Hyppää pääsisaltöön
Hiiltä ja timanttia

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Hiiltä ja timanttia
Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
0

Kuulijasta osallistujaksi – läsnäolon ja vuorovaikutuksen tukeminen virtuaalitapaamisissa

Minna Kaihovirta · 13.6.2022
Kuva: Chris Montgomery, Unsplash

Onnistuminen kuulijan mielenkiinnon herättelyssä ja kiinnostuksen säilyttämisessä on kaikille puhetyöläisille tuttua. Opettaja kohtaa tämän haasteen etenkin opintojakson alussa, jossain määrin myös kunkin opetuskerran alkaessa. Laajemmille yleisölle kohdennetuissa virtuaalitapaamisissa ja etäopetustilanteissa haaste on yhtä lailla, joskus jopa voimakkaamminkin läsnä.

Uudet esiintymisen tilanteet vaativat ketteryyttä. Kun yleinen työtahti on ripeä, ei perusteelliseen valmistautumiseen usein ole aikaa. Esiintyjä pikemminkin elää hetkessä, havainnoi, oppii vuorovaikutuskumppaneiltaan ja hioo suunnitelmaansa samalla kun etenee. Koko ajatus esiintymisestä ennalta lukkoon lyötynä, valmisteltuna esityksenä, toteutuu vain harvoin. Voikin sanoa, että eletään improvisaation ja tiiviin sanomisen aikaa! (Almonkari & Koponen 2019.)

Tässä blogipostauksessa esittelen kourallisen hyväksi havaittuja keinoja työurani varrelta – niin pitkän opettajakokemukseni kuin viime vuosien dialogipäällikön roolissakin – mukaan poimittuna. Paneudun erityisesti virtualisen kohtaamisen aloitukseen, sisältökokemukseen, aitouteen ja palautteeseen.

Alku määrittää tyylin ja sävyn

Tilaisuuden alku rinnastuu ensikohtaamiseen ja sen aikana syntyvään ensivaikutelmaan. Muutamien ensimmäisten hetkien aikana teemme tyypillisesti päätelmiä puhujasta, hänen asiantuntevuudestaan ja persoonastaan. Vaikutelmien taustalla on sekä sanallisia että erityisesti sanattomia viestejä, jotka voivat liittyä ulkoiseen olemukseen, eleisiin, ilmeisiin tai vaikkapa ääneen. Tutkitusti tiedetään, että hyvä ensivaikutelma voi vaikuttaa tulevaan suhtautumiseen kantaen muutamankin kömmähdyksen yli, huono ensivaikutelma taas vaatii korjaantuakseen useamman onnistumisen kohtaamisen aikana. (Tietomajakka.)

Onnistunutta alkua voi edesauttaa kiireettömyydellä ja aidolla läsnäololla. Tule tapaamiseen paikalle ajoissa ja hoida mahdolliset tekniset valmistelut kuntoon. Keskity muutamien minuuttien ajan kohtaamaan saapujia. Hymyile, tervehdi, ota katsekontaktia kameran kautta. Sillä, mitä juttelet, ei ole niinkään merkitystä, olennaista on luoda kokemus kohdatuksi tulemisesta.

Läsnäolon tunteen vahvistamisessa juuri katsekontaktilla on tärkeä rooli. Tampereen yliopistossa tarkastettavan psykologian maisteri Jonne Hietasen väitöskirjan mukaan kokemus vastavuoroisesta katsekontaktista herkistää tulkitsemaan informaatiota itseen liittyväksi ja aktivoi autonomista hermostoa. Hietanen osoitti tutkimuksessaan, että katsekontakti videopuhelussa sai aikaan samanlaisia fysiologisia reaktioita kuin kasvokkaisessa tilanteessa. (Hietanen 2020.)

Helposti tunne katsekontaktista ja nähdyksi tulemisesta jää puutteelliseksi, sillä luontaisesti päädymme tuijottamaan omaa näyttöämme, jossa keskustelukumppanin kuva näkyy. Vaikutelma katsekontaktista syntyy vain kohdistamalla oma katse kameraan. Lähtökohtana on aina aito ja arvostava kohtaaminen. Virtuaaliseen läsnäoloon perehtynyt Raivio toteaa osuvasti, että tämän ymmärryksen puuttuessa on ihan sama, millaisia vippaskonsteja verkossa toimiessaan käyttää – tapaaminen jää tapaamiseksi, kohtaaminen vajavaiseksi. (Raivio 2020.)

Jos mahdollista, voit liittää jo aloitukseen mukaan vuorovaikutusta. Tervehtiä nimillä, esittää pyynnön laittaa kameran päälle ja vaikka heiluttaa kädellä tervehdys toisille. Jos osallistujajoukko on suuri, hyvä apukeino on chat. ”Millä mielellä saavut tänään tähän tapaamiseen – jaa tunnelmasi emojilla chatin kautta” antaa osallistujalle keinon kiinnittyä tilaisuuteen ja sinulle arvokasta taustatietoa ja mahdollisuuden kommentoida antia lyhyesti.

Sisältökokemus luodaan yhdessä

Virtuaalisesti esiinnyttäessä – olipa kyse sitten luennosta tai muusta valmistellusta puheenvuorosta – palaute vastaanottajilta on monesti niukempaa kuin kasvokkaisessa tapaamisessa. Onneksi moni verkkokousalusta (mm. Teams) tarjoaa jo nyt mahdollisuuden nähdä osallistujien kuvat myös omaa esitystä pitäessään. Hyödyllinen lisä ovat käden nostamisen yhteydessä olevat muut reaktiotoiminnot, joita kuulijoita voi pyytää aktiivisesti käyttämään.

Suomalaiselle puhekulttuurille tyypillistä on kohteliaisuus ja asiakeskeisyys. On havaittu, että suomalaiseen kulttuuriin liittyy asiasta puhumisen vaatimus. Puhujalla oletetaan olevan asiaa, sanoille annetaan paljon painoarvoa ja esiintyjää kuunnellaan keskittyneesti (Wilkins & Isotalus 2009). Annamme puhujan ensin esittää asiansa ja säästämme kysymykset loppuun. Tapa on puhujalle helppo, mutta sisältää riskin siitä, että osa kuulijoista menetetään jo alkupuolella, vaikkapa liian haastavan sisällön takia. Siksi olisikin suositeltavaa rakentaa puheenvuoron lomaan muutama tarkistuskohta, joissa voi varmistaa kuulijoiden kiinnostuksen säilymistä. Tämä on olennaista etenkin pidempien puheenvuorojen kohdalla. Ihmisen keskittyminen pysyy yllä noin 20 minuuttia, sen jälkeen tulisi tapahtua jotain.

Mikään näistä ei tapahdu itsestään. Kameroiden, chatin ja reagointinappien käyttämisestä pitää sopia osallistujien kanssa. Tsekkauskohta ei yksin auta, jos kuulija ei sen aikana aktivoidu antamaan palautetta kuulemastaan, kysymään tai ylipäätään reagoimaan. Helpointa on reagointi, hiukan enemmän aktiivisuutta edellyttää chat-viestin kirjoitus ja eniten kuulijalta vaatii kommentointi kameran kautta. Tästä kolmikosta esiintyjä voi valikoida kuhunkin hetkeen ja kuulijakuntaan parhaiten sopivan vaihtoehdon. Valikoima palvelee nimenomaan esitetyn sisällön omaksumista. Oppimista puolestaan voi edesauttaa laajentamalla keinovalikoimaa vaikkapa aktivoivaan pienryhmäkeskusteluun, joka sekin onnistuu virtuaalialustoilla varsin sujuvasti.

Vuorovaikutteisuus kaipaa tuekseen kiireettömyyttä. Persoonasta riippumatta meistä jokainen voi kasvattaa omaa hiljaisuuden sietokykyään – keskustelujen luontevat hiljaisuudet tuntuvat helposti epämukavilta verkossa ja usein kiirehdimme niitä täyttämään. Asetu kuuntelemaan, anna tilaa omien ajatusten koonnille ja keskeneräisyydelle. Pysy rauhallisena ja vältä kiireen tuntua. (Ala-Nikkola & Raivio 2020.)

Aitous ratkaisee

Jokainen puhuu ja opettaa oman persoonansa kautta. Jollekin sopii asian höystäminen huumorilla, toinen jakaa omakohtaisia esimerkkejä, kolmas ripottelee tarttumapintaa esitysmateriaalin osaksi. Yhtä oikeaa tai taatusti toimivaa tapaa tarjota kiinnittymispintaa kuulijalle ei ole. On hyvä muistaa, että ihminen kiinnostaa, ei pelkkä asia. Puhuja, joka uskaltaa ottaa mukaan persoonaansa ja jakaa jollain tavalla omakohtaista ajatteluaan, tunnettaan tai kokemusmaailmaansa, luo samalla yhteyttä kuulijoihin.

Kuulijoiden puhuttelu ja erilainen pohdiskelu tuovat puhujan parhaimmillaan mukaan jaettuun oppimiskokemukseen, ikään kuin oppijaksi muiden mukaan. ”Kun itse tutustuin ensi kertaa tähän teemaan, minua aina hämmensi…” voisi olla esimerkki oman kokemusmaailman avaamisesta muille. Kun oppimassa ollaan yhdessä, ei olekaan niin vaikeaa esittää kysymystä tai tuoda esiin sitä, ettei ymmärrä jotain asiaa. Toisena ääripäänä voisi olla ”kaikkitietävä asiantuntija”, joka esittää yksinpuheluna asiaansa tarjoamatta kuulijoille mahdollisuutta tehdä mitään muuta kuin kuulla ja vastaanottaa. Mahdollinen valinta sekin, mutta ei vuorovaikutuksen eikä oppimisen kannalta se hedelmällisin.

Palautteella paremmaksi

Jokainen vuorovaikutustilanne on paitsi ainutkertainen, samalla myös oppimistilanne puhujalle. Palautteen avulla puhuja saa arvokasta tietoa sekä onnistumisista että kehittymiskohteistaan.

Pikapalautetta voi ja kannattaa kerätä monin keinoin. Reaktionapein, poll-toiminnolla, yhden sanan tai muutaman lauseen palauttein chatissa tai sanallisena kameroiden kanssa. Loppusuoralla ajatukset saattavat jo kääntyä tulevaan, odottavaan lounastaukoon tai seuraavaan virtuaalitapaamiseen, joten palauteosan on hyvä olla osallistujalle helppo ja sujuva. Tässäkin ennakkoon mietitty ja valmisteltu edesauttaa sujuvaa toteutusta.

Osallistujien ajasta ja mielenkiinnosta on aina hyvä muistaa kiittää. Jos onnistuit aktivoimaan osallistujat, muistathan myös kiittää heitä osallistumisesta. Mahdollisesti voi lisätä sanasen siitä, miten osallistuminen vaikutti kokonaisuuteen tai auttaa tulevien tilaisuuksien valmistelussa.

Vuorovaikutusta voi oppia

Virtuaalitapaamiset ovat tulleet pysyvästi kasvokkaisten kohtaamisten rinnalle. Molemmissa on aina mahdollista kehittyä. Poimi omalle kokeilulistallesi yksi tai useampia näistä:

  • alun aito kohtaaminen
  • katsekontakti kameran kautta
  • vuorovaikutuksen keinoista sopiminen osallistujien kanssa
  • hiljaisuuden sietokyvyn kasvattaminen
  • oman persoonan hyödyntäminen ja
  • aktiivinen palautteen pyytäminen.

Haastan sinut kokeilemaan jotain konkreettista keinoa lisätä vuorovaikutteisuutta. Lopputulos voi yllättää!

Lähteet

Ala-Nikkola, E. & Raivio, A-M. 2020. Yhteisellä asialla – hyvää vuorovaikutusta verkkotapaamisiin. Teoksessa Silmälä, P. (toim.) Digi 2020 – Verkon uusia välineitä ja menetelmiä. 

Almonkari, M. & Koponen, J. 2019. Mitä on esiintyminen 2020-luvulla. Blogipostaus Progos-sivuilla. 

Hietanen, J. 2020. All Eyes on Eye Contact: Studies on cognitive, affective and behavioral effects of eye contact. Tampere University Disserations 316.

Raivio, A-M. 2021. Voimavaraistava kohtaaminen – myös verkossa! Teoksessa Varsta, R. & Raivio, A-M. & Ruotsalainen, T. (toim.) 2021 Kohtaatko ihmisiä uralla? Voimavaraistava ohjausote. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja.

Tietomajakka. Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen puheviestinnän verkko-opiskelumateriaali. Kielikompassi.jyu.fi.

Wilkins, R. & Isotalus, P. 2009. Finnish speech culture. Teoksessa Wilkins R. & Isotalus P. (toim.), Speech Culture in Finland. Lanham, MD: University Press of America, 1–16.

etäopetusvirtuaalinen oppimisympäristövirtuaalitapaaminenvuorovaikutus

Ei kommentteja

    Kommentoi

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • ”Kuuletko meitä, Maija?” Onnistuneen etätapaamisen askelmerkkejä
      ”Kuuletko meitä, Maija?” Onnistuneen etätapaamisen…
      15.11.2022
    • Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!
      Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!
      22.12.2022
    • Jotain lainattua ja jotain digistä — Vuorovaikutus digiloikan jälkeen
      Jotain lainattua ja jotain digistä — Vuorovaikutus…
      25.5.2021

    Minna Kaihovirta

    saa energiaa ihmisten kohtaamisesta. Tällä hetkellä hän työskentelee dialogipäällikkönä Metropoliassa ja on myös mukana osallistavan prosessisparrauksen Parru-tiimissä. Puheviestintätausta ja onnistumiset tiukoissakin viestintätilanteissa tarjoavat Minnalle näkökulmaa vuorovaikutukseen ja sen mahdollistamiseen eri konteksteissa

    Tietoa blogista

    Hiiltä ja timanttia -blogi pohtii korkeakoulun roolia nyt ja tulevaisuudessa. Se tutkii korkeakoulun merkitystä kouluttajana, alueellisena vaikuttajana, työelämän kehittäjänä ja innovaattorina, jonka toiminnan suolana ovat pedagogiset sisällöt, kokeilut- ja kehityskulut. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita alan asiantuntijoita.

    Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta

    • Riikka Wallin, päätoimittaja, julkaisemisen asiantuntija, p. 040 869 1849
    • Sonja Holappa, lehtori (kielet), p. 040 125 2690
    • Johanna Tirronen, lehtori, p. 050 5850 350

    Sähköpostiosoitteet:

    Hiiltä ja timanttia -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua. Blogissa on ollut toimituskunta 1.2.2018 alkaen.

    Haluatko julkaista Hiiltä ja timanttia -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.

    Tutustu blogin kirjoittajaohjeisiin (pdf)

    Uusimmat jutut

    • Kolme opiskelijaa makoilee säkkituoleilla. Yksi ottaa ryhmästä selfien.

      Vertaistoimintaa kehittämällä lisätään opiskelukykyä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä

      22.5.2023
    • Two people using a visual model for a discussion.

      Traffic Light Service Model: a visual counselling tool in Metropolia Student Wellbeing Services

      8.5.2023
    • Kolme ihmistä istuvat ulkona ja työskentelevät yhdessä hyödyntäen post-it-lappuja.

      Puhutaan monialaisesta toiminnasta! – Oppeja HyMy-kylästä, osa 6

      25.4.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (13)
      • ▼ toukokuu (2)
        • Vertaistoimintaa kehittämällä lisätään opiskelukykyä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä
        • Traffic Light Service Model: a visual counselling tool in Metropolia Student Wellbeing Services
      • ▼ huhtikuu (4)
        • Puhutaan monialaisesta toiminnasta! – Oppeja HyMy-kylästä, osa 6
        • Yhteisopettajuus yhteisöllisyyden rakentajana
        • Kestävä kehitys osana tulevaisuuden ammatillisen opettajan identiteettiä
        • Raju on digiajan riento: oppimisteknologiaan liittyviä uutuuksia ja muutoksia
      • ▼ maaliskuu (4)
        • Osallisuudella on väliä viestinnässä
        • Huomioi osallisuus viestinnän suunnittelussa
        • Sosiaali- ja terveysalan mielikuvaa työnantajasta rakennetaan jo opintojen aikana
        • Tekniikan miehet ja hoitoalan naiset – sukupuolisegregaatio yhteiskunnan ja korkeakoulun käytävillä
      • ▼ helmikuu (2)
        • Jaa tietoa avokätisesti: 4 vinkkiä julkaisun levittämiseen
        • Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum – Kielibuustia 3/5
      • ▼ tammikuu (1)
        • Assessing Necessary Future Soft Skills
    • ▼ 2022 (27)
      • ▼ joulukuu (2)
        • Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!
        • Julkaiseminen on asiantuntijalle oppimismahdollisuus
      • ▼ marraskuu (3)
        • Osallistuva työote arvojen uudistuksessa - oppeja ja onnistumisia
        • ”Kuuletko meitä, Maija?” Onnistuneen etätapaamisen askelmerkkejä
        • Pirisevä pienoiskonttori. Älypuhelin ja tablettitietokone tietotyön tiivistäjänä, osa 1.
      • ▼ lokakuu (3)
        • Pedagogiset linjaukset laadun perustana
        • Suunnitelmallisuus on avain suomen kielen oppimiseen - tukena kieli-HOPS, Kielibuustia 2/5
        • Podcast pähkinänkuoressa - vinkkejä opettajalle
      • ▼ syyskuu (4)
        • Korkeakouluopiskelijat julkaisemaan!
        • Mitä strategiasisällöt kertovat korkeakoulujen profiilista ja strategisista valinnoista?
        • Oppimista käänteisesti - Flippaus vai floppaus?
        • E-kirja on kevyt kantaa! - Kirjaston sähköiset aineistot, kestävää kehitystä tukeva valinta?
      • ▼ elokuu (1)
        • Lähteä vai jäädä? - kielen oppimisen tukeminen edistää opiskelijan kotoutumista, Kielibuustia 1/5
      • ▼ kesäkuu (3)
        • Kuulijasta osallistujaksi - läsnäolon ja vuorovaikutuksen tukeminen virtuaalitapaamisissa
        • 5 arvioitavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 3/3
        • Tulevaisuus on toiminnallinen – pelillisyys on osa vuoden 2035 työelämätaitoja
      • ▼ toukokuu (1)
        • ”Kierteetön ruuvi on naula” – Ongelmallinen toimintatutkimus
      • ▼ huhtikuu (1)
        • 5 varmistettavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 2/3
      • ▼ maaliskuu (3)
        • 5 kirkastettavaa näkökulmaa ennen opetuksen viemistä verkkoon, osa 1/3
        • Kehittämässä hyvinvointia kampuksella
        • Yhdessä vai yksin – ajatuksia pedagogisesta kehittämisestä
      • ▼ helmikuu (4)
        • Creating International Classrooms through Virtual Exchange
        • Lapset ja perheet mukaan HyMy-kylän palveluiden kehittäjiksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 5
        • Toimintakulttuurin uudistaminen haastaa ajatteluamme
        • Monikulttuurisesta kohtaamiskahvilasta on moneksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 4
      • ▼ tammikuu (2)
        • Kumppani, ylivääpeli, kapellimestari vai valmentaja? Kuinka toimitat onnistuneesti artikkelikokoelman
        • Ilmaisua, huumoria ja tajunnanvirtaa – Laululyriikka-aiheisia opinnäytetöitä Metropoliassa
    • ► 2021 (30)
      • ► joulukuu (5)
        • Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta kiittää vuodesta 2021!
        • Onnellisuus ja (jatkuva) oppiminen
        • Integrating through Simulation – Boss Fight in English Communication Class 💥
        • Vinkkejä onnistuneeseen yhteiskirjoittamiseen
        • Etäohjauksessa syntyy onnistumista ja oppimista – Oppeja HyMy-kylästä, osa 3
      • ► marraskuu (3)
        • Onnistunut digitaalinen opiskelupäiväkokemus
        • Kohtaamisen sietämätön keveys
        • Vapaus valita – verkkototeutuksella vahva vetovoima
      • ► lokakuu (2)
        • Opetusteknologian innovaatio ThingLink korkeakoulun työvälineenä
        • Ethnographic writing and Qualified Empathy: skills for social service professionals, working in urban areas
      • ► syyskuu (4)
        • Kurssi verkkoon – kurkistus käytännön toteutukseen
        • Monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia rakentamassa – oppeja HyMy-kylästä, osa 2
        • 7 askelta onnistuneeseen asiantuntijablogikirjoitukseen
        • What Are Good Instructors Made Of?
      • ► kesäkuu (3)
        • Poikkeusoloissa yhteiskehittämisen ja kohtaamisen tarve kasvaa – oppeja HyMy-kylästä, osa 1
        • ”Ammattimaista ja nokkelaa, olen todella vaikuttunut!” – Positiivisen pedagogiikan voima
        • Hyvä oppiminen verkossa tarvitsee erityistä huomiota
      • ► toukokuu (4)
        • Jotain lainattua ja jotain digistä — Vuorovaikutus digiloikan jälkeen
        • Verkko-oppimisen vakiintuminen uudeksi normaaliksi terveysalan ammattikorkeakoulutuksessa
        • Attracting the next generation: gamification in education
        • Mistä on hyvät ohjaajat tehty?
      • ► maaliskuu (5)
        • Kun on tunteet – Kannattelevassa ohjauksessa opiskelijan tunteet tehdään näkyväksi
        • Kansainvälinen lukukausi vahvistaa toimintaterapeutin ammatti-identiteettiä
        • Yhteisöllistä oppimista verkossa kansainvälisesti
        • Pelillisyys terveydenhoitajan työvälineeksi
        • Kirjoita onnistunut asiantuntija-artikkeli!
      • ► helmikuu (3)
        • Verkkotapahtumassakin voi kehittää hyötypelejä ketterästi
        • Navigointia kohti avointa korkeakoulua
        • Tulevaisuusajattelu opettajan työvälineenä
      • ► tammikuu (1)
        • Metropolia vaikuttaa vahvistamalla jatkuvaa oppimista
    • ► 2020 (33)
      • ► joulukuu (1)
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 3/3: Writing Clinics
      • ► marraskuu (4)
        • Oppimateriaalien avaamisen hyödyt opettajalle ja oppijoille
        • Pelaamalla kirjasto tutuksi
        • Monimuotoisia ratkaisuja bioanalyytikoiden kasvavaan työvoimatarpeeseen
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 2/3: The GATE model
      • ► lokakuu (5)
        • Mitä pedagogisen käsikirjoituksen jälkeen?
        • Rohkeaa koulutuksen digitaalista uudistamista
        • Verkossa opiskelu on opiskelijalle arkipäivää
        • Osaamisperusteinen opetussuunnitelma tarjoaa joustavuutta toteuttamiseen
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 1/3
      • ► syyskuu (4)
        • Ammattikorkeakoulut palvelevat yhteiskuntaa
        • Tulevaisuuden osaamistarpeita muotoilemassa 3/3
        • Johtamisessa tarvitaan pedagogista asennetta
        • Näin teet saavutettavan PDF-tiedoston helposti Wordilla
      • ► elokuu (2)
        • Pedagoginen suunnittelu lehtori Virtasen tapaan
        • Kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen näkyväksi hanketoiminnan avulla
      • ► kesäkuu (5)
        • Hyvää kesää toivottaa Hiiltä ja timanttia -toimituskunta!
        • Virtuaalisimulaatiopeleillä uusia ulottuvuuksia korkeakouluopetukseen
        • Pedagogiikan ja teknologian liitto vuonna 2020
        • Rikasta työtäsi yrityksen ja ammattikorkeakoulun välisellä yhteistyöllä
        • Digital Baby Steps 3/3: The Corona Leap!
      • ► toukokuu (3)
        • Digipedagogiikka – poikkeustilasta uuteen normaaliin
        • Kompleksisuus haastaa johtamisajatteluamme
        • Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena
      • ► huhtikuu (3)
        • Fasilitointi sujuu verkossakin! — 10 vinkkiä virtuaalifasilitointiin
        • Avoimuus korkeakoulun toiminnassa – trendisana vai elinehto?
        • Hyvä opettaja – omien palveluidensa muotoilija?! 2/3
      • ► maaliskuu (3)
        • Kokemuksia pakopelin käytöstä tiedonhaun ohjauksessa
        • Koronavirus oppilaitoksissa – miten opetuksen erityisjärjestelyistä selvitään?
        • Ristiinopiskelumalli kolkuttaa korkeakoulujen ovelle
      • ► helmikuu (3)
        • Hyvinvointia etsimässä
        • Asiantuntijana somessa - viesti ja vaikuta faktoilla
        • Oppimista muotoilemassa 1/3
    • ► 2019 (37)
      • ► joulukuu (2)
        • OnePage-menetelmä kriittiseen ajatteluun
        • Työelämä, opiskelijat ja opettajat kohtaavat: MINNO on kaikkien projekti
      • ► marraskuu (4)
        • Showtekniikan osaamisvajeet valokiilassa
        • Mikä ihmeen CC-lisenssi? OSA I: Perusteet
        • Työelämän timanttiset taidot - 7 vinkkiä voimavaraistumiseen
        • Näkökulmia sote-alan valintakokeiden sisältöön ja kehittämiseen
      • ► lokakuu (4)
        • Sammakoita vai suitsutuksia - palautteen merkitys oppimiselle
        • Monialaisuuden voima
        • Digital baby steps 2/3: PowerPoint with audio anyone?
        • Osallistamisesta osallisuuteen - hyviä käytäntöjä yhdessä kehittäen
      • ► syyskuu (2)
        • Koulutuksen evoluutio ja luova musiikin tekeminen
        • Narratiivinen ammatti-identiteetti
      • ► elokuu (3)
        • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 2/2
        • Uusia ideoita opinnäytetyön ohjaamiseen
        • Vetovoimaa ja pitovoimaa tekniikan koulutukseen ja ammattiin
      • ► kesäkuu (4)
        • Katsauksia Hiiltä ja timanttia -blogin vuoteen - syksyllä jatkamme!
        • Uuden työn kaleidoskooppi
        • Terveyden ja hyvinvoinnin haasteet ratkaistaan rohkeudella ja yhteistyöllä
        • Narratiivisuutta pedagogiikkaan
      • ► toukokuu (3)
        • “Roolipelaa” ammattilaista - pakopelit oppimisen välineinä ammattikorkeakoulussa
        • Luentoesiintymisestä dialogisen oppimistilanteen rakentamiseen
        • Kuusi tiedonhallinnan menetelmää tietointensiivisen työn tekijöille
      • ► huhtikuu (5)
        • Teorian ja käytännön yhdistyminen – aloittelijasta kohti asiantuntijuutta
        • YouTube - optimoi videosi, tutki sen menestystä analytiikan avulla, osa 2/2
        • Youtube - viihdekäytöstä korkeakoulun työvälineeksi, osa 1/2
        • Ristiriidan pedagogiikkaa
        • Erasmus - panostus Euroopan yhtenäisyyteen ja uusiin sukupolviin
      • ► maaliskuu (4)
        • Kehotietoisuus – oppimisen perusta
        • Fiktion voima
        • Virtuaalisimulaatiopelit hoitotyön opetuksessa
        • Asiantuntija - näin brändäät osaamisesi LinkedInissä
      • ► helmikuu (3)
        • Podcast: Vuorovaikutus verkossa ei ole sattumaa
        • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 1/2
        • Digitukea 24/5?!
      • ► tammikuu (3)
        • Näin teet hyvän PowerPoint-esityksen
        • Ohjattu pienryhmätoiminta tukee ammatillista kasvua
        • Oppimisanalytiikka oppimisen ohjaamisen työvälineenä
    • ► 2018 (34)
      • ► joulukuu (3)
        • Jatkuvan oppimisen ideaa etsimässä
        • Arvioinnin kesyt ja viheliäiset haasteet
        • Asiantuntija somessa - mistä haluaisit, että sinut tunnetaan?
      • ► marraskuu (4)
        • Tietämättömyyden oppimisesta
        • Hyötypelit opetuksen uudistajina?
        • 10-Week Sprint Sote Edition - uusi tapa oppia yrittäjyyttä
        • Mitä tapahtui kun kemian opetus vietiin verkkoon?
      • ► lokakuu (5)
        • Miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata?
        • Vallankäyttö opetuksessa ja ohjauksessa
        • Toiminnallista kielenopetusta korkeakoulussa
        • Siivet kantavat - korkeakoulusta työelämään
        • Metropolian uudistuvat kampukset luovat yhdessä tekemisen kulttuuria
      • ► syyskuu (4)
        • Digitaalinen muistikirja - konttori taskussa
        • Oletko ’auditiivinen’, ’kinesteettinen’ tai ’visuaalinen’ oppija – sitkeä myytti on suosittu, koska testaaminen ja lokerointi viehättää
        • Metropoliassa ratkotaan yhteiskunnallisia muutoksia yhdessä
        • Näin teet oman podcastin
      • ► elokuu (2)
        • Ryhmänohjaus ja pedagoginen ammattitaito - yhteisiä löytöretkiä
        • Qualified Empathy - the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
      • ► kesäkuu (5)
        • Podcast opettaa, viihdyttää ja on läsnä siellä, missä sinäkin
        • Workflow-sovellukset keventävät tietotyötä
        • Opetusta ja oppimista silloin, kun kaikki aistit eivät ole käytössä
        • Onko tunteissa mitään järkeä?!
        • 10 vinkkiä digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseen
      • ► toukokuu (4)
        • Tämä mullistaa koulutuksen - teknologia opetuksen muuttajana
        • Digital baby steps 1/3: Co-learning with students in the spirit of MVP
        • Muuten saattaa käydä niin, että… - 6 vinkkiä laadukkaaseen kurssisuunnitteluun
        • Oppilaitos ja työelämä kohtaavat sosiaalisessa mediassa - suuhygienistitutkinto Instagramissa
      • ► huhtikuu (3)
        • Opettajasta tubettaja?!
        • Opettajan muuttuva työnkuva
        • Miten korkeakoulu vastaa opetuksen murrokseen?
      • ► maaliskuu (4)
        • Dialogi opiskelijan ohjauksen menetelmänä
        • Oppimisen somematka tähtää tulevaisuuden kouluun ja työelämätaitoihin
        • Korkeakouluopettajan ammatillisuuden kehittyminen
        • Hiiltä ja timanttia - opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
    • ► 2016 (10)
      • ► joulukuu (1)
        • ”Uutishuone” pedagoginen ratkaisu yhteisölliseen oppimiseen
      • ► kesäkuu (3)
        • Viestijän matka Oppijan polulla
        • "Camel boots" opettajasta tiimiopettajaksi
        • Tiimiopettajuutta kansainvälisellä opintojaksolla
      • ► toukokuu (2)
        • Osaamisen ketteryys työelämätaitona
        • Satelliitissako tulevaisuus?
      • ► huhtikuu (1)
        • Palautteesta vauhtia osaamisloikkaan
      • ► maaliskuu (3)
        • Jos haluaa saada on pakko antaa
        • Opettajuuden muutos
        • “The feedback has given me new views on my capabilities and strengths as well as pushed me to work harder for the group”

    Avainsanat

    ammattikorkeakoulu ammattikorkeakouluopetus ammattikorkeakoulupedagogiikka asiantuntijaviestintä digipedagogiikka digitalisaatio etäopetus julkaiseminen Kansainvälisyys kehittäminen kielenoppiminen korkeakoulu korkeakouluopetus korkeakoulupedagogiikka Metropolia monialainen yhteistyö muutosjohtaminen ohjaus opettajuus opetuksen digitalisaatio opetus opinnäytetyö Oppeja HyMy-kylästä oppijalähtöinen kehittäminen oppiminen osaaminen palaute pedagogiikka pelillistäminen pelillisyys sosiaali- ja terveysala Sosiaalinen media terveysala tietotyö toimintakulttuuri työelämätaidot työelämäyhteistyö universities of applied sciences verkko-opetus verkko-opinnot verkkopedagogiikka Viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yhteistyö

    Oppiminen Metropolia.fi-sivustolla

    Tutustu Metropolian pedagogisiin linjauksiin

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste