Arvostus, luottamus ja psykologinen turvallisuus ovat yhteistyön edellytys, totesi Ville Ojanen puhuessaan Metropolian henkilöstölle muutoksessa elämisestä (Ojanen 2018, 2020). Tähän on helppo yhtyä. Molemminpuolinen luottamus ja sitoutuminen, yhteiset tavoitteet ja hyödyt helpottavat yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kanssa todetaan myös EU:n 2018 teettämässä korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä kartoittaneessa tutkimuksessa (Davey & al 2018). Molemmissa mainitaan luottamus, joka on mm. sitä, että sovitaan mitä tehdään ja tehdään se, mitä on sovittu. Periaatteessa tosi helppoa, mutta ammattikorkeakoulukontekstissa ei aina kuitenkaan ihan yksinkertaista. Metropoliassa olemme panostaneet parin viime vuoden aikana asiaan ja jaan mielelläni oivalluksiamme.
Miksi yhteistyötä tehdään?
Korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä on tutkittu sekä Euroopassa että Suomessa. Niiden perustella yksi merkittävimmistä yritysten motiiveista tehdä yhteistyötä korkeakoulun kanssa, on löytää sieltä tulevaisuuden parhaat osaajat. (Davey & al 2018; Jääskö & el 2018; Kutilahti & Mäkeläinen 2018) Oman kokemukseni perusteella monien yritysten tavoitteena on tehdä myös oma brändi tutuksi, jotta ”oikea nimi” olisi mielessä työnhaussa ja myöhemmin alan ammattilaisena.
Ammattikorkeakoulun näkökulmasta yritysyhteistyön tavoitteet ovat sidoksissa paljolti siihen keneltä asiaa kysytään:
- opettajat toivovat substanssiin liittyvää asiantuntijayhteistyötä ja
- hanketoimijat ovat kiinnostuneita kehittämiseen ja innovointiin liittyvästä yhteistyöstä sekä oppimisen ekosysteemien rakentamisesta.
- harjoitteluohjaajat tavoittelevat pitkäaikaisia harjoittelukumppanuuksia sekä aktiivisia työllistäjiä.
Onkin ymmärrettävää, että yritysyhteistyö keskittyy usein kapea-alaisesti yrityksen ydinsubstanssin ympärille. Lisäksi siiloutuneen organisoitumisen myötä on yllättävän tavallista, että ammattikorkeakoulussa kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa siitä, mitä kaikkea yksittäisen yrityksen kanssa tehdään.
Miten toimiva yhteistyösuhde rakennetaan?
Yritysyhteistyön eri rooleissa hankkimani kokemuksen perusteella tiedän, että yrityksen ja ammattikorkeakoulun suhteesta voi kasvaa todella merkityksellinen, kunhan yhteistyötä tehdään tavoitteellisesti, systemaattisesti ja pitkäjänteisesti.
Kun yhteistyötä tehdään tavoitteellisesti, keskustellaan yrityksen tarpeista ja halusta tulla mukaan korkeakouluyhteisöön. Mietitään, miten yhteistyöllä voitaisiin tukea yrityksen strategisia tavoitteita. Tavoitteita määriteltäessä on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että yhteistyöstä saatava hyöty on ymmärrettävää ja todellista sekä sitä tekeville työntekijöille että koko organisaatioille.
Systemaattisuus on esimerkiksi sitä, että yhteistyölle tehdään vuosikello. Tekeminen suunnitellaan ja aikataulutetaan kokonaisuutena. Yhdessä mietitään mm. miten yritys haluaa näkyä ensimmäisen vuoden opiskelijoille, mitä he voisivat tehdä toisen vuoden opiskelijoiden kanssa, miten yritystä autetaan löytämään juuri heille sopivat harjoittelijat ja opinnäytetyöntekijät.
Näissä keskusteluissa Metropolian vahvuutena on monialaisuus. Yrityksen tarpeiden mukaan törmäytämme yhdessä eri alojen osaajia ja luomme jotain aivan uutta. Esimerkiksi tekniikan, liiketalouden ja sote-alan opiskelijoiden monialainen tiimi työstää Minno-konseptilla terveysteknologiayrityksen todellista haastetta (Järvinen & al 2019).
Vuosikelloon kirjataan opiskelijoiden kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi myös yhteiset hankkeet sekä tavat, joilla yhteistyö tehdään näkyväksi. Ammattikorkeakoulun toimiessa yrityksen henkilöstön osaamisen kehittämisen kumppanina, on myös nämä asiat syytä kirjata samaan suunnitelmaan.
Huomioi nämä, kun haluat rikastuttaa työtäsi ammattikorkeakoulun ja yrityksen välisellä yhteistyöllä:
- Ota yhteistyön hyödyt puheeksi yhteistyökumppanisi kanssa. Kirjatkaa tavoitteet molempien näkökulmista.
- Aikatauluttakaa ja vastuuttakaa tekemiset: tehkää yhteistyön vuosikello.
- Tehkää yhteistyö näkyväksi: kannustakaa opiskelijoita somettamaan kokemuksistaan ja julkaiskaa juttu molempien kanavissa. Se on helppoa ja ilmaista!
- Kun homma toimii, katsokaa ”siilojenne” ulkopuolelle: ketkä muut voisivat organisaatioissanne innostua ja hyötyä yhteistyöstä?
Helppous on avainasemassa, jotta yhteistyöstä tulee pitkäjänteistä. Yhdessä tekemisestä tulee merkityksellistä, kun sille saadaan molempien organisaatioiden ylimmän johdon tuki ja kummallekin osapuolelle nimetään vastuulliset koordinaattorit. Jatkuvalla yhteydenpidolla rakennetaan ajan myötä suhde, jossa keskinäinen arvostus, luottamus ja psykologinen turvallisuus ovat läsnä.
Yritysyhteistyö on ammattikorkeakoulussa kaikkien asia ja se on palkitseva tapa rikastaa omaa työtä. Kannattaa kokeilla!
Kirjoittaja
Katariina Rönnqvist toimii Metropolian asiakkuuspäällikkönä ja vastaa yritysyhteistyön kehittämisestä. Hän on toiminut Metropolian työelämäyhteistyömallin innovoijana, kannustaen ja innostaen kollegoja mukaan yhteistyöhön. Yritysyhteistyön ja liiketoiminnan kehittämisestä hänellä on käytännön kokemusta useasta oppilaitoksesta sekä eri alojen yrityksistä asiakkuuskonsulttina, opettajana, valmentajana ja fasilitaattorina.
Lähteet
- Davey, Meerman, Muros, Orazbayeva & Baaken 2018. The State of University-Business Cooperation in Europe. Luxembourg. Tutkimusraportti. (PDF)
- Järvinen, Juha & Rantavuori, Hanna. 9.12.2019. Työelämä, opiskelijat ja opettajat kohtaavat: MINNO on kaikkien projekti.
- Jääskö, Korpela, Laaksonen, Pienonen, Davey & Meerman 2018. Korkeakoulujen työelämäyhteistyön tilannekuva. (PDF)
- Kutinlahti, Pirjo & Mäkeläinen, Ulla. 2018. Katsaus korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöhön Suomessa tiivistelmä. (PDF)
- Ojanen, Ville 2020. Metropolia-akatemia. Helsinki 2020.
- Ojanen, Ville 8.6.2018. Mentalisaatio – Pidä mieli mielessä! LinkedInissä.
Haluatko kuulla lisää? Tutustu Metropolian työelämäyhteistyökumppaneihin.
Ei kommentteja