Hyppää pääsisaltöön
Hiiltä ja timanttia

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Hiiltä ja timanttia
Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
0

Toiminnallista kielenopetusta korkeakoulussa

Eveliina Korpela · 15.10.2018
Lehtori Jouni Piekkari ohjaa toiminnallisia harjoituksia Metropoliassa syyskuussa 2018. Kuva: Roosa Isokääntä

Toiminnallisessa kielenopetuksessa kieltä opitaan toiminnan kautta ilon ja luottamuksen ilmapiirissä. Parhaat oppimistulokset syntyvät, kun kielenoppija uskaltaa kokeilla, yrittää ja erehtyä. Toiminnalliset menetelmät, pelit ja draama sopivat myös korkeakoulun kieltenopetukseen.

Monilla kielenoppijoilla rima puhumiseen on korkealla – opiskelipa sitten suomea toisena kielenä tai vaikkapa englantia vieraana kielenä. Aiemmat epäonnistumisen kokemukset tai kasvojen menettämisen pelko saattavat estää toisella ja vieraalla kielellä puhumista. Tutkimusten mukaan ne oppijat, jotka eivät pelkää epäonnistumista ja uskaltavat heittäytyä vuorovaikutustilanteisiin, edistyvät kieliopinnoissaan parhaiten. Arvaaminen ja kokeilu ovat siis osoittautuneet tehokkaiksi kielenoppimisstrategioiksi (Dufva & Martin 2002; Ahlholm 2017). Tehokasta kielenoppiminen on myös silloin, kun opettaja tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuksia päästä käyttämään kieltä aidoissa viestintätilanteissa, ja kannustaa heitä puhumaan kaikella sillä kielitaidolla, mikä heillä jo on. Tilanteista selviytyminen lisää itsevarmuutta ja laskee puhumisen rimaa. (Virkkula & Nikula 2010.)

Kielenopetus aktivoi aisteja

Toiminnallisessa kielenoppimisessa ilon, luottamuksen ja onnistumisten kautta luodaan ilmapiiri, jossa jokainen uskaltaa yrittää ja erehtyä. Tärkeää ei ole, osaako kielenoppija kieliopin monimutkaisia periaatteita, vaan että hän saa luoda ja välittää merkityksiä ja kokea osallisuutta. Toiminnallisten harjoitteiden avulla voidaan purkaa oppimisen esteitä, herätellä oppijoiden luovuutta ja rakentaa tilaa kokonaisvaltaiselle kielenoppimiselle. Toiminnallisen kielenopetuksen vahvuus on siinä, että se aktivoi aisteja ja ottaa huomioon sen, että on monenlaisia tapoja oppia. Kaikki eivät opi parhaiten pöydän ääressä kuunnellen, lukien ja asioita muistiin kirjoittaen. On huomattu, että kieltä opitaan parhaiten käytössä: kieltä puhumalla ja kokeilemalla oppija voi havaita kielessä säännönmukaisuuksia ja malleja, joita hän vähitellen alkaa soveltaa myös omaan puheeseensa (Alisaari & Reiman n.d.). Tämän vuoksi kielenkäyttötilanteet, vuorovaikutus ja toiminta ovat oppimistilanteessa tärkeitä.

Kieltä käytetään aidoissa tilanteissa

Toiminnallisen kielenopetuksen rinnalla tärkeää on näkemys funktionaalisesta kielenoppimisesta eli siitä, että kielenoppimista ohjaavat oppijoiden kielenkäyttötarpeet (Aalto & Mustonen & Tukia 2009; Vaarala & Reiman & Jalkanen & Nissilä 2016; ks. myös Lauranto 1997). Oppimistilanteet tulisi siis rakentaa niin, että osallistujat ovat mukana aktiivisina toimijoina, ja pääsevät harjoittelemaan kielenkäyttöä – sanastoa, fraaseja ja rakenteita – juuri sellaisissa tilanteissa, jotka kokevat itse merkityksellisiksi ja tärkeiksi.

Funktionaalisessa kielenopetuksessa kieli nähdään ensisijaisesti viestinnän välineenä. Opetuksessa korostetaan suullista kielitaitoa ja kielen käyttöä aidoissa tilanteissa, eikä opetuksessa keskitytä esimerkiksi kielioppisääntöihin tai muotojen analyysiin. Muotojen oppiminen palvelee aina merkitysten ilmaisua, eikä eri muotoja nähdä ”vaikeina” tai ”helppoina”, vaan kielenkäyttäjälle ”tarpeellisina” ja ”käyttökelpoisina” tai kielenkäyttäjälle tietyissä tilanteissa ”turhina” ja ”tarpeettomina”.

Ammatillisten taitojen kehittymisen kannalta funktionaalinen kielenopetus on erittäin keskeistä: kielitaito nähdään tilannekohtaisena taitona, jolloin pyritään opettamaan ammattiin liittyviin tilanteisiin sopivaa kieltä, rakenteita, fraaseja ja sanastoa. Kielitaidon eri osa-alueet korostuvat eri ammateissa, joten eri ammatteihin valmistuvien kielitaidon opetuksenkin tulisi olla erilaista, opiskelijan tulevaan ammattiin liittyviin käyttökonteksteihin ja tilanteisiin nivottua.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi sosiaalialan opiskelija oppii ennen kaikkea sosiaalialan sanastoa ja harjoittelee reagoimista ja viestintää omassa ammatissaan tyypillisissä tilanteissa, kuten päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu-keskusteluissa, moniammatillisissa tiimipalavereissa, ryhmän ohjaamistilanteissa, asiakaskohtaamisissa tai kotipalvelukäynneillä. Insinööriopiskelija taas harjoittelee sitä, miten viestitään, kun annetaan ohjeita, käydään sopimusneuvotteluja, pidetään projektikokouksia jne. Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijat puolestaan harjoittelevat kieltä sairaalaympäristössä, potilaskohtaamisissa, äitiysneuvolassa tai ensiavussa.

Olen itse kokenut sosiaalialan opiskelijoiden suomen kielen kurssilla erittäin toimivana draamatyöskentelyn: kielikurssin alussa opiskelijat luovat “tavallisen” perheen, jolle tapahtuu kurssin aikana monenlaisia asioita. Ohjaan tilanteita juuri sen verran, että pääsemme harjoittelemaan kieltä sosionomin ammatille tyypillisissä tilanteissa, mutta opiskelijat saavat muuten tuoda draamaan melko vapaasti omia ideoitaan. Saatan sanoa, että “perheen isällä on ongelma, johon hän tarvitsee apua”, mutta opiskelijat saavat itse keksiä, mikä tuo ongelma on. Esimerkiksi eräs ryhmä keksi, että baarimikkona työskentelevä isä kärsii yötyön mukanaan tuomasta  uupumuksesta, jonka jälkeen opiskelijat saivat dramatisoida erilaisia tilanteita: yhdessä tilanteessa isä tapasi pomonsa ja kertoi tilanteestaan, toisessa hän kävi työterveyslääkärillä hakemassa sairauslomaa ja kolmannessa tilanteessa isä puhui aiheesta kotona aamupalapöydässä perheensä kanssa. Kun opiskelijat eläytyivät rooleihin, keksivät toimivia fraaseja ja keräsivät tilanteisiin liittyvää sanastoa, kieli jäi paremmin mieleen. Draamaharjoituksissa kaikki pääsivät puhumaan, eikä huomio kiinnittynyt niinkään siihen, kuinka “oikein” kukin puhui, vaan miten tilanne eteni ja mitä hahmoille tapahtui. Opiskelijat harjaantuivat myös tiedonhaussa: erään ryhmän tehtävänä oli selvittää, miten perheen tuloille käy, jos isän sairausloma jatkuu pitkään. Ryhmä kävi lukemassa Kelan sivuja, tutustui palvelujärjestelmään ja Kelan laskureihin ja innostui pohtimaan, miten perhe selviäisi ja mitä heidän kannattaisi tehdä.

Ryhmän tarpeet otetaan huomioon

Opetustilanteissa on tärkeää ottaa huomioon myös ryhmän omat kiinnostuksen kohteet sekä oppijoiden vahvuudet, taidot ja tarpeet. Ohjatuissa draamaharjoituksissa ryhmän kiinnostuksen kohteet tulevat hyvin esiin, ja silti opettaja voi ottaa huomioon opetukselle asetetut tavoitteet ja sisällöt. Toisaalta jokainen AMK:ssa opettava kielenopettaja tietää, että kielen opetuksen tavoitteet ja sisällöt on usein määritelty hyvin väljästi (“communication skills, reporting and writing texts related to one’s own field and working life”). Tämän vuoksi kielenopettajan tulisi löytää ryhmän kiinnostuksen ja taitojen lisäksi opiskelijoiden ammattiin liittyvä keskeinen ydinsisältö ja mukauttaa opetusmateriaaliaan sen mukaan. Mitä tärkeämpiä ja käyttökelpoisempia opitut kielelliset ilmaukset ovat osallistujien tulevassa työelämässä ja arjessa, sitä varmemmin he myös oppivat ne.

Tutustu myös juuri ilmestyneeseen julkaisuun:

Piekkari, Jouni: Helppoo ku heinänteko – Kepeli-konsteja kielen oppimiseen

Lisää käytännöllisiä vinkkejä toiminnalliseen ja funktionaaliseen kielenoppimiseen voi hakea Kepeli-hankkeen sivuilta (kepeli.metropolia.fi). Sivuilla on paljon eri ryhmien kanssa testattuja toiminnallisia harjoituksia, jotka ohjaaja voi ottaa käyttöönsä vaikka heti.

 

Kirjoittaja: Eveliina Korpela, Metropolia Ammattikorkeakoulun suomen kielen ja viestinnän lehtori

 

Teksti on saanut innoituksensa blogitekstistä, joka julkaistiin Kepeli-hankkeen blogissa 3.3.2017 nimellä Funktionaalinen kielenopetus ja Kepelin harjoitteet. (linkki: http://kepeli.metropolia.fi/2017/03/03/funktionaalinen-kielenopetus-ja-kepelin-harjoitteet/)

 

Lähteet:

Aalto, Eija & Mustonen, Sanna & Tukia, Kaisa 2009. Funktionaalisuus toisen kielen opetuksen lähtökohtana. Virittäjä 3. 402–423.

Ahlholm, Maria 2017. Kielenopettajan ikuiset totuudet muuttuvissa tilanteissa 2017. Julkaisematon opetusmateriaali vastaanottokeskusten opettajille.

Alisaari, Jenni & Reiman, Nina n.d. Toimintaa kielenoppimiseen! Kasvatus, koulutus ja tutkinnot. Opetushallitus. <https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/suomi-koulut/prime117.aspx>. Luettu 4.9.2018.

Dufva, Hannele & Martin, Maisa 2002. Hyvän kielenoppijan niksit. Teoksessa Mauranen, Anna & Tiittula, Liisa (toim.): Kieli yhteiskunnassa – yhteiskunta kielessä. AFinLAn vuosikirja 2002. Jyväskylä: Soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja. 247 – 261.

Kepeli-hankkeen sivut 2018. Metropolia AMK. <kepeli.metropolia.fi>. Luettu 4.9.2018.

Lauranto, Yrjö 1997: Ensi askeleita paikallissijojen käyttöön. Espanjankielisten suomenoppijoiden sisä- ja ulkopaikallissijat konseptuaalisen semantiikan näkökulmasta. Kakkoskieli 2. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Vaarala, Heidi &  Reiman, Nina & Jalkanen, Juha & Nissilä, Leena 2016. Tilanne päällä! Näkökulmia S2-opetukseen. Oppaat ja käsikirjat 1. Helsinki: Opetushallitus.

Virkkula, Tiina & Tarja Nikula. 2010. Identity construction in ELF contexts: a case study of Finnish engineering students working in Germany. International Journal of Applied Linguistics 20(2). 251–273.

kielenopetuskielenoppiminentoiminnallinen opetus

Ei kommentteja

    Kommentoi

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum – Kielibuustia 3/5
      Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum –…
      1.2.2023
    • Monikielisyys ammatillisissa opinnoissa ja työelämässä – Kielibuustia 4/5
      Monikielisyys ammatillisissa opinnoissa ja työelämässä –…
      7.6.2023
    • Kielilinjaukset tekevät kielen oppimisen ja kielivalinnat näkyviksi – Kielibuustia 5/5
      Kielilinjaukset tekevät kielen oppimisen ja kielivalinnat…
      14.6.2023

    vierailija

    Tietoa blogista

    Hiiltä ja timanttia -blogi pohtii korkeakoulun roolia nyt ja tulevaisuudessa. Se tutkii korkeakoulun merkitystä kouluttajana, alueellisena vaikuttajana, työelämän kehittäjänä ja innovaattorina, jonka toiminnan suolana ovat pedagogiset sisällöt, kokeilut- ja kehityskulut. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita alan asiantuntijoita.

    Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta

    • Riikka Wallin, päätoimittaja, julkaisemisen asiantuntija, p. 040 869 1849
    • Sonja Holappa, lehtori (kielet), p. 040 125 2690
    • Johanna Tirronen, lehtori, p. 050 5850 350

    Sähköpostiosoitteet:

    Hiiltä ja timanttia -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua. Blogissa on ollut toimituskunta 1.2.2018 alkaen.

    Haluatko julkaista Hiiltä ja timanttia -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.

    Tutustu blogin kirjoittajaohjeisiin (pdf)

    Uusimmat jutut

    • Vastuullista tekoälyä hyödyntävää opetusta tutkimuksen avulla

      26.9.2023
    • Oppimistoiminta yhdistyy hanketoimintaan pedagogisella ymmärryksellä

      19.6.2023
    • Hyvä lause ja kielen taju – asiatekstin kirjoittaja hyötyy kaunokirjallisuudesta

      16.6.2023

    Arkisto

    • ▼2023 (20)
      • ▼ syyskuu (1)
        • Vastuullista tekoälyä hyödyntävää opetusta tutkimuksen avulla
      • ▼ kesäkuu (6)
        • Oppimistoiminta yhdistyy hanketoimintaan pedagogisella ymmärryksellä
        • Hyvä lause ja kielen taju – asiatekstin kirjoittaja hyötyy kaunokirjallisuudesta
        • Kielilinjaukset tekevät kielen oppimisen ja kielivalinnat näkyviksi – Kielibuustia 5/5
        • Sote-opiskelijan polku yrittäjäksi
        • Tulevaisuuskestävä osaaminen edellyttää uutta näkökulmaa ja sanastoa
        • Monikielisyys ammatillisissa opinnoissa ja työelämässä – Kielibuustia 4/5
      • ▼ toukokuu (2)
        • Vertaistoimintaa kehittämällä lisätään opiskelukykyä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä
        • Traffic Light Service Model: a visual counselling tool in Metropolia Student Wellbeing Services
      • ▼ huhtikuu (4)
        • Puhutaan monialaisesta toiminnasta! – Oppeja HyMy-kylästä, osa 6
        • Yhteisopettajuus yhteisöllisyyden rakentajana
        • Kestävä kehitys osana tulevaisuuden ammatillisen opettajan identiteettiä
        • Raju on digiajan riento: oppimisteknologiaan liittyviä uutuuksia ja muutoksia
      • ▼ maaliskuu (4)
        • Osallisuudella on väliä viestinnässä
        • Huomioi osallisuus viestinnän suunnittelussa
        • Sosiaali- ja terveysalan mielikuvaa työnantajasta rakennetaan jo opintojen aikana
        • Tekniikan miehet ja hoitoalan naiset – sukupuolisegregaatio yhteiskunnan ja korkeakoulun käytävillä
      • ▼ helmikuu (2)
        • Jaa tietoa avokätisesti: 4 vinkkiä julkaisun levittämiseen
        • Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum – Kielibuustia 3/5
      • ▼ tammikuu (1)
        • Assessing Necessary Future Soft Skills
    • ►2022 (27)
      • ► joulukuu (2)
        • Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!
        • Julkaiseminen on asiantuntijalle oppimismahdollisuus
      • ► marraskuu (3)
        • Osallistuva työote arvojen uudistuksessa - oppeja ja onnistumisia
        • ”Kuuletko meitä, Maija?” Onnistuneen etätapaamisen askelmerkkejä
        • Pirisevä pienoiskonttori. Älypuhelin ja tablettitietokone tietotyön tiivistäjänä, osa 1.
      • ► lokakuu (3)
        • Pedagogiset linjaukset laadun perustana
        • Suunnitelmallisuus on avain suomen kielen oppimiseen - tukena kieli-HOPS, Kielibuustia 2/5
        • Podcast pähkinänkuoressa - vinkkejä opettajalle
      • ► syyskuu (4)
        • Korkeakouluopiskelijat julkaisemaan!
        • Mitä strategiasisällöt kertovat korkeakoulujen profiilista ja strategisista valinnoista?
        • Oppimista käänteisesti - Flippaus vai floppaus?
        • E-kirja on kevyt kantaa! - Kirjaston sähköiset aineistot, kestävää kehitystä tukeva valinta?
      • ► elokuu (1)
        • Lähteä vai jäädä? - kielen oppimisen tukeminen edistää opiskelijan kotoutumista, Kielibuustia 1/5
      • ► kesäkuu (3)
        • Kuulijasta osallistujaksi - läsnäolon ja vuorovaikutuksen tukeminen virtuaalitapaamisissa
        • 5 arvioitavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 3/3
        • Tulevaisuus on toiminnallinen – pelillisyys on osa vuoden 2035 työelämätaitoja
      • ► toukokuu (1)
        • ”Kierteetön ruuvi on naula” – Ongelmallinen toimintatutkimus
      • ► huhtikuu (1)
        • 5 varmistettavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 2/3
      • ► maaliskuu (3)
        • 5 kirkastettavaa näkökulmaa ennen opetuksen viemistä verkkoon, osa 1/3
        • Kehittämässä hyvinvointia kampuksella
        • Yhdessä vai yksin – ajatuksia pedagogisesta kehittämisestä
      • ► helmikuu (4)
        • Creating International Classrooms through Virtual Exchange
        • Lapset ja perheet mukaan HyMy-kylän palveluiden kehittäjiksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 5
        • Toimintakulttuurin uudistaminen haastaa ajatteluamme
        • Monikulttuurisesta kohtaamiskahvilasta on moneksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 4
      • ► tammikuu (2)
        • Kumppani, ylivääpeli, kapellimestari vai valmentaja? Kuinka toimitat onnistuneesti artikkelikokoelman
        • Ilmaisua, huumoria ja tajunnanvirtaa – Laululyriikka-aiheisia opinnäytetöitä Metropoliassa
    • ►2021 (30)
      • ► joulukuu (5)
        • Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta kiittää vuodesta 2021!
        • Onnellisuus ja (jatkuva) oppiminen
        • Integrating through Simulation – Boss Fight in English Communication Class 💥
        • Vinkkejä onnistuneeseen yhteiskirjoittamiseen
        • Etäohjauksessa syntyy onnistumista ja oppimista – Oppeja HyMy-kylästä, osa 3
      • ► marraskuu (3)
        • Onnistunut digitaalinen opiskelupäiväkokemus
        • Kohtaamisen sietämätön keveys
        • Vapaus valita – verkkototeutuksella vahva vetovoima
      • ► lokakuu (2)
        • Opetusteknologian innovaatio ThingLink korkeakoulun työvälineenä
        • Ethnographic writing and Qualified Empathy: skills for social service professionals, working in urban areas
      • ► syyskuu (4)
        • Kurssi verkkoon – kurkistus käytännön toteutukseen
        • Monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia rakentamassa – oppeja HyMy-kylästä, osa 2
        • 7 askelta onnistuneeseen asiantuntijablogikirjoitukseen
        • What Are Good Instructors Made Of?
      • ► kesäkuu (3)
        • Poikkeusoloissa yhteiskehittämisen ja kohtaamisen tarve kasvaa – oppeja HyMy-kylästä, osa 1
        • ”Ammattimaista ja nokkelaa, olen todella vaikuttunut!” – Positiivisen pedagogiikan voima
        • Hyvä oppiminen verkossa tarvitsee erityistä huomiota
      • ► toukokuu (4)
        • Jotain lainattua ja jotain digistä — Vuorovaikutus digiloikan jälkeen
        • Verkko-oppimisen vakiintuminen uudeksi normaaliksi terveysalan ammattikorkeakoulutuksessa
        • Attracting the next generation: gamification in education
        • Mistä on hyvät ohjaajat tehty?
      • ► maaliskuu (5)
        • Kun on tunteet – Kannattelevassa ohjauksessa opiskelijan tunteet tehdään näkyväksi
        • Kansainvälinen lukukausi vahvistaa toimintaterapeutin ammatti-identiteettiä
        • Yhteisöllistä oppimista verkossa kansainvälisesti
        • Pelillisyys terveydenhoitajan työvälineeksi
        • Kirjoita onnistunut asiantuntija-artikkeli!
      • ► helmikuu (3)
        • Verkkotapahtumassakin voi kehittää hyötypelejä ketterästi
        • Navigointia kohti avointa korkeakoulua
        • Tulevaisuusajattelu opettajan työvälineenä
      • ► tammikuu (1)
        • Metropolia vaikuttaa vahvistamalla jatkuvaa oppimista
    • ►2020 (33)
      • ► joulukuu (1)
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 3/3: Writing Clinics
      • ► marraskuu (4)
        • Oppimateriaalien avaamisen hyödyt opettajalle ja oppijoille
        • Pelaamalla kirjasto tutuksi
        • Monimuotoisia ratkaisuja bioanalyytikoiden kasvavaan työvoimatarpeeseen
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 2/3: The GATE model
      • ► lokakuu (5)
        • Mitä pedagogisen käsikirjoituksen jälkeen?
        • Rohkeaa koulutuksen digitaalista uudistamista
        • Verkossa opiskelu on opiskelijalle arkipäivää
        • Osaamisperusteinen opetussuunnitelma tarjoaa joustavuutta toteuttamiseen
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 1/3
      • ► syyskuu (4)
        • Ammattikorkeakoulut palvelevat yhteiskuntaa
        • Tulevaisuuden osaamistarpeita muotoilemassa 3/3
        • Johtamisessa tarvitaan pedagogista asennetta
        • Näin teet saavutettavan PDF-tiedoston helposti Wordilla
      • ► elokuu (2)
        • Pedagoginen suunnittelu lehtori Virtasen tapaan
        • Kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen näkyväksi hanketoiminnan avulla
      • ► kesäkuu (5)
        • Hyvää kesää toivottaa Hiiltä ja timanttia -toimituskunta!
        • Virtuaalisimulaatiopeleillä uusia ulottuvuuksia korkeakouluopetukseen
        • Pedagogiikan ja teknologian liitto vuonna 2020
        • Rikasta työtäsi yrityksen ja ammattikorkeakoulun välisellä yhteistyöllä
        • Digital Baby Steps 3/3: The Corona Leap!
      • ► toukokuu (3)
        • Digipedagogiikka – poikkeustilasta uuteen normaaliin
        • Kompleksisuus haastaa johtamisajatteluamme
        • Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena
      • ► huhtikuu (3)
        • Fasilitointi sujuu verkossakin! — 10 vinkkiä virtuaalifasilitointiin
        • Avoimuus korkeakoulun toiminnassa – trendisana vai elinehto?
        • Hyvä opettaja – omien palveluidensa muotoilija?! 2/3
      • ► maaliskuu (3)
        • Kokemuksia pakopelin käytöstä tiedonhaun ohjauksessa
        • Koronavirus oppilaitoksissa – miten opetuksen erityisjärjestelyistä selvitään?
        • Ristiinopiskelumalli kolkuttaa korkeakoulujen ovelle
      • ► helmikuu (3)
        • Hyvinvointia etsimässä
        • Asiantuntijana somessa - viesti ja vaikuta faktoilla
        • Oppimista muotoilemassa 1/3
    • ►2019 (37)
      • ► joulukuu (2)
        • OnePage-menetelmä kriittiseen ajatteluun
        • Työelämä, opiskelijat ja opettajat kohtaavat: MINNO on kaikkien projekti
      • ► marraskuu (4)
        • Showtekniikan osaamisvajeet valokiilassa
        • Mikä ihmeen CC-lisenssi? OSA I: Perusteet
        • Työelämän timanttiset taidot - 7 vinkkiä voimavaraistumiseen
        • Näkökulmia sote-alan valintakokeiden sisältöön ja kehittämiseen
      • ► lokakuu (4)
        • Sammakoita vai suitsutuksia - palautteen merkitys oppimiselle
        • Monialaisuuden voima
        • Digital baby steps 2/3: PowerPoint with audio anyone?
        • Osallistamisesta osallisuuteen - hyviä käytäntöjä yhdessä kehittäen
      • ► syyskuu (2)
        • Koulutuksen evoluutio ja luova musiikin tekeminen
        • Narratiivinen ammatti-identiteetti
      • ► elokuu (3)
        • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 2/2
        • Uusia ideoita opinnäytetyön ohjaamiseen
        • Vetovoimaa ja pitovoimaa tekniikan koulutukseen ja ammattiin
      • ► kesäkuu (4)
        • Katsauksia Hiiltä ja timanttia -blogin vuoteen - syksyllä jatkamme!
        • Uuden työn kaleidoskooppi
        • Terveyden ja hyvinvoinnin haasteet ratkaistaan rohkeudella ja yhteistyöllä
        • Narratiivisuutta pedagogiikkaan
      • ► toukokuu (3)
        • “Roolipelaa” ammattilaista - pakopelit oppimisen välineinä ammattikorkeakoulussa
        • Luentoesiintymisestä dialogisen oppimistilanteen rakentamiseen
        • Kuusi tiedonhallinnan menetelmää tietointensiivisen työn tekijöille
      • ► huhtikuu (5)
        • Teorian ja käytännön yhdistyminen – aloittelijasta kohti asiantuntijuutta
        • YouTube - optimoi videosi, tutki sen menestystä analytiikan avulla, osa 2/2
        • Youtube - viihdekäytöstä korkeakoulun työvälineeksi, osa 1/2
        • Ristiriidan pedagogiikkaa
        • Erasmus - panostus Euroopan yhtenäisyyteen ja uusiin sukupolviin
      • ► maaliskuu (4)
        • Kehotietoisuus – oppimisen perusta
        • Fiktion voima
        • Virtuaalisimulaatiopelit hoitotyön opetuksessa
        • Asiantuntija - näin brändäät osaamisesi LinkedInissä
      • ► helmikuu (3)
        • Podcast: Vuorovaikutus verkossa ei ole sattumaa
        • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 1/2
        • Digitukea 24/5?!
      • ► tammikuu (3)
        • Näin teet hyvän PowerPoint-esityksen
        • Ohjattu pienryhmätoiminta tukee ammatillista kasvua
        • Oppimisanalytiikka oppimisen ohjaamisen työvälineenä
    • ▼2018 (34)
      • ▼ joulukuu (3)
        • Jatkuvan oppimisen ideaa etsimässä
        • Arvioinnin kesyt ja viheliäiset haasteet
        • Asiantuntija somessa - mistä haluaisit, että sinut tunnetaan?
      • ▼ marraskuu (4)
        • Tietämättömyyden oppimisesta
        • Hyötypelit opetuksen uudistajina?
        • 10-Week Sprint Sote Edition - uusi tapa oppia yrittäjyyttä
        • Mitä tapahtui kun kemian opetus vietiin verkkoon?
      • ▼ lokakuu (5)
        • Miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata?
        • Vallankäyttö opetuksessa ja ohjauksessa
        • Toiminnallista kielenopetusta korkeakoulussa
        • Siivet kantavat - korkeakoulusta työelämään
        • Metropolian uudistuvat kampukset luovat yhdessä tekemisen kulttuuria
      • ▼ syyskuu (4)
        • Digitaalinen muistikirja - konttori taskussa
        • Oletko ’auditiivinen’, ’kinesteettinen’ tai ’visuaalinen’ oppija – sitkeä myytti on suosittu, koska testaaminen ja lokerointi viehättää
        • Metropoliassa ratkotaan yhteiskunnallisia muutoksia yhdessä
        • Näin teet oman podcastin
      • ▼ elokuu (2)
        • Ryhmänohjaus ja pedagoginen ammattitaito - yhteisiä löytöretkiä
        • Qualified Empathy - the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
      • ▼ kesäkuu (5)
        • Podcast opettaa, viihdyttää ja on läsnä siellä, missä sinäkin
        • Workflow-sovellukset keventävät tietotyötä
        • Opetusta ja oppimista silloin, kun kaikki aistit eivät ole käytössä
        • Onko tunteissa mitään järkeä?!
        • 10 vinkkiä digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseen
      • ▼ toukokuu (4)
        • Tämä mullistaa koulutuksen - teknologia opetuksen muuttajana
        • Digital baby steps 1/3: Co-learning with students in the spirit of MVP
        • Muuten saattaa käydä niin, että… - 6 vinkkiä laadukkaaseen kurssisuunnitteluun
        • Oppilaitos ja työelämä kohtaavat sosiaalisessa mediassa - suuhygienistitutkinto Instagramissa
      • ▼ huhtikuu (3)
        • Opettajasta tubettaja?!
        • Opettajan muuttuva työnkuva
        • Miten korkeakoulu vastaa opetuksen murrokseen?
      • ▼ maaliskuu (4)
        • Dialogi opiskelijan ohjauksen menetelmänä
        • Oppimisen somematka tähtää tulevaisuuden kouluun ja työelämätaitoihin
        • Korkeakouluopettajan ammatillisuuden kehittyminen
        • Hiiltä ja timanttia - opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
    • ►2016 (10)
      • ► joulukuu (1)
        • ”Uutishuone” pedagoginen ratkaisu yhteisölliseen oppimiseen
      • ► kesäkuu (3)
        • Viestijän matka Oppijan polulla
        • "Camel boots" opettajasta tiimiopettajaksi
        • Tiimiopettajuutta kansainvälisellä opintojaksolla
      • ► toukokuu (2)
        • Osaamisen ketteryys työelämätaitona
        • Satelliitissako tulevaisuus?
      • ► huhtikuu (1)
        • Palautteesta vauhtia osaamisloikkaan
      • ► maaliskuu (3)
        • Jos haluaa saada on pakko antaa
        • Opettajuuden muutos
        • “The feedback has given me new views on my capabilities and strengths as well as pushed me to work harder for the group”

    Avainsanat

    ammattikorkeakoulu ammattikorkeakouluopetus ammattikorkeakoulupedagogiikka asiantuntijaviestintä digipedagogiikka digitalisaatio etäopetus julkaiseminen Kansainvälisyys kehittäminen kielenoppiminen kirjallinen viestintä korkeakoulu korkeakouluopetus korkeakoulupedagogiikka Metropolia monialainen yhteistyö muutosjohtaminen ohjaus opettajuus opetuksen digitalisaatio opetus opinnäytetyö Oppeja HyMy-kylästä oppijalähtöinen kehittäminen oppiminen osaaminen palaute pedagogiikka pelillistäminen pelillisyys sosiaali- ja terveysala Sosiaalinen media terveysala tietotyö toimintakulttuuri työelämätaidot työelämäyhteistyö universities of applied sciences verkko-opinnot verkkopedagogiikka Viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yhteistyö

    Oppiminen Metropolia.fi-sivustolla

    Tutustu Metropolian pedagogisiin linjauksiin

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste