Pirisevä pienoiskonttori. Älypuhelin ja tablettitietokone tietotyön tiivistäjänä, osa 1.

Suurin osa kansalaisista kantaa taskussaan, laukussaan tai repussaan älypuhelinta tai tablettitietokonetta. Pienestä koostaan huolimatta se pitää sisällään kokonaisen konttorin.

Mitä hyödyllistä opettajat, tutkijat ja opiskelijat pystyvät tekemään näillä tietotyön pikkuapulaisilla?

Miksi kaivaa esiin kynä ja perinteinen muistivihko, kun kuningasidean voi sanella ja tallentaa suoraan kännykkään, joka fyysisestä muistikirjasta poiketen kulkee aina mukana? Miksi uhrata paljon aikaa harvinaisemmalla kielellä kirjoitetun painotekstin kääntämiseksi itse, kun moderni älypuhelin tekee sen koneellisesti käden käänteessä?

Mobiilipalvelujen ja ylipäänsä uuden tietotekniikan hyödyntäminen rinnastuu yritystoimintaan, jossa taas pätevät lähes mitkä tahansa opiskelun ja oman ammattitaidon kehittämisen pelisäännöt. Aluksi tarvitaan tarmoa uuden opetteluun eli alkupääoma tai sijoitus. Sen jälkeen hyöty eli tuotto alkaa vähitellen nousta esiin. Kerran opittu pysyy myös helposti mielessä, koska sitä joutuu tai pääsee kertaamaan tuon tuostakin käytännön tietotyössä.

Puhe suoraan tekstiksi

Älypuhelin osaa muuttaa puheen suoraan tekstiksi eli litteroida. Ominaisuus on mobiililaitteiden vanhimpia ja helppokäyttöisimpiä ja siten monille tuttu. Se toimii Android- tai iOS -mobiilikäyttöjärjestelmillä varustetuissa puhelimissa ja tablettitietokoneissa. Puhetta pystyy litteroimaan niin Googlen kuin Microsoftin tekstinkäsittelyohjelman mobiilisovelluksessa (Docs, Word).

Monet meistä ideoivat mielellään juttelemalla ajatelmiaan puhelimelle, jolloin muodostuneen tekstin jatkojalostaminen käy helposti. Kännykän puhe-tekstiksi-toiminnolla voi tallentaa myös aivoriihen tai osia siitä – osallistujien luvalla. Myös seuraavan päivän luennon tai minkä tahansa esityksen, suunnitelman, raportin tai artikkelin rungon voi sanella kännykkään.

Puhe tekstiksi -toiminto voi olla kätevä myös podcastia litteroidessa, ellei ääntä nauhoittava ohjelma tee sitä itse. Valmiin podcastin voi soittaa kännykälle, joka tekstittää puheen parhaan kykynsä mukaan.

Miten puheen tekstitys toimii?

1. 1. 1. Avaa älypuhelimella tyhjä sivu Google Docsista tai Microsoft Wordista
      2. Etsi käyttöliittymästä mikrofonin symboli
      3. Aloita tallennus ja ala puhua. Seuraa ruudulla, kuinka puhe muuttuu tekstiksi
      4. Korjaa tekstistä mahdolliset virheet

Puhe-tekstiksi-toiminto paranee vuosi vuodelta uusien käyttöjärjestelmäpäivitysten myötä. Merkittäviä ehostuksia tehtiin etenkin syyskuussa 2022 julkaistuun iOS-käyttöjärjestelmän kuudenteentoista versioon. Käyttäjä pystyy siinä yhdistämään sanelun ja kirjoittamisen, sillä mobiililaitteen näppäimistö on käytettävissä sisällön puhumisen aikana. Lisäksi sanelutoiminto osaa lisätä automaattisesti välimerkit teksteihin.

Android-käyttöjärjestelmässä välimerkitys hoidetaan lausumalla sanelun lomaan toimintoja herkistäviä avainsanoja, joita ovat esimerkiksi “Comma” tai “Period”.

Googlen ja Microsoftin sanelutoimintojen onnistumisprosentti on teknologiayhtiöiden keskitasoa. Litteroidusta sisällöstä 86-87 prosenttia menee oikein. (Statista a, 2021.) Selvitys ei tosin kerro, millä kielellä koe on tehty. Sanataivutukseen perustuva suomenkielinen puhe voi mennä käännöskoneen läpi lievästi kirskuen.

Ideat puhumalla digitaaliseen muistikirjaan

Sisältöaihioiden järjestely on tarpeellista tietotyössä. Silloin tulevat tarpeeseen digitaaliset muistikirjat, joihin pystyy tuottamaan sisältöä myös puhumalla. Samalle muistikirjan sivulle kykenee samaan aikaan tuottamaan aihioita useampi käyttäjä.

Miten Digitaalinen muistikirja toimii?

1. 1. 1. Avaa digitaalisen muistikirjan sovellus (Metropoliassa Google Keep tai Microsoft Onenote)
      2. Valitse muistilappu, jolle haluat puhua sisältöä
      3. Etsi käyttöliittymästä mikrofonin symboli
      4. Puhu

Digitaalinen muistikirja toimii yleensä vieraalla palvelimella eli niin sanotusti pilvessä. Kukin organisaatio on määrittänyt, mitä pilvisovelluksia talossa käytetään ja millä pelisäännöillä.

Metropoliassa käyttäjille on tarjolla kaksi yllämainittua digitaalista muistikirjaa: Googlen riisuttu Keep ja Microsoftin hieman runsaammin varusteltu Onenote.

Käännöksiä kirjoista ja lehdistä

Tietotyössä voidaan tarvita painomuodossa julkaistuja kirjoja ja lehtiä, jotka on kirjoitettu harvinaisella kielellä. Niiden sisältöä ei pysty suoraviivaisesti kieleistämään verkon käännöskoneilla, koska painotuotteen sisältämää tekstiä ei voi suoranaisesti ajaa verkkokääntäjän läpi.

Sivun sisällön pystyy kuitenkin kääntämään mutkan kautta ottamalla sivusta kuvan älypuhelimella tai tablettitietokoneella. Lain mukaan kirjoista tai lehdistä voi valmistaa omaan käyttöön 2-4 kopiota (Tekijänoikeuslaki). Mobiililaitteen käännössovellus osaa lukea kuvassa olevan tekstin ja kääntää sen kieleltä toiselle. Käännetyn tekstin pystyy tallentamaan laitteelle tai vaikka kuuntelemaan.

Miten käännöskone toimii?

1. 1. 1. Avaa Googlen Translate- ja Microsoftin Translator-sovellus
      2. Ota kuva kirjan tai lehden sivusta
      3. Anna sovelluksen kääntää teksti ja tallentaa se
      4. Käännöksen voi myös kuunnella

Googlen ja Microsoftin kääntäjien kielivalikoima laajenee jatkuvasti. Googlen ajankohtaisen kielitilanteen pystyy tarkistamaan verkosta, samoin kuin Microsoftin kielivalikoiman.

Konekäännökset kuuluvat kasvaviin aloihin. Kun niiden markkina-arvo jäi vuonna 2016 neljään sataan miljoonaan USA:n dollariin, arvioidaan sen nelinkertaistuvan vuoteen 2024 mennessä. Entistä enemmän kysytään myös sisältöjen lokalisointipalveluja. (Statista b, 2022.)

Googlen Translate/kääntäjä -mobiilisovellus käyttää yhtiön Lens-teknologiaa. Lataa sovelluskaupasta Translate/Kääntäjä kännykkään tai tablettiin, osoita käännettävää tekstiä kohti laitteen kameralla, paina sovelluksen käyttöliittymässä kameran symbolia ja tallenna ruutuun ilmestyvä käännetty teksti.

Kuva 2: Googlen Translate/Kääntäjä -mobiilisovelluksen näkymä.

Tietosuojapulmat puhuttavat

Vaikka mobiililaitteet rikastuttavat tietotyötä, sisältää niiden käyttö tietosuojariskejä. Älypuhelimet ja tabletit onkivat käyttäjästään monenlaista tietoa, joka voi päätyä kaukaisissa maissa erilaisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi kiinalaisilta teknologiayhtiöiltä edellytetään sikäläisen lainsäädännön mukaan yhteistyöhenkeä maan yksinvaltaisen hallinnon suuntaan.

Apple-yhtiö on vuodesta 2021 lähtien profiloitunut kilpailijaansa Googlea vastaan korottamalla omien laitteidensa tietosuojaa. Esimerkiksi Applen puhelimien sisällä asuvat sovellukset eivät enää vaihda tietoja keskenään, jos käyttäjä sen kieltää. Googlelle taas käyttäjien tiedot ovat ansaintalähde, joten yhtiön ei arvella olevan erityisen kiinnostunut Applen viitoittamista tietosuojatalkoista.

Kaikesta huolimatta saldo kääntyy positiiviseksi

Mobiililaitteiden tietosuojaongelmat ovat varteenotettavia. Jotkut voivat lisäksi pitää laitteiden pientä kokoa, ahtaita käyttöliittymiä ja jatkuvaa mukana oloa rasittavana.

Älylaitteet tarjoavat vuosi vuodelta yhä kehittyneempiä ja monipuolisempia ominaisuuksia.

Älylaitteet tarjoavat kuitenkin opettajille, tutkijoille, opiskelijoille ja muille tietotyön parissa toimiville lukuisia käytännöllisiä, vuosi vuodelta yhä kehittyneempiä ja monipuolisempia ominaisuuksia. Ne voivat parhaimmillaan sujuvoittaa useitakin tietointensiivisen työn prosesseja.

Seuraa uutisia

Mobiilipalvelujen uutuuksista raportoidaan esimerkiksi Metropolian Digiuutisissa neljä kertaa vuodessa.

Opetustyöhön kohdennettuja vinkkejä mobiilipalvelujen hyötykäyttöominaisuuksista löydät seuraamalla tätä blogi-sarjaa.

Kirjoittaja

Petri Silmälä työskentelee asiantuntijana Metropolian tietohallintopalveluissa tiedonhallinta- ja järjestelmäpalveluiden tiimissä. Hänen toimialueeseensa kuuluvat verkon julkaisu- ja yhteistoiminta-alustat sekä uusi toimintaympäristö, joka tarkoittaa muun muassa selainpohjaisia sovelluksia ja mobiilipalveluja.

Lähteet ja oheisaineistoa

Hussien E. 2022. iOS 16 Dictation vs Google’s Assistant Voice Typing: Which One is Better?  In Depth Tech Reviews, 11.6.2022.

Odukoya, J. 2022. Microsoft Translator vs Google Translate. Translate Press, 27.4.2022.

Statista a. 2022. Speech-to-Text transcript accuracy rate among leading companies worldwide in 2021. Statista, 9.6.2022.

Statista b. 2022. Machine translation market size worldwide, from 2016 to 2024 (in million U.S. dollars). Statista, 17.3.2022.

Tekijänoikeuslaki.fi