Hyppää pääsisaltöön
Hiiltä ja timanttia

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Hiiltä ja timanttia
Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
0

Yhteisopettajuus yhteisöllisyyden rakentajana

Johanna Tirronen · 18.4.2023
Useita ihmisiä keinukarusellin kyydissä.
Kuva: Pixabay

Opettajan työ on yksinäistä. Tämä on fakta, joka nousee usein esille opettajakollegoiden välisissä keskusteluissa. Voisiko yhteisopettajuuden lisääminen olla yksi mahdollisuus yhteisöllisyyden kehittymiselle korkeakoulukontekstissa?

Sosiaalisesti sitoutunut työyhteisö ja yhteisöllisyyden tunne ruokkivat innostusta ja työn imua, ne toimivat eteenpäin vievänä voimavarana ja tarvittaessa turvaverkkona – muutama tavoittelemisen arvoinen asia mainiten.

Saman tutkinto-ohjelman lehtorit identifioituvat ryhmäksi lähinnä tietyn alan asiantuntijuuden pohjalta. Työssä ollaan vuorovaikutuksessa moneen suuntaan, mutta yhteisöllistä dialogista toimintaa siihen ei itsestäänselvyytenä kuulu. Työyksinäisyys on edelleen kasvanut etätyön yleistyttyä ja työhuoneyhteisöjen poistuttua. Ilman yhteistä aikaa ja yhdessä tekemistä työtiimi edustaa lähinnä symbolista yhteisyyttä (Aro, 2011). Tätä eivät kuukausikokoukset ja vuotuinen virkistyspäivä riitä paikkaamaan, vaikka ne tärkeitä ovatkin.

Sivuan kirjoituksessani mielestäni olennaisia näkökulmia yhteisopettajuuden mahdollisuuksiin yhteisön rakentajana. Sitaatit ovat kollegani Tytti Huhtaniskan kommentteja, nostoja aiheen tiimoilta käymästämme keskustelusta.

Yhteisöllisyys rakentuu toiminnan kautta

Yhteisö ja yhteisöllisyys rakentuvat ennen kaikkea yhteisen tasa-arvoisen toiminnan kautta (Aro, 2011). Tästä saa helposti kiinni vaikkapa omia vapaa-ajan yhteisöjä ajattelemalla. Yhteinen aika ja tavoitteet, yhdessä toteutettu prosessi haasteineen ja onnistumisineen liimaavat tekijät yhteen – treenasipa bändin kanssa keikkaa varten tai suunnittelisi ystäväporukan kesätapaamista. Toimitaan porukassa, jossa voi oppia ja erehtyä, itkeä ja nauraa, johon voi luottaa mitä moninaisimmissa tilanteissa ja jonka yhteisen tavoitteen eteen kukin on valmis satsaamaan. Miten saada palanen tätä osaksi työkontekstia?

Työyhteisössä työroolissa pysyminen on sallittua ja yhteisö rakentuu sikäli helpoiten työn yhteisiin tavoitteisiin liittyen. Voisiko yhdessä tekemisen ja yhteisöllisyyden rakentamisen korkeakoulussa nivoa keskeisimpään ja luontevimpaan osaan opettajan työnkuvasta? Yhdessä suunniteltu, vedetty ja arvioitu opintojakso toteuttaa sitä ydintä, mitä varten opettajina olemme työyhteisössä olemassa.

Yhteisö kehittyy ja sisäinen motivaatio vahvistuu dialogissa

Innostus omasta alasta toimii lehtoreilla lähes poikkeuksetta sisäisen motivaation lähteenä. Ala ja asia koetaan merkityksellisenä ja se kantaa työssä pitkälle. Toinen olennainen edellytys sisäiselle motivaatiolle on dialogisuus ja vuorovaikutus. Sisäinen motivaatio pitää yllä ja saa aikaan innostusta, joka edelleen on yhteisön kehittymisen ja työhyvinvoinnin edellytys (Korkeamäki, 2020).

Yhteisopettajuus, yhteisvastuu opintojaksosta ja sen yhteiskehittäminen, toimii luontevana kontekstina dialogiselle työlle.

Suunnittelutyötä on pakko tehdä yhdessä, että kokonaisuus näyttäytyy opiskelijoille johdonmukaisena ja punainen lanka säilyy. (–) Yhtä toteutusta tein kollegan kanssa, jonka kanssa jaoimme työhuoneen. Oli päivittäin mahdollisuus puhua opintojaksosta sellaisella “kahvikoneen ääressä juttelua” -meinigillä. Se oli todella hyvä.

Dialogisuudella tarkoitetaan aitoa kohtaamista, vuorovaikutusta, jossa pyritään  ymmärtämään toisen näkökulmia ja jossa erilaiset näkemykset ovat sallittuja. Se tarkoittaa yhteistä aikaa ja prosessia, jossa halutaan löytää yhdessä vaihtoehtoja luovastikin asioita yhdistellen ja uusiin ratkaisuihin päätyen. (Esim. Heinonen, 2011.) Jo kiireetön keskustelu kollegan kanssa auttaa kirkastamaan omia ajatuksia. Parhaimmillaan se avaa väylän ennakkoluulottomalle ja hulluttelevallekin ideoinnille. Pidempi yhteinen prosessi mitä todennäköisimmin vie luovan yhteiskehittämisen äärelle.

Yhdessä aikaansaadut ratkaisut, kehittäminen ja kehittyminen kasvattavat innostusta suhteessa työhön ja työyhteisöön. Samalla eri tulokulmien syvemmän ymmärtämisen sivutuotteena tutustutaan työkaveriin paremmin. Ainakin omalla kohdallani työssä syntyneet ystävyyssuhteet ovat poikkeuksetta saaneet alkunsa yhteisen tekemisen ja sen aikana käytyjen merkityksellisten keskustelujen myötä.

Yhteisopettajuus mahdollistaa työn tuunaamisen

Työn tuunaamista tapahtuisi todennäköisesti yhteisopettajuuden myötä luonnostaan. Työn tuunaamisella tarkoitetaan työntekijälähtöistä työn sisällön ja työtapojen kehittämistä itselle mielekkäämpään suuntaan. Sen tavoitteena on työn voimavarojen ja myönteisten haasteiden lisääminen. Ne mahdollisuudet, joilla työn imua saadaan lisättyä – ja leipiintymistä ehkäistyä – otetaan käyttöön. (Seppälä ym. 2021.) Yhteisopettajuus mahdollistaa tuunaamisen monipuolisemmin kuin yksin tehdyt toteutukset.

Työn tuunaamista ajatellaan tapahtuvan neljällä eri tavoin: lisäämällä työn rakenteellisia ja sosiaalisia voimavaroja, lisäämällä työn positiivisia haasteita sekä vähentämällä työn esteitä. Näistä erityisesti sosiaalisten voimavarojen ja työn haastevaatimusten lisääntymisen on todettu lisäävän työn imua. Työn imulla puolestaan on positiivinen yhteys työhyvinvointiin ja työyhteisöön sitoutumiseen. (Seppälä ym. 2021.)

Yhteisopettajuuden myötä erilaisten roolien ja painotusten valinnat ovat mahdollisia. Erilaiset osaajat täydentävät toisiaan. Dialoginen työskentely opintototeutusta suunnitellessa suuntaa tekemistä kohti positiivisia haasteita ja uusia ratkaisumalleja. Yhdessä tekeminen lisää sosiaalisia voimavaroja. Työparin vaihtuessa positiivisia siirtovaikutuksia todennäköisesti olisi seuraavaan yhteistoteutukseen ja ennen pitkää laajemmin työyhteisöön.

Opiskelijat hyötyvät yhteisopettajuudesta

Useamman asiantuntijan osaamisella, näkökulmilla ja kokemuksella muotoiltu kokonaisuus kehittää sekä opintojakson sisältöä että pedagogisia menetelmiä. Opiskelijat hyötyvät yhteisopettajuudesta.

Opettajien välinen dialogi ja erilaisten näkökulmien esittäminen opiskeltavasta aiheesta syventävät opiskelijan ymmärrystä. Parhaimmillaan se rohkaisee opiskelijaa luomaan oman näkökulmansa annetun näkökulman omaksumisen sijaan. Samoin toimii palaute useammalta asiantuntijalta esimerkiksi opintojakson itsenäisistä tehtävistä.

Kommentoimme molemmat opintojakson isomman analyysitehtävän. Välillä meidän palautteet saattoivat olla ristiriitaisiakin. Siinä tuli hienosti esiin se, että kysymys ei ole absoluuttisesta totuudesta, vaan erilaiset näkökulmat ovat mahdollisia. Se oli hyvä opiskelijan kannalta.

On myös merkityksellistä millaisena yhteisönä opiskelijat näkevät opiskeluyhteisön kokonaisuudessaan. Opettajien edustaessa toiminnallaan yhteisöllisyyttä ja jaettua toimintakulttuuria, lujittaa se opiskelijoiden käsitystä oman tutkinto-ohjelman yhteenkuuluvuudesta ja imagosta.

Työhön perehtyminen saa tukea yhteisopettajuudesta

Yhteisopettajuus tukee työhön perehtymistä. Kattavaan ja pidempikestoiseen perehdyttämiseen ei usein ole riittävästi aikaa tai sen saattaa tehdä henkilö, jolla ei ole omakohtaista kokemusta uuden opettajan vastuuopintojaksosta. Osin opetustyöhön korkeakoulussa rekrytoidaan asiantuntijoita, joilla ei ole aiempaa opetuskokemusta, mutta sitäkin enemmän sisältöosaamista.

Kun mä aloitin oli resursseja niin, että sain seurata kaikki toisen opettajan tunnit. Se oli ihan mieletöntä, koska pystyin katsomaan, miten hän hoitaa opetustyötä, millaisia pedagogisia ratkaisuja hän tekee ja miten hän puhuu asioista. Tiesin myös tasan tarkkaan, mistä on puhuttu ja mitä tehty. Meidän osuuksissa ei tullut sellaista päällekkäisyyttä, mikä usein on haaste, kun on jaettu opintojakso kahden opettajan palasiksi, mutta ei varsinaisesti toimita yhdessä.

Yhdessä kokeneen opettajan kanssa opintototeutuksen läpi vieminen tukee uutta kollegaa opetustyöstä sekä työpaikan käytänteistä oppimisessa – ja yhteisön jäseneksi tulemisessa. Vastavuoroisesti se tuo ajankohtaisia näkökulmia työparille.

Yhteisopettajuus, uhka vai mahdollisuus

Yhteisopettajuuden konseptiin liittyy tietenkin kosolti haasteita. Ensimmäisenä nousevat esiin rakenteet ja resurssit. Onko mahdollista organisoida työtä ja resurssoida opettajien työaikaa niin, että todellinen yhdessä tekeminen mahdollistuu – ei pelkkä työn jakaminen ja oman osuuden itsenäinen suorittaminen? Organisaation ja johtamisen tuki on välttämätöntä.

Haaste on se, että ei ole tarpeeksi aikaa yhteiseen suunnitteluun ja yhteiseen olemiseen. Opintojaksollakin pitäisi olla semmoisia pisteitä, että molemmat ovat samaan aikaan paikalla.

Yksin työskentelyyn tottuneet lehtorit eivät välttämättä ole valmiita erilaiseen työprosessiin tai olemassa olevien suunnitelmiensa muuttamiseen. Yhteistyö voi nostaa esiin myös epäilyksiä työn tasapuolisesta jakautumisesta ja sitoutumisesta. Yhtälailla vastaan voi tulla henkilökemiakysymyksiä. Katri Aaltonen (2021a) esittää opettajatiimin toimintasopimuksen tekemistä yhteisopettajuuden tueksi. Käytännön asioiden lisäksi, siinä tunnistetaan asenteita, uskomuksia ja odotuksia yhteisopettajuuteen liittyen.

Yhteisen työtavan rakentuminen ottaa aikansa. Voi helposti tulla tunne, että yksin saisi hommat tehtyä nopeammin. Näin onkin, mutta yhdessä tehty vie pidemmälle, kuten hyvän tiimityön perusteista tiedämme. Yhdessä työskentely vaatii aina työn ja tapaamisten organisoimista, ettei siitä kehkeydy aikasyöppöä.

Yhteisopettajuutta voidaan pitää niin pedagogisten uudistusten edellytyksenä kuin ammatillista osaamista kehittävänä piristysruiskeena. Ajatusta tukevat myös ymmärrys yhteiskehittämisen ja oppivan työyhteisön merkityksestä. Dialogisesti yhdessä tehden kehitetään yhteisön jäsenten osaamista vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin sekä työhyvinvointia ja -yhteisöä. (Salonen ym. 2017, Aaltonen 2021b.)

Uskon, että innostavat esimerkit hyvin toimineista kokemuksista vetävät muitakin mukaan. Aloittaa kannattaa sieltä, missä halua on.

Yhteisopettajuuden mahdollisuudet ovat kokeilemisen arvoisia, eikö?

Lähteet

  • Aaltonen Katri (2021a). Yhteisopettajuus – tunteiden värittämällä yhteistyöllä laadukkaita koulutuksia. ESignals. Luettu 27.3.2023.
  • Aaltonen Katri (2021b). Opettajatiimit kehittymisen ja kehittämisen tiloina ja paikkoina. ESignals. Luettu 27.3.2023.
  • Aro Jari (2011). Yhteisöllisyys ja sosiaalinen side. Teoksessa Kangaspunta Seppo (toim.) Yksilöllinen yhteisöllisyys. Tampere University Press.
  • Heinonen Sirkku (2011). Kaikkien aivot käyttöön. WSOY.
  • Korkeamäki Satu (2020). Innostunut työyhteisö onnistuu muuttuvassa työelämässä (pdf). Opinnäytetyö (YAMK). Humak.
  • Salonen, Eloranta, Hautala & Kinos (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa (pdf). Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 108.
  • Seppälä Pia ym. (2021). Työn imua työtä tuunaamalla (pdf). Työterveyslaitos.
ammattikorkeakouluopetustyön tuunaaminenyhteisopettajuusyhteistyö

Ei kommentteja

    Kommentoi

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Vertaistoimintaa kehittämällä lisätään opiskelukykyä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä
      Vertaistoimintaa kehittämällä lisätään opiskelukykyä,…
      22.5.2023
    • Johtamisessa tarvitaan pedagogista asennetta
      Johtamisessa tarvitaan pedagogista asennetta
      10.9.2020
    • Mistä on hyvät ohjaajat tehty?
      Mistä on hyvät ohjaajat tehty?
      6.5.2021

    Johanna Tirronen

    on vahvalla viestintäintressillä varustettu kulttuurituotannon lehtori. Monimuotoinen ammattikorkeakoulupedagogiikka, vaikuttava viestintä sekä osallistuva työote ovat hänen kiinnostuksensa ytimessä. Hän on koulutukseltaan viestintätieteiden maisteri, ammatillinen opettaja ja valokuvaaja - ja viimeistelee parhaillaan muotoiluajattelun maisteriopintoja. Vapaa-ajalla hänet löytää usein patikoinnin, paritanssin ja basson soiton parista.

    Tietoa blogista

    Hiiltä ja timanttia -blogi pohtii korkeakoulun roolia nyt ja tulevaisuudessa. Se tutkii korkeakoulun merkitystä kouluttajana, alueellisena vaikuttajana, työelämän kehittäjänä ja innovaattorina, jonka toiminnan suolana ovat pedagogiset sisällöt, kokeilut- ja kehityskulut. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita alan asiantuntijoita.

    Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta

    • Riikka Wallin, päätoimittaja, julkaisemisen asiantuntija, p. 040 869 1849
    • Sonja Holappa, lehtori (kielet), p. 040 125 2690
    • Johanna Tirronen, lehtori, p. 050 5850 350

    Sähköpostiosoitteet:

    Hiiltä ja timanttia -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua. Blogissa on ollut toimituskunta 1.2.2018 alkaen.

    Haluatko julkaista Hiiltä ja timanttia -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.

    Tutustu blogin kirjoittajaohjeisiin (pdf)

    Uusimmat jutut

    • Monikielisyys ammatillisissa opinnoissa ja työelämässä – Kielibuustia 4/5

      7.6.2023
    • Kolme opiskelijaa makoilee säkkituoleilla. Yksi ottaa ryhmästä selfien.

      Vertaistoimintaa kehittämällä lisätään opiskelukykyä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä

      22.5.2023
    • Two people using a visual model for a discussion.

      Traffic Light Service Model: a visual counselling tool in Metropolia Student Wellbeing Services

      8.5.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (14)
      • ▼ kesäkuu (1)
        • Monikielisyys ammatillisissa opinnoissa ja työelämässä – Kielibuustia 4/5
      • ▼ toukokuu (2)
        • Vertaistoimintaa kehittämällä lisätään opiskelukykyä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä
        • Traffic Light Service Model: a visual counselling tool in Metropolia Student Wellbeing Services
      • ▼ huhtikuu (4)
        • Puhutaan monialaisesta toiminnasta! – Oppeja HyMy-kylästä, osa 6
        • Yhteisopettajuus yhteisöllisyyden rakentajana
        • Kestävä kehitys osana tulevaisuuden ammatillisen opettajan identiteettiä
        • Raju on digiajan riento: oppimisteknologiaan liittyviä uutuuksia ja muutoksia
      • ▼ maaliskuu (4)
        • Osallisuudella on väliä viestinnässä
        • Huomioi osallisuus viestinnän suunnittelussa
        • Sosiaali- ja terveysalan mielikuvaa työnantajasta rakennetaan jo opintojen aikana
        • Tekniikan miehet ja hoitoalan naiset – sukupuolisegregaatio yhteiskunnan ja korkeakoulun käytävillä
      • ▼ helmikuu (2)
        • Jaa tietoa avokätisesti: 4 vinkkiä julkaisun levittämiseen
        • Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum – Kielibuustia 3/5
      • ▼ tammikuu (1)
        • Assessing Necessary Future Soft Skills
    • ► 2022 (27)
      • ► joulukuu (2)
        • Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!
        • Julkaiseminen on asiantuntijalle oppimismahdollisuus
      • ► marraskuu (3)
        • Osallistuva työote arvojen uudistuksessa - oppeja ja onnistumisia
        • ”Kuuletko meitä, Maija?” Onnistuneen etätapaamisen askelmerkkejä
        • Pirisevä pienoiskonttori. Älypuhelin ja tablettitietokone tietotyön tiivistäjänä, osa 1.
      • ► lokakuu (3)
        • Pedagogiset linjaukset laadun perustana
        • Suunnitelmallisuus on avain suomen kielen oppimiseen - tukena kieli-HOPS, Kielibuustia 2/5
        • Podcast pähkinänkuoressa - vinkkejä opettajalle
      • ► syyskuu (4)
        • Korkeakouluopiskelijat julkaisemaan!
        • Mitä strategiasisällöt kertovat korkeakoulujen profiilista ja strategisista valinnoista?
        • Oppimista käänteisesti - Flippaus vai floppaus?
        • E-kirja on kevyt kantaa! - Kirjaston sähköiset aineistot, kestävää kehitystä tukeva valinta?
      • ► elokuu (1)
        • Lähteä vai jäädä? - kielen oppimisen tukeminen edistää opiskelijan kotoutumista, Kielibuustia 1/5
      • ► kesäkuu (3)
        • Kuulijasta osallistujaksi - läsnäolon ja vuorovaikutuksen tukeminen virtuaalitapaamisissa
        • 5 arvioitavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 3/3
        • Tulevaisuus on toiminnallinen – pelillisyys on osa vuoden 2035 työelämätaitoja
      • ► toukokuu (1)
        • ”Kierteetön ruuvi on naula” – Ongelmallinen toimintatutkimus
      • ► huhtikuu (1)
        • 5 varmistettavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 2/3
      • ► maaliskuu (3)
        • 5 kirkastettavaa näkökulmaa ennen opetuksen viemistä verkkoon, osa 1/3
        • Kehittämässä hyvinvointia kampuksella
        • Yhdessä vai yksin – ajatuksia pedagogisesta kehittämisestä
      • ► helmikuu (4)
        • Creating International Classrooms through Virtual Exchange
        • Lapset ja perheet mukaan HyMy-kylän palveluiden kehittäjiksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 5
        • Toimintakulttuurin uudistaminen haastaa ajatteluamme
        • Monikulttuurisesta kohtaamiskahvilasta on moneksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 4
      • ► tammikuu (2)
        • Kumppani, ylivääpeli, kapellimestari vai valmentaja? Kuinka toimitat onnistuneesti artikkelikokoelman
        • Ilmaisua, huumoria ja tajunnanvirtaa – Laululyriikka-aiheisia opinnäytetöitä Metropoliassa
    • ► 2021 (30)
      • ► joulukuu (5)
        • Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta kiittää vuodesta 2021!
        • Onnellisuus ja (jatkuva) oppiminen
        • Integrating through Simulation – Boss Fight in English Communication Class 💥
        • Vinkkejä onnistuneeseen yhteiskirjoittamiseen
        • Etäohjauksessa syntyy onnistumista ja oppimista – Oppeja HyMy-kylästä, osa 3
      • ► marraskuu (3)
        • Onnistunut digitaalinen opiskelupäiväkokemus
        • Kohtaamisen sietämätön keveys
        • Vapaus valita – verkkototeutuksella vahva vetovoima
      • ► lokakuu (2)
        • Opetusteknologian innovaatio ThingLink korkeakoulun työvälineenä
        • Ethnographic writing and Qualified Empathy: skills for social service professionals, working in urban areas
      • ► syyskuu (4)
        • Kurssi verkkoon – kurkistus käytännön toteutukseen
        • Monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia rakentamassa – oppeja HyMy-kylästä, osa 2
        • 7 askelta onnistuneeseen asiantuntijablogikirjoitukseen
        • What Are Good Instructors Made Of?
      • ► kesäkuu (3)
        • Poikkeusoloissa yhteiskehittämisen ja kohtaamisen tarve kasvaa – oppeja HyMy-kylästä, osa 1
        • ”Ammattimaista ja nokkelaa, olen todella vaikuttunut!” – Positiivisen pedagogiikan voima
        • Hyvä oppiminen verkossa tarvitsee erityistä huomiota
      • ► toukokuu (4)
        • Jotain lainattua ja jotain digistä — Vuorovaikutus digiloikan jälkeen
        • Verkko-oppimisen vakiintuminen uudeksi normaaliksi terveysalan ammattikorkeakoulutuksessa
        • Attracting the next generation: gamification in education
        • Mistä on hyvät ohjaajat tehty?
      • ► maaliskuu (5)
        • Kun on tunteet – Kannattelevassa ohjauksessa opiskelijan tunteet tehdään näkyväksi
        • Kansainvälinen lukukausi vahvistaa toimintaterapeutin ammatti-identiteettiä
        • Yhteisöllistä oppimista verkossa kansainvälisesti
        • Pelillisyys terveydenhoitajan työvälineeksi
        • Kirjoita onnistunut asiantuntija-artikkeli!
      • ► helmikuu (3)
        • Verkkotapahtumassakin voi kehittää hyötypelejä ketterästi
        • Navigointia kohti avointa korkeakoulua
        • Tulevaisuusajattelu opettajan työvälineenä
      • ► tammikuu (1)
        • Metropolia vaikuttaa vahvistamalla jatkuvaa oppimista
    • ► 2020 (33)
      • ► joulukuu (1)
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 3/3: Writing Clinics
      • ► marraskuu (4)
        • Oppimateriaalien avaamisen hyödyt opettajalle ja oppijoille
        • Pelaamalla kirjasto tutuksi
        • Monimuotoisia ratkaisuja bioanalyytikoiden kasvavaan työvoimatarpeeseen
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 2/3: The GATE model
      • ► lokakuu (5)
        • Mitä pedagogisen käsikirjoituksen jälkeen?
        • Rohkeaa koulutuksen digitaalista uudistamista
        • Verkossa opiskelu on opiskelijalle arkipäivää
        • Osaamisperusteinen opetussuunnitelma tarjoaa joustavuutta toteuttamiseen
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 1/3
      • ► syyskuu (4)
        • Ammattikorkeakoulut palvelevat yhteiskuntaa
        • Tulevaisuuden osaamistarpeita muotoilemassa 3/3
        • Johtamisessa tarvitaan pedagogista asennetta
        • Näin teet saavutettavan PDF-tiedoston helposti Wordilla
      • ► elokuu (2)
        • Pedagoginen suunnittelu lehtori Virtasen tapaan
        • Kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen näkyväksi hanketoiminnan avulla
      • ► kesäkuu (5)
        • Hyvää kesää toivottaa Hiiltä ja timanttia -toimituskunta!
        • Virtuaalisimulaatiopeleillä uusia ulottuvuuksia korkeakouluopetukseen
        • Pedagogiikan ja teknologian liitto vuonna 2020
        • Rikasta työtäsi yrityksen ja ammattikorkeakoulun välisellä yhteistyöllä
        • Digital Baby Steps 3/3: The Corona Leap!
      • ► toukokuu (3)
        • Digipedagogiikka – poikkeustilasta uuteen normaaliin
        • Kompleksisuus haastaa johtamisajatteluamme
        • Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena
      • ► huhtikuu (3)
        • Fasilitointi sujuu verkossakin! — 10 vinkkiä virtuaalifasilitointiin
        • Avoimuus korkeakoulun toiminnassa – trendisana vai elinehto?
        • Hyvä opettaja – omien palveluidensa muotoilija?! 2/3
      • ► maaliskuu (3)
        • Kokemuksia pakopelin käytöstä tiedonhaun ohjauksessa
        • Koronavirus oppilaitoksissa – miten opetuksen erityisjärjestelyistä selvitään?
        • Ristiinopiskelumalli kolkuttaa korkeakoulujen ovelle
      • ► helmikuu (3)
        • Hyvinvointia etsimässä
        • Asiantuntijana somessa - viesti ja vaikuta faktoilla
        • Oppimista muotoilemassa 1/3
    • ► 2019 (37)
      • ► joulukuu (2)
        • OnePage-menetelmä kriittiseen ajatteluun
        • Työelämä, opiskelijat ja opettajat kohtaavat: MINNO on kaikkien projekti
      • ► marraskuu (4)
        • Showtekniikan osaamisvajeet valokiilassa
        • Mikä ihmeen CC-lisenssi? OSA I: Perusteet
        • Työelämän timanttiset taidot - 7 vinkkiä voimavaraistumiseen
        • Näkökulmia sote-alan valintakokeiden sisältöön ja kehittämiseen
      • ► lokakuu (4)
        • Sammakoita vai suitsutuksia - palautteen merkitys oppimiselle
        • Monialaisuuden voima
        • Digital baby steps 2/3: PowerPoint with audio anyone?
        • Osallistamisesta osallisuuteen - hyviä käytäntöjä yhdessä kehittäen
      • ► syyskuu (2)
        • Koulutuksen evoluutio ja luova musiikin tekeminen
        • Narratiivinen ammatti-identiteetti
      • ► elokuu (3)
        • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 2/2
        • Uusia ideoita opinnäytetyön ohjaamiseen
        • Vetovoimaa ja pitovoimaa tekniikan koulutukseen ja ammattiin
      • ► kesäkuu (4)
        • Katsauksia Hiiltä ja timanttia -blogin vuoteen - syksyllä jatkamme!
        • Uuden työn kaleidoskooppi
        • Terveyden ja hyvinvoinnin haasteet ratkaistaan rohkeudella ja yhteistyöllä
        • Narratiivisuutta pedagogiikkaan
      • ► toukokuu (3)
        • “Roolipelaa” ammattilaista - pakopelit oppimisen välineinä ammattikorkeakoulussa
        • Luentoesiintymisestä dialogisen oppimistilanteen rakentamiseen
        • Kuusi tiedonhallinnan menetelmää tietointensiivisen työn tekijöille
      • ► huhtikuu (5)
        • Teorian ja käytännön yhdistyminen – aloittelijasta kohti asiantuntijuutta
        • YouTube - optimoi videosi, tutki sen menestystä analytiikan avulla, osa 2/2
        • Youtube - viihdekäytöstä korkeakoulun työvälineeksi, osa 1/2
        • Ristiriidan pedagogiikkaa
        • Erasmus - panostus Euroopan yhtenäisyyteen ja uusiin sukupolviin
      • ► maaliskuu (4)
        • Kehotietoisuus – oppimisen perusta
        • Fiktion voima
        • Virtuaalisimulaatiopelit hoitotyön opetuksessa
        • Asiantuntija - näin brändäät osaamisesi LinkedInissä
      • ► helmikuu (3)
        • Podcast: Vuorovaikutus verkossa ei ole sattumaa
        • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 1/2
        • Digitukea 24/5?!
      • ► tammikuu (3)
        • Näin teet hyvän PowerPoint-esityksen
        • Ohjattu pienryhmätoiminta tukee ammatillista kasvua
        • Oppimisanalytiikka oppimisen ohjaamisen työvälineenä
    • ► 2018 (34)
      • ► joulukuu (3)
        • Jatkuvan oppimisen ideaa etsimässä
        • Arvioinnin kesyt ja viheliäiset haasteet
        • Asiantuntija somessa - mistä haluaisit, että sinut tunnetaan?
      • ► marraskuu (4)
        • Tietämättömyyden oppimisesta
        • Hyötypelit opetuksen uudistajina?
        • 10-Week Sprint Sote Edition - uusi tapa oppia yrittäjyyttä
        • Mitä tapahtui kun kemian opetus vietiin verkkoon?
      • ► lokakuu (5)
        • Miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata?
        • Vallankäyttö opetuksessa ja ohjauksessa
        • Toiminnallista kielenopetusta korkeakoulussa
        • Siivet kantavat - korkeakoulusta työelämään
        • Metropolian uudistuvat kampukset luovat yhdessä tekemisen kulttuuria
      • ► syyskuu (4)
        • Digitaalinen muistikirja - konttori taskussa
        • Oletko ’auditiivinen’, ’kinesteettinen’ tai ’visuaalinen’ oppija – sitkeä myytti on suosittu, koska testaaminen ja lokerointi viehättää
        • Metropoliassa ratkotaan yhteiskunnallisia muutoksia yhdessä
        • Näin teet oman podcastin
      • ► elokuu (2)
        • Ryhmänohjaus ja pedagoginen ammattitaito - yhteisiä löytöretkiä
        • Qualified Empathy - the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
      • ► kesäkuu (5)
        • Podcast opettaa, viihdyttää ja on läsnä siellä, missä sinäkin
        • Workflow-sovellukset keventävät tietotyötä
        • Opetusta ja oppimista silloin, kun kaikki aistit eivät ole käytössä
        • Onko tunteissa mitään järkeä?!
        • 10 vinkkiä digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseen
      • ► toukokuu (4)
        • Tämä mullistaa koulutuksen - teknologia opetuksen muuttajana
        • Digital baby steps 1/3: Co-learning with students in the spirit of MVP
        • Muuten saattaa käydä niin, että… - 6 vinkkiä laadukkaaseen kurssisuunnitteluun
        • Oppilaitos ja työelämä kohtaavat sosiaalisessa mediassa - suuhygienistitutkinto Instagramissa
      • ► huhtikuu (3)
        • Opettajasta tubettaja?!
        • Opettajan muuttuva työnkuva
        • Miten korkeakoulu vastaa opetuksen murrokseen?
      • ► maaliskuu (4)
        • Dialogi opiskelijan ohjauksen menetelmänä
        • Oppimisen somematka tähtää tulevaisuuden kouluun ja työelämätaitoihin
        • Korkeakouluopettajan ammatillisuuden kehittyminen
        • Hiiltä ja timanttia - opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
    • ► 2016 (10)
      • ► joulukuu (1)
        • ”Uutishuone” pedagoginen ratkaisu yhteisölliseen oppimiseen
      • ► kesäkuu (3)
        • Viestijän matka Oppijan polulla
        • "Camel boots" opettajasta tiimiopettajaksi
        • Tiimiopettajuutta kansainvälisellä opintojaksolla
      • ► toukokuu (2)
        • Osaamisen ketteryys työelämätaitona
        • Satelliitissako tulevaisuus?
      • ► huhtikuu (1)
        • Palautteesta vauhtia osaamisloikkaan
      • ► maaliskuu (3)
        • Jos haluaa saada on pakko antaa
        • Opettajuuden muutos
        • “The feedback has given me new views on my capabilities and strengths as well as pushed me to work harder for the group”

    Avainsanat

    ammattikorkeakoulu ammattikorkeakouluopetus ammattikorkeakoulupedagogiikka asiantuntijaviestintä digipedagogiikka digitalisaatio etäopetus julkaiseminen Kansainvälisyys kehittäminen kielenoppiminen korkeakoulu korkeakouluopetus korkeakoulupedagogiikka Metropolia monialainen yhteistyö muutosjohtaminen ohjaus opettajuus opetuksen digitalisaatio opetus opinnäytetyö Oppeja HyMy-kylästä oppijalähtöinen kehittäminen oppiminen osaaminen palaute pedagogiikka pelillistäminen pelillisyys sosiaali- ja terveysala Sosiaalinen media terveysala tietotyö toimintakulttuuri työelämätaidot työelämäyhteistyö universities of applied sciences verkko-opetus verkko-opinnot verkkopedagogiikka Viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yhteistyö

    Oppiminen Metropolia.fi-sivustolla

    Tutustu Metropolian pedagogisiin linjauksiin

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste