Hyppää pääsisaltöön
Hiiltä ja timanttia

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Hiiltä ja timanttia
Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
1

Asiantuntijana somessa – viesti ja vaikuta faktoilla

Ilse Skog · 24.2.2020
Kuvituskuva
Photo by Rita Morais on Unsplash

Korkeakouluyhteisöissä ja -organisaatioissa on tunnetusti monipuolista osaamista, josta osa on hyvinkin näkyvää, osa hiljaista taustalla olevaa. Tulevaisuuden muuttuvassa työelämässä tärkeää on organisaatiossa olevan osaamisen näkyväksi tekeminen. Mitä me osaamme ja miten tuomme sen asiantuntevasti esiin? Miten osaamisemme vastaa työelämän jo osittain muuttuneeseen osaamistarpeeseen ja työtehtäviin ja niiden mukana edelleen muuttuviin rooleihin ja vastuisiin?

Organisaatioiden osaamisen ja yksilöiden asiantuntijuuden esiintuomiseen on monta keinoa, joista seuraavaksi pureudun työntekijälähettilyyteen, asiantuntijaviestinnän keinoihin ja brändäämisen mahdollisuuksiin.

Työntekijälähettilyys

Työntekijälähettilyydellä tarkoitetaan sitä, että työntekijät jakavat organisaation uutisia, tapahtumia, blogeja ym. omille sosiaalisen median kumppaneilleen. Näin on tehty myös Metropoliassa, jossa työtehtävänäni on ollut kannustaa ja opastaa metropolialaisia someen sekä jakamaan työntekijälle itselleen merkityksellisiä Metropolia-sisältöjä omille seuraajilleen.

Tänä päivänä työntekijälähettilyydessä on astuttu muutamia askeleita eteenpäin, ajatellen sen sisältävän sosiaalisen median asiantuntijaviestintää laajemmin. Tässä tekstissä pohdin, mitä asiantuntijaviestisyys sosiaalisessa mediassa tarkoittaa ja miten itse voi hypätä mukaan asiantuntijaviestijäksi.

Asiantuntijaviestintä sosiaalisessa mediassa

Elokuussa 2019 osallistuin Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Petro Poutasen ja Salla-Maaria Laaksosen Faktat nettiin! Asiantuntijaviestintä sosiaalisessa mediassa -kirjan julkistamistilaisuuteen. Tässä tilaisuudessa nousi esiin seuraavia huomionarvoisia asioita.

  • Poutanen ja Laaksonen rohkaisevat kirjassa asiantuntijoita osallistumaan oman alansa keskusteluihin ja jakamaan tietämystään muille. ”Sosiaalinen media tarjoaa yksittäisille tutkijoille ja asiantuntijoille henkilökohtaisen joukkoviestimen, josta voi muodostua merkittävä vaikuttamiskanava”, toteavat Poutanen ja Laaksonen.
  • Ennen suurelle yleisölle tarkoitetun tiedon julkaisuun tarvittiin kirjankustantajaa tai toimittajan soittoa. Piti olla tv:stä tuttu tai mediassa tunnettu, jotta olisi saanut sanomaansa esiin. Internetin aikakautena on toisin. Jokainen voi itse olla oma mediansa. Erilaisten digitaalisten palvelujen avulla asiantuntija pysyy ajan tasalla uusimmista tutkimuksista. Hänen on mahdollista saavuttaa kansainvälistä yleisöä.
  • Tärkeää on, että asiantuntija viestii faktoilla. Kokemusasiantuntija viestii myös kokemuksilla, joilla ei välttämättä ole mitään pohjaa tiedon ja tieteen kanssa. Asiantuntijan tieto perustuu tutkittuun tietoon. Kokemusasiantuntija voi puhua myös pelkästään oman kokemuksensa kautta.

Sosiaalisessa mediassa kollegalta voi kysyä neuvoja. Kollegoiden kanssa voi yhteiskehittää ideoita. Omien hankkeiden ja julkaisujen näkyväksi tekeminen voi edesauttaa rahoituksien saamista.

Asiantuntija ja brändi

Ensimmäisen suomalaisen henkilöbrändioppaan on kirjoittanut Katleena Kortesuo vuonna 2011. Hänen mukaansa ”henkilöbrändäys on keino, jolla pätevä ihminen erottautuu muista yhtä pätevistä toimijoista”. Tyypillisesti asiantuntijabrändi rakentuu sisältöjen kautta ja siihen tiiviisti liittyvät selkeys, erilaisuus, innostavuus ja tavoitteellisuus (Poutanen & Laaksonen 2019).

  • Selkeys kertoo asiantuntijan tahtotilan, millainen hän haluaa olla.
  • Erilaisuus kertoo, miten brändi erottuu kilpailijoistaan.
  • Innostava sisältö vetoaa järkeen ja tunteisiin.
  • Tavoitteellisuus näkyy jatkuvana uudistumisena ja kehittymisenä. Brändin pitää pysyä innostavana ja erottuvana.

Asiantuntijalle brändi on arvokas, koska myös asiantuntijoiden kesken työmarkkinoilla on kilpailua. Poutanen ja Laaksonen kirjoittavat kirjassaan, että Suomen kaltaisessa korkeakoulutettujen maassa, asiantuntijamarkkinoilla, olkapäät kolisevat toisiaan vasten, sillä tarjolla on monia kokeneita ja päteviä asiantuntijoita”.

Brändin näkyvyyden kannalta tärkeää on, että oma asiantuntijuus ja julkaisut löytyvät helposti myös sosiaalisesen median kanavissa. Tuija Aalto ja Marylka Yoe Uusisaari (2010) antavat vinkkejä löydettävyyteen kirjassa Löydy – brändää itsesi verkossa. Sosiaalisessa mediassa näkymiseen auttaa oma aktiivisuus eri kanavissa, jonka lisäksi hyötyä on seuraavista näkökulmista:

  • Tuota hyviä sisältöjä.
  • Jaa omia ja muiden sisältöjä.
  • Kommentoi.
  • Osallistu keskusteluihin.
  • Ole aktiivinen ja läsnä.
  • Anna persoonasi näkyä. Vaikka teksti olisi tieteellistä, käytä ymmärrettävää, konkreettista kieltä.
  • Kiinnitä huomiota hakukoneisiin ja hakusanojen optimointiin. Postauksissa kannattaa käyttää sopivia aihesanoja eli hashtageja.

Valitse kanavasi, löydy ja näy sosiaalisessa mediassa

Ensimmäiseksi Poutanen ja Laaksonen kehottavat asiantuntijaa miettimään, miten, mihin ja keihin hän haluaa viesteillään vaikuttaa. Mitä julkaisulla halutaan saada aikaan? Kenelle viestistä olisi hyötyä? Kanavan asiantuntija voi valita omien tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti.

Sosiaalinen media tarjoaa monenlaisia kanavia julkaisuille. Alle olen koonnut kanavan valitsemista helpottamaan joitakin kanavia sekä niille tyypillisiä tapoja toimia.

  • Twitter on toimittajien ja politiikkojen keskuudessa suosittu. Sen avulla tavoittaa myös kansainvälisiä oman alan asiantuntijoita, sillä Twitter on huomattavasti suositumpi esim. Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, kuin Suomessa. Twitter on loistava kanava seurata oman alan keskusteluja myös Suomen ulkopuolella.
  • LinkedIn on ammatilliseen verkostoitumiseen ja CV:n jakamiseen oivallinen kanava. Päivitysten lisäksi siellä voi jakaa omia blogikirjoituksia myös palvelun ulkopuolelle.
  • Facebook on suosittu sosiaalisen median verkostopalvelu, jossa voi jakaa monenlaista sisältöä. Eniten sisältöjä jaetaan suljetuissa ryhmissä. Asiantuntijaviestintään voi käyttää sivuja tai ryhmiä. Ryhmä toimii hyvin keskustelujen alustana.
  • Instagram on Facebookin omistama verkostoitumispalvelu, jonka pääsisältöä ovat kuvat. Kuvien lisäksi Instagramissa voi julkaista videoita. Suosittuja ovat myös storyt eli kuvalliset tarinakoosteet omasta päivästä. Hashtagit eli aihetunnisteet auttavat muita löytämään omia päivityksiä. Hashtagien avulla sisältöjä voidaan kytkeä suosittuihin aiheisiin.
  • Blogi on oiva kanava kirjoittaa asiantuntijajulkaisuja, ottaa kantaa ja vaikuttaa yhteiskunnallisiin keskusteluihin. Blogia voi käyttää myös omien tutkimusaiheiden taustoittamiseen ja omien näkökantojen avaamiseen. Elina Ala-Nikkkola kirjoittaa Digi 2018, verkon uusia välineitä ja menetelmiä -julkaisussa, että hyvin tehty blogi selviää ja löytää lukijansa, vaikka moni sosiaalisen median muoto syntyy ja kuolee. Blogi kehittyy visuaalisuuden, äänen ja liikkuvan kuvan myötä. Voisiko tulevaisuudessa blogi olla perinteisen kirjoittaja-lukija-keskustelu-asetelman sijaan joukkoistettu kirjoittamisen muoto, myös tiede- ja asiantuntijaviestinnässä?

Esimerkkejä metropolialaisten asiantuntijoiden viestinnästä sosiaalisessa mediassa

Metropolian henkilökunnan pätevyys nojaa vahvaan osaamiseen. Henkilöstöraportin mukaan vuoden 2018 lopussa Metropoliassa oli 917 päätoimista työntekijää (Henkilöstöraportti 2018). Lisensiaatteja henkilökunnasta on 57 ja tohtoreja 92. Ylemmän korkeakoulututkinnon omaavia henkilöstöstä on 529.

Näiden lukujen perusteella Metropoliassa on siis asiantuntemusta, osaamista ja tietoa, joita kannattaisi tuoda ja tuodaankin jo esiin eri sosiaalisen median mahdollisuuksien kautta.

Työntekijälähettiläinä

  • Työntekijälähettiläs-koulutuksissani olen kannustanut metropolialaisia perustamaan oman sosiaalisen median tilin ja ottamaan seurattaviksi Metropolian some-tilit.
  • Työntekijälähettiläänä sosiaalisen median kautta metropolialainen pysyy hyvin kartalla, mitä kaikkea Metropoliassa tapahtuu.
  • Esimerkkeinä Metropolian työntekijälähettiläistä mainitsen tässä projektijohtaja Heidi Stenbergin, joka edistää ahkerasti Maahanmuuttajien ohjauspalvelut ja osaamisen tunnistaminen — SIMHE -palvelujen tunnettuisuutta sosiaalisessa mediassa sekä osaamisaluepäällikkö Jorma Säterin ja hänen aktiivisuutensa LinkedInissä kiinteistö- ja rakennusalan saralla.
  • Myös toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola osallistuu tykkäämällä, jakamalla ja kommentoimalla Metropolian viestinnän ja metropolialaisten tuottamia sisältöjä Twitterissä ja Facebookissa.

Asiantuntijaviestintää sosiaalisessa mediassa

  • Uudistuva opettajuus 2019 -videosarjassa kahdeksan opettajaa kertoo tarinoiden kautta hyviä konkreettisia esimerkkejä työnkuvan eri osa-alueista.
  • Hiiltä ja timanttia -blogissa on kirjoituksia kattavasti Metropolian asiantuntijoilta eri aloilta.
  • Tikissä-blogiin kirjoittavat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) asiantuntijat.
  • Monta muuttujaa -blogissa asiantuntijat tuovat ammattikorkeakoulun toiminnassa syntynyttä tietoa, ajatuksia ja kokemuksia korkeakoulujen palveluista, joilla tuetaan turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista sekä ohjautumista tarkoituksenmukaisille koulutus-ja urapoluille.

Asiantuntijabrändi

  • Yliopettaja Mari Virtanen on oiva esimerkki asiantuntijabrändäämisestä. Sosiaalisessa mediassa hänet tunnetaan mm. Lehtori Virtasen youtubekanavan digiohjeista.

Lopuksi viestinnän näkökulmasta voisi todeta, että yleensä yksilöt ja heidän tarinansa kiinnostavat enemmän, kuin kokonaiset organisaatiot. Viestinnällisesti vahva organisaatio on väistämättä aktiivisten asiantuntijoidensa summa.

Lähteet

Digi 2018. Verkon uusia välineitä ja menetelmiä. Elina. Ala-Nikkola. Blogi tuli jäädäkseen?
Poutanen, Pedro. Laaksonen. Salla-Maaria. 2019. Faktat nettiin. Asiantuntijaviestintä sosiaalisessa mediassa. Tallinna: Gaudeamus
Henkilöstöraportti 2018. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Kortesuo Katleena. 2011. Tee itsestäsi brändi- Asiantuntijaviestintä livenä ja verkossa. Jyväskylä: WSOYpro.
Löydy – Brändää itsesi verkossa, Tuija Aalto, Yoe Uusisaari, 2010
Asiantuntijaviestintä – digi, vuorovaikuta ja some
Asiantuntija – näin brändäät osaamisesi LinkedInissä
Asiantuntija somessa – mistä haluaisit, että sinut tunnetaan?

Kuvituskuva

Photo by Rita Morais on Unsplash

AsiantuntijaBrändiFaktaTiedeviestintäViestintä

1 Kommentti

  • Asiantuntijaviestinnällä on suuri rooli organisaatioiden viestinnässä | Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogi says: 4.10.2022 at 11:47

    […] Skog, Ilse (2020). Asiantuntijana somessa – viesti ja vaikuta faktoilla. Metropolian Ammattikorkeakoulun blogi. Saatavilla: https://blogit.metropolia.fi/hiilta-ja-timanttia/2020/02/24/asiantuntijana-somessa-viesti-ja-vaikuta… […]

    Reply

Kommentoi

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

  • Hyvää kesää toivottaa Hiiltä ja timanttia -toimituskunta!
    Hyvää kesää toivottaa Hiiltä ja timanttia -toimituskunta!
    15.6.2020
  • Ammattikorkeakoulut palvelevat yhteiskuntaa
    Ammattikorkeakoulut palvelevat yhteiskuntaa
    24.9.2020
  • Metropolia vaikuttaa vahvistamalla jatkuvaa oppimista
    Metropolia vaikuttaa vahvistamalla jatkuvaa oppimista
    19.1.2021

Tietoa blogista

Hiiltä ja timanttia -blogi pohtii korkeakoulun roolia nyt ja tulevaisuudessa. Se tutkii korkeakoulun merkitystä kouluttajana, alueellisena vaikuttajana, työelämän kehittäjänä ja innovaattorina, jonka toiminnan suolana ovat pedagogiset sisällöt, kokeilut- ja kehityskulut. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita alan asiantuntijoita.

Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta

  • Riikka Wallin, päätoimittaja, julkaisemisen asiantuntija, p. 040 869 1849
  • Sonja Holappa, lehtori (kielet), p. 040 125 2690
  • Johanna Tirronen, lehtori, p. 050 5850 350

Sähköpostiosoitteet:

Hiiltä ja timanttia -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua. Blogissa on ollut toimituskunta 1.2.2018 alkaen.



Haluatko julkaista Hiiltä ja timanttia -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.

Tutustu blogin kirjoittajaohjeisiin (pdf)

Uusimmat jutut

  • Tekniikan miehet ja hoitoalan naiset – sukupuolisegregaatio yhteiskunnan ja korkeakoulun käytävillä

    9.3.2023
  • Henkilö istuu läppärin ääressä. Hänellä on luurit korvaillaan ja hän hymyilee.

    Jaa tietoa avokätisesti: 4 vinkkiä julkaisun levittämiseen

    28.2.2023
  • Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum – Kielibuustia 3/5

    1.2.2023

Arkisto

  • ▼ 2023 (4)
    • ▼ maaliskuu (1)
      • Tekniikan miehet ja hoitoalan naiset – sukupuolisegregaatio yhteiskunnan ja korkeakoulun käytävillä
    • ▼ helmikuu (2)
      • Jaa tietoa avokätisesti: 4 vinkkiä julkaisun levittämiseen
      • Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum – Kielibuustia 3/5
    • ▼ tammikuu (1)
      • Assessing Necessary Future Soft Skills
  • ► 2022 (27)
    • ► joulukuu (2)
      • Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!
      • Julkaiseminen on asiantuntijalle oppimismahdollisuus
    • ► marraskuu (3)
      • Osallistuva työote arvojen uudistuksessa - oppeja ja onnistumisia
      • ”Kuuletko meitä, Maija?” Onnistuneen etätapaamisen askelmerkkejä
      • Pirisevä pienoiskonttori. Älypuhelin ja tablettitietokone tietotyön tiivistäjänä, osa 1.
    • ► lokakuu (3)
      • Pedagogiset linjaukset laadun perustana
      • Suunnitelmallisuus on avain suomen kielen oppimiseen - tukena kieli-HOPS, Kielibuustia 2/5
      • Podcast pähkinänkuoressa - vinkkejä opettajalle
    • ► syyskuu (4)
      • Korkeakouluopiskelijat julkaisemaan!
      • Mitä strategiasisällöt kertovat korkeakoulujen profiilista ja strategisista valinnoista?
      • Oppimista käänteisesti - Flippaus vai floppaus?
      • E-kirja on kevyt kantaa! - Kirjaston sähköiset aineistot, kestävää kehitystä tukeva valinta?
    • ► elokuu (1)
      • Lähteä vai jäädä? - kielen oppimisen tukeminen edistää opiskelijan kotoutumista, Kielibuustia 1/5
    • ► kesäkuu (3)
      • Kuulijasta osallistujaksi - läsnäolon ja vuorovaikutuksen tukeminen virtuaalitapaamisissa
      • 5 arvioitavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 3/3
      • Tulevaisuus on toiminnallinen – pelillisyys on osa vuoden 2035 työelämätaitoja
    • ► toukokuu (1)
      • ”Kierteetön ruuvi on naula” – Ongelmallinen toimintatutkimus
    • ► huhtikuu (1)
      • 5 varmistettavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 2/3
    • ► maaliskuu (3)
      • 5 kirkastettavaa näkökulmaa ennen opetuksen viemistä verkkoon, osa 1/3
      • Kehittämässä hyvinvointia kampuksella
      • Yhdessä vai yksin – ajatuksia pedagogisesta kehittämisestä
    • ► helmikuu (4)
      • Creating International Classrooms through Virtual Exchange
      • Lapset ja perheet mukaan HyMy-kylän palveluiden kehittäjiksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 5
      • Toimintakulttuurin uudistaminen haastaa ajatteluamme
      • Monikulttuurisesta kohtaamiskahvilasta on moneksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 4
    • ► tammikuu (2)
      • Kumppani, ylivääpeli, kapellimestari vai valmentaja? Kuinka toimitat onnistuneesti artikkelikokoelman
      • Ilmaisua, huumoria ja tajunnanvirtaa – Laululyriikka-aiheisia opinnäytetöitä Metropoliassa
  • ► 2021 (30)
    • ► joulukuu (5)
      • Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta kiittää vuodesta 2021!
      • Onnellisuus ja (jatkuva) oppiminen
      • Integrating through Simulation – Boss Fight in English Communication Class 💥
      • Vinkkejä onnistuneeseen yhteiskirjoittamiseen
      • Etäohjauksessa syntyy onnistumista ja oppimista – Oppeja HyMy-kylästä, osa 3
    • ► marraskuu (3)
      • Onnistunut digitaalinen opiskelupäiväkokemus
      • Kohtaamisen sietämätön keveys
      • Vapaus valita – verkkototeutuksella vahva vetovoima
    • ► lokakuu (2)
      • Opetusteknologian innovaatio ThingLink korkeakoulun työvälineenä
      • Ethnographic writing and Qualified Empathy: skills for social service professionals, working in urban areas
    • ► syyskuu (4)
      • Kurssi verkkoon – kurkistus käytännön toteutukseen
      • Monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia rakentamassa – oppeja HyMy-kylästä, osa 2
      • 7 askelta onnistuneeseen asiantuntijablogikirjoitukseen
      • What Are Good Instructors Made Of?
    • ► kesäkuu (3)
      • Poikkeusoloissa yhteiskehittämisen ja kohtaamisen tarve kasvaa – oppeja HyMy-kylästä, osa 1
      • ”Ammattimaista ja nokkelaa, olen todella vaikuttunut!” – Positiivisen pedagogiikan voima
      • Hyvä oppiminen verkossa tarvitsee erityistä huomiota
    • ► toukokuu (4)
      • Jotain lainattua ja jotain digistä — Vuorovaikutus digiloikan jälkeen
      • Verkko-oppimisen vakiintuminen uudeksi normaaliksi terveysalan ammattikorkeakoulutuksessa
      • Attracting the next generation: gamification in education
      • Mistä on hyvät ohjaajat tehty?
    • ► maaliskuu (5)
      • Kun on tunteet – Kannattelevassa ohjauksessa opiskelijan tunteet tehdään näkyväksi
      • Kansainvälinen lukukausi vahvistaa toimintaterapeutin ammatti-identiteettiä
      • Yhteisöllistä oppimista verkossa kansainvälisesti
      • Pelillisyys terveydenhoitajan työvälineeksi
      • Kirjoita onnistunut asiantuntija-artikkeli!
    • ► helmikuu (3)
      • Verkkotapahtumassakin voi kehittää hyötypelejä ketterästi
      • Navigointia kohti avointa korkeakoulua
      • Tulevaisuusajattelu opettajan työvälineenä
    • ► tammikuu (1)
      • Metropolia vaikuttaa vahvistamalla jatkuvaa oppimista
  • ▼ 2020 (33)
    • ▼ joulukuu (1)
      • Benefits of Systematic Degree Program Design 3/3: Writing Clinics
    • ▼ marraskuu (4)
      • Oppimateriaalien avaamisen hyödyt opettajalle ja oppijoille
      • Pelaamalla kirjasto tutuksi
      • Monimuotoisia ratkaisuja bioanalyytikoiden kasvavaan työvoimatarpeeseen
      • Benefits of Systematic Degree Program Design 2/3: The GATE model
    • ▼ lokakuu (5)
      • Mitä pedagogisen käsikirjoituksen jälkeen?
      • Rohkeaa koulutuksen digitaalista uudistamista
      • Verkossa opiskelu on opiskelijalle arkipäivää
      • Osaamisperusteinen opetussuunnitelma tarjoaa joustavuutta toteuttamiseen
      • Benefits of Systematic Degree Program Design 1/3
    • ▼ syyskuu (4)
      • Ammattikorkeakoulut palvelevat yhteiskuntaa
      • Tulevaisuuden osaamistarpeita muotoilemassa 3/3
      • Johtamisessa tarvitaan pedagogista asennetta
      • Näin teet saavutettavan PDF-tiedoston helposti Wordilla
    • ▼ elokuu (2)
      • Pedagoginen suunnittelu lehtori Virtasen tapaan
      • Kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen näkyväksi hanketoiminnan avulla
    • ▼ kesäkuu (5)
      • Hyvää kesää toivottaa Hiiltä ja timanttia -toimituskunta!
      • Virtuaalisimulaatiopeleillä uusia ulottuvuuksia korkeakouluopetukseen
      • Pedagogiikan ja teknologian liitto vuonna 2020
      • Rikasta työtäsi yrityksen ja ammattikorkeakoulun välisellä yhteistyöllä
      • Digital Baby Steps 3/3: The Corona Leap!
    • ▼ toukokuu (3)
      • Digipedagogiikka – poikkeustilasta uuteen normaaliin
      • Kompleksisuus haastaa johtamisajatteluamme
      • Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena
    • ▼ huhtikuu (3)
      • Fasilitointi sujuu verkossakin! — 10 vinkkiä virtuaalifasilitointiin
      • Avoimuus korkeakoulun toiminnassa – trendisana vai elinehto?
      • Hyvä opettaja – omien palveluidensa muotoilija?! 2/3
    • ▼ maaliskuu (3)
      • Kokemuksia pakopelin käytöstä tiedonhaun ohjauksessa
      • Koronavirus oppilaitoksissa – miten opetuksen erityisjärjestelyistä selvitään?
      • Ristiinopiskelumalli kolkuttaa korkeakoulujen ovelle
    • ▼ helmikuu (3)
      • Hyvinvointia etsimässä
      • Asiantuntijana somessa - viesti ja vaikuta faktoilla
      • Oppimista muotoilemassa 1/3
  • ► 2019 (37)
    • ► joulukuu (2)
      • OnePage-menetelmä kriittiseen ajatteluun
      • Työelämä, opiskelijat ja opettajat kohtaavat: MINNO on kaikkien projekti
    • ► marraskuu (4)
      • Showtekniikan osaamisvajeet valokiilassa
      • Mikä ihmeen CC-lisenssi? OSA I: Perusteet
      • Työelämän timanttiset taidot - 7 vinkkiä voimavaraistumiseen
      • Näkökulmia sote-alan valintakokeiden sisältöön ja kehittämiseen
    • ► lokakuu (4)
      • Sammakoita vai suitsutuksia - palautteen merkitys oppimiselle
      • Monialaisuuden voima
      • Digital baby steps 2/3: PowerPoint with audio anyone?
      • Osallistamisesta osallisuuteen - hyviä käytäntöjä yhdessä kehittäen
    • ► syyskuu (2)
      • Koulutuksen evoluutio ja luova musiikin tekeminen
      • Narratiivinen ammatti-identiteetti
    • ► elokuu (3)
      • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 2/2
      • Uusia ideoita opinnäytetyön ohjaamiseen
      • Vetovoimaa ja pitovoimaa tekniikan koulutukseen ja ammattiin
    • ► kesäkuu (4)
      • Katsauksia Hiiltä ja timanttia -blogin vuoteen - syksyllä jatkamme!
      • Uuden työn kaleidoskooppi
      • Terveyden ja hyvinvoinnin haasteet ratkaistaan rohkeudella ja yhteistyöllä
      • Narratiivisuutta pedagogiikkaan
    • ► toukokuu (3)
      • “Roolipelaa” ammattilaista - pakopelit oppimisen välineinä ammattikorkeakoulussa
      • Luentoesiintymisestä dialogisen oppimistilanteen rakentamiseen
      • Kuusi tiedonhallinnan menetelmää tietointensiivisen työn tekijöille
    • ► huhtikuu (5)
      • Teorian ja käytännön yhdistyminen – aloittelijasta kohti asiantuntijuutta
      • YouTube - optimoi videosi, tutki sen menestystä analytiikan avulla, osa 2/2
      • Youtube - viihdekäytöstä korkeakoulun työvälineeksi, osa 1/2
      • Ristiriidan pedagogiikkaa
      • Erasmus - panostus Euroopan yhtenäisyyteen ja uusiin sukupolviin
    • ► maaliskuu (4)
      • Kehotietoisuus – oppimisen perusta
      • Fiktion voima
      • Virtuaalisimulaatiopelit hoitotyön opetuksessa
      • Asiantuntija - näin brändäät osaamisesi LinkedInissä
    • ► helmikuu (3)
      • Podcast: Vuorovaikutus verkossa ei ole sattumaa
      • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 1/2
      • Digitukea 24/5?!
    • ► tammikuu (3)
      • Näin teet hyvän PowerPoint-esityksen
      • Ohjattu pienryhmätoiminta tukee ammatillista kasvua
      • Oppimisanalytiikka oppimisen ohjaamisen työvälineenä
  • ► 2018 (34)
    • ► joulukuu (3)
      • Jatkuvan oppimisen ideaa etsimässä
      • Arvioinnin kesyt ja viheliäiset haasteet
      • Asiantuntija somessa - mistä haluaisit, että sinut tunnetaan?
    • ► marraskuu (4)
      • Tietämättömyyden oppimisesta
      • Hyötypelit opetuksen uudistajina?
      • 10-Week Sprint Sote Edition - uusi tapa oppia yrittäjyyttä
      • Mitä tapahtui kun kemian opetus vietiin verkkoon?
    • ► lokakuu (5)
      • Miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata?
      • Vallankäyttö opetuksessa ja ohjauksessa
      • Toiminnallista kielenopetusta korkeakoulussa
      • Siivet kantavat - korkeakoulusta työelämään
      • Metropolian uudistuvat kampukset luovat yhdessä tekemisen kulttuuria
    • ► syyskuu (4)
      • Digitaalinen muistikirja - konttori taskussa
      • Oletko ’auditiivinen’, ’kinesteettinen’ tai ’visuaalinen’ oppija – sitkeä myytti on suosittu, koska testaaminen ja lokerointi viehättää
      • Metropoliassa ratkotaan yhteiskunnallisia muutoksia yhdessä
      • Näin teet oman podcastin
    • ► elokuu (2)
      • Ryhmänohjaus ja pedagoginen ammattitaito - yhteisiä löytöretkiä
      • Qualified Empathy - the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
    • ► kesäkuu (5)
      • Podcast opettaa, viihdyttää ja on läsnä siellä, missä sinäkin
      • Workflow-sovellukset keventävät tietotyötä
      • Opetusta ja oppimista silloin, kun kaikki aistit eivät ole käytössä
      • Onko tunteissa mitään järkeä?!
      • 10 vinkkiä digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseen
    • ► toukokuu (4)
      • Tämä mullistaa koulutuksen - teknologia opetuksen muuttajana
      • Digital baby steps 1/3: Co-learning with students in the spirit of MVP
      • Muuten saattaa käydä niin, että… - 6 vinkkiä laadukkaaseen kurssisuunnitteluun
      • Oppilaitos ja työelämä kohtaavat sosiaalisessa mediassa - suuhygienistitutkinto Instagramissa
    • ► huhtikuu (3)
      • Opettajasta tubettaja?!
      • Opettajan muuttuva työnkuva
      • Miten korkeakoulu vastaa opetuksen murrokseen?
    • ► maaliskuu (4)
      • Dialogi opiskelijan ohjauksen menetelmänä
      • Oppimisen somematka tähtää tulevaisuuden kouluun ja työelämätaitoihin
      • Korkeakouluopettajan ammatillisuuden kehittyminen
      • Hiiltä ja timanttia - opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
  • ► 2016 (10)
    • ► joulukuu (1)
      • ”Uutishuone” pedagoginen ratkaisu yhteisölliseen oppimiseen
    • ► kesäkuu (3)
      • Viestijän matka Oppijan polulla
      • "Camel boots" opettajasta tiimiopettajaksi
      • Tiimiopettajuutta kansainvälisellä opintojaksolla
    • ► toukokuu (2)
      • Osaamisen ketteryys työelämätaitona
      • Satelliitissako tulevaisuus?
    • ► huhtikuu (1)
      • Palautteesta vauhtia osaamisloikkaan
    • ► maaliskuu (3)
      • Jos haluaa saada on pakko antaa
      • Opettajuuden muutos
      • “The feedback has given me new views on my capabilities and strengths as well as pushed me to work harder for the group”

Avainsanat

ammattikorkeakoulu ammattikorkeakouluopetus ammattikorkeakoulupedagogiikka digipedagogiikka digitalisaatio etäopetus hyötypelit julkaiseminen Kansainvälisyys kehittäminen kielenopetus kielenoppiminen korkeakoulu korkeakouluopetus korkeakoulupedagogiikka Metropolia muutosjohtaminen ohjaus opettajuus opetuksen digitalisaatio opetus opinnäytetyö Oppeja HyMy-kylästä oppijalähtöinen kehittäminen oppiminen osaaminen palaute pedagogiikka pelillistäminen pelillisyys sosiaali- ja terveysala Sosiaalinen media terveysala toimintakulttuuri työelämätaidot työelämäyhteistyö universities of applied sciences verkko-opetus verkko-opinnot verkkopainotteiset opinnot verkkopedagogiikka Viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yhteistyö

Oppiminen Metropolia.fi-sivustolla

Tutustu Metropolian pedagogisiin linjauksiin

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste