”Emme voi ratkaista ongelmia samalla ajattelulla, jolla loimme ne.” Tämä Einsteinin usein siteerattu lausuma toteaa, että aikamme ongelmien äärellä on tarve uudelle ajattelulle ja uuden oppimiselle. Maailman ja toimintaympäristön muuttuminen luo uusia osaamistarpeita, eikä oppiminen voi koteloitua vanhoihin kaavoihin.
Elävä, muuntuva ja tulevaisuuskestävä TKIO tarvitsee dialogista kulttuuria ja oppivaa yhteisöä.
Mitä enemmän ympäristön muutokset heijastuvat oppimiseen ja mitä enemmän oppimista tarkastellaan tulevaisuusperspektiivistä, sitä avoimemmaksi oppimisen ja opetuksen systeemi muuttuu. TKIO:n eli tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tulee rakentua toimijoiden itsensä muotoilemana, tarpeiden ja mahdollisuuksien punoksena, jotta se toteutuu elävänä, muuntuvana ja tulevaisuuskestävänä. Tarvitaan dialogista kulttuuria ja oppivaa korkeakouluyhteisöä.
Transformaatio ja kyvykkyys TKIO:n ytimessä -julkaisussa avataan laajemmin etenemisen mahdollisuuksia kehittämisen solmukohdissa. Tässä kirjoituksessa pureudutaan transformatiivisen oppimisen skaalautumiseen yksilöistä organisaatioon sekä dialogisuuden merkitykseen erityisesti oppivan korkeakoulun rakentamisessa.
Transformatiivinen oppiminen muuttaa maailmankuvaa
Transformatiiviseksi oppiminen muuttuu silloin, kun se muuttaa radikaalisti entisiä tietorakenteita, ymmärrystä ja maailmankuvaa. Viime vuosina transformatiivinen oppiminen on ulotettu tarkoittamaan oppimista, joka tähtää erityisesti kestävyyshaasteen ratkaisemiseen uusilla ajattelun malleilla (1). Alun perin Jack Mezirow kutsui transformatiiviseksi oppimiseksi aikuiskoulutuksessa havaitsemaansa vanhojen oppien ja käsitysten uudelleenarvioimista, opiskelijoiden havahtumisena siihen, että vanhojen ajattelutapojen olisi aika väistyä uuden oppimisen tieltä (2).
Vanhojen ajattelutapojen on aika väistyä uuden oppimisen tieltä.
TKIO:n tiivis kytkeminen oppimiseen ja opetukseen laventaa sukupolvien takaa periytyvän ammattipedagogisen ajattelun perusteita. Vanhan ajattelutavan mukaan oppipoika, mestari ja opeteltava asia muodostivat didaktisen kolmion, jossa oppiminen tapahtuu ja jossa mestari arvioi oppimista (3). Didaktinen kolmio on suljettu systeemi, joka toteutuu parhaimmillaan silloin, kun ulkopuoliset vaatimukset eivät häiritse oppimisen rauhaa. Mutta didaktiseen kolmioon ujuttautuu väistämättä teknologian, ekologian ja geopolitiikan muutoksia tai yhteiseen maailmankuvaan vaikuttavia sosioekonomisia ja -kulttuurisia muutoksia. (Kuvio 1.)
Kuvio 1: Oppimisen transformaatio suljetusta didaktisesta kolmiosta avoimeksi systeemiksi TKIO-ssa (4.)
Transformatiivinen oppiminen organisaatiossa
Oppiminen ei nykykäsityksen mukaan rajoitu yksilön toimintaan, vaan myös tiimit ja organisaatiot oppivat. TKIO:n taustalla on tarve löytää uusia ratkaisuja kestävän kehityksen haasteisiin, sopeuttaa osaamista työelämän nopeaan muutostahtiin ja ennakoida tulevaisuuden osaamistarpeita. On selvää, että TKIO tuo uusia ulottuvuuksia oppimistoiminnalle. Samalla se asettaa myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle haasteita, jotka liittyvät sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävän kehityksen tukemiseen. Keskeistä on kysyä, löydetäänkö hankkeissa uusia ratkaisuja aikamme ongelmiin, mitä hankkeissa opitaan ja miten tuo oppi tuodaan yhteiselle foorumille kaikkien avoimeen käyttöön.
Organisaation oppiminen näkyy toimintatapojen muutoksina.
TKIO-toiminnan kehittämisessä koko korkeakoulu joutuu skaalaamaan oppimisen koskemaan omaa toimintaansa. On pohdittava esimerkiksi sitä, miten opiskelijoille voisi avata näkymiä toimintaympäristön muutoksiin ja uusiin osaamisen ja toiminnan tarpeisiin. Korkeakoululle transformatiivinen havahtuminen voisi tarkoittaa sellaisten muutostarpeiden huomaamista, jotka kumpuavat generatiivisistä, moneen koulutusalaan vaikuttavista muutoksista, eivät vain alakohtaisesta osaamistarpeiden ennakoinnista. Tällaisesta toimintaympäristön näkymien tarkastelusta on esimerkkinä Metropolia Ammattikorkeakoulun musiikin tekeminen ja tuottaminen -koulutus, jossa säännöllisin väliajoin kootaan opiskelijat ja sidosryhmät yhteen tarkastelemaan alan tulevaisuuden näkymiä (5). Tällainen yhdessä ajattelun malli on helppo monistaa muualle toiminnan rakenteiden ja resurssien puitteissa. Se onnistuu ilman ylhäältä tulevaa ohjeistusta, oma-aloitteisesti.
Koko korkeakoulun toimintaan ulottuva transformatiivinen oppiminen tarkoittaa vanhojen ajattelu- ja toimintatapojen muuttamista. Organisaation oppiminen näkyy toimintatapojen muutoksina. Muutostyöstä on organisaatioissa totuttu puhumaan johtamisen ja toimintakulttuurin näkökulmista. Oppimisen sijaan johtajien toiminta näyttäytyy helposti toiminnan mylläyksenä, jossa organisaation oppimisen kannalta kriittiset yhdessä ajattelun, oppimisen ja toisin toimimisen paikat saattavat hetkeksi jopa kadota. Minkälaisena organisaation oppiminen näyttäytyisi, jos rakenteiden muutosten sijaan ryhtyisimme puhumaan yhteisestä oppimisesta?
Metropolian sisäisessä TKIO-kehittämisprojektissa (2022–2023) tarkasteltiin TKIO-toimintaa korkeakoulun oppimisen näkökulmasta. Projektissa kehitettiin toimintaa havainnollistava TKIO-kypsyysmalli. Malliin sisällytettiin kuusi keskeistä toiminnan kohtaa, joissa on tarpeen hahmottaa asioita uudella tavalla ja rakentaa yhdessä uusia toimintatapoja. Kohdat ovat tulevaisuuslukutaito, pedagoginen johtaminen, yhteistyö, oppijan TKIO-polku, osaamistavoitteet ja palaute sekä arviointi. (Kuvio 2).
Kuvio 2. TKIO:n kypsyysmallissa tarkastellaan toiminnan kannalta keskeisiä kohtia (6).
Oppiva ammattikorkeakoulu rakentuu keskustellen
TKIO-kypsyysmallissa esitetyt teemat ovat samalla yhdessä oppimisen keskeisiä kohtia. TKIO:n kehittäminen edellyttää joidenkin vanhojen toiminnan rajojen ylittämistä ja uusien toimintamallien rakentamista. Keskeinen muutostarve liittyy yhteisiin tapaamisiin, kokouksiin ja kokoontumisiin. Silloin kun arjen toiminta muuttuu, on tarpeen yhdessä luoda ymmärrystä, ehkä jopa puhumisen tapoja ja käsitteitä. Tarvitaan keskusteluita, joissa osallistujilla on keskeisin rooli ja joita ei toteuteta valmiiksi pureskelluilla ohjeilla. Tarvitaan eri näkökulmien jakamista ja sulattamista yhteiseksi suunnaksi. Tarvitaan yhdessä ajattelua, sillä muutostyössä tarvitaan kaikkia.
Keskeinen muutostarve liittyy yhteisiin tapaamisiin.
Transformaatio on jatkuva, kehkeytyvä ja kompleksinen ilmiö. Se on tapahtumisten ketju, jossa on mukana monia toimijoita ja systeemejä. Systeeminen muutostyö edellyttää useita näkökulmia, jaettuja tilannekuvia ja ymmärrystä tulevaisuuden mahdollisuuksista – dialogisuutta. Dialoginen muutostyö eroaa episodisesta, tavoitteiltaan, kohteeltaan ja ajoitukseltaan rajatusta ja etukäteen määritellystä muutosprosessista (8).
Toimintaympäristömme muuttuu ja edellyttää toiminnan muutoksia, halusimme tai emme. Transformatiivinen näkökulma TKIO-toimintaan, oppimiseen ja organisaation kehittämiseen avaa mahdollisuuden yhdessä tilanteita ymmärtäen vaikuttaa siihen, että muutokset johtavat hyvään ja kestävään tulevaisuuteen. TKIO-toiminnan kehittämisen, yhdessä oppimisen ja organisaation dialogisen kehittämisen näkökulmat ilmentävät samanlaista otetta ja asennetta ammattikorkeakoulujen ajankohtaisiin haasteisiin (taulukko 1).
Taulukko 1. TKIO, oppiminen ja dialoginen kehittäminen transformatiivisesta näkökulmasta.
| TKIO (6) | Kestävää kehitystä tukeva oppiminen (7) | Dialoginen organisaation kehittäminen (8) | |
| Ydintarina / metanarratiivi | TKIO on yhteistoiminnassa rakentuva avoin, ympäristön kanssa vuorovaikutuksessa muuttuva oppimisen (eko)systeemi. | Oppimisella tavoitellaan ihmisen ja ympäröivän todellisuuden tasapainoa, rauhaa, tasavertaista mahdollisuutta kokea elämä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi. | Muutos rakentuu kysymyksille: Miten ajattelemme? Miten toimimme? Keitä olemme? Transformaatio on jatkuvasti kehkeytyvä prosessi, jossa vuorottelee sisäinen ja ulkoinen muutos. |
| Miten toteutuu | Kytketään uutta ajattelua ja osaamista TKI- ja oppimistoiminnan välille. | Holistinen, moninäkökulmainen ja systeeminen ymmärrys oppimisesta ja opettamisesta. | Kehittäminen on orgaanista ja itseohjautuvaa diagnostisen korjailun sijaan. |
| Keskeiset muutostoimijat (tasot) | Jatkuva ja kehittyvä yhteistyö TKI- ja oppimistoiminnan kesken. | Oppimisen skaalaus yksilöstä yhteisöihin; kyky oppia näkemään todellisuus toisin kuin ennen. | Organisaatio luo tilaa omatoimiselle yhteistyölle ja kannattelee itseohjautuvaa uudistumista. |
| Kyvykkyydet, kompetenssit. | TKIO ammattikorkeakoulun (organisaation) kyvykkyytenä ja pedagogisena pääomana, jatkuvasti oppivana toimintana. | Yksilön vastuu, systeeminen ajattelu, muutoksen ohjaaminen. | Psykologisesti turvallinen toimintakulttuuri, joka kestää epätietoisuutta ja keskeneräisyyttä ja suuntautuu kohti parempaa. |
Tulevaisuuskestävä TKIO
Koska TKIO-toiminta on vasta muotoutumassa, tarvitaan monenlaista ajattelua ja kokeilua eri tilanteisiin sopivien käytänteiden luomiseksi. Tarvitaan ymmärrystä siitä, miten transformatiivinen, kestävää kehitystä tukeva ja avoin oppimistoiminta punoutuu alalla tarvittavien perustaitojen oppimiseen. Tällainen ymmärrys rakentuu dialogissa, yhdessä toimintaa muotoillen.
Keskeistä on järjestää riittävästi yhteisiä kohtaamisia ja antaa niissä tilaa kaikkien näkemyksille.
TKIO:n kehitysmalli ei painota mitään paikantamistaan solmukohdista, ja näin sen ideana on tarjota toimijoille vapaus tarttua niihin kehittämistyön haasteisiin, jotka toimijoita kutsuvat ja joissa hahmottuu etenemisen mahdollisuuksia. Kypsyysmallin osilla ei ole tärkeysjärjestystä, vaan kehittäminen voi alkaa mistä kohtaa vain, noudattaen purjehtimisen kultaista sääntöä ”purjehdi siellä missä tuulee”.
TKIO-työtä voidaan toteuttaa kaikenlaisissa organisaatiorakenteissa ja tehtävävastuissa. Yhdessä oppimisen ja TKIO:n kehittämisen näkökulmasta hallinnon ratkaisut tai komentoketjujen vahvistaminen eivät riitä rakentamaan yhteistä ymmärrystä. Keskeistä on järjestää riittävästi yhteisiä kohtaamisia ja antaa niissä tilaa kaikkien näkemyksille. Näin toiminta rakentuu yhteisen ymmärryksen kannattelemana.
Kirjoittaja
Leena Unkari-Virtanen työskentelee lehtorina musiikin tutkinnossa ja on koulutukseltaan musiikin tohtori, työnohjaaja ja systeeminen prosessikonsultti. Hän toimi Metropolian sisäisten TKIO- ja MEKY-kehittämisprojektien tutkija-projektipäällikkönä vuosina 2022–2023. Hän on toiminut tulevaisuuden työtä ja osaamista koskevissa TKI-tehtävissä ja innostuu erityisesti yhdessä oppimisesta, ennakoinnista ja musiikista.
Lähteet
- Joutsenvirta, M., Laitinen, E., Tyni, S. & Korkeakoski, M. 2022. Transformatiivinen oppiminen kestävyysosaamisen tukena. AMK-lehti. Turun ammattikorkeakoulu.
- Mezirow, J. 2009. An overview on transformative learning. Teoksessa K. Illeris (toim.) Learning theorists… in their own words. Routledge. s. 90–105.
- Tynjälä, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Tammi.
- Unkari-Virtanen, L. 2024. TKIO ja pedagogiikan käänteet. Teoksessa L. Unkari-Virtanen (toim.) TKIO Transformaatio ja kyvykkyys TKIO:n ytimessä. Taito-sarja 131. Metropolia Ammattikorkeakoulu, s. 80–99.
- Laukkanen, J. 2024. Musiikin tekeminen ja tuottaminen koulutuksen tulevaisuuspaja. Teoksessa L. Unkari-Virtanen (toim.) Tulevaisuuden kudelmia. Ennakointikyvykkyyden kehittäminen Metropoliassa. Taito-sarja 128. Metropolia Ammattikorkeakoulu, s. 78–79.
- Unkari-Virtanen, L. 2024. TKIO:n kypsyysmalli. Teoksessa Unkari-Virtanen, L. (toim.) TKIO Transformaatio ja kyvykkyys TKIO:n ytimessä. Taito-sarja 131. Metropolia Ammattikorkeakoulu, s. 15–56.
- Siirilä, J., Salonen, A.O., Laininen, E., Pantsar, T., Tikkanen, J. 2018. Transformatiivinen oppiminen antroposeenin ajassa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 20(5). Okka-säätiö, s. 39–56.
- Gilpin-Jackson, Y. 2015. Transformative Learning during Dialogic OD. Teoksessa G.R. Busche & R.J. Marshak (toim.) Dialogic Organization Development. The theory and Practice of Transformational Change. Oakland, CA: Berrett-Koehler Publishers, s. 245–267.
Ei kommentteja