Asiantuntijana somessa – viesti ja vaikuta faktoilla

Korkeakouluyhteisöissä ja -organisaatioissa on tunnetusti monipuolista osaamista, josta osa on hyvinkin näkyvää, osa hiljaista taustalla olevaa. Tulevaisuuden muuttuvassa työelämässä tärkeää on organisaatiossa olevan osaamisen näkyväksi tekeminen. Mitä me osaamme ja miten tuomme sen asiantuntevasti esiin? Miten osaamisemme vastaa työelämän jo osittain muuttuneeseen osaamistarpeeseen ja työtehtäviin ja niiden mukana edelleen muuttuviin rooleihin ja vastuisiin?

Organisaatioiden osaamisen ja yksilöiden asiantuntijuuden esiintuomiseen on monta keinoa, joista seuraavaksi pureudun työntekijälähettilyyteen, asiantuntijaviestinnän keinoihin ja brändäämisen mahdollisuuksiin.

Työntekijälähettilyys

Työntekijälähettilyydellä tarkoitetaan sitä, että työntekijät jakavat organisaation uutisia, tapahtumia, blogeja ym. omille sosiaalisen median kumppaneilleen. Näin on tehty myös Metropoliassa, jossa työtehtävänäni on ollut kannustaa ja opastaa metropolialaisia someen sekä jakamaan työntekijälle itselleen merkityksellisiä Metropolia-sisältöjä omille seuraajilleen.

Tänä päivänä työntekijälähettilyydessä on astuttu muutamia askeleita eteenpäin, ajatellen sen sisältävän sosiaalisen median asiantuntijaviestintää laajemmin. Tässä tekstissä pohdin, mitä asiantuntijaviestisyys sosiaalisessa mediassa tarkoittaa ja miten itse voi hypätä mukaan asiantuntijaviestijäksi.

Asiantuntijaviestintä sosiaalisessa mediassa

Elokuussa 2019 osallistuin Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Petro Poutasen ja Salla-Maaria Laaksosen Faktat nettiin! Asiantuntijaviestintä sosiaalisessa mediassa -kirjan julkistamistilaisuuteen. Tässä tilaisuudessa nousi esiin seuraavia huomionarvoisia asioita.

• Poutanen ja Laaksonen rohkaisevat kirjassa asiantuntijoita osallistumaan oman alansa keskusteluihin ja jakamaan tietämystään muille. ”Sosiaalinen media tarjoaa yksittäisille tutkijoille ja asiantuntijoille henkilökohtaisen joukkoviestimen, josta voi muodostua merkittävä vaikuttamiskanava”, toteavat Poutanen ja Laaksonen.
• Ennen suurelle yleisölle tarkoitetun tiedon julkaisuun tarvittiin kirjankustantajaa tai toimittajan soittoa. Piti olla tv:stä tuttu tai mediassa tunnettu, jotta olisi saanut sanomaansa esiin. Internetin aikakautena on toisin. Jokainen voi itse olla oma mediansa. Erilaisten digitaalisten palvelujen avulla asiantuntija pysyy ajan tasalla uusimmista tutkimuksista. Hänen on mahdollista saavuttaa kansainvälistä yleisöä.
• Tärkeää on, että asiantuntija viestii faktoilla. Kokemusasiantuntija viestii myös kokemuksilla, joilla ei välttämättä ole mitään pohjaa tiedon ja tieteen kanssa. Asiantuntijan tieto perustuu tutkittuun tietoon. Kokemusasiantuntija voi puhua myös pelkästään oman kokemuksensa kautta.

Sosiaalisessa mediassa kollegalta voi kysyä neuvoja. Kollegoiden kanssa voi yhteiskehittää ideoita. Omien hankkeiden ja julkaisujen näkyväksi tekeminen voi edesauttaa rahoituksien saamista.

Asiantuntija ja brändi

Ensimmäisen suomalaisen henkilöbrändioppaan on kirjoittanut Katleena Kortesuo vuonna 2011. Hänen mukaansa ”henkilöbrändäys on keino, jolla pätevä ihminen erottautuu muista yhtä pätevistä toimijoista”. Tyypillisesti asiantuntijabrändi rakentuu sisältöjen kautta ja siihen tiiviisti liittyvät selkeys, erilaisuus, innostavuus ja tavoitteellisuus (Poutanen & Laaksonen 2019).

• Selkeys kertoo asiantuntijan tahtotilan, millainen hän haluaa olla.
• Erilaisuus kertoo, miten brändi erottuu kilpailijoistaan.
• Innostava sisältö vetoaa järkeen ja tunteisiin.
• Tavoitteellisuus näkyy jatkuvana uudistumisena ja kehittymisenä. Brändin pitää pysyä innostavana ja erottuvana.

Asiantuntijalle brändi on arvokas, koska myös asiantuntijoiden kesken työmarkkinoilla on kilpailua. Poutanen ja Laaksonen kirjoittavat kirjassaan, että Suomen kaltaisessa korkeakoulutettujen maassa, asiantuntijamarkkinoilla, olkapäät kolisevat toisiaan vasten, sillä tarjolla on monia kokeneita ja päteviä asiantuntijoita”.

Brändin näkyvyyden kannalta tärkeää on, että oma asiantuntijuus ja julkaisut löytyvät helposti myös sosiaalisesen median kanavissa. Tuija Aalto ja Marylka Yoe Uusisaari (2010) antavat vinkkejä löydettävyyteen kirjassa Löydy – brändää itsesi verkossa. Sosiaalisessa mediassa näkymiseen auttaa oma aktiivisuus eri kanavissa, jonka lisäksi hyötyä on seuraavista näkökulmista:

• Tuota hyviä sisältöjä.
• Jaa omia ja muiden sisältöjä.
• Kommentoi.
• Osallistu keskusteluihin.
• Ole aktiivinen ja läsnä.
• Anna persoonasi näkyä. Vaikka teksti olisi tieteellistä, käytä ymmärrettävää, konkreettista kieltä.
• Kiinnitä huomiota hakukoneisiin ja hakusanojen optimointiin. Postauksissa kannattaa käyttää sopivia aihesanoja eli hashtageja.

Valitse kanavasi, löydy ja näy sosiaalisessa mediassa

Ensimmäiseksi Poutanen ja Laaksonen kehottavat asiantuntijaa miettimään, miten, mihin ja keihin hän haluaa viesteillään vaikuttaa. Mitä julkaisulla halutaan saada aikaan? Kenelle viestistä olisi hyötyä? Kanavan asiantuntija voi valita omien tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti.

Sosiaalinen media tarjoaa monenlaisia kanavia julkaisuille. Alle olen koonnut kanavan valitsemista helpottamaan joitakin kanavia sekä niille tyypillisiä tapoja toimia.

• Twitter on toimittajien ja politiikkojen keskuudessa suosittu. Sen avulla tavoittaa myös kansainvälisiä oman alan asiantuntijoita, sillä Twitter on huomattavasti suositumpi esim. Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, kuin Suomessa. Twitter on loistava kanava seurata oman alan keskusteluja myös Suomen ulkopuolella.
• LinkedIn on ammatilliseen verkostoitumiseen ja CV:n jakamiseen oivallinen kanava. Päivitysten lisäksi siellä voi jakaa omia blogikirjoituksia myös palvelun ulkopuolelle.
• Facebook on suosittu sosiaalisen median verkostopalvelu, jossa voi jakaa monenlaista sisältöä. Eniten sisältöjä jaetaan suljetuissa ryhmissä. Asiantuntijaviestintään voi käyttää sivuja tai ryhmiä. Ryhmä toimii hyvin keskustelujen alustana.
• Instagram on Facebookin omistama verkostoitumispalvelu, jonka pääsisältöä ovat kuvat. Kuvien lisäksi Instagramissa voi julkaista videoita. Suosittuja ovat myös storyt eli kuvalliset tarinakoosteet omasta päivästä. Hashtagit eli aihetunnisteet auttavat muita löytämään omia päivityksiä. Hashtagien avulla sisältöjä voidaan kytkeä suosittuihin aiheisiin.
• Blogi on oiva kanava kirjoittaa asiantuntijajulkaisuja, ottaa kantaa ja vaikuttaa yhteiskunnallisiin keskusteluihin. Blogia voi käyttää myös omien tutkimusaiheiden taustoittamiseen ja omien näkökantojen avaamiseen. Elina Ala-Nikkkola kirjoittaa Digi 2018, verkon uusia välineitä ja menetelmiä -julkaisussa, että hyvin tehty blogi selviää ja löytää lukijansa, vaikka moni sosiaalisen median muoto syntyy ja kuolee. Blogi kehittyy visuaalisuuden, äänen ja liikkuvan kuvan myötä. Voisiko tulevaisuudessa blogi olla perinteisen kirjoittaja-lukija-keskustelu-asetelman sijaan joukkoistettu kirjoittamisen muoto, myös tiede- ja asiantuntijaviestinnässä?

Esimerkkejä metropolialaisten asiantuntijoiden viestinnästä sosiaalisessa mediassa

Metropolian henkilökunnan pätevyys nojaa vahvaan osaamiseen. Henkilöstöraportin mukaan vuoden 2018 lopussa Metropoliassa oli 917 päätoimista työntekijää (Henkilöstöraportti 2018). Lisensiaatteja henkilökunnasta on 57 ja tohtoreja 92. Ylemmän korkeakoulututkinnon omaavia henkilöstöstä on 529.

Näiden lukujen perusteella Metropoliassa on siis asiantuntemusta, osaamista ja tietoa, joita kannattaisi tuoda ja tuodaankin jo esiin eri sosiaalisen median mahdollisuuksien kautta.

Työntekijälähettiläinä

• Työntekijälähettiläs-koulutuksissani olen kannustanut metropolialaisia perustamaan oman sosiaalisen median tilin ja ottamaan seurattaviksi Metropolian some-tilit.
• Työntekijälähettiläänä sosiaalisen median kautta metropolialainen pysyy hyvin kartalla, mitä kaikkea Metropoliassa tapahtuu.
• Esimerkkeinä Metropolian työntekijälähettiläistä mainitsen tässä projektijohtaja Heidi Stenbergin, joka edistää ahkerasti Maahanmuuttajien ohjauspalvelut ja osaamisen tunnistaminen — SIMHE -palvelujen tunnettuisuutta sosiaalisessa mediassa sekä osaamisaluepäällikkö Jorma Säterin ja hänen aktiivisuutensa LinkedInissä kiinteistö- ja rakennusalan saralla.
• Myös toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola osallistuu tykkäämällä, jakamalla ja kommentoimalla Metropolian viestinnän ja metropolialaisten tuottamia sisältöjä Twitterissä ja Facebookissa.

Asiantuntijaviestintää sosiaalisessa mediassa

• Uudistuva opettajuus 2019 -videosarjassa kahdeksan opettajaa kertoo tarinoiden kautta hyviä konkreettisia esimerkkejä työnkuvan eri osa-alueista.
• Hiiltä ja timanttia -blogissa on kirjoituksia kattavasti Metropolian asiantuntijoilta eri aloilta.
• Tikissä-blogiin kirjoittavat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) asiantuntijat.
• Monta muuttujaa -blogissa asiantuntijat tuovat ammattikorkeakoulun toiminnassa syntynyttä tietoa, ajatuksia ja kokemuksia korkeakoulujen palveluista, joilla tuetaan turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista sekä ohjautumista tarkoituksenmukaisille koulutus-ja urapoluille.

Asiantuntijabrändi

• Yliopettaja Mari Virtanen on oiva esimerkki asiantuntijabrändäämisestä. Sosiaalisessa mediassa hänet tunnetaan mm. Lehtori Virtasen youtubekanavan digiohjeista.

Lopuksi viestinnän näkökulmasta voisi todeta, että yleensä yksilöt ja heidän tarinansa kiinnostavat enemmän, kuin kokonaiset organisaatiot. Viestinnällisesti vahva organisaatio on väistämättä aktiivisten asiantuntijoidensa summa.

Lähteet

Digi 2018. Verkon uusia välineitä ja menetelmiä. Elina. Ala-Nikkola. Blogi tuli jäädäkseen?
Poutanen, Pedro. Laaksonen. Salla-Maaria. 2019. Faktat nettiin. Asiantuntijaviestintä sosiaalisessa mediassa. Tallinna: Gaudeamus
Henkilöstöraportti 2018. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Kortesuo Katleena. 2011. Tee itsestäsi brändi- Asiantuntijaviestintä livenä ja verkossa. Jyväskylä: WSOYpro.
Löydy – Brändää itsesi verkossa, Tuija Aalto, Yoe Uusisaari, 2010
Asiantuntijaviestintä – digi, vuorovaikuta ja some
Asiantuntija – näin brändäät osaamisesi LinkedInissä
Asiantuntija somessa – mistä haluaisit, että sinut tunnetaan?

Photo by Rita Morais on Unsplash