
      • ▼ lokakuu (5)
        • Miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata?
        • Vallankäyttö opetuksessa ja ohjauksessa
        • Toiminnallista kielenopetusta korkeakoulussa
        • Siivet kantavat - korkeakoulusta työelämään
        • Metropolian uudistuvat kampukset luovat yhdessä tekemisen kulttuuria
      • ▼ syyskuu (4)
        • Digitaalinen muistikirja - konttori taskussa
        • Oletko ’auditiivinen’, ’kinesteettinen’ tai ’visuaalinen’ oppija – sitkeä myytti on suosittu, koska testaaminen ja lokerointi viehättää
        • Metropoliassa ratkotaan yhteiskunnallisia muutoksia yhdessä
        • Näin teet oman podcastin
      • ▼ elokuu (2)
        • Ryhmänohjaus ja pedagoginen ammattitaito - yhteisiä löytöretkiä
        • Qualified Empathy - the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
      • ▼ kesäkuu (5)
        • Podcast opettaa, viihdyttää ja on läsnä siellä, missä sinäkin
        • Workflow-sovellukset keventävät tietotyötä
        • Opetusta ja oppimista silloin, kun kaikki aistit eivät ole käytössä
        • Onko tunteissa mitään järkeä?!
        • 10 vinkkiä digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseen
      • ▼ toukokuu (4)
        • Tämä mullistaa koulutuksen - teknologia opetuksen muuttajana
        • Digital baby steps 1/3: Co-learning with students in the spirit of MVP
        • Muuten saattaa käydä niin, että… - 6 vinkkiä laadukkaaseen kurssisuunnitteluun
        • Oppilaitos ja työelämä kohtaavat sosiaalisessa mediassa - suuhygienistitutkinto Instagramissa
      • ▼ huhtikuu (3)
        • Opettajasta tubettaja?!
        • Opettajan muuttuva työnkuva
        • Miten korkeakoulu vastaa opetuksen murrokseen?
      • ▼ maaliskuu (4)
        • Dialogi opiskelijan ohjauksen menetelmänä
        • Oppimisen somematka tähtää tulevaisuuden kouluun ja työelämätaitoihin
        • Korkeakouluopettajan ammatillisuuden kehittyminen
        • Hiiltä ja timanttia - opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
    • ► 2016 (10)
      • ► joulukuu (1)
        • ”Uutishuone” pedagoginen ratkaisu yhteisölliseen oppimiseen
      • ► kesäkuu (3)
        • Viestijän matka Oppijan polulla
        • "Camel boots" opettajasta tiimiopettajaksi
        • Tiimiopettajuutta kansainvälisellä opintojaksolla
      • ► toukokuu (2)
        • Osaamisen ketteryys työelämätaitona
        • Satelliitissako tulevaisuus?
      • ► huhtikuu (1)
        • Palautteesta vauhtia osaamisloikkaan
      • ► maaliskuu (3)
        • Jos haluaa saada on pakko antaa
        • Opettajuuden muutos
        • “The feedback has given me new views on my capabilities and strengths as well as pushed me to work harder for the group”

    Avainsanat

    ammatti-identiteetti ammattikorkeakoulu ammattikorkeakouluopetus ammattikorkeakoulupedagogiikka digipedagogiikka Digitaalisuus digitalisaatio etäopetus julkaiseminen Kansainvälisyys kehittäminen kielenoppiminen korkeakoulu korkeakouluopetus korkeakoulupedagogiikka Metropolia muutosjohtaminen ohjaus opettajuus opetuksen digitalisaatio opetus opinnäytetyö opiskelijan ohjaus Oppeja HyMy-kylästä oppijalähtöinen kehittäminen oppiminen osaaminen palaute pedagogiikka pelillistäminen pelillisyys sosiaali- ja terveysala Sosiaalinen media terveysala tietotyö toimintakulttuuri työelämätaidot työelämäyhteistyö universities of applied sciences verkko-opetus verkko-opinnot verkkopedagogiikka vuorovaikutus yhteiskehittäminen yhteistyö

    Oppiminen Metropolia.fi-sivustolla

    Tutustu Metropolian pedagogisiin linjauksiin

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste