Mitä monialaisella oppimisella ja monialaisilla oppimisympäristöillä tarkoitetaan ja mitä ne mahdollistavat? Miten opiskelijat osallistetaan monialaisten oppimisympäristöjen kehittämiseen? Miten Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijat oppivat monialaisuutta edistäviä taitoja, kuten ajattelu-, tunne- yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja?

Tässä blogikirjoituksessa kuvataan, mitä Metropolia Ammattikorkeakoulun HyMy-kylässä on tehty monialaisen oppimisympäristön rakentamiseksi. Tämä on toinen osa HyMy-kylästä kertovan blogikirjoitusten sarjassa.

HyMy-kylä on Myllypuron kampuksen monialainen oppimis- ja kehittämisympäristö, jossa opiskelijat harjoittelevat keskeisten omaan tutkintoon liittyvien ammattikäytäntöjen ohella muun muassa uusien palvelujen kehittämistä yhteistyössä asiakkaiden kanssa.

Monialaisuus vaatii taitoja kohdata itselle uusia asioita

Monialaisuutta voidaan raamittaa tavoite- ja osaamislähtöisesti. Sen perusta on yhteisen tavoitteen kiteyttäminen, joka kaikkien toimijoiden on tiedostettava. Lisäksi on määriteltävä, millaista osaamista ja kyvykkyyttä monialaisessa yhteistyössä tarvitaan.

HyMy-kylän monialainen oppimistoiminta voidaan nähdä neljän osa-alueen kautta:

1. Ammatillinen osaaminen, jossa tuleva asiantuntija on kehityshakuinen ja haluaa asettaa itselleen vaativia tavoitteita ja oppia uutta
2. Henkilökohtainen osaaminen, jota ohjaa arvopohjainen itseohjautuvuus
3. Kommunikatiivinen osaaminen, johon sisältyy yhteistyökyky, vuorovaikutustaidot, rajoja ylittävä ja monipuolinen sisällöllinen osaaminen
4. Strateginen osaaminen, joka pitää sisällään ymmärryksen toimintaympäristöstä, toiminnan tavoitteista sekä monialaisesta yhteistyöstä toimintamuotona. (Jalava & Virtanen 2000).

Monialaisuuden onnistuminen vaatii toimijoilta transversaaleja taitoja, kuten ajattelu-, tunne- yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja (ks. tarkemmin Raatikainen ym. 2020, 23). Monialaisessa toimintaympäristössä oppiminen ja työskentely edellyttävät jokaista toimijaa tutustumaan uusiin asioihin ja tapoihin oppia sekä kykyä työskennellä kaikkia yhdistävän kiinnostuksen kohteen äärellä.

Tuntemattomien kohtaaminen saattaa johtaa ensimmäisellä kerralla virhepäätelmiin. Tulkitsemme vieraan ihmisen elekieltä ja olemusta helposti väärin varsinkin silloin, jos itselle tuntematon ihminen ei ilmaise suoraan ajatuksiaan ja mielipiteitään. Usein teemme virhepäätelmiä myös vieraiden ihmisten tavoista toimia. Voimme ajatella vinoutuneesti, jos tulkitsemme omaa toimintaamme vertailemalla sitä toisen toimintaan. Vuorovaikutus vieraiden ihmisten kanssa perustuu aina luottamukseen. (Gladwell 2020,46–50 ja 342–443.)

Monialaista toimintaa haittaa, jos emme ymmärrä toisen ammattilaisen näkökulmaa ja tapaa tarkastella yhteistä kiinnostuksen kohdetta. Transversaalien taitojen avulla voimme tunnistaa omat ennakkoluulomme ja virhepäätelmämme sekä ylittää ne.

Monialainen oppiminen ja työskentely vaatii muutosjoustavuutta ja -kyvykkyyttä. Jos altistumme toisen asiantuntijuuteen pohjautuvaan tarkasteluun, kohtaamme usein tilanteita, joissa ennakkokäsityksemme asiasta murtuvat tai ainakin naarmuttuvat. Muutosjoustavuutta ja kyvykkyyttä kuvaa resilienssin käsite (ks. tarkemmin Ylikahri ym. 2020, 129). Resilienssiä voidaan tukea ottamalla kaikki toimijat mukaan yhteistoiminnalliseen kehittämiseen. Tällöin kaikki toimintaan osallistuvat ovat osaavia ja aktiivisia jäseniä, jotka tarjoavat omaa asiantuntijuuttaan, kuten opiskelijat ohjaajien kanssa HyMy-kylän palveluprosessin eri vaiheissa.

Monialaisuutta rikastamassa

HyMy-kylässä rikastamme monilaisuutta monin eri tavoin. Tähän tekstiin olemme valinneet neljä tärkeintä näkökulmaa.

1. Asiakaslähtöisten palvelupolkujen ekosysteemi

Sosiaali- ja terveysalan asiakkaiden palvelupolut ovat yhä monimuotoisempia ja tarpeiltaan yhä moninaisimpia. Sen vuoksi asiakkaiden kohtaamiseen ei riitä yhden ammattilaisen osaaminen ja kyvykkyys, vaan tarvetta on monialaisuuden ekosysteemiselle toiminnalle.

Ekosysteeminen toiminta HyMy-kylässä näyttäytyy ammattilaisten aktiivisena vuoropuheluna ja ongelman ratkaisuna eri tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden ja ohjaajien välillä, jossa yhdessä suunnitellaan asiakkaan palvelupolkua ja perusteellisesti selvitetään sen haasteita.

”Monialainen yhteistyö tukee parhaimmillaan eri alojen asiantuntijuutta, tuomalla tietoa mahdollisesti omaan alaan vaikuttavista tekijöistä, joita asiakkaan palvelupolkuun liittyy. Yhteisellä keskustelulla eri alojen ammattilaiset voivat saada lisää työvälineitä oman työnsä kehittämiseen ja tehostamiseen. Monialaisessa toiminnassa voidaan mielestäni myös vähentää työmäärää, mikäli toiminnassa huomataan päällekkäisyyttä”, kuvasi eräs HyMy-kylän opiskelija monialaista yhteistyötä.

Tämänkaltainen ekosysteeminen vuoropuhelu ja -vaikutus mahdollistuu opiskelijoille myös monialaisissa innovaatio-opinnoissa, tuttavallisemmin MINNO:ssa.

2. Monialaiset innovaatio-opinnot

Innovaatioprojekti on sosiaalisen oppimisprosessi, joka yhdistää tiimien jäsenten osaamiset sekä asiantuntijuuden ja jossa uusi idea eli innovaatio muutetaan käytännön todellisuudeksi tuottamaan arvoa käyttäjilleen (Taatila ym. 2006). Innovaatioprojektien tarkoituksena on kasvattaa yksilöiden ja organisaatioiden innovatiivista suorituskykyä. (Donovan ym., 2013).

Metropoliassa MINNO-konseptin avulla on jo yli 10 vuoden ajan edistetty monialaisuutta opiskelijoiden ammatillisessa kasvussa. Monialaisuuden rinnalla MINNO-projekti (10 op) tarjoaa opiskelijoille innovatiivisen tavan oppia myös verkostotyöstä. Opiskelijat ovat seitsemän viikon intensiivitoteutuksen ajan yhteistyössä yritysten, julkisen, yksityisen ja 3. sektorin toimijoiden kanssa.

HyMy-kylä on tarjonnut monialaiselle innovaatioprojektille useita haasteita, jotka ovat hyödyntäneet Metropolian viiden innovaatiokeskittymän (Asiakaslähtöiset hyvinvointi ja terveyspalvelut, Puhtaat ja kestävät ratkaisut, Älykäs liikkuminen, Toimiva ihmisten kaupunki sekä Tieto-ohjattu rakentaminen) eri tutkinto-ohjelmien asiantuntijuutta. Monialaiset opiskelijatiimit ovat ratkaisuissaan sitoneet monialaisen osaamisen yhteen ja soveltaneet yhteistoiminnallisessa kehittämistyössä monipuolisesti asiantuntijuuttaan. Tuoreimpia kesän 2021 MINNO-toteutuksen esimerkkejä näistä ovat:

• Blind Channel HyMy-kylän lähettilääksi (YouTube)
• Hei hyppää pois meidän pysäkillä (YouTube)
• Tarinoita HyMy-kylästä, HyMy – Move (YouTube)
• HyMy-kylän chat-palvelu (YouTube)

3. Laajat monialaiset verkostot hanketoiminnasta

HyMy-kylän monialaisuustiimi on toimii tiiviissä yhteistyössä kolmen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) tekevän hankkeen kanssa, joiden yhteistoiminnalliseen kehittämistyöhön opiskelijoita osallistetaan koko hankkeen elinkaaren ajan. Hankkeisiin sidottujen opinnäytetöiden ja innovaatioprojektien sekä eri tutkintokohtaisten projektien harjoitteluissa opiskelijat harjaantuvat monialaiseen ja monipuoliseen asiantuntijuuteen oman alansa asiantuntijuuden lisäksi.

Opiskelijat osallistetaan moniasiantuntijuutta edistävään oppimiseen näiden kumppanuushankkeiden teeman mukaisesti:

1. Opiskelijat osallistetaan teknologiaa hyödyntävään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan Kestävää hyvinvointia yhdessä tutkimalla ja kehittämällä -hankkeessa.
2. Opiskelijoille tarjotaan opintojen eri vaiheisiin liittyviä kehittämishaasteita, joissa keskitytään digitaalisiin ohjausmenetelmiin, ammatti-identiteetin kasvun tukemiseen ja yhteisöllisyyden kokemuksen vahvistamiseen. Työtä tehdään mm.  Opiskelijoiden ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin edistäminen korkeakouluissa -hankkeen tavoitteiden mukaisesti.
3. Työelämän ja oppilaitosten välistä kehittäjäkumppanuutta rakennetaan opintojen työelämälähtöisyyden vahvistamiseksi Hyvissä handuissa himassa -hankkeessa. Kehittäjäkumppanuus tukee opiskelijoiden kasvua moniammatilliseen asiantuntijuuteen.

Näiden hankkeiden kumppanit käsittävät laajan ammattikorkeakouluverkoston, tiedekorkeakouluja, kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ja useita julkisia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia sekä kolmannen sektorin toimijoita. Myös hankkeissa työllistyminen saattaa olla mahdollista.

4. Monialaisuuden mahdollistavat tilat

Monialainen yhteistyö tukee aidosti hyvinvointi- ja terveyspalvelujen kehittämistä, kun resurssit kohdistetaan asiakkaiden tarpeiden kannalta keskeisiin palveluihin (Laurila 2020). Yhteiset toimisto- ja hoitotilat lisäävät monialaisen yhteistyön mahdollisuutta, koska fyysiset puitteet edesauttavat vuorovaikutusta ja monipuolista kanssakäymistä (Griffin & Hay-Smith 2019).

HyMy-kylän tilat sijaitsevat kampuksella hyvin keskeisellä paikalla ja sen useimmiten kulkiessaan sivuuttavat kaikki siellä vierailevat ihmiset. Asiakas kohtaa HyMy-kylässä ensimmäiseksi asiakaspalvelun hymyilevät ja hyvän käytöksen omaavat opiskelijat. HyMy-kylän hoitotilat ovat muunneltavia ja joustavia sekä mahdollistavat monipuolisesti yhdessä oppimisen ja työskentelyn. Useiden asiantuntijoiden yhteistyöllä toteutuu HyMy-kylän toiminnassa monialaisuus.

Palvelumuotoilua hyödyntäen yhteiskehittäen on tuotettu onnistuneesti uusia tapoja toimia HyMy-kylässä:

• Avoin toiminta kaikille: avoin oppimisympäristö ja oppimisen eri tutkinto-ohjelmien asiantuntijuuden välinen kohtauttaminen
• Yhteistoiminnallinen kehittäminen: opiskelijoiden osallistaminen palveluprosessin luomiseen
• Ekosysteemin toimijat: yritykset, järjestöt, kaupungit, yhdistykset sekä  asiakkaat kehittämässä ja rakentamassa HyMy-kylän toimintaa
• Monialainen palvelupolku: kohderyhmänä monitarpeiset asiakkaat
• Ammatillinen keskustelukulttuuri: konsultaatio työpajat ja -puhelimet
• Yhteinen perehdytysmateriaali: laadukas oppimisen ja – monialainen toiminta
• Monialaiset opinnäytetyöt: prosessikuvaus innovaatiokeskittymien tutkinto-ohjelmille
• Fyysisten tilojen yhteistoiminnallinen edelleen kehittäminen ja laajentaminen: HyMy-kylän asiakaspalvelu (virallinen), hoitotilat (joissa monialainen oppiminen ja työskentely tapahtuvat, takatoimisto (puolivirallinen), yhteisen kohtaamisen tilat (aulat, käytävät, taukopaikat)
• Monialainen tutkimustieto ja -verkosto kehitteillä: laatu ja vaikuttavuuden arviointi.

HyMy-kylän oppimisympäristössä monialaisuus ja moniasiantuntijuuden kehittyminen ovat yhteiskehittämisen terävin kärki, johon kaikki toiminnassa mukana olevat osapuolet johdon tuella tähtäävät. Mukana kehittämisessä ovat Metropolian toimijat yhdessä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien, sekä lisäksi oppimisympäristöön liittyneiden yritysten, yhdistysten ja muiden verkostojen kanssa. Keskiössä ja tärkeimpänä HyMy-kylän toiminnassa on opiskelijan hyvinvointi ja oppiminen sekä tietysti asiantuntijuutta vahvistava monialainen kehittäminen.

Kirjoittajat

Saila Pakarinen työskentelee lehtorina Metropoliassa. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri (KM) sekä suuhygienisti (AMK). Hän innostuu erityisesti moniammatillisen vuorovaikutuksen edistämisestä sekä monialaisesta yhteistyöstä asiakkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Hän on työskennellyt suuhygienistinä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

Teija Rautiola työskentelee lehtorina Metropoliassa. Hän on koulutukseltaan Terveystieteiden maisteri (TtM), suuhygienisti (AMK) ja tuotekehittäjä (EAT). Nykyisen työn helmiä ovat terveyden edistäminen, TKI-toiminta, monialaiset innovaatioprojektit, tuotekehittäminen, sekä näiden merkeissä tapahtuva verkostoituminen ja verkostojen kytkeminen toisiinsa. Hän pitää yhteisöllistä ja yhteistoiminnallista tiimityöskentelyä ja ohjaustoimintaa opiskelijoiden hyvinvoinnin ja itseohjautuvan oppimisen peruspilarina. Hänellä on pitkä työura yksityiseltä ja julkiselta palveluntuottajalta suun terveydenhuollosta suuhygienistinä ja terveyden edistämisen asiantuntijana sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen erityisasiantuntijana.

Jaana Seitovirta työskentelee lehtorina Metropoliassa. Hän on koulutukseltaan terveystieteiden tohtori (TtT) sekä terveydenhoitaja (AMK). Lisäksi hänellä on markkinointijohdon koulutusohjelman MJD:n-, markkinointitutkinnon-, kauppateknikon- ja jalkojenhoitajan -tutkinnot. Kehittämislähtöisyys, osaamisen ja tiedon jakaminen sekä jatkuva oppiminen ovat työssä innostavia teemoja. Hän on työskennellyt aikaisemmin mm. yksityisellä sektorilla jalkojenhoitajana, kaupallisella alalla myynnin ja henkilöstöhallinnon parissa, terveydenhoitajana, tutkijana sekä yliopisto-opettajana.

Lähteet

• Donovan, J., Maritz, P. A., & McLellan, A. 2013. Innovation training within the Australian advanced manufacturing industry. Journal of Vocational Education + Training, 65(2), 256–276.
• Gladwell, M. 2020. Talking to Strangers. What We Should Know about the People We Don’t Know. Penguin Books.
• Jalava, U. & Virtanen, P. 2000. Innovatiiviseen projektijohtamiseen. Helsinki: Tammi, 83-84.
• Raatikainen, E, Ihamäki, K. & Konkka J. 2020. Hyvän elämän ja hyvinvoinnin soissaliset edellytykset poikkeusoloissa. Teoksessa (toim.) M. Elomaa-Krapu, A. Vuorijärvi, ja R. Wallin. Hyvinvointi ja terveys poikkeusoloissa. (Theseus) Metropolia AMK. 17–29.
• Ylikahri, K. Kokkala, C, Leppänen, Anu & Rekola, L. 2020. Peruskiven muurauksesta murtumattomaksi: Tervesyalan opiskelijan resilienssin kehittyminen. Teoksessa (toim.) M. Elomaa-Krapu, A. Vuorijärvi, ja R. Wallin. Hyvinvointi- ja terveys poikkeusoloissa. (Theseus) Metropolia AMK. 128–139.
• Taatila, V., Suomala, J., Siltala, R., & Keskinen, S. 2006. Framework to study the social innovation networks. European Journal of Innovation Management, 9(3), 312–326. doi:10.1108/14601060610678176

 

Tutustu Oppeja HyMy-kylästä -blogisarjan muihin teksteihin.

Oletko jo huomannut, että tänä vuonna vietämme Tutkitun tiedon teemavuotta? Teemavuoden tarkoituksena on tehdä tutkittua tietoa näkyväksi kaikille kansalaisille, päättäjille ja elinkeinoelämälle. Blogiteksti onkin yksi hyvä tapa tarjoilla uutta tietoa oman alasi ulkopuolelle yleiskielellä ja sopivan kokoisina palasina – olivatpa lukijasi sitten eri toimialojen asiantuntijoita ja ammattilaisia tai aiheesta kiinnostuneita kansalaisia.

Jo aiemmin Elina Ala-Nikkola on pureutunut siihen, miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata ja Milla Åman Kyyrö on käsitellyt Tikissä-blogissa asiantuntijan kirjoittamisen kynnyksiä. Tässä kirjoituksessa viitoitan tietä kohti onnistunutta asiantuntijatietoon perustuvaa blogimerkintää seitsemän askeleen avulla.

1. Kiteytä blogikirjoituksen sanoma

Helpointa on lähteä liikkeelle siitä, mistä itse haluat kirjoittaa. Mitä sellaista sinä tiedät tai olet kehittänyt, mitä haluat kertoa muille? Mitä sellaista olet pohtinut, mistä haluaisit avata keskustelun muiden kanssa? Mikä on kirjoituksesi pääviesti?

Sen lisäksi, että mietit omaa näkökulmaasi, pohdi mitä tarjoat lukijalle. Kuka voisi hyötyä siitä, mitä olet kirjoittamassa? Miten? Oppiiko hän tekstisi avulla jotain uutta? Tarjoatko työvälineitä ja vinkkejä?

Näiden asioiden kirkastaminen selkiyttää yleensä tekstiä. Kun olet kiteyttänyt tekstisi perusajatuksen itsellesi, sitä on helpompi kirjoittaa, niin että viestisi menee perille lukijallekin selkeänä. Esimerkiksi tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on rohkaista asiantuntijoita bloggaamiseen ja tarjota helppoja tapoja alkuun pääsemisessä.

Muista, että yhdessä blogimerkinnässä on hyvä käsitellä vain yhtä asiaa. Jos sinulla on paljon sanottavaa, tee useampi teksti tai jopa blogisarja.

2. Tutustu tulevaan julkaisukanavaan

Kun olet miettinyt blogikirjoituksesi viestin ja kohderyhmän, on helpompi lähteä haarukoimaan julkaisukanavia. Valitse julkaisupaikka harkiten. Esimerkiksi meillä Metropolia Ammattikorkeakoulussa on sekä monialaisia että eri aloja syväluotaavia blogeja. Helppojen ja itsestäänselvien julkaisukanavien lisäksi kirjoituksia voi, ja kannattaakin, tarjota myös oman organisaation kanavien ulkopuolelle.

Kun etsit tai olet löytänyt sopivan julkaisukanavan:

• Lue muutama jo julkaistu blogikirjoitus, niin tiedät minkä tyyppisiä tekstejä siellä yleensä julkaistaan.
• Tutustu blogin ohjeisiin, niin tiedät mitä sinulta odotetaan ja miten julkaisuprosessi toimii.

Näin varmistat, että julkaisukanava varmasti sopii kirjoituksellesi, tiedät mitä sinulta odotetaan ja julkaisuprosessista tulee mahdollisimman sujuva kaikille osapuolille. Jos etsit oman organisaatiosi ulkopuolista julkaisukanavaa, näet myös nopeasti julkaistaanko siellä vieraskynäkirjoituksia.

3. Nappaa lukija mukaan käyttämällä yleiskieltä

Vaikka korkeakoulujen blogeissa usein käydään asiantuntijoiden välistä keskustelua ja kirjoitukset ovat suunnattu eri alojen ammattilaisille, on yleiskielen käyttö suotavaa. Etenkin yleiskieltä on hyvä käyttää silloin, kun teksti voi hyödyttää myös muilla aloilla työskenteleviä tai siinä käsitellään monialaista toimintaa. Erityisen tärkeää se on silloin, jos tekstin on tarkoitus myös puhutella opiskelijoita tai muita yhteistyötahoja, sekä tietenkin kun haluat avata keskustelun laajemmin yhteiskunnassa.

Yleiskielen käyttö tai alalle keskeisten termien lyhyt määrittely ei tarkoita, että aliarvioit lukijaa. Se tekee tekstistä helposti ymmärrettävän ja jouhevan lukea.

4. Uskalla ilmaista omaa näkemystäsi

Blogikirjoitus saa olla näkemyksellinen. Uskallan jopa väittää, että sellainen blogikirjoitus, jossa kirjoittajan oma ääni näkyy ja kuuluu on parempi kuin neutraalisti jotain aihetta käsittelevä merkintä. Voit siis rohkeasti kertoa oman kantasi käsittelemästäsi aiheesta ja rauhassa nojata omaan asiantuntijuuteesi. Näin teet samalla näkyväksi sitä, mikä sinulle itsellesi on työssäsi kaikkein tärkeintä.

Julkaistujen tekstien kautta luot myös mielikuvia sinusta asiantuntijana ja työkaverina. Oletko helposti lähestyttävä? Asiallinen? Lämmin? Mielikuvituksellinen? Vai jopa raadollisen rehellinen? Joillekin oman asian pukeminen tarinan muotoon on myös luontevaa. Oma persoonasi saa näkyä kirjoituksessa ja kielenkäytössä.

5. Huomioi verkkojulkaisemisen lainalaisuudet

Verkossa julkaisemisessa on omia lainalaisuuksia, jotka kannattaa huomioida myös asiantuntijabloggauksessa. Kun huomioit nämä asiat, tulee tekstistäsi silmäiltävä ja se houkuttelee lukijan pysähtymään sen äärelle:

• Kiteyttääkö otsikko kirjoituksesi sanoman? Onko se houkutteleva, lyhyt, ytimekäs, osuva? Millaista tunnelmaa se luo? Otsikon avulla esittelet lukijalle ydinviestisi ja houkuttelet jatkamaan lukemista.
• Miten blogin artikkelikuva liittyy kirjoituksen sisältöön? Tukeeko se kirjoituksen viestiä? Houkutteleeko kuva tarttumaan tekstin? Kuva toimii otsikon ohella houkuttimena etenkin sosiaalisen median feedeissä.
• Onko sinulla kirjoituksessa väliotsikoita? Entä kertovatko ne jo itsessään lukijalle jotain käsillä olevasta aiheesta? Esimerkiksi tässä kirjoituksessa olen nostanut vinkit suoraan väliotsikoiksi, jolloin ne ovat selkeästi esillä ja lukija voi valita mitkä kohdat häntä kiinnostavat.
• Ovatko tekstikappaleet sopivan lyhyitä? Blogikirjoituksessa suositellaan korkeintaan viiden rivin kappaleita. Kun haluat erityisesti korostaa jotain asiaa, voi jopa yksi virke voi olla ihan oma kappaleensa. Lyhyet kappaleet tuovat ilmavuutta ja tekevät lukukokemuksesta miellyttävän.
• Luotko kirjoitukseen rytmiä ja korostatko blogin sanomaa listojen, kuvien, nostojen tai muiden elementtien avulla? Erilaisten listojen ja nostojen avulla voit visuaalisesti nostaa esille tärkeimpiä sanallisia sisältöjä. Kuvat voivat tukea ymmärtämistä ja erilaiset kuviot tai infografiikat auttaa hahmottamaan laajempiakin kokonaisuuksia.
• Oletko muistanut nivoa yhteen kirjoituksesi alun ja lopun? Tai kirjoittanut siihen CTA:n, eli Call-To-Action-kehotuksen vaikkapa kysymyksen muodossa? CTA:lla innostat lukijan reagoimaan tekstin sanomaan, joko ajattelun tasolla, tai esim. kommentoimalla. Esimerkin tämäntyyppisestä tekstin lopetuksesta näet tämän kirjoituksen lopussa.

Hyvin hoidettuna nämä asiat vaikuttavat lisäksi positiivisesti kirjoituksesi hakukonenäkyvyyteen ja samalla huomioit saavutettavuudenkin.

6. Testaa tekstiäsi lukijalla

Ennen tekstin julkaisemista, sitä kannattaa vilauttaa työkaverille. Hän saattaa huomata tekstissä epäjohdonmukaisuuksia, joille olet itse jo sokeutunut. Erityisen hyvää on tietenkin näyttää teksti jollekin, joka kuuluu sen ajateltuun lukijakuntaan. Toimitetussa julkaisukanavassa toimituskunnan tehtävänä on olla lukijan puolella, katsoa tekstiä hänen silmillään ja auttaa kirjoittajaa viemään tekstiä vielä parempaan suuntaan.

Itse nautin eniten bloggaamisesta Metropolian toimitetuissa blogeissa juuri tästä syystä. Saan kirjoituksistani palautetta. Oma ajatteluni terävöityy ja täsmentyy kysymysten ja kommenttien kautta. Pääsen kehittymään kirjoittajana. Se on työssä oppimista parhaimmillaan!

7. Muista jakaa kirjoitustasi!

Onnistunut blogikirjoitus on tietenkin sellainen, jota luetaan.

Sen lisäksi, että jokaisella blogilla on oma vakiintunut lukijakuntansa, on iso potentiaali omissa verkostoissasi. Muista siis vielä lopuksi jakaa tekstiäsi. Kirjoittajan omissa sosiaalisen median kanavissa herää useimmiten parhaat keskustelut aiheeseen liittyen. Voit myös lähettää blogimerkinnän kohdennetusti juuri niille, joiden kanssa haluat avata keskusteluyhteyden.

 

Millaisia vinkkejä sinä haluat tarjota asiantuntijabloggaamisen liittyen?

At the end of year 2020, Metropolia asked students and alumni to share their stories of good student guidance and counselling that they have received during their studies at Metropolia. This survey was a part of the on-going development project where a student-oriented guidance model is being created for Metropolia. The nearly 200 responses drew a picture of numerous Metropolia staff members as compassionate and versatile professionals as well as genuinely empowering and supportive instructors. 

The development of student guidance is one of the goals in the current Metropolia strategy. One concrete part of it is building a student-oriented guidance model. The development of the model started in autumn 2020, and the goal is to complete the model during 2021. 

One of the basic building blocks in the student-oriented guidance model is understanding that guidance belongs to everyone. It is not only top-down, information flowing from a teacher to a student, but guidance takes place in all encounters. In this article, we focus on the interaction and guidance between the teacher (instructor) and the student.  

The quotes presented in this article were received from the student survey. The citations were edited to protect the privacy of the respondents, but the contents were not changed. 

Good Guidance Needs Time, Attention and Respect 

According to the classic view of Onnismaa (2007), good guidance needs time, attention and respect. In a guidance situation, the relationship between the instructor and the student is equal and confidential. Guidance should not be grounded on the instructor’s assumptions or beliefs, but rather on solutions derived from facts, listening and interaction.  

Good guidance strengthens the student’s self-confidence and sense of agency. 

There was a feeling that the situation will work out and they have faith in me.

No fuss, but straightforward nudging.

My thesis process was stretched, but the teacher didn’t blame me for it. Doing the work was more motivating when you were trusted and things were handled with a positive mindset.

In accordance with the holistic guidance model (Watts & Van Esbroeck 1998), guidance is a layered and comprehensive collaboration between different actors for the benefit of the guided person. These actors include teachers and guidance counsellors, tutors and student services coordinators, informaticians and janitors. The counselling of learning and studies includes also guidance of professional as well as personal growth.  

I received individual guidance through a video call for information search within my field of studies and for using the school library.

I am rethinking my career choice. I received tips and advice from my guidance counsellor on putting my studies on hold and possibly resuming after the pause.

The different aspects of guidance are integrated into each other when everyone working with the student gives their share – either knowingly or unknowingly. The interaction between the student and the teacher plays a particularly important role in the student’s learning process. In the survey answers guidance counsellors also came out as a significant supporters in students’ study paths and lives. 

Guidance Is Part of Every Teacher’s Work

Every teacher is involved in student guidance and counselling, whether they knowingly make a decision to do so or not. The guidance situation is always a threat and an opportunity at the same time – what the teacher does and says can have far-reaching consequences. Even after decades, someone still remembers the frustrated gust of an elementary school teacher: ”You’ll never be anything!” On the other hand, the teacher’s supportive words can give the student faith in their own competence and support them in their life for a long time. 

The teacher’s feedback was sincere, so I knew it was true.

She heard and understood me and said I don’t have to do more than I’m able to.

The teacher didn’t allow me to get it too easy. Teacher should and must require performance based on what the student is capable of.

Whenever a teacher encounters a student, he or she influences the student’s self-perception as a learner, student and person, but in addition the teacher has an influence on the student’s attitudes, motivation, self-confidence as well as perception of hope and faith. That is why it is important to think about and be aware of how you act in different guidance situations. 

Consider these: 

• How do I influence this student through my own actions and my verbal and non-verbal communication?  
• Do I create hope or despair, courage or fear?  
• Do I teach life-long skills?  
• Do I offer quick advice and pre-chewed answers or do I respect the student’s right to make choices and decisions about his or her own life, whether they are right or wrong in my opinion?  
• Does my guidance stem from compassion and genuine desire to help? 

A Little Guide to Good Guidance 

In the student survey, a few themes were often mentioned together with good guidance.  These themes can be summarised as a four-item guide:

1. Stop and listen 

Listening actively is sometimes easier said than done. However, the supportive effect of presence and active listening can be significant. Correspondingly, without these, the speaker may be left frustrated (Freese, 2021). 

Compassion, a sense of personality. An equal, sincere encounter.

I remember the warmth and how easy it was to approach this teacher. The teacher encouraged me to get in touch.

2. Ask and encourage

Coaching is an approach where the coach helps the coachee to harness their strengths when targeting their goals. A coach operates with open-ended questions and refrains from ready-made answers. (Ruutu, 2020). 

The instructor can also help the student to see things from new perspectives, which can already be a sufficient help to initiate the student´s own problem solving (Mattila, 2011). The instructor’s encouraging words concerning the student’s ability to move forward in a situation can be crucial. In fact, a strong self-reliance seems to protect well-being and reduce stress, according to some research (Ruutu, 2020). 

The teacher challenged me to think.

I received good and encouraging, but above all critical and challenging guidance that changed my self-perception as a researcher and a professional in my own field.

In a difficult situation, I received gentle and encouraging guidance. I was able to  put my studies on hold since I had clear plans for the future.

3. Focus on the encounter, not the tool 

During the Covid pandemic the chance for real-life encounters was dramatically decreased. But luckily we have had the opportunity for genuine connection via online tools. The video call connection is more reminiscent of face-to-face interaction than we might have thought (Hietanen & co, 2020), and psychological security can be built in the encounter regardless of the medium (Raivio, 2021). 

The guidance via Zoom went great. No rush at all, the teacher had enough time to figure out the basics.

I can email the teacher and the he will respond quickly. If necessary, he offers to explain in Teams if something is unclear.

When I needed help in recognition of prior learning, the teacher helped with it “hand in hand” via Zoom.

4. Trust in yourself and know your boundaries

There’s no requirement for the teacher to be an expert in all fields. A good instructor is a genuine, compassionate person who stays present and listens actively. A good instructor also knows their boundaries and when the student needs more specialised services. Respecting your boundaries is also a way of cherishing your own well-being. 

Guidance is nor brain surgery nor rocket science. Even with a little guiding touch it’s possible to help the student to solve problems that would otherwise be difficult to overcome. Sufficient guidance could be for example as simple as asking questions or helping to break a bigger problem down into smaller parts (Säljö, 120). In fact, over-caring can make it difficult for the student to stay active and increase their sense of dependence (Lindqvist, 129).  

The teacher knew how to prioritise, bring focus and encourage.

One challenge at a time, the teacher helped us move forward in our studies. He encouraged and supported us whenever we needed.

Developing Guidance Skills is a Part of Strategy Implementation at Metropolia 

Metropolia’s strategy 2021–2030 emphasises eg. respect for humanity and support for continuous learning. In addition, Metropolia’s values – openness, community, high quality and expertise – are the core pillars of good guidance. 

One of the goals in the student-driven guidance model is to enable the teacher and the student to meet each other honestly and intentionally. This kind of encounter requires time, attention and respect – which cannot take place if the student is only a part of a faceless student mass for the teacher. Genuine encounters require an open and confidential atmosphere. All members of the higher education community, both students and all staff, are responsible for creating and maintaining it. 

We all have what it takes to be a good instructor. Often the tiniest consideration is enough: a smile and a sincere question “How are you?” can give the student the experience of being seen and heard. A good instructor is not expected to be perfect or to apply a particular top-down guidance role; the personal approaches to guidance are a richness! 

Teachers enthusiasm inspired me.

No hyping or fake pushing but a lot of work!

You can talk to a teacher about things by the real names without interfering with issues of prestige and status.

Authors

Ulla Forsström, Paula Lindqvist, Mari Rupponen, Raisa Varsta, Anne Ojala-Soini and Anne-Mari Raivio are members of Metropolia’s steering development group. The development of the learner-driven guidance model started in 2020, and the aim is to complete and use the model during 2021. The model’s core idea is summed up in our service promise:  

You will receive appropriate guidance on your own study path in a way that suits different situations and at the right time. Appreciating and interactive guidance supports your learning and goals at different stages of life. 

Sources

• Freese, Pekka 2021: Aktiivinen kuuntelu – Psykologi kertoo miksi, mitä ja miten. Read 22.4.2021.
• Hietanen, Jonne O.; Peltola, Mikko J. & Hietanen, Jari K. 2020: Psychophysiological responses to eye contact in a live interaction and in video call (Wiley Online Library). Read 22.4.2021.
• Lindqvist, Martti 2016: Auttajan varjo. Kustannusosakeyhtiö Otava, Otavan kirjapaino Oy, Keuruu.
• Mattila, Antti S. 2011: Näkökulman vaihtamisen taito. WSOY, in co-operation Bonnier Books Finland. Printed in the EU.
• Metropolian strategia 2021-2030.
• Onnismaa, J. 2007: Ohjaus- ja neuvontatyö: Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Gaudeamus Helsinki University Press.
• Raivio, Anne-Mari 2021: Voimavaraistava kohtaaminen – myös verkossa! In Varsta, R.; Raivio, A. & Ruotsalainen, T. (Eds.): Kohtaatko ihmisiä uralla? Voimavaraistava ohjausote (Theseus). 21–31. Metropolia Univeristy of Applied Sciences, Helsinki. Read 22.4.2021.
• Ruutu, Sirkku 2020: Coachin työkalupakki. Alma Talent Oy, Balto Print, Lithuania.
• Säljö, Roger 2004: Oppimiskäytännöt. Sosiokulttuurinen näkökulma. WSOY, WS Bookwell, Juva.
• Watts A.G. & Van Esbroeck R. 1998: New Skills for New Futures. Higher Education Guidance and Councelling Services in the European Union. Fedora: VubPress.

 

Lue tämä blogikirjoitus suomeksi: Mistä on hyvät ohjaajat tehty?