Hyppää pääsisaltöön
Hiiltä ja timanttia

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
  • Muut blogit
Hiiltä ja timanttia
Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla

Selaile Tagia kehittäminen

0

Ristiinopiskelumalli kolkuttaa korkeakoulujen ovelle

vierailija · 13.3.2020
Opettaja luennoi pienryhmälle kirjastomaisessa tilassa.
Kuva: Tampereen yliopiston kuvapankki

Korkeakouluopiskelijan valinnanvapaus laajenee. Tämän vuoden loppuun mennessä hän pystyy suorittamaan tietyin edellytyksin muiden yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen opintojaksoja. Opiskelu muuttuu myös entistä joustavammaksi; maantieteelliset etäisyydet ja tiukat aikaikkunat selättävä sähköinen tenttiminen onnistuu joillakin korkeakoulupaikkakunnilla jo nyt. 

Yhteinen tiedonvälityspalvelu kuljettaa opintotietoja automaattisesti

Suomen korkeakoulut kattava ristiinopiskelupalvelu valmistuu vuonna 2020. Silloin opiskelija pystyy suorittamaan verkostoyhteistyössä mukana olevan vieraan yliopiston tai ammattikorkeakoulun opintoja opiskelijan ensisijaisen opinto-oikeuden perusteella. Ristiinopiskelun sähköiseen välineistöön kuuluu yhteinen tiedonvälityspalvelu, joka siirtää opintohallinnolliset tiedot oppilaitosten välillä automaattisesti. Tiedonkulkujärjestelmä viimeistellään rakentamalla eri korkeakouluihin tietojärjestelmien rajapinnat Peppi-järjestelmäkokonaisuuden ja yhteisen tiedonvälityspalvelun välille tämän vuoden loppuun mennessä. 

Tiedonvälityspalvelu (tai tiedonkulkujärjestelmä) = korkeakoulujen yhteinen tietojärjestelmä, joka kuljettaa opintotietoja korkeakoulujen välillä.
Ristiinopiskelupalvelu = yhteisen tiedonvälityspalvelun sekä korkeakoulujen paikallisiin tietojärjestelmien johtavien käyttöliittymien ja rajapintojen muodostama kokonaisuus. 

Ristiinopiskelujärjestelmä liittyy Suomen korkeakoulujen laajaan Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 -kehittämisohjelmaan, jonka yhtenä kohteena on opetusyhteistyö. Yhteistoiminnan periaatteet hahmotellaan sopimuksessa, jonka Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut allekirjoittivat joulukuussa 2019. (Arene ja Unifi, 2019b.) 

Verkostokorkeakoulujen opiskelijat hakeutuvat verkoston muiden korkeakoulujen opetustarjontaan pääsääntöisesti oman korkeakoulunsa järjestelmän kautta. Opiskelija joko valitsee opintojakson henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa tai ilmoittautuu suoraan opintojakson toteutukselle. Kummassakin tapauksessa ristiinopiskelun tiedonvälityspalvelu välittää opiskelijan opiskeluoikeuden rekisteröimispyynnön vastaanottavan korkeakoulun järjestelmään, joka luo opiskelijalle opiskeluoikeuden kohdekorkeakouluun. Rekisteröitymispyynnön yhteydessä lähetetään myös tieto siitä, mitkä opintojaksot opiskelija on valinnut opintosuunnitelmaansa ja/tai mille opintojakson toteutukselle opiskelija on ilmoittautunut. (Ristiinopiskelupalvelu, 2020.)

Katso prosessin muut yksityiskohdat ristiinopiskelupalvelun opaskokoelmasta.

Ristiinopiskelupalvelun opaskokoelma sisältää muun muassa ohjeet opetussuunnitelman ja opetustarjonnan laatimisesta. 

Irti ajasta ja paikasta

Ristiinopiskelujärjestelmä vapauttaa myös tenttijät tiukoista ajan ja paikan vaatimuksista. Osaamisen pystyy osoittamaan sähköisen tenttimisen Exam-järjestelmän avulla. Se toimii tarkoitusta varten rakennetussa tenttiakvaariotilassa, joita on avattu ja avataan edelleen useiden korkeakoulujen toimipisteissä. Exam-tentin kykenee suorittamaan myös vieraalla korkeakoulupaikkakunnalla, mikäli siellä on järjestelmä käytössä. 

Tenttiakvaariossa pystyy suorittamaan opettajan määrittämiä tenttejä, joita on karkeasti ottaen kolmenlaisia:

  • omat tentit: organisaation sisäiset yksityistentit omille opiskelijoille
  • tenttivierailu: opiskelija suorittaa oman korkeakoulunsa tentin oman korkeakoulun Examilla mutta varaa jonkun toisen korkeakoulun tenttitilasta itselleen sopivan tenttiajan
  • yhteistentti: tentin tekoon tai suorittamiseen osallistuu tentaattoreita tai opiskelijoita useammasta Exam-korkeakoulusta hyödyntämällä yhteiskäyttöisyyttä oman organisaation Exam-järjestelmän kautta. (Exam, 2020.)

Ohjausta optimaaliselle opintopolulle

Ristiinopiskelujärjestelmän toivottavat tervetulleeksi erityisesti ne opettajat, joiden toimenkuvaan kuuluu myös opiskelijoiden ohjaamista.  Opintojaksojen tarjonnan laajentuessa pystytään opiskelijalle rakentamaan yksilöllinen ja joustava opintopolku. Valmistumisen kannalta kriittinen opintojakso voidaan suorittaa vieraassa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, jos oma oppilaitos tarjoaa sitä harvoin. Samalla myös tutkintojen suorittamisajat lyhenevät. Järjestelmä ilahduttaa myös harvinaisten aineiden opettajia, sillä opintotarjonnan laajentuessa myös työmahdollisuudet lisääntyvät. Monipuolistuva opintotarjonta helpottaa myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. 

Metakorkeakoulu kiikarissa

Opiskelijaliikkuvuus oppilaitosten välillä lisää myös opettajien yhteistyömahdollisuuksia. Kustannuksia pystytään säästämään ja toimintaa tehostamaan esimerkiksi opintosuoritusten keskitetyllä arvioinnilla. Kun tietoturva- ja identiteetinhallintajärjestelmät kehittyvät lähivuosina yhä aukottomammiksi, alkaa opiskelijatietojen siirto onnistua valtioiden rajojen yli, jolloin myös pedagogien kansainvälinen yhteistoiminta voi syventyä. 

Yhteistyön hedelmällisimpiin osa-alueisiin kuuluu yhteinen oppimateriaalituotanto. Silloin mahdollisuudet luoda maantieteellisiä ja organisatorisia rajoja ylittävä sekä jaettuihin oppiaineistoihin ja yhteisiin oppimisympäristöihin perustuva kansainvälinen metakorkeakoulu paranevat (Tapscott & Tapscott, 2017). Suomessa valmistaudutaan jo metakorkeakoulun tuloon, sillä oppimisen kansallisia tietovarantoja aletaan avata vuoden 2020 aikana, jolloin Digivisio 2030 -hanke alkaa. Siinä vetovastuu on jaettu Metropolian ja Aalto-yliopiston kesken.  (Arene ja Unifi, 2019a.)

Metakorkeakoulu

Intian yliopistoista lähtenyt käsite, joka tarkoittaa sitä, että opiskelija käyttää useiden oppilaitosten palveluja, tiloja tai välineitä (esimerkiksi kirjastot tai laboratoriot) tutkintoa suorittaessaan.  Metakorkeakoulun konseptissa oppilaitokset voivat myös tehdä yhteisiä oppimateriaaleja. (Mishra, 2011.)

Notkeutta opintoihin, tukipalvelut yhdelle luukulle

Avoimet massiiviset verkko-opinnot (MOOC) ovat ilmestyneet viimeisen vuosikymmenen aikana perinteisten koulutusorganisaatioiden rinnalle. Ristiinopiskelujärjestelmä vetää korkeakoulujen konseptin lähemmäksi MOOC-maailmaa ja valmentaa vakiintuneiden organisaatioiden opettajia uuteen moduliajatteluun, jonka mukaan opiskelijat valitsevat itselleen hyödyllisimmät kokonaisuudet. (OKM, 2017.)

Opiskelijan näkökulmasta modulaarisuus 

  • joustavoittaa opintojen suorittamista, 
  • lisää niin tutkinto-opiskelijoiden kuin avointa tarjontaa käyttävien opiskelumotivaatiota, 
  • helpottaa liikkuvuutta sekä 
  • kehittää työllistymistä edistävää osaamista. (OKM, 2017.)

Ristiinopiskelujärjestelmä vie myös tukipalvelut lähemmäksi opiskelijoiden kaipaamaa yhden luukun periaatetta. Jatkossa korkeakoulujen digitaalinen palvelukokonaisuus koostuu korkeakoulujen omista ja niiden yhteisistä järjestelmistä sekä niitä yhdistävästä palveluympäristöstä. Esimakua tulevasta antaa vuoden 2020 alussa päättynyt ammattikorkeakoulujen eAMK-pilotti. 

Opetustarjonta vastaa entistä paremmin työmarkkinoiden kysyntää 

Myös yhteiskunta hyötyy modulaarisista opintotarjottimista. Korkeakouluopintoja pystytään uudistuvassa järjestelmässä valitsemaan ei vain eri samantasoisten organisaatioiden kesken vaan myös eri koulutusasteiden ja opintomuotojen välillä. Valinnanvapauden ja joustavuuden ansiosta opetustarjonta pystyy vastaamaan nopeammin työmarkkinoilla esiintyvään uuteen ja muuttuvaan kysyntään sekä tukee jatkuvaan oppimiseen perustuvaa toimintamallia. (OKM, 2017.)

 

Lähteet

  • Arene ja Unifi. 2019a. Digivisio – Oppimisen digitaaliset ympäristöt 2030 – Korkeakoulujen yhteinen digivisio 2030.
  • Arene ja Unifi. 2019b. Opiskelijaliikkuvuus lisääntyy Suomessa – korkeakoulut solmivat sopimuksen tulevaisuuden yhteistyöstä. Luettu 21.2.2020. 
  • Exam 2020. Exam-tenttijärjestelmän sivusto, 2020. Luettu 24.2.2020. 
  • Mishra, Alya. India: ‘Meta-university’ plan to boost innovation. University World News 27.11.2011. Luettu 5.3.2020. 
  • Opetus ja kulttuuriministeriö, Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030, 2017. Luettu 19.2.2020.
  • Ristiinopiskelupalvelu, Ristiinopiskelun ohjeet, Opettajan ohjepohja, 24.1.2020. Luettu 19.2.2020. 
  • Tapscott, D. & Tapscott, A. The Blockchain Revolution and Higher Education. Educause Review, 13.3.2017. Luettu 24.2.2020.

Kirjoittaja

Petri Silmälä työskentelee Metropolian tietohallintopalveluissa tiedonhallinta- ja järjestelmäpalveluiden tiimissä. Hänen toimialueeseensa kuuluu verkon uusi toimintaympäristö, joka tarkoittaa muun muassa selainpohjaisia pilvisovelluksia, mobiilipalveluja  ja sosiaalista mediaa. Hän on kiinnostunut muun muassa digitaalisista tiedonhallintasovelluksista, oppimisteknologian uusista suuntauksista, tekoälyn etiikasta ja median toiminnasta sähköisessä ympäristössä.

Hän on toiminut Suomen korkeakoulujen ristiinopiskelun kehittämishankkeen projektiryhmässä vuodesta 2017 lähtien.


Artikkelikuva: Tampereen yliopiston kuvapankki
Muut kuvat: Pixabay, CC0

0
Digitaalisuuskehittäminenkorkeakouluopiskelumetakorkeakouluopetuksen digitalisaatioopetusyhteistyöopiskeluristiinopiskelutenttiyhteistyö
Kommentoi (0)
0

Uusia ideoita opinnäytetyön ohjaamiseen

Mari Virtanen · 19.8.2019
https://pixabay.com/photos/team-team-building-success-computer-3373638/

Tänä päivänä opettajan rooli ja tehtävät ammattikorkeakoulussa ovat erittäin monipuoliset ja laajat. Laki edellyttää ammattikorkeakouluilta opiskelijoiden kouluttamista asiantuntijatehtäviin, mutta myös aluekehitystä ja työelämää edistävää soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI). Tähän tavoitteeseen opiskelijaa ohjataan erilaisten projekti-, hanke- ja opinnäytetöiden avulla.

Opettajan tärkeimmät roolit opinnäytetyöprosessissa on toimia ohjaajana, valmentajana, mentorina, innostajana ja mahdollistajana. Usein opinnäytetyö toteutetaan osana laajempaa kehittämis- tai tutkimushanketta, joka asettaa tiettyjä ehtoja työn etenemiselle ja ohjaamiselle, kuten esimerkiksi työn aikatauluttamisen, raportoinnin tai työskentelytapojen osalta.

Opinnäytetyö osana kehittämishanketta

Kehittämishankkeisiin liittyvissä opinnäytetöissä pitää opiskelijan ja opettajan välisen vuorovaikutuksen lisäksi huomioida myös hankkeeseen ja siten opinnäytetyöhön liittyvät muut toimijat ja heidän odotuksensa ja ehtonsa.  Kokemukseni mukaan kehittämishankkeissa toteutettavien opinnäytetöiden osalta on hyvä ottaa huomioon seuraavia asioita:

  • Edistymisen raportoinnin tulee olla avointa, systemaattista, jatkuvaa ja tiiviisti suhteessa hankkeen aikatauluihin. Pelkästään opiskelijan ja ohjaavan opettajan välillä tapahtuva viestintä ei ole riittävää.
  • Hankkeen rajallisen toteutusajan vuoksi etenemiseen ja raportointiin liittyvät aikataulut ovat monesti tiukemmat. Hankkeen aikataulussa pysyminen edellyttää myös opinnäytteen pysymistä aikataulussa.
  • Julkisesti rahoitetun kehittämishankkeen tulosten tulee olla avoimesti saatavilla ja pyrkiä tuottamaan laajasti sovellettavaa tietoa sekä kansallisesti että kansainvälisesti sovellettavaksi. Lisää aiheesta löytyy esim. Metropolia Master´s-julkaisusta (Kelo & Ala-Nikkola 2018).
  • Kehittämishankkeissa toteutetut opinnäytteet  mahdollistavat myös opettajuudessa ja ohjaamisessa kehittymisen, sillä hankkeiden syvempänä tarkoituksena on aina luoda jotain uutta ja merkityksellistä.

Ohjaaminen ja yhteisöllinen työskentely

Miten toimia ohjaajana käytännössä? 

Olen itse päätynyt terveysalan YAMK-opiskelijoiden opinnäytteiden ohjaamisessa soveltamaan yhteisöllisen työelämäorientoituneen projektioppimisen mallia (Upola 2019). Malli pohjautuu yhteisöllisen ja yhteistoiminnallisen, ongelmalähtöisen ja tutkivan oppimisen pedagogiikkaan. Siinä korostuvat vahva sosiokonstruktivistinen näkemys tiedon sosiaalisesta konstruoinnista ja oppimisen yhteisöllisestä, vuorovaikutuksellisesta ja sosiaalisesta ulottuvuudesta.

Työelämäorientoituneen projektioppimisen malli perustuu tietoiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn, jossa erityisesti yhteisöllinen työskentely ja yhteisössä tapahtuva oppiminen korostuvat. Työskentely tapahtuu ryhmätilanteissa, joissa samaan tavoitteeseen sitoutuneet opiskelijat pyrkivät ratkaisemaan ongelmia yhdessä ja jonka lopputuotteena syntyy konkreettinen tuote tai palvelu työelämän tarpeisiin.

Ryhmän työskentelyyn liittyy tiiviisti myös kokemuksellisen oppimisen malli (Kolb 1984), jossa konkreettinen tekeminen, yritys ja erehdys, jatkuva kehittäminen ja oppimisen reflektointi vuorottelevat.

Ohjaajan rooliksi jää opiskeluprosessin suunnitteleminen ja työskentelyn ohjaaminen tukemaan aktiivista osallistumista, luovaa ongelmanratkaisua, tutkimista ja yhteistä tiedon rakentamista. Monesti yksilötyönä toteutetut opinnäytteet eivät ole tätä mallia seuranneet.

 

Miten tukea yhteisöllistä projektioppimista? 

Aiempien kokemusteni perusteella tutkimussuunnitelma* muodostaa vahvan perustan koko opinnäyteprosessille ja suunnitelman työn konkreettiselle toteuttamiselle, joten sen tekemiseen kannattaa erityisesti keskittyä. Yhteisöllisen työelämäorientoituneen projektioppimisen mallia (Upola 2019) soveltaen, opiskelijoideni opinnäytetyöprosessi etenee seuraavasti:

  • Yhteiset ryhmätyöskentelypäivät (8 x 8 h), joissa mukana sekä opettaja että opiskelijat. Opettajan roolina erityisesti yhteiseen ja avoimeen työskentelyyn rohkaiseminen, tukeminen ja oppimisprosessin ohjaaminen. Näissä tilanteissa myös opettaja voi olla oppija (Krokfors ym. 2015).
  • Jokaisen opiskelijan oman työvaiheen raportointiin perustuvia ryhmätyöseminaareja (8 x 4 h), jossa keskiössä konkreettinen kehittäminen, tiedon yhteinen konstruointi ja oppimisen yhteisöllinen reflektointi.
  • Kirjallista vertaisarviointia ja
  • yksilö- ja ryhmäohjausta yksilöllisen tarpeiden mukaan.

Tämän aktiivisen työskentelyvaiheen jälkeen lähes kaikilla opiskelijoilla tutkimussuunnitelma on valmiina tutkimusluvan hakemista varten. Kokemusteni mukaan töiden valmistuminen tutkimuslupavaiheeseen tapahtuu näin nopeammin kuin ennen. Terveyden ja hoitamisen toimintakentällä käytännössä vasta tutkimusluvan saamisen jälkeen opinnäytetyö voi edetä varsinaiseen toteuttamisvaiheeseen. Koska hyvin tehty tutkimussuunnitelma muodostaa vakaan pohjan työn toteuttamiselle käytännössä, en kuvaa tässä tekstissä työn varsinaisen toteuttamisen vaihetta tarkemmin.

 

Miten onnistua? 

Yllä kuvattu yhteisöllinen työskentely poikkeaa perinteisestä mallista, jota aiemmin olen hyödyntänyt, sekä menetelmällisesti, että määrällisesti. Yhteistä työskentelyä on enemmän ja sen muodot ovat monipuolisempia. Yhteisöllinen työskentely, tiedon konstruointi ja opitun reflektio on aiempaa vahvemmin keskiössä. Onnistuneen ohjaamisen ja yhteisöllisen työskentelyn mahdollistamiseksi erityisen tärkeää on, että:

  • Opettajalla on riittävästi aikaresurssia, erityisesti työn alkuvaiheen ohjaamiseen.
  • Opettaja motivoi, kannustaa ja on riittävästi läsnä, mikä edelleen sitouttaa opiskelijan pitkäjänteiseen, aktiiviseen ja vuorovaikutukselliseen työskentelyyn.
  • Opettajan ja opiskelijan välille muodostuu luottamuksellinen suhde, joka vastuuttaa opiskelijan aktiiviseen toimintaan ja oman opinnäytteen systemaattiseen edistämiseen.
  • Työn etenemisen vaiheita seurataan aktiivisesti ja tuloksia julkaistaan, jolloin työskentelyn julkisuus luo tekemiselle näkyvää ja merkityksellistä arvoa.

 

Soveltava tutkimus osana ammattikorkeakouluopettajan työtä

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) osana korkeakouluopettajan työnkuvaa voi toteuttaa juuri niin monella tavalla, kuin yksittäisiä toimijoita on. Työnkuva, toimintamallit ja -menetelmät muovautuvat monesti tekijänsä mukaan, antaen monipuolisen mahdollisuuden tutkia, kehittää ja innovoida yhdessä eri asiantuntija- ja opiskelijaryhmien kanssa.

TKI-toimintaa toteutettaessa on hyvä ottaa huomioon ammattikorkeakoulun erityisrooli nimenomaisesti soveltavan tutkimuksen tekemisessä. Tiedekorkeakouluissa tehtävä tutkimus on profiloitunut systemaattiseen tutkimustiedon tuottamiseen ja kansainväliseen julkaisutoimintaan. Sekä tiedekorkeakoulujen että ammattikorkeakoulujen tekemällä tutkimuksella on korkeakoulusektorilla omat paikkansa ja molemmat aihealueet ovat useille ammattikorkeakoulun opettajille tuttuja, omien työkokemusten ja tiedekorkeakoulussa suoritettujen opintojen vuoksi.

Monipuolisten opetusmenetelmien ja erilaisten tapojen hyödyntäminen on erityisen antoisaa myös opettajalle, joka myös oppii sosiaalisissa ja yhteisöllisissä tilanteissa. Kannustankin kokeilemaan uudenlaisia työskentelytapoja, vaikka tämän tekstin innoittamana.

 

*Metropolia Ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelijoiden opinnäytetyöprosessi Terveyden- ja hoitamisen tutkinnoissa alkaa aina ideaseminaarilla ja tutkimussuunnitelman hahmottelulla, jatkuen jäsentyneeseen tutkimussuunnitelmaan ja tarvittaessa tutkimusluvan hakemiseen. Luvan varmistumisen jälkeen jatketaan työn toteuttamisen vaiheeseen, aineiston keruuseen, tulosten analysointiin, raportointiin ja pohdintaan. Lopuksi voidaan esittää johtopäätöksiä, suosituksia ja jatkotutkimusaiheita. Terveyden- ja hoitamisen YAMK-tutkinnoissa opinnäytetyön suorittamiseen on varattu aikaa 1,5- 2 vuotta ja sen laajuus on 30 opintopistettä, joka on 810 tuntia opiskelijan työtä. (Metropolia AMK 2019.)

 

Lähteet:

Kelo, M. & Ala-Nikkola, E. (toim.) (2018). Metropolia Master´s  – Keskusteluja työelämän kehittämisestä. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Helsinki.

Kolb, D. (1984). Experiential Learning: Experience as the Source of Learning and Development. Prentice-Hall, Inc. Englewood Cliffs, N.J.

Krokfors, L., Kangas, M., Kopisto, K., Rikabi-Sukkari, L., Salo, L. & Vesterinen, O. (2015). Yhdessä. Luovasti. Oppien. Opetuksen ja oppimisen muutos 2016. Opettajankoulutuslaitos. Helsingin yliopis­to. 

Metropolia AMK (2019). Opetussuunnitelma. Kliinisen asiantuntijuuden tutkinto-ohjelma sosiaali- ja terveysalalla (ylempi AMK), Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden asiantuntija

Upola, S. (2019). Työelämäorientoitunut projektioppiminen ammatillisen koulutuksen kontekstissa. Lapin yliopistopaino. Rovaniemi. Acta Universitatis Lapponiensis 385.

+1
ammattikorkeakoulupedagogiikkainnovaatiotkehittäminenopinnäytetyösoveltava tutkimusTKItutkimusyhteisöllinen oppiminenyhteisöllinen projektioppiminen
Kommentoi (0)
0

Korkeakouluopettajan ammatillisuuden kehittyminen

Mari Virtanen · 13.3.2018

Mitä korkeakouluopettajan pitää osata, mitä pitää taitaa?

Minkälaisia valmiuksia muuttuvassa yhteiskunnassa opettaja tarvitsee luotsatakseen opiskelijaa oikeaan suuntaan? Ovatko ne muuttuneet tai muuttumassa ja mihin suuntaan korkeakouluopettajan ammatti on kehittymässä?

Opettajuutta ja opettajan ammatillista professiota voidaan tarkastella useista näkökulmista, joilla tarkoitetaan työn eri osa-alueita, ammatillista sisältö- ja pedagogista opetusosaamista. Opettajuuteen liitetyt hyveet ovat kautta aikojen liittyneet henkilön sivistykseen ja viisauteen toimia tehtävässä.  Opettaja on nähty itsenäisenä, autonomisena ”kulttuurin tulkkina”, jonka työssä tulevaisuuden rakentaminen on vahvasti läsnä.

Teknologian kiivas kehitys, toimintojen sähköistyminen, mobiilien laitteiden, verkkojen, ajasta ja paikasta riippumattomien ympäristöjen mahdollisuudet muuttavat opettajuutta kaikilla kouluasteilla, nyt ja tulevaisuudessa. Siksi onkin tarpeen tarkastella minkälaisia valmiuksin tämän päivän ja tulevaisuuden opettajan tulee omata.

 

Tulevaisuuden osaamista kartoittamassa

Osaamisen määrittämiseen ja pätevyyksien kartoittamiseen on olemassa erilaisia menetelmiä ja työkaluja. Metropolia ammattikorkeakoulussa korkeakouluopettajan valmiuksien kartoittamiseen käytettiin Innoduelin digitaalisen joukkoistamisen työkalua, joka mahdollistaa ketterän, ajasta ja paikasta riippumattoman, ideoinnin ja kirjattujen ideoiden arvottamisen suosituimmuusjärjestykseen. Innoduelin avulla osallistettiin korkeakoulun toimijoita (opettajat, muu henkilökunta) yhteisölliseen ideointiin, joka käynnistettiin Metropolian Uudistuva opettajuus-työryhmän ideoilla. Työryhmän* toimesta työkaluun kirjattiin 20 siemenideaa, joita digitaalisen parivertailun avulla arvotettiin järjestykseen (kuvio 1). Parivertailun aikana osallistujilla oli mahdollisuus lisätä omia ehdotuksia opettajan tarvitsemista kompetensseista. **

 

Kuvio 1.Esimerkki vastausvaihtoehtojen arvottamisesta.

 

Kartoituksen mukaan nykypäivän ja tulevaisuuden korkeakouluopettaja on:

  1. osaamisensa ennakkoluuloton kehittäjä,
  2. vahva asiaosaaja = tietoa, taitoa ja osaamista & valmius toimia erilaisissa verkostoissa,
  3. pedagoginen taitaja,
  4. innostava,
  5. oppimisen mahdollistaja, ohjaaja ja valmentaja.

Yhteenvedettynä korkeakouluopettaja on pedagoginen moniottelija, joka ennakkoluulottomasti ja rohkeasti kehittää oman alan asiantuntijuuttaan, opettamisosaamistaan, samalla soveltaen ja hyödyntäen teknologiaa mielekkäällä tavalla.  Hän on moniosaaja, joka auttaa oppijaa oppimaan valmentavalla ja motivoivalla otteella, rohkeasti uusia menetelmiä soveltaen.

Osaamisen määrittäminen ja pätevyyksien kartoittaminen on ajassa elävä, jatkuva prosessi. Mitä osaamista Sinun mielestäsi korkeakouluopettajalla on? Minkälaisia tietoja, taitoja, asennetta? (kuvio 2)

Osallistu osaamisen määrittämiseen digitaaliseen joukkoistamisen avulla ja jätä mukaan oma ehdotuksesi. Tehdään yhdessä tulevaisuuden opettaja!! 👍

Kuvio 2. Innoduel digtaalisen joukkoistamisen välineenä.

 

*Uudistuva opettajuus- työryhmän jäsenet: Marjatta Kelo, Marita Huhtaniemi, Minna Kaihovirta-Rapo, Jenni Koponen ja Mari Virtanen

**Parivertailu oli avoinna viikkoja ja sitä työstettiin useissa ryhmissä eri henkilöstöryhmien edustajien kanssa. Yhteensä prosessiin osallistui 126 henkilöä. Tänä aikana vertailuun lisättiin 66 uutta ideaa (kaikkiaan vertailtavia ideoita oli 86) ja eri vaihtoehdoille annettiin yhteensä 1659 ääntä. Työskentelyn tuloksia hyödynnettiin korkeakouluopettajan työnkuvan muodostamisessa.

 

 

 

+4
digitalisaatioinnodueljoukkoistaminenkehittäminenkorkeakoulupedagogiikkaopettajuusYhteiskehittely
Kommentoi (0)
Aiemmat postaukset

Tietoa blogista

Hiiltä ja timanttia -blogi pohtii korkeakoulun roolia nyt ja tulevaisuudessa. Se tutkii korkeakoulun merkitystä kouluttajana, alueellisena vaikuttajana, työelämän kehittäjänä ja innovaattorina, jonka toiminnan suolana ovat pedagogiset sisällöt, kokeilut ja kehityskulut. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita alan asiantuntijoita.

Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta

  • Riikka Wallin (päätoimittaja), julkaisukoordinaattori, p. 040 869 1849
  • Mari Virtanen, yliopettaja, p. 040 670 5156
  • Sonja Holappa, lehtori (kielet), p. 040 125 2690

Sähköpostiosoitteet:

Hiiltä ja timanttia -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua. Blogissa on ollut toimituskunta 1.2.2018 alkaen.



Haluatko julkaista Hiiltä ja timanttia-blogissa? Ota yhteys toimituskuntaan täältä

Bloggaajat

Elina Ala-Nikkola

Elina Ala-Nikkola

on osallistavalla otteella työskentelevä prosessien fasilitoija ja sparraaja Metropoliassa. Hän on kiinnostunut yhteiskunnallisista ilmiöistä ja innostuu eri alojen asiantuntijoiden kohtaamisesta, osaamisesta ja kehittämisestä yhdessä oppien. Onnistunut viestintä ja innostava ilmapiiri ovat aina työn fokuksessa. Hän on kulttuurituottaja (ylempi AMK), joka vapaa-ajallaan muun muassa lukee, juoksee, kiertää museoita ja tanssii.


Riikka Wallin

Riikka Wallin

Riikka Wallin on Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisukoordinaattori. Hän on kulttuurituottaja (YAMK), joka haluaa edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja joka innostuu saavutettavuudesta, asiakas- ja käyttäjälähtöisestä toiminnasta sekä viestinnästä. Työssään hän auttaa tuomaan esiin metropolialaista asiantuntijuutta korkeakoulun julkaisutoiminnan avulla. Tärkeintä hänelle on ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja sitä hän edistää myös Nia-ohjaajana.


Ilse Skog

Ilse Skog

toimii Metropolian viestintäpalveluissa viestintäsuunnittelijana ja digimentorina. Työkenttään kuuluvat media- ja työyhteisöviestintä, uutisoinnit, työntekijälähettiläiden sparraus sekä yhteisömanagerointi sosiaalisessa mediassa. Digitaalisuus ja robotisaatio ovat Ilsen tämän hetken intohimoja. Ohjatut jumpat, kuntosalitreenit, avantouinti sekä kokkailu viikonloppuisiin täyttävät Ilsen vapaa-aikaa. Lomilla Ilselle mieluisia ovat kaupunkimatkat.


Anne Perkiö

Anne Perkiö

työskentelee Metropoliassa liiketalouden tutkinto-ohjelman tutkintovastaavana ja yliopettajana. Koulutukseltaan hän on KTM ja KL ja toiminut pitkään liiketalouden koulutuksen eri vastuutehtävissä. Perkiön lisensiaatintyö käsitteli ohjausta ja tuutorointia, minkä lisäksi hän on kiinnostunut aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta (AHOT). Hänen erityisosaamisalueitaan ovat suorituksen johtaminen ja palkitseminen. Bloggaajana hän pitää itseään harjoittelijana. Harrastuksiin lukeutuvat punaiset autot ja Italia!


Sonja Holappa

Sonja Holappa

a senior lecturer at Metropolia, teaches professional English and communication skills to IT and Industrial Management students. She is a firm believer in the significance of education on all levels as enabler of professionalism and ultimately harmony and understanding between all people. Upon starting as Digimentor as of autumn 2017, Sonja delights herself in learning and sharing any digital practices that will simplify daily work and enhance learning situations. All in all, she likes to approach work and life in general from the perspective of meaningfulness.


Johanna Holvikivi

Johanna Holvikivi

työskentelee Metropoliassa hyvinvoinnin ja kuntoutuksen alueella opetus- ja kehittämistehtävissä. Hän on toiminut pitkään esimiehenä ja kehittänyt korkeakoulun opetusta ja laadukasta oppimista. Johanna on kiinnostunut erityisesti osaamisen johtamisesta, coachingistä ja työnohjauksesta. Hän pitää yhdessä tekemisestä ja uskoo yhteisöllisyyden voimaan. Hänen harrastuksiinsa lukeutuvat intohimoinen kirjojen lukeminen, pyöräily ja veneily.


Jenni Koponen

Jenni Koponen

työskentelee Metropoliassa pedagogisen kehittämisen ja palauteasioiden parissa. Jenni on työskennellyt korkeakoulukentällä pitkään opettajana, tutkijana ja pedagogisena asiantuntijana. Oppimisessa häntä kiinnostaa eniten uuden oivallus. Jenni on taustaltaan diplomi-insinööri ja kasvatustieteilijä, mutta on viime aikoina kunnostautunut erityisesti sokerileipurina.


Tiina Kokko

Tiina Kokko

työskentelee asiantuntijana Oppimistoimintapalvelut-tiimissä hallintoa ja pedagogiikkaa yhdistävissä kehittämistehtävissä sekä opetussuunnitelmaprosessissa. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri ja suorittanut opettajaopinnot Haaga-Heliassa. Tiina on työskennellyt Metropoliassa, ja aiemmin Stadiassa, vuodesta 2001. Hän suhtautuu intohimoisesti oppimiseen, toiminnan kehittämiseen ja oboensoittoon.


Riitta Konkola

Riitta Konkola

toimii Metropolian rehtorina ja toimitusjohtajana. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteiden lisensiaatti, erikoistoimintaterapeutti ja opettaja. Hänen perheeseensä kuuluvat puoliso ja aikuiset lapset. Vapaa-aikanaan hän matkustaa, lukee dekkareita, lenkkeilee ja nauttii ruoanlaitosta. Hän uskoo isotädiltä kuulemaansa ajatukseen: ”Annahan aikaa”, asioilla on tapana järjestyä.


Marjo Mannila

Marjo Mannila

työskentelee Metropolian radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelman tutkintovastaavana. Hän on tehnyt pitkän uran opetuksen ja oppimisen saralla ja vaikuttanut useissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa edelleen aktiivisesti oppimistoimintaa kehittäen. Hän arvostaa yhteisöllistä työtapaa, joka lisää kaikkien toimijoiden osallistumista ja vastuuta osaamisen kasvattamisessa.


Mari Virtanen

Mari Virtanen

on Metropoliassa yliopettaja, digipedagogi, opetuksen innovatiivinen kehittäjä ja tutkija. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden tohtori ja opettaja, jota kiinnostaa teknologian soveltaminen pedagogisesti mielekkäällä, joskus myös viihdyttävällä, tavalla. Hän tekee mielellään uutta ja kokeilee ketterästi. Vapaa-ajallaan hän rentoutuu ”digittömässä” maailmassa urheilun, käsitöiden ja perheen parissa, matkailuauton hiljaisessa hurinassa.


Päivi Ylitalo-Kallio

Päivi Ylitalo-Kallio

työskentelee Metropolian kirjastossa informaatikkona ja verkkopalvelukoordinaattorina. Koulutukseltaan hän on FM (interaktiivinen media), ammatillinen opettaja, tradenomi YAMK (käyttäjäkeskeinen suunnittelu), IT-tradenomi ja kirjastomerkonomi. Hän innostuu helposti uusista asioista, myös kaikenlaisesta digitaalisesta, kuten kunnon digimentorin pitääkin. Hän uskoo kehittämiseen pienin askelin ja rohkeasti, moka on lahja :) Vapaa-ajalla Päivi kuskaa lapsia harrastuksiin, paijailee kahta koiraa, ja tanssii.


Petri Vesikivi

Petri Vesikivi

opettaa Metropolian tieto- ja viestintätekniikan osaamisalueella mobiilisovellusten ohjelmointia. Hän kehittää opetusta vastaamaan työelämän toiveita muun muassa trialogisen oppimisen ja opettajatiimien toteuttamien intensiivisten monialaisten kurssien kautta. Ennen Metropoliaan siirtymistä 2007 Petri työskenteli 20 vuotta eri tehtävissä ICT-alan yrityksissä. Työelämäjaksolla hän työskenteli Helsingin Sanomain mobiilituottajana reilun vuoden. Syksyllä 2016 Petri tekee opintovapaalla lisensiaattityötä opettajien kokemuksista tiimiopettajuudesta.


Eija Raatikainen

Eija Raatikainen

työskentelee yliopettajana Metropolian sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalueella ja opettaa sosionomiksi (& YAMK) valmistuville opiskelijoille kasvatustieteeseen, yhteiskuntatieteisiin ja psykologiaan liittyviä aiheita. Työnkuvaan kuuluu myös kansallinen ja kansainvälinen hanketyö sekä projektityöntekijänä että projektipäällikkönä. Vapaa-aika menee lapsen harrastuksissa ja lenkkeilyn parissa. 


Leena Unkari-Virtanen

Leena Unkari-Virtanen

työskentelee lehtorina Metropolian musiikin tutkinnossa ja on koulutukseltaan musiikin tohtori. Hän on mukana monissa tulevaisuuden työtä ja osaamista kartoittavissa hankkeissa ja TKI-tehtävissä. Lisäksi hän vastaa Säveltämisen pedagogiikka- ja Johtosävelet -täydennyskoulutuksista (OPH). Dialogi ja yhteiskehittely ovat hänelle tärkeitä uusien ideoiden ja oivallusten innoittajia, mutta myös työmenetelmiä musiikkipedagogin, tutkijan ja työnohjaajan tehtävissä.


vierailija

vierailija


Uusimmat postaukset

  • Kirjoita onnistunut asiantuntija-artikkeli!

    1.3.2021
  • Verkkotapahtumassakin voi kehittää hyötypelejä ketterästi

    24.2.2021
  • Navigointia kohti avointa korkeakoulua

    19.2.2021

Arkisto

  • ▼2021 (5)
    • ▼maaliskuu(1)
      • Kirjoita onnistunut asiantuntija-artikkeli!
    • ►helmikuu(3)
      • Verkkotapahtumassakin voi kehittää hyötypelejä ketterästi
      • Navigointia kohti avointa korkeakoulua
      • Tulevaisuusajattelu opettajan työvälineenä
    • ►tammikuu(1)
      • Metropolia vaikuttaa vahvistamalla jatkuvaa oppimista
  • ▼2020 (33)
    • ►joulukuu(1)
      • Benefits of Systematic Degree Program Design 3/3: Writing Clinics
    • ►marraskuu(4)
      • Oppimateriaalien avaamisen hyödyt opettajalle ja oppijoille
      • Pelaamalla kirjasto tutuksi
      • Monimuotoisia ratkaisuja bioanalyytikoiden kasvavaan työvoimatarpeeseen
      • Benefits of Systematic Degree Program Design 2/3: The GATE model
    • ►lokakuu(5)
      • Mitä pedagogisen käsikirjoituksen jälkeen?
      • Rohkeaa koulutuksen digitaalista uudistamista
      • Verkossa opiskelu on opiskelijalle arkipäivää
      • Osaamisperusteinen opetussuunnitelma tarjoaa joustavuutta toteuttamiseen
      • Benefits of Systematic Degree Program Design 1/3
    • ►syyskuu(4)
      • Ammattikorkeakoulut palvelevat yhteiskuntaa
      • Tulevaisuuden osaamistarpeita muotoilemassa 3/3
      • Johtamisessa tarvitaan pedagogista asennetta
      • Näin teet saavutettavan PDF-tiedoston helposti Wordilla
    • ►elokuu(2)
      • Pedagoginen suunnittelu lehtori Virtasen tapaan
      • Kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen näkyväksi hanketoiminnan avulla
    • ►kesäkuu(5)
      • Hyvää kesää toivottaa Hiiltä ja timanttia -toimituskunta!
      • Virtuaalisimulaatiopeleillä uusia ulottuvuuksia korkeakouluopetukseen
      • Pedagogiikan ja teknologian liitto vuonna 2020
      • Rikasta työtäsi yrityksen ja ammattikorkeakoulun välisellä yhteistyöllä
      • Digital Baby Steps 3/3: The Corona Leap!
    • ►toukokuu(3)
      • Digipedagogiikka – poikkeustilasta uuteen normaaliin
      • Kompleksisuus haastaa johtamisajatteluamme
      • Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena
    • ►huhtikuu(3)
      • Fasilitointi sujuu verkossakin! — 10 vinkkiä virtuaalifasilitointiin
      • Avoimuus korkeakoulun toiminnassa – trendisana vai elinehto?
      • Hyvä opettaja – omien palveluidensa muotoilija?! 2/3
    • ▼maaliskuu(3)
      • Kokemuksia pakopelin käytöstä tiedonhaun ohjauksessa
      • Koronavirus oppilaitoksissa – miten opetuksen erityisjärjestelyistä selvitään?
      • Ristiinopiskelumalli kolkuttaa korkeakoulujen ovelle
    • ►helmikuu(3)
      • Hyvinvointia etsimässä
      • Asiantuntijana somessa - viesti ja vaikuta faktoilla
      • Oppimista muotoilemassa 1/3
  • ►2019 (37)
    • ►joulukuu(2)
      • OnePage-menetelmä kriittiseen ajatteluun
      • Työelämä, opiskelijat ja opettajat kohtaavat: MINNO on kaikkien projekti
    • ►marraskuu(4)
      • Showtekniikan osaamisvajeet valokiilassa
      • Mikä ihmeen CC-lisenssi? OSA I: Perusteet
      • Työelämän timanttiset taidot - 7 vinkkiä voimavaraistumiseen
      • Näkökulmia sote-alan valintakokeiden sisältöön ja kehittämiseen
    • ►lokakuu(4)
      • Sammakoita vai suitsutuksia - palautteen merkitys oppimiselle
      • Monialaisuuden voima
      • Digital baby steps 2/3: PowerPoint with audio anyone?
      • Osallistamisesta osallisuuteen - hyviä käytäntöjä yhdessä kehittäen
    • ►syyskuu(2)
      • Koulutuksen evoluutio ja luova musiikin tekeminen
      • Narratiivinen ammatti-identiteetti
    • ►elokuu(3)
      • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 2/2
      • Uusia ideoita opinnäytetyön ohjaamiseen
      • Vetovoimaa ja pitovoimaa tekniikan koulutukseen ja ammattiin
    • ►kesäkuu(4)
      • Katsauksia Hiiltä ja timanttia -blogin vuoteen - syksyllä jatkamme!
      • Uuden työn kaleidoskooppi
      • Terveyden ja hyvinvoinnin haasteet ratkaistaan rohkeudella ja yhteistyöllä
      • Narratiivisuutta pedagogiikkaan
    • ►toukokuu(3)
      • “Roolipelaa” ammattilaista - pakopelit oppimisen välineinä ammattikorkeakoulussa
      • Luentoesiintymisestä dialogisen oppimistilanteen rakentamiseen
      • Kuusi tiedonhallinnan menetelmää tietointensiivisen työn tekijöille
    • ►huhtikuu(5)
      • Teorian ja käytännön yhdistyminen – aloittelijasta kohti asiantuntijuutta
      • YouTube - optimoi videosi, tutki sen menestystä analytiikan avulla, osa 2/2
      • Youtube - viihdekäytöstä korkeakoulun työvälineeksi, osa 1/2
      • Ristiriidan pedagogiikkaa
      • Erasmus - panostus Euroopan yhtenäisyyteen ja uusiin sukupolviin
    • ►maaliskuu(4)
      • Kehotietoisuus – oppimisen perusta
      • Fiktion voima
      • Virtuaalisimulaatiopelit hoitotyön opetuksessa
      • Asiantuntija - näin brändäät osaamisesi LinkedInissä
    • ►helmikuu(3)
      • Podcast: Vuorovaikutus verkossa ei ole sattumaa
      • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 1/2
      • Digitukea 24/5?!
    • ►tammikuu(3)
      • Näin teet hyvän PowerPoint-esityksen
      • Ohjattu pienryhmätoiminta tukee ammatillista kasvua
      • Oppimisanalytiikka oppimisen ohjaamisen työvälineenä
  • ►2018 (34)
    • ►joulukuu(3)
      • Jatkuvan oppimisen ideaa etsimässä
      • Arvioinnin kesyt ja viheliäiset haasteet
      • Asiantuntija somessa - mistä haluaisit, että sinut tunnetaan?
    • ►marraskuu(4)
      • Tietämättömyyden oppimisesta
      • Hyötypelit opetuksen uudistajina?
      • 10-Week Sprint Sote Edition - uusi tapa oppia yrittäjyyttä
      • Mitä tapahtui kun kemian opetus vietiin verkkoon?
    • ►lokakuu(5)
      • Miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata?
      • Vallankäyttö opetuksessa ja ohjauksessa
      • Toiminnallista kielenopetusta korkeakoulussa
      • Siivet kantavat - korkeakoulusta työelämään
      • Metropolian uudistuvat kampukset luovat yhdessä tekemisen kulttuuria
    • ►syyskuu(4)
      • Digitaalinen muistikirja - konttori taskussa
      • Oletko ’auditiivinen’, ’kinesteettinen’ tai ’visuaalinen’ oppija – sitkeä myytti on suosittu, koska testaaminen ja lokerointi viehättää
      • Metropoliassa ratkotaan yhteiskunnallisia muutoksia yhdessä
      • Näin teet oman podcastin
    • ►elokuu(2)
      • Ryhmänohjaus ja pedagoginen ammattitaito - yhteisiä löytöretkiä
      • Qualified Empathy - the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
    • ►kesäkuu(5)
      • Podcast opettaa, viihdyttää ja on läsnä siellä, missä sinäkin
      • Workflow-sovellukset keventävät tietotyötä
      • Opetusta ja oppimista silloin, kun kaikki aistit eivät ole käytössä
      • Onko tunteissa mitään järkeä?!
      • 10 vinkkiä digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseen
    • ►toukokuu(4)
      • Tämä mullistaa koulutuksen - teknologia opetuksen muuttajana
      • Digital baby steps 1/3: Co-learning with students in the spirit of MVP
      • Muuten saattaa käydä niin, että… - 6 vinkkiä laadukkaaseen kurssisuunnitteluun
      • Oppilaitos ja työelämä kohtaavat sosiaalisessa mediassa - suuhygienistitutkinto Instagramissa
    • ►huhtikuu(3)
      • Opettajasta tubettaja?!
      • Opettajan muuttuva työnkuva
      • Miten korkeakoulu vastaa opetuksen murrokseen?
    • ►maaliskuu(4)
      • Dialogi opiskelijan ohjauksen menetelmänä
      • Oppimisen somematka tähtää tulevaisuuden kouluun ja työelämätaitoihin
      • Korkeakouluopettajan ammatillisuuden kehittyminen
      • Hiiltä ja timanttia - opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
  • ►2016 (10)
    • ►joulukuu(1)
      • ”Uutishuone” pedagoginen ratkaisu yhteisölliseen oppimiseen
    • ►kesäkuu(3)
      • Viestijän matka Oppijan polulla
      • "Camel boots" opettajasta tiimiopettajaksi
      • Tiimiopettajuutta kansainvälisellä opintojaksolla
    • ►toukokuu(2)
      • Osaamisen ketteryys työelämätaitona
      • Satelliitissako tulevaisuus?
    • ►huhtikuu(1)
      • Palautteesta vauhtia osaamisloikkaan
    • ►maaliskuu(3)
      • Jos haluaa saada on pakko antaa
      • Opettajuuden muutos
      • “The feedback has given me new views on my capabilities and strengths as well as pushed me to work harder for the group”

Oppiminen Metropolia.fi-sivustolla

Tutustu Metropolian pedagogisiin linjauksiin

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

Jotta sivuston käyttö olisi sujuvaa, käytämme evästeitä ja suosittelemme niiden käyttöä myös Sinulle.  Voit tutustua tarkemmin evästeisiin tai poistaa ne kokonaan käytöstä asetukset-sivulla.

Hiiltä ja timanttia
Powered by  GDPR Cookie Compliance
Tietosuojaseloste / Privacy Overview

Kävijän tietokoneelle voidaan ajoittain siirtää ns. evästeitä (“cookies”).
Evästeillä voidaan kerätä tietoja esimerkiksi miltä sivulta olet siirtynyt osoitteeseen, mitä www-sivujamme olet selannut ja milloin, mitä selainta käytät, mikä on näyttösi resoluutio ja käyttöjärjestelmä, sekä mikä on tietokoneesi IP -osoite eli mistä Internet -osoitteesta lähettämäsi tiedot tulevat ja minne ne vastaanotetaan.

Evästetietojen avulla Palvelun kävijämääriä voidaan seurata Metropolian ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta sekä analysoida ja kehittää kävijöitä paremmin palvelevaksi. Lisäksi Metropolian yhteistyökumppanit saattavat käyttää mainonnan kohdentamiseksi evästeitä, joilla kerätään tietoa kävijän vierailuista tällä ja muilla sivustoilla. Evästeiden avulla kerättyä tietoa käytetään kävijän kiinnostusten kohteiden perusteella kohdennetun mainonnan tuottamiseen. Evästeiden avulla tehdyssä mainonnan kohdentamisessa kävijää ei yksilöidä eikä tietoja yhdistetä kävijältä mahdollisesti muussa yhteydessä saatuihin henkilötietoihin

Kävijällä on mahdollisuus estää evästeiden käyttö muuttamalla selaimensa asetuksia siten, että selain ei salli evästeiden tallentamista.  Kävijä hyväksyy, että joidenkin palveluiden osalta evästeiden käytön estäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa palvelun toiminnallisuuteen.

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.

Tarpeelliset evästeet / Strictly Necessary Cookies

Tarpeelliset evästeet pitäisi olla aina käytössä jotta voimme tallentaa evästeet myöhempiä vierailujasi varten.

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

Mikäli otat nämä evästeet pois käytöstä emme pysty tallentamaan niitä, ja joudut seuraavilla vierailuilla hyväksymään/kieltämään ne uudestaan.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.

Kolmannen osapuolen evästeet / 3rd Party Cookies

Käytämme sivustolla Google Analytics ja Addtoany -lisäosia kerätäksemme tietoa mm. vierailijoiden kävijämääristä, suosituimmista sivuista jne.

Pitämällä evästeet päällä autat parantamaan/kehittämään palveluamme.

—--

This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.

Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.

Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!