Käsilläsi oleva teksti on kolmiosaisen sarjan viimeinen kirjoitus, jossa olen soveltanut innovatiivisen kehittämisen ja palvelumuotoilun periaatteita opetuksen ja koulutuksen kenttään. Koska palvelumuotoilulla, erittäin runsaasti tiivistettynä, tarkoitetaan minkä tahansa tuotteen, toiminnon tai prosessin käyttäjälähtöistä kehittämistä ja innovatiivista suunnittelua, koulutussektorin näkökulmasta sen voi ymmärtää laajasti kaikkien opetuksen, oppimisen ja niihin liittyvien prosessien oppijalähtöisenä kehittämisenä. Tästä samasta näkökulmasta olen, tekstisarjan aiemmissa osissa, keskittynyt korkeakouluopetuksen pedagogisten ja didaktisten ratkaisujen kehittämiseen ja siinä esiintyvien haasteiden tunnistamiseen sekä opettajien, oppijoiden ja toimintakulttuurin soveltavaan muotoiluun. Tämä teksti kuvaa tulevaisuuden muuttuvaa toimintaympäristöä ja siihen liittyvää osaamista, visioiden tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista, joka pitäisi ottaa huomioon jo tämän päivän opetuksessa. Mitä tulisi opettaa tänään niin, että osaisimme tulevaisuudessa tarvittavan?

Erityisesti koronakevään etätyön, etäkoulun ja etäkaiken aikana olen tehnyt monenlaisia huomiota tulevaisuuden osaamistarpeista, joita nostan tässä tekstissä esiin. Vaikka kevään aikana tekemäni huomiot samoin kuin innovatiiviset käytännön sovellukset ovat omiani, olen saanut innoitusta tämän tekstin kirjoittamiseen tulevaisuusvisiönääri Perttu Pölösen kirjasta Tulevaisuuden lukujärjestys (2019), Koiviston, Säynäjäkankaan ja Forsbergin Palvelumuotoilun bisneskirjasta (2019) ja monista artikkeleista, jotka käsittelevät tulevaisuuden visioituja uusia ammatteja, kuten esimerkiksi etiikan asiantuntijaa, pilvenvartijaa tai robotin persoonallisuuskehittäjää (Wallenius 2019). On ihan varma, että tulevaisuuden virtuaaliravintoloitsija, robottipoliisi tai onnellisuusoperaattori tarvitsevat uudenlaista ja erilaista osaamista, joita nyt kouluissa opetetaan (Frilander 2018).

Tiivistäisin havaintoni tulevaisuuden “yleisosaamisesta” seuraavin ytimiin, joiden lisäksi tarvitaan tietysti aihealueittain vielä aimo annos asiaosaamista, teknologia- ja viestintäosaamista, sosiaalisesta osaamisesta puhumattakaan. Lisäksi korkeakoulutuksen näkökulmasta katsoen, opettajille ja muille kasvattajille ja kouluttajille, vahvaa pedagogista ja didaktista osaamista.

1. Itseohjautuvuus ja itsensä johtamisen taito

Ihan ensimmäiseksi nostaisin itseohjautuvuuden ja itsensä johtamisen taidon tässä etäkaiken ajassa, jossa sekä työ, koulu, harrastukset että lähes kaikki muut vapaa-ajan toiminnot ovat siirtyneet verkkoon. On osoittautunut äärimmäisen tärkeäksi aikatauluttaa oma tekeminen niin, että aiemmin totutut päivärutiinit edes jotenkin säilyvät ja eri toimintojen välille tehdään selkeä siirtymä. Käytännössä kiteyttäisin tämän niin, että on tarpeellista säilyttää lounas- ja kahvitauot ja välitunnit ja että työskentelyaikana opiskellaan tai tehdään työtä, vapaa-ajalla selkeästi jotain muuta. Kun tehtävää on paljon, on äärimmäisen helppoa sujahtaa ympäripyöreään arkeen, jossa kaikki sekoittuvat tasaiseksi putkeksi. Vinkkejä etätyön johtamiseen voi etsiä esimerkiksi Kauppalehden blogista (Harju 2020).

2. Kärsivällisyys, sitkeys, periksiantamattomuus ja ongelmanratkaisukyky

Jo tämän päivän työelämässä tarkasteltavat ilmiöt ja ratkaistavat kehityshaasteet ovat monimuotoisia ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan monenlaisia resursseja: aikaa, rahaa ja osaamista. Niiden lisäksi moniulotteisten ja haastavien tehtävien onnistunut ratkaiseminen vaatiivat sitkeyttä, periksiantamattomuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Uudenlaisessa etätyöskentelyarjessa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen on rajoittunut lähinnä virtuaalisiin tapaamisiin, on yksilön ratkaistava useammin ongelmia yksin kuin aiemmin. Tämä taito on osoittautunut, ainakin meidän perheemme etätyöskentelyajan, yhdeksi keskeiseksi ytimeksi. Sitkeyden ja periksiantamattomuuden harjoituksia on tehty enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Lisäksi on ratkottu lukematon määrä erilaisiin ilmiöihin liittyviä ongelmia, kuten esimerkiksi miten onnistuneesti laukaista mahdollisimman pitkän lentoradan omaava raketti tai miten rakentaa asunnon läpi kulkeva ketjureaktio. On pikkuhiljaa opittu selviytymään ilman asiantuntijan välitöntä apua.

3. Epävarmuuden sietäminen

Epävarmuuden sietäminen ja oman vuoron odottaminen ovat tuttuja teemoja varmasti monen kasvattajan ja opettajan arjesta. Mieluusti liittäisin tämän teeman taitojen opettelun alakouluikään, joskin olen korkeakouluopettajana huomannut ilmiön vahvistumisen myös omalla sektorillani. Liekö internet kulttuurin nopea ja välitön palautejärjestelmä, joka pitää yllä ajatusta, että kaikki tarvitaan yksilöllisesti minulle ja mielellään heti. Pidän tätä teemaa tärkeänä erityisesti asiantuntijoiden kuormituksen kannalta ja kytkisin sen mieluusti edelliseen teemaan. Pitäisikö opetella ja oppia selviytymään ilman asiantuntijan välitöntä apua? Mitäpä jos malttaisi hetken ja yrittäisi itse keksiä tai löytää ratkaisun? Mitäpä jos pysähtyisi ja miettisi rauhassa yön yli? Opettelisi ja oppisi sietämään epävarmuutta ja odottamaan omaa vuoroa. Myös tämä lienee yksi tulevaisuuden työn kannalta merkittävä taito, joka tässä tehokkuuden ja digitalisaation ylivallan ajassamme meinaa hetkittäin unohtua.

4. Merkityksellisen tiedon etsiminen ja louhiminen

Merkityksellisen tiedon etsiminen, löytäminen ja louhiminen tulevat olemaan tulevaisuuden keskeisiä taitoja. Runsaasti tiedonlouhinnasta puhutaan jo nyt tiedonkäsittelyn ja tekoälyn yhteydessä. Yksilöön liitettävänä taitona sitä voisi ajatella tiedonhaku- ja medialukutaitoina, merkittävän tiedon etsimisenä ja kuratointina eli suodattamisena ja harkittuna keräilynä soveltuvaa tarkoitusta varten. Tätä taitoa pidän yhtenä merkittävimmistä ajassamme, jossa jo nyt internetin tietovaranto moninkertaistuu eksponentiaalista vauhtia. Miten löytää merkittävä, asiallinen ja oikea tieto kaiken jo olemassa olevan joukosta? Tämä on taito, jota kannattaa ehdottomasti harjoitella ja harjaannuttaa.

5. Avoin jakaminen

Avoimen jakamisen teema on yksi lempiteemoistani, joka tiiviisti liittyy myös edelliseen merkityksellisen tiedon etsimisen ja hyödyntämisen taitoon. Yhteisöjen ja organisaatioiden, miksei myös yksilönkin, kehittymisen näkökulmasta pidän avointa jakamista ja toimintakulttuuria yhtenä onnistumisen edellytyksenä. Me kaikki tiedämme, että pyörä on keksitty jo aikaa sitten, eikä sitä enää yritä kukaan uudelleen keksiä. Miksi emme ajattelisi samoin muidenkin asioiden kohdalla? Miksi emme avoimesti jakaisi sitä tietoa, joka meillä on ja ajattelisi laajemmin oppivan yhteisön näkökulmasta? Tämä ajatelmani koskee enemmän varttuneemman väen ehkä jopa vähän perinteisiä toimintamalleja, kuin nuoremman sukupolven, jonka mukana internetin avoin jakamiskulttuuri on tuonut tähän valtavan muutoksen.

Ajattelen tätä avoimen jakamisen kulttuuria niin, että tieto muuttuu koko ajan yhä enemmän universaaliksi, eikä enää niinkään kohdennu yksittäisiin asiantuntijoihin, jossa yhä vahvemmin keskiöön nousee juuri merkityksellisen tiedon etsiminen ja jakaminen koko yhteisön hyväksi.

6. Luovuus

Luovuus, innostuminen, inspiroituminen, kokeilut, innovaatiot. Listaisin nämä kaikki peräkkäin, toisiaan seuraavina. Ketterät kokeilut, muotoiluajattelu, käyttäjälähtöinen kehittäminen perustuvat kaikki jollain lailla yksilöiden luovuuteen ja sen ilmentämiseen. Luovuus voi toki ilmentyä muullakin kuin tässä ajatellulla, kehittämiseen liittyvällä, tavalla kuten esitysalaan, improvisointiin, ongelmanratkaisuun tai teorianmuodostukseen liittyvänä. (Gardner) Väistämätöntä on, että uudenlaisten ratkaisujen ja toimintamallien kehittäminen vaatii luovuutta, uteliaisuutta ja inspirointia vaikuttavien toimintatapojen löytämiseksi. Tulemme ihan varmasti tulevaisuudessakin tarvitsemaan visiönäärejä, foliohattu- ja propellipäitä, jotka katsovat avoimina tulevaisuuteen ja visiovat sen tulevia kulkuja. Luovuuden positiivista merkitystä koettuun työn imuun ja vähäisempään kuormittavuuteen on myös tutkittu (Riikola 2017, PDF).

7. Luottamus, arvostus ja ihmistaidot

Luottamus itseen ja toiseen, arvostus itseä ja toista kohtaan, arvostus omaa ja toisen osaamista kohtaan, osoittautuvat varmasti tärkeiksi tulevaisuuden taidoiksi. Oppiminen, sosiokonstruktivistisen näkemyksen mukaan, tapahtuu yhteisöissä, johon avoimen jakamisen taidot luontevasti sulautuvat, johon myös kuunteleminen ja kuuleminen liittyvät tiiviisti. Tämänkaltaista ajattelua ja asennetta kaipaisin laajasti tämän päivän työelämään, jossa luottamus ja arvostus korostuvat erityisesti. On voitava luottaa ja olla luottamuksen arvoinen, uskottava omaan ja toisen osaamiseen, silloinkin kuin ei paikan päällä fyysisesti ollakaan. On hallittava ihmistaidot, joihin luetaan esimerkiksi neuvottelutaidot, tunneäly, yhteistyökyky ja empatia (Vainio 2018). Näistä taidoista puhutaan koko ajan yhä enemmän, esimerkiksi empatia nousee esiin lähes poikkeuksetta tulevaisuuden työelämää koskevissa julkaisuissa (Mäkelä 2020).

8. Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Yksi etäkaiken haastavista teemoista on kommunikaatio ja vuorovaikutus. Työskentely digitaalisissa ympäristöissä ei voi olla vaikuttamatta osallistujien väliseen kommunikaatioon ja vuorovaikutuksen luonteeseen. Monet tilanteet ovat verkossa väistämättä erilaisia kuin paikan päällä. Helposti etäyhteydellä jää huomaamatta kehonkieleen liittyvät pienet nyanssit, äänenpainot, tuhahdukset, turhautumiset tai väärinymmärrykset. Välttämättä ei aina päädytä tasa-arvoiseen vuorovaikutustilanteeseen, kun välissä ovat verkkokokousvälineet ja webbikamerat.

Yksi opetuspuolen suurista digipedagogisista haasteista liittyykin juuri aidon vuorovaikutuksen aikaansaamiseen ja ylläpitämiseen digitaalisissa ympäristöissä. Miten olla aidosti läsnä? Miten tavoittaa kaikki osallistujat? Miten luoda tilanteesta tasa-arvoinen ja kaikkia osallistujia innostava? Miten pitää yllä osallistujien keskittymistä ja miten saada aikaan aitoa interaktiivisuutta? Väitän, että näiden kysymysten ratkaisija on tulevaisuuden työelämätaitojen ytimessä.

9. Esiintymistaito

Yhdeksi tulevaisuuden taidoista haluan nostaa esiintymistaidon, joka on parhaimmillaan vahva erottautumiskeino. Digitaalisissa maailmassa tarvitaan edelleen puhujia, vaikuttajia, esiintyjiä, jotka fasilitoivat, innostavat ja motivoivat osallistujia omilla kertomuksillaan ja kokemuksillaan. Selkeän, vakuuttavan ja vaikuttavan puhumisen lisäksi on tärkeää osata rakentaa ja perustella sisällöllisesti mielekäs kokonaisuus. Taitona esiintyminen vaatii harjoittelua ja toistoa, kuten minkä tahansa muun taidon harjaannuttaminen.

10. Teknologiaosaaminen

Vaikka halusin tässä tekstissä pitkälti keskittyä tulevaisuuden työn metataitoihin, en voi olla nostamatta esiin tulevaisuudessa yhä enenevissä määrin tarvittavaa teknologiaosaamista. On väistämättä selvää ja välttämätöntä, että teknologiaosaamiseen keskitytään tämän päivän kouluissa ja oppilaitoksissa ja sitä opettelevat kaikki vauvasta vaariin.

Tähän tulevaisuuden osaamista kuvaavan 10-kohdan koosteeseen olisi varmasti voinut liittää lukemattoman määrän muitakin taitoja ja osaamista. Tässä hetkessä kuitenkin päädyin näihin kymmeneen, jonka yhtenä yhteenvetävänä teemana voi edelleen nähdä sopeutumiskyvyn ja kyvyn elinikäiseen oppimiseen, joka toimii hyvänä alustana kaikelle tulevaisuuden osaamiselle. Haluankin ajatella, että maailma ei koskaan ole valmis ja osaamisen tarpeet voivat elää ja vaihdella niin nyt kuin tulevaisuudessakin (Finanssialalle).

 

Mitä sinä olisit nostanut tälle listalle? Mitä tulevaisuuden osaamistarpeita on sinun työssäsi ja arjessasi viime aikoina noussut esiin?

 

Lähteet

Finanssialalle. Tulevaisuuden osaamistarpeet.

Frilander, J. 2018. Raportti: 20 suurta muutosta ja yli 200 tulevaisuuden työtä – Mikä on sinun uusi ammattisi? YLE uutiset

Gardner, H. https://howardgardner.com/

Harju, J. 2020. Kahdeksan oppia korona-ajan työstä ja johtamisesta. Kauppalehti.

Koivisto, M., Säynäjäkangas, J. & Forsberg, S. (2019). Palvelumuotoilun bisneskirja. Alma Talent.

Mäkelä, A. 2020. Voiko empatiaa mitata? Työpsykologi kehottaa kysymään yhden kysymyksen. Duunitori.

Pölönen, P. 2019. Tulevaisuuden lukujärjestys. Otava.

Riikola, A. 2017. Työn epävarmuuden yhteys uupumusasteiseen väsymykseen ja työn imuun: toimiiko luovuus suojaavana voimavarana? Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. (PDF)

Vainio, L. 2018. Mitä ovat tulevaisuuden työelämätaidot?

Wallenius, S. 2019. Tulevaisuuden kuumimmat ammatit – kulttuuriletittäjä, pystyviljelijä ja ikävaikuttaja. MTV Uutiset.

Työntekijöiden kouluttaminen ja ajantasaisesta osaamisesta huolehtiminen kuuluvat yhä enenevässä määrin työpaikoille ja työnteon yhteyteen. Osa yrityksistä on tunnistanut, että toimialan muutokset tapahtuvat niin nopeasti, että osaamisen päivittämisestä on otettava suurempaa vastuuta. Tästä syystä yritykset ovat kehittäneet ja organisoineet osaamisen kehittämiseen liittyviä toimintatapoja mahdollisimman pitkälle oman organisaation ja liiketoiminnan näkökulmasta. Samalla he varmistavat, että heillä on ammattitaitoista työvoimaa ja sitä on saatavilla myös jatkossa.

Edellä mainittuja havaintojamme osaamisen kehittämisen muutoksista tukee muun muassa inhimillisen pääoman kehittämisen trendeistä kertova Deloitte Insights -raportti (2020). Saman tuloksen projektiryhmämme on saanut Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa tekemissämme pk-yritysten yrityskartoituksissa ja valmennuspiloteissa (Urban Growth Vantaa 2020). 

Voimme siis todeta, että pedagogiikka ei kuulu enää pelkästään oppilaitosympäristöihin, opetukseen ja sen ratkaisuihin, kuten se saatetaan perinteisesti ymmärtää. Sitä tarvitaan yhä enemmän menestyvien yrityskulttuurien rakennusaineena erityisesti esihenkilötyössä ja johtamisessa. Pedagogisesta ymmärryksestä ja pedagogisesta johtamisesta on tullut merkittävä liiketoiminnan johtamisen väline. 

Pedagogisella asenteella tarkoitamme suhtautumista osallistavien menetelmien hyödyntämiseen ja ajattelun työkalujen kehittämiseen, joiden avulla uuden oppimista edistetään tavoitteellisesti tietyssä toimintaympäristössä.

Esihenkilöiden kannattaa kehittää pedagogista asennettaan siksi, että muutoskyky ja oppiminen ovat nykyään osa jokaisen työpaikan arkea. Työpaikka on oppimisympäristö, jossa tavoitellaan ja tuetaan kunkin päivän parasta mahdollista tulosta. Jos esihenkilöllä ei ole pedagogista asennetta, hän ei tunnista muutostilannetta, eikä siten kykene johtamaan oppimista. Pedagoginen asenne auttaa sitouttamaan työntekijöitä muutokseen, edistää tiimin tuottavuutta ja rakentaa entistä vahvempaa yrityskulttuuria. 

Esihenkilö kannustaa vahvuuksien kautta

Esihenkilön vastuulle kuuluu osaamisen kehittämisen mahdollistaminen. Hän voi luoda myönteisen ilmapiirin jatkuvaan kehittymiseen ja kehittämiseen:

1. Missä tahansa tehtävässä on mahdollisuus kehittää työtä, mikä taas kehittää edelleen työntekijää saadun palautteen kautta.
2. Kaikissa tehtävissä on mahdollista oppia ja kasvattaa osaamispääomaa.
3. Oppimispolut ovat yksilöllisiä, joten on hyvä selvittää, millä nykytasolla jokaisen osaaminen on tällä hetkellä ja asettaa sen pohjalta osaamistavoitteet.

Osalla henkilöstöstä on myös pelkoja, esteitä ja rajoituksia – jopa välinpitämättömyyttä työtapojen ja osaamisen kehittämisen suhteen. Tällöin esihenkilöltä vaaditaan rohkeutta ja näkemyksellisyyttä selvittää, mikä juuri kyseistä tiimiläistä motivoi, kertoa miksi uudistuminen on tärkeää ja näyttää suuntaa, miten tavoitteeseen päästään pienin askelin (Sinek 2011, Huhtala 2015). Esihenkilön kannattaa toimia kuten hyvä valmentaja toimii. Valmentaja saa aikaan positiivisen vaikutuksen nostaen ihmisten ammatillisen kehittymisen ja hyvinvoinnin keskiöön (Starr 2016).

Pedagoginen asenne on johtamisen väline 

Osa esihenkilöistä tulkitsee ja ennakoi muiden oppimiskykyä oman omaksumiskapasiteettinsa kautta. Jos opittavasta asiasta keskustellaan yksinomaan nopeimpien oppijoiden ehdoilla, ei voi olettaa, että kaikki ovat sisäistäneet asian. Muutosjohtamisen näkökulmasta työssä oppiminen ja kehittyminen vaativat aikaa ja altistumista, johon työntekijä tarvitsee esihenkilön ja johdon tuen.

Esihenkilö, toimi näin:

• Linkitä muutos isompaan kokonaisuuteen ja muista kertoa miksi tehdään, kuten tehdään. 
• Huolehdi työpaikalla siitä, että tiimilläsi on ymmärrys siitä, mikä on muutoksen tavoite.
• Helpota hahmottamista visuaalisilla keinoilla: numeroin, sanoin, kuvin, tarinoin, kuunnellen, keskustellen tai harjoitellen; yhdessä tehden. 
• Varaa riittävästi aikaa asioiden käsittelemiseen, omaksumiseen ja sisäistämiseen. 
• Varaudu ohjaamaan, antamaan palautetta ja tarvittaessa kertaamaan alusta asti. 
• Muista kärsivällisyys uusien toimintatapojen haltuun ottamisessa. 
• Edistä osaamisen jakamista työyhteisössä sallimalla työajan käyttämistä vertaisoppimiseen ja kannustamalla ketteriin kokeiluihin.

Esihenkilön pedagogiseen asenteeseen kuuluu varmistaa, että työssä oppiminen liittyy kiinteänä osana nykyisiin työtehtäviin tai uusiin haasteisiin, joihin ollaan seuraavaksi kasvamassa. Kun oppiminen kytketään suoraan työntekijän omaan työympäristöön ja tehtäviin, on hänen helpompi ymmärtää, miten opittua voi käytännössä hyödyntää. Kannattaa varmistaa helppo pääsy osaamisen kehittämisen kanaviin ja asioiden vapaaehtoiseen kertaamiseen työajalla.

Liiketoiminnan näkökulmasta osaamisen kehittämiseen ja pedagogisen asenteen vahvistamiseen kannattaa investoida. Siten entistä taitavampi henkilökunta ymmärtää päivittäisten toimintatapojensa vaikutuksen tuottavuuteen, kustannussäästöihin, katerakenteeseen ja kassavirtaan. Jokainen haluaa tehdä työnsä hyvin. 

Mitä enemmän omaan työhön ja sen tuloksiin on mahdollista vaikuttaa, sitä motivoituneempi työntekijä on. 

Tieteestä ja liiketoiminnasta kirjoittavan journalisti Shane Snown (2020) mukaan tulevaisuuden johtajilta tämä edellyttää ymmärrystä siitä, miten kaikki on toisiinsa linkittynyttä: asiakkaat, teknologiat ja tiimityö. Kukaan ei ole yksin niin vahva kuin erilaiset systeemit yhdessä ovat. Keskeistä on älyllinen rehellisyys, jota lähellä on ajatuksemme siitä, että esihenkilöllä tulee olla pedagogista asennetta johtaakseen tiimiään tuloksellisesti.

Opi lisää pedagogisen asenteen voimasta ja ole meihin yhteydessä!  

Kirjoittajat

Yritysvalmentaja, kirjailija ja muutosjohtamisen ammattilainen Marjo Huhtala. Marjo on kirjoittanut kolme kirjaa asenteesta ja sen johtamisesta, työskennellyt mm. henkilöstöjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä sekä toiminut valmennusalalla viisitoista vuotta.

Projektipäällikkö Elina Taponen. Elina on jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen asiantuntija, jota kiinnostaa yritysten tarpeisiin kehitettävät työssä oppimisen ratkaisut. Hän on työskennellyt Metropoliassa eri tehtävissä yli kymmenen vuoden ajan.

Marjo ja Elina työskentelevät Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa, joka pyrkii löytämään ratkaisuja vantaalaisen työvoiman, sekä työssäkäyvien että työttömien, osaamisen kehittämiseen sekä tukemaan vantaalaisten yritysten kasvua ja kehitystä digitalisaation ja automatisaation aikakaudella.

Lähteet

Deloitte insights 2020. Human Capital Trends 2020: The social enterprise at work: Paradox as a path forward.

Huhtala, Marjo. 2015. Asennejohtaja – Arjen työkalut esimiehille. Helsingin Kauppakamari.

Snow, Shane. 2020. Our Leaders of Tomorrow Are Going To Need These 4 Rare Skills. Forbes. 

Sinek, Simon. 2011 reprinted. Start with Why: How Great Leaders Inspire Everyone to Take Action. Portfolio.

Starr, Julie. 2016. The Coaching Manual – The definitive guide to the process, principles and skills of personal coaching. 4th edition. Pearson.

Urban Growth Vantaa 2020. A Tale of Growth. Development project for knowhow. (PDF) 

EU:n saavutettavuusdirektiivi ja verkossa olevien palveluiden saavutettavuutta säätelevä Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta, tuttavallisemmin digipalvelulaki, on ehkä monelle jo tuttu. Mihin kaikkeen se vaikuttaa ja miten saavutettavuutta voi käytännössä toteuttaa digitaalisissa ympäristöissä on meille useimmille kuitenkin vielä oppimisen paikka. Laki koskee viranomaisia, julkisoikeudellisia laitoksia sekä julkisrahoitteisia organisaatioita ja hankkeita – myös korkeakouluja – ja se velvoittaa toteuttamaan verkkosivustot ja niillä olevat kaikentyyppiset sisällöt sekä mobiilisovellukset saavutettavasti. Suurin osa säädöksistä astuu voimaan 23.9.2020 mennessä. Viimeistään nyt on siis aika herätä siihen, mistä tässä kaikessa on kyse ja miten itse voi toteuttaa saavutettavia verkkosisältöjä työarjessa.

Digipalvelulaki säätelee lähinnä teknistä saavutettavuutta, jolla varmistetaan, että palvelu on sellaisten henkilöiden käytettävissä, jotka hyödyntävät erilaisia apuvälineitä, esimerkiksi ruudunlukijoita (Aluehallintovirasto; Celia). Se palvelee etenkin vähemmistöihin kuuluvia, mutta myös henkilöitä, joilla on väliaikaisia tai pysyviä rajoitteita, jotka eivät hyödynnä apuvälineitä. Saavutettavuus on teknisen toteutuksen lisäksi tietenkin paljon muutakin. Tärkeitä ovat esimerkiksi selkeä rakenne sekä helppo ja ymmärrettävä kieli. Tässä kirjoituksessa haluan kuitenkin osoittaa, että saavutettavien tiedostojen tekninen toteutus voi olla helppoa ja se on meidän kaikkien opittavissa. Aluksi se on varmasti hitaampaa, mutta ajan myötä sekin muuttuu uudeksi normaaliksi.

Millainen on saavutettava PDF-tiedosto?

Saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijaorganisaatio Celia on koonnut ohjeita Saavutettavasti.fi-sivustolle. Ohjeiden mukaan saavutettavassa PDF-tiedostossa on ainakin seuraavat ominaisuudet:

• Se on koodattu PDF eli rakenteet kuten otsikot, kappaleet, listat, taulukot ym. on merkitty tunnisteilla.
• Dokumentissa on kirjanmerkit.
• Sisällön lukujärjestys on määritelty.
• Kuvilla on tekstivastineet eli kuvien olennainen sisältö on selostettu ns. alt-tekstinä.
• Dokumentin pääkieli on määritetty.
• Dokumentin ominaisuuksissa on määritelty dokumentin otsikko.
• Dokumentissa on käytetty helposti luettavaa fonttia.
• Tekstin ja taustan välillä on riittävä sävykontrasti.
• Dokumentin lomakekentät on merkattu tunnisteiden avulla, kentissä on vihjeteksti ja kentistä toiseen pystyy siirtymään ilman hiirtä. (Saavutettavasti.fi a)

Nämä asiat yhdessä auttavat erilaisia apuvälineitä käyttäviä henkilöitä navigoimaan dokumentissa, lukemaan ja sisäistämään tietoa sekä löytämään tarvitsemansa tiedon. Myös henkilöt, joilla on väliaikaisia rajoitteita hyötyvät näistä. Väliaikainen rajoite voi olla vaikkapa väsyneet silmät pitkän työpäivän päätteeksi.

Helposti ja nopeasti: tee näin

Helpointa on lähteä toteuttamaan saavutettavia tiedostoja tutuilla työvälineillä. Monille meistä se on Microsoftin Office-paketti. Esimerkiksi Microsoft Wordilla onkin helppoa toteuttaa tiedostot saavutettavasti seuraamalla yhtätoista yksinkertaista periaatetta. Näytän listan lopusta löytyvällä videolla miten nämä periaatteet toteutetaan käytännössä.

Saavutettavan tiedoston saat tehtyä seuraamalla näitä periaatteita:

1. Käytä olemassa olevia tyylejä: pääotsikko on Otsikko 1, sen alaotsikot Otsikko 2. Muista käyttää otsikkotasoja oikein ja loogisesti, äläkä valitse tyyliä ulkomuodon perusteella vaikka houkutus on suuri. Otsikkotasoista muodostuvat dokumentin rakenne sekä kirjanmerkit esimerkiksi apuvälineillä navigointia varten. Leipäteksti on ‘Normaali’.
   
2. Korosta lihavoimalla tai tyylejä käyttämällä: Voit hyvin tehdä nostoja tai liittää lainauksia tekstiisi. Se rytmittää tekstiä ja tekee siitä silmäiltävää. Käytä silloin niille tarkoitettuja tyylejä. Käytä mieluummin lihavointia kuin kursivointia leipätekstin sisällä oleviin korostuksiin koska se on helppolukuisempaa.
   
3. Tee luetteloita helpottamaan lukemista: Erilaiset listat ja luettelot helpottavat lukemista ja sisällön omaksumista. Toteuta ne Wordin omalla työkalulla. Valitse numeroimaton tyyli jos listassa olevien asioiden järjestyksellä ei ole väliä. Numeroiduissa listoissa kannattaa valita arabialaiset numerot roomalaisten sijaan.
   
4. Käytä taulukoita harkiten: Taulukoita voi käyttää, kun tieto on loogista esittää taulukon muodossa (esimerkiksi erilaiset tilastot). Silloin taulukko tehdään suoraan Wordissa ja sen otsikkosolut sekä sisältösolut määritellään. Älä kuitenkaan käytä taulukoita visuaalisen muotoilun välineenä! Apuvälineitä käyttävälle ne voivat olla hankalampia navigoida. Samaa visuaalista muotoilua voi toteuttaa tabs- eli sarkainnäppäimellä. 
5. Nimeä linkit kuvaavasti: Käytä selkeitä ja kuvaavia linkkitekstejä, kun lisäät asiakirjaan linkkejä. Vältä www-osoitteita. Apuvälineitä käyttävät voivat esimerkiksi navigoida dokumentissa siirtymällä suoraan linkkien välillä. Siksi tämä on erityisen tärkeää saavutettavuusnäkökulmasta. Ohjeita linkkitekstien muotoiluun saavutettavasti.fi-sivustolla.
6. Asettele kuvat oikein ja anna niille tekstivastineet: Jotta ruudunlukija tunnistaa kuvan sen tulisi olla tekstin tasossa (englanniksi: In line with text). Tekstivastineet, eli alt-tekstit, lisätään jokaiselle kuvalle erikseen. Vinkkejä hyvän tekstivastineen kirjoittamiseen löytyy esimerkiksi Humanistisen ammattikorkeakoulun blogista.
   
7. Varmista, että tekstin ja taustan välinen värikontrasti on tarpeeksi suuri: Varsinkin jos käytät värejä luovasti tämä on tärkeä askel. WebAIMin Contrast Checker auttaa sinua tarkistuksessa. Sinne voit syöttää sekä tekstin että taustan värikoodit ja saat tietää voiko värejä käyttää yhdessä.
8. Merkitse asiakirjan kieli: Suurin osa ruudunlukulaitteista osaa valita oikean kielen jos se on määritelty dokumentissa. Word-tiedoston kieli on usein määritelty jo valmiiksi täysin oikein. Tarkista se kuitenkin aina! Tarkista → Kieli → Valitse oikea kieli Määritä tekstintarkistuskieli -kohdasta.
9. Määrittele tiedoston ominaisuudet: Tiedoston ominaisuuksiin on syytä lisätä ainakin dokumentin nimi ja tekijät. Näitä tietoja käyttävät eri apuvälineet. Halutessasi voit lisätä myös asiasanoja. Löydät oikean paikan luomasi tiedoston Tiedosto-valikosta Tiedot-välilehden oikeasta laidasta.
10. Tarkista saavutettavuus: Wordissa itsessään on työkalu, jolla voit tarkistaa saavutettavuuden. Saavutettavuustyökalut löytyvät vähän hassulla suomenkielisellä nimityksellä ohjelmistoista: helppokäyttöisyys tai käytettävyys. Wordissa löydät ne valitsemalla luomasi Word-tiedoston Tiedosto-valikosta kohta Tiedot ja sitten kohta Tarkista ongelmien varalta. Valitse Tarkista helppokäyttöisyys.
11. Tallenna tiedosto saavutettavaksi PDF:ksi: Varmin tapa säilyttää saavutettavuuteen liittyvät asetukset, kun tiedosto muunnetaan PDF:ksi, on käyttämällä Save as Adobe PDF -toimintoa. Muitakin tapoja löytyy, mutta esimerkiksi itselläni on muita tapoja kokeillessani osa saavutettavuusasetuksista hävinneet. Paras tapa saattaa riippua esimerkiksi siitä, mikä Wordin versio sinulla on käytössä. 

(m.m. Papunet, Saavutettavasti.fi b, Webaim 2020, Ylänne 2018)

Suosittelen tarkistamaan dokumentin saavutettavuuden lopuksi Adobe Acrobatissa tai ilmaisen PAC 3 -tarkistusohjelman avulla. Siten voit varmistaa, että asetukset ovat oikein.

Yksityiskohtaisempia ohjeita saavutettavien PDF-tiedostojen tekemiseen on verkko pullollaan. Löydät ohjeita esimerkiksi jo mainitulta Saavutettavasti.fi-sivustolta tai WebAIM:lta englanniksi. Muista kuitenkin tarkistaa ja testata, että ohje soveltuu ohjelmistoversioosi.

Ulkonäöllä on väliä: toteuta oma pohja

Me kaikki tunnistamme tiedoston, joka on toteutettu Wordin perustyylillä. Siniset otsikot, leipätekstin fonttina Calibri. Usein haluamme kuitenkin, että tiedostomme ovat esimerkiksi organisaation tai vaikkapa hankkeen ilmeellä toteutettu – tai ihan oman näköisensä. 

Yksittäisten tiedostojen kohdalla voit hyvin muokata tyylejä suoraan Wordissa. Muista kuitenkin saavutettavuus myös fonttia valitessasi. Arial on turvallinen valinta, mutta myös muita fontteja voi hyvin käyttää. Webaim tarjoaa lisätietoa typografiasta saavutettavuuden näkökulmasta (englanniksi).

Jos on tarve tehdä useita tiedostoja samalla tyylillä, kannattaa joko itse tehdä tai tilata ulkopuoliselta tekijältä valmis Word-pohja. Tällaista valmistelemme esimerkiksi Metropolian julkaisutoiminnassa avoimia aineistoja kuvaavien data-artikkelien julkaisemista varten. Myös korkeakoulujen opinnäytetyöpohjat on syytä päivittää saavutettaviksi elleivät ne jo sitä ole, sillä ammattikorkeakoulut vastaavat siitä, että opinnäytetyöt julkaistaan Theseuksessa saavutettavina 23.9.2020 alkaen (Tolonen, Nyqvist, Marjamaa 2020). Jos tilaat Word-pohjan ulkopuoliselta tekijältä, muista jo tarjouspyyntövaiheessa mainita muiden toiveiden lisäksi, että pohjan tulee huomioida saavutettavuus.

Digipalvelulaki säätelee ensisijaisesti vapaasti verkossa saatavilla olevia digitaalisia sisältöjä ja sen mukaan koulutuksessa voidaan käyttää tilapäisesti ja rajatussa ryhmässä opetuksen yhteydessä tuotettuja opetussisältöjä, jotka eivät ole saavutettavuusvaatimusten mukaisia. Meidän on kuitenkin hyvä muistaa, että korkeakouluyhteisömme on monimuotoinen. Meillä on todennäköisesti sekä opiskelijoita että kollegoita, joilla on erilaisia pysyviä tai väliaikaisia rajoitteita ja jotka hyötyisivät saavutettavasti toteutetusta digitaalisesta sisällöstä. Tällaiset rajoitukset eivät aina ole havaittavissa. Kaikenlaisten ihmisten yhtäläiset osallistumismahdollisuudet on tärkeä asia, johon lakikin velvoittaa. Pala kerrallaan voimme oppia ja tuoda oppimamme osaksi jokapäiväistä työtämme.

Lähteet

• Aluehallintovirasto. Tietoa WCAG-ohjeistuksesta. Luettu 6.7.2020.
• Celia. Saavutettavuus. Luettu 21.8.2020.
• Saavutettavasti.fi a. Pdf. Luettu 21.8.2020
• Saavutettavasti.fi b. Word. Luettu 8.7.2020
• Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 2019/306
• Papunet. Varmista, että sisällölle on määritelty kieli. Luettu 25.8.2020
• Tolonen, Nyqvist, Marjamaa 2020. Theseuksen saavutettavuus ja PAS: Ammattikorkeakouluille vastuu saavutettavuuden ohjauksesta. 13.6.2020. Kreodi. Luettu 9.7.2020.
• Webaim. Fonts. Luettu 9.7.2020
• Webaim. PDF Accessibility. Converting Documents to PDFs. Luettu 9.7.2020
• Ylänne, Kirsi 2018. Tee Word-dokumenteista saavutettavia. (Word) Luettu 25.8.2020

---

Itseopiskelua verkossa

eOppivan Saavutettavuus ja digipalvelulain vaatimukset -kurssilla opit noin 40 minuutissa mitä verkkosaavutettavuus on, mitkä asiat sitä säätelevät ja keitä se koskee.

eOppivan Saavutettavat asiakirjat verkossa -kurssilla Celian asiantuntijat opastavat saavutettavien asiakirjojen tekemiseen (Word, PowerPoint, Excel, PDF). Kurssin suorittaminen kestää noin 1-2 tuntia.

Videoita, ohjeita ja muita materiaaleja digipalvelulakia valvovan Aluehallintoviraston ylläpitämällä saavutettavuusvaatimukset.fi-sivustolla.

Introduction to Web Accessibility, edX. Neljän viikon mittainen itsenäistä opiskelua sisältävä verkkokurssi englanniksi. Kurssi on suunnattu verkkosisältöjen kehittäjille, suunnittelijoille sekä sisällön tuottajille, ja opettajina toimivat W3C (World Wide Web Consortiumin) asiantuntijat.