Kuukausi: lokakuu 2022
Suunnitelmallisuus on avain suomen kielen oppimiseen – tukena kieli-HOPS, Kielibuustia 2/5
Tunnistavatko korkeakoulut, miten tärkeä kotimaisen kielen taito on kansainvälisille opiskelijoille? Tunnistetaanko opiskelijoiden tarpeet ja haasteet ajoissa? Ohjataanko kielenoppimista suunnitelmallisesti? Suomenkielisissä tutkinnoissa riittävä suomen kielen taito on välttämätön opinnoissa menestymisen kannalta. Lisäksi suomen kielen taito tukee työllistymistä koulutusta vastaaviin tehtäviin, auttaa kiinnittymään korkeakouluyhteisöön opintojen aikana sekä lisää hallinnan tunnetta ja viihtymistä. Kielitaidon merkityksestä kotoutumiselle sekä Metropolian S2-mallista on luettavissa lisää julkaisusta Kielibuustia 1/5. Kun kielitaidon merkitys tiedostetaan opintojen alusta alkaen ja opiskelija saa suunnitelmallista ja oikea-aikaista ohjausta, rohkaisua ja kannustusta, hän voi saavuttaa ammatillisen suomen kielen taidon opintojensa aikana. Tueksi kielen oppimisen ohjaukseen on Kielibuusti-hankkeessa kehitetty Kieli-HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma kielen opiskeluun. Kieli-HOPS tuo suunnitelmallisuutta suomen kielen oppimiseen Jos kielenoppimisen tärkeydestä ei puhuta opintojen alussa, kielitaitoon liittyvät haasteet saatetaan havaita liian myöhään. Opiskelijalle voi tulla kielitaidon puutteen vuoksi haasteita esimerkiksi harjoittelupaikan saamisessa, opinnäytetyön kirjoittamisessa tai työllistymisessä. Opiskelijan on tultava tietoiseksi kielenopiskelutarpeistaan mahdollisimman pian, jotta kielitaito ehtii karttua. Hän tarvitsee myös realistisen suunnitelman kielitaidon saavuttamiseksi. Kieli-HOPSin avulla opiskelijalle voidaan tehdä konkreettinen suunnitelma ammatillisen kielitaidon hankkimiseen. Kieli-HOPS laaditaan ohjaajan kanssa opintojen alkuvaiheessa ja suunnitelmaa päivitetään taitojen karttuessa ja opintojen edetessä. Kieli-HOPSissa käsitellään seuraavia asioita: mihin opiskelija tarvitsee kielitaitoa miten opiskelija oppii kieltä parhaiten (yksilölliset tavoitteet, motivaatio, kielenoppimisstrategiat) mitä kielikursseja korkeakoulussa on tarjolla mitä kielikursseja opiskelijan olisi hyvä valita ja milloin missä ja miten opiskelija voisi ottaa vähäisenkin kielitaitonsa käyttöön millaista kielitaitoa opiskelija ylipäänsä tarvitsee (tulevaisuuden suunnitelmat) miten opiskelija on ajatellut selviytyvänsä tulevista työharjoitteluista. Kielibuusti-hankkeessa laadittu ohjeistus ja kysymyspatteristo on suunnattu alun perin englanninkielisissä tutkinnoissa opiskeleville. Lomaketta voi muokata opiskelijaryhmän tarpeiden mukaan myös muihin tilanteisiin sopivaksi. Suomenkielisissä tutkinnoissa voi opiskelijoiden kanssa keskustella suoraan seuraavista kysymyksistä, mikäli opiskelijan kielitaito on jo hyvä: Miten opiskelija arvelee selviytyvänsä kirjallisista tehtävistä? Onko opiskelijalla kokemusta akateemisista luku- ja kirjoitustehtävistä? Olisiko opiskelijan hyvä harjoitella taitoja jo opintojen alkuvaiheessa esimerkiksi kirjoittamisen verkkokurssilla tai kieliklinikalla? Kieli-HOPS tekee kielen oppimisen tarpeen näkyväksi ja tukee opiskelijan suunnitelmaa oppia kieltä riittävästi Suomeen kotoutumista ja työllistymistä ajatellen. Yksilölliset tarpeet huomioon kieli-HOPSin avulla Suomen kielen oppijat ovat lähtökohtineen ja tavoitteineen moninainen joukko. Toisessa ääripäässä ovat ne englanninkielisissä tutkinnoissa opiskelevat, jotka ovat juuri muuttaneet maahan ja joilla ei ole lainkaan kosketusta suomen kieleen ja kulttuuriin. Toisessa laidassa taas ovat ne, jotka ovat asuneet maassa lapsesta saakka ja pärjäävät useimmissa kielenkäyttötilanteissa äidinkielisten puhujien tavoin, mutta joille ammatillisen ja muodollisen viestinnän konventiot saattavat olla vieraita. Suomen kielen oppijoiden kielitaito, tavoitteet ja suunnitelmat vaihtelevat. Joillakin kansainvälisillä opiskelijoilla on vakaa aikomus työllistyä Suomeen, toisilla tällaiset suunnitelmat ovat epävarmoja. Myös suhtautumisessa kielenoppimiseen on eroja: osa opiskelijoista tarttuu aktiivisesti tarjolla oleviin kielenoppimismahdollisuuksiin, osa ei halua tai uskalla ottaa kielitaitoaan käyttöön. (Language for work) Kielitaidosta ja kielitaidon puutteesta puhuminen voi olla myös sensitiivistä. Opiskelijan suomen kielen taito ei kerro hänen muista taidoistaan, ja opiskelijan muutoin laaja kielitaito - opiskelija saattaa osata esimerkiksi vietnamia, mandariinikiinaa ja thaita - voi jäädä näkymättömäksi vain sen vuoksi, ettei hän osaa niitä kieliä, mitä korkeakoulu pitää tärkeänä. Myös näistä syistä henkilökohtainen kielenoppimissuunnitelma on merkityksellinen. Kieli-HOPSin avulla ohjaaja voi ottaa kielitaidon puheeksi neutraalisti ja opiskelijalähtöisesti tehdä näkyväksi opiskelijan moninaista kielitaitoa tarkentaa opiskelijan kielenoppimistavoitteita ohjata opiskelijaa sopiville kursseille, kieliklinikoille tai muun tuen pariin keskustella opiskelijan kielenoppimisstrategioista havainnollisesti ja kannustavasti. Erityisen hyvin kieli-HOPS soveltuu uraohjaajien työkaluksi osaksi muuta opiskelijan henkilökohtaista ohjaamista. Kieli-HOPS käyttöön Ohjaaja voi ottaa kieli-HOPSin käyttöön eri tavoin sen mukaan, millaisia tarpeita opiskelijoilla tai tutkinnoilla on. Tiiviimmillään se tarkoittaa lyhyttä kartoitusta ja opiskelijan tietoisuuden herättämistä opintojen alussa, laajemmassa muodossa se on läpi opintojen tapahtuvaa kielenoppimisen seuraamista ja ohjaamista. Ohjaajan on hyvä tiedostaa, että opiskelija ei aina osaa kuvailla kielitaitoaan tarkasti. Kieli-HOPS-lomake sisältää kysymyksiä, jotka auttavat opiskelijaa tässä. 1) Mini-kieli-HOPS Kieli-HOPS tiiviissä muodossa on lyhyt kartoitus opintojen alkuvaiheessa, kun ohjaaja ottaa kielikysymykset puheeksi opiskelijan kanssa. Sen jälkeen ohjaaja voi antaa opiskelijalle kieli-HOPS-lomakkeen pohdittavaksi itsenäisesti ja opiskelija tallentaa vastauksensa mahdollisia myöhempiä keskusteluja varten. Englanninkielisissä tutkinnoissa keskeiset kysymykset ovat: Aikooko opiskelija työllistyä Suomeen? Onko opiskelija tietoinen siitä, miten suomen kielen osaaminen edistää hänen mahdollisuuksiaan työllistyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin Suomessa? Suomenkielisissä tutkinnoissa keskeiset kysymykset ovat: Millainen opiskelijan suomen kielen taito on ja kokeeko hän tarvitsevansa kielitukea korkeakouluopinnoista selviytymiseen? Onko hän tottunut lukemaan ja kirjoittamaan omaan alaansa liittyviä tekstejä, kuten ammatillisia artikkeleita, projektiraportteja, esseitä tai opinnäytetöitä suomeksi? Onko opiskelija tietoinen tulevan alansa kielitaitovaatimuksista ja siitä, minkä kielisiä työtehtäviä/asiakkaita/potilaita opiskelijalla tulee olemaan? Opiskelijan kanssa olisi hyvä keskustella myös siitä, että monikieliset työyhteisöt ovat tavallisia eri aloilla. Opiskelija ei pärjää pelkällä englannin kielellä asiantuntijatehtävissä Suomessa, vaikka esimerkiksi IT-alan opiskelija saattaakin niin ajatella. (Ks. esim. Helsingin seudun kauppakamarin selvitys 2018 ja Monikielistyvä työelämä -hanke 2022.) 2) Kieli-HOPS koko opintojen ajalle Kun kieli-HOPS otetaan käyttöön koko opintojen ajalle, siitä saadaan irti kaikkein paras hyöty. Mini-kieli-HOPSin lisäksi opiskelija pohtii kieli-HOPS-lomakkeen kysymyksiä itsenäisesti tai pienryhmässä. Sen jälkeen ohjaaja tutustuu vastauksiin ja käy opiskelijan kanssa henkilökohtaisen ohjauskeskustelun vastausten pohjalta. Ohjauskeskustelussa ohjaaja ja opiskelija suunnittelevat yhdessä opiskelijan kielipolkua sekä tarkastelevat hänen kielenoppimisstrategioitaan ja kielitaitotavoitteitaan. Keskustelun tavoitteena on, että opiskelijalla on konkreettinen kielenoppimissuunnitelma ja hän tietää, mitä tekee seuraavaksi kehittääkseen kielitaitoaan (kuten mille kielikursseille osallistuu, millaista kielitukea aikoo hyödyntää tai miten valmistautuu harjoitteluihin). Ohjaaja palaa opiskelijan kieli-HOPSiin säännöllisesti osana muuta yksilö- ja/tai pienryhmäohjausta. Kielenoppimistavoitteiden toteutumista seurataan ja suunnitelmaa päivitetään esimerkiksi vuosittain. Lukuvuosimaksullisten opiskelijoiden on Metropoliassa mahdollista hakea apurahaa kielitaidon kehittymisen perusteella. Säännöllinen kieli-HOPSin päivittäminen ja kielipolusta keskustelu ohjaajan kanssa on myös tästä näkökulmasta tärkeää. Kielenoppimisen tukeminen on korkeakouluyhteisön asia Kielenoppimisessa ei ole kysymys vain oppijan omasta valinnasta. Ympäristöllä on merkitystä siinä, saako opiskelija riittävästi mahdollisuuksia käyttää ja harjoitella kieltä, ja kannustetaanko myös arkaa tai itsekriittistä oppijaa kielen käyttöön. Toimivaa kielitaitoa ei voi hankkia yksin eikä pelkästään kielikursseilla, vaan oppiminen edellyttää runsaasti arkisia kielenkäyttötilanteita ja yhteisön tukea. Kielenoppimisen tukeminen ja ohjaus onkin koko korkeakoulun yhteinen tehtävä. (ks. lisää esim. Dejanova ym. 2020) Kieli-HOPS on ensimmäinen askel kohti toimivaa, koko korkeakoulun yhteistä kielenoppimisen mallia. Kielibuusti-hankkeen sivuilta löytyy lisätietoa siitä, miten kieli-HOPSia voi hyödyntää omassa oppilaitoksessa. Materiaalia saa vapaasti hyödyntää. Kielibuusti-hankkeen asiantuntijat antavat myös mielellään lisätietoja siitä, miten kieli-HOPSia voi soveltaa osana opiskelijan ohjausta. Kielibuustia on viiden kirjoituksen sarja. Se tarjoaa käytännön vinkkejä ja tietoa kielenoppimisen tukemiseen korkeakoulussa. Lähteet Dejanova, T.; Seppä, M.; Arola, T.; Pakkanen, R.; Pesola, H. & Siirilä, J. 2020. Kielitietoisuusvalmennukset ammatillisessa koulutuksessa – KIELO-hankkeen kokemuksia. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 11(2). Kieliverkosto. Helsingin seudun kauppakamarin selvitys 2018. Yritysten kokemukset ulkomaisesta työvoimasta työmarkkinoilla. Katsaus koulutettujen maahanmuuttajien sijoittumiseen Helsingin seudun työmarkkinoille (pdf). Kieli-HOPS ohjauskeskustelujen avuksi. Kielibuusti-hanke. Korpela, E., Iso-Heiniemi, E. & Aho, H. 2022. Lähteä vai jäädä? – kielen oppimisen tukeminen edistää opiskelijan kotoutumista, Kielibuustia 1/5. Hiiltä ja timanttia -blogi. Metropolia. Language for work. Tools for professional development. European Centre for Modern Languages. Monikielistyvä työelämä -hanke. Helsingin yliopisto. 2022. Kirjoittajat Eveliina Korpela, Eevamaija Iso-Heiniemi & Hanna Aho työskentelevät Metropolia Ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa suomen kielen opettajina ja Kielibuusti-hankkeen S2-asiantuntijoina.
Pedagogiset linjaukset laadun perustana
Oletko ajatellut, mihin opetuksesi pohjautuu? Millainen pedagoginen ajattelu ohjaa toimintaasi? Miten muuttuva tulevaisuus ja yhteiskunnan muutos heijastuu opetukseesi? Olemme huomanneet, että tavoitteellinen yhteinen keskustelu ja kehittäminen vaatii yhteistä ymmärrystä. Tämän vuoksi erityisesti monitieteisissä korkeakouluyhteisöissä, kuten Metropolia, kaivataan yhteisiä käsitteitä ja teoriapohjaa pedagogiselle kehittämiselle, laatukeskustelulle sekä niiden johtamiselle. Pedagogiset linjaukset ovat organisaatiotasoinen keskeinen asiakirja, jolla linjataan pedagogista kehittämistä. Pedagogiset linjaukset ovat pedagogisen osaamisen ja kehittämisen tueksi tunnistettuja ja strategisesti hyväksyttyjä teemoja. Ne auttavat muun muassa opetussuunnitelmatyössä. Vaikutukset ulottuvat oppimistilanteisiin asti. Pedagogiset linjaukset Metropoliassa Metropolia Ammattikorkeakoulussa uusittiin pedagogiset linjaukset alkuvuodesta 2022. Tämä toteutettiin yhteisöllisesti. Tarkoituksena on vahvistaa yhteistä käsitystä laadukkaasta oppimisesta ja opetuksesta strategiaa toteuttaen. Metropolian strategiassa yhtenä osa-alueena korostuu jatkuva oppiminen. Sen tärkeys perustuu jatkuvasti kasvavaan muutosvauhtiin (mm. globalisaatio, digitalisaatio, kestävä kehitys), joka edellyttää osaamisen elinikäistä kehittämistä. Jatkuva oppiminen käsitteenä pitää Metropoliassa sisällään sekä tutkintotavoitteisen koulutuksen että kaikki täydennyskoulutuksen muodot. Metropolian pedagogisten linjausten teemat ovat oppijalähtöisyys, ilmiölähtöisyys, monimuotoisuus ja avoimuus. Näillä ajankohtaisilla teemoilla vastataan tulevaisuuden haasteisiin. Työelämän rakennemuutos aiheuttaa osaamistarpeessa nopeita muutoksia. Siihen perinteinen tutkintokeskeinen koulutusjärjestelmä ei ole riittävän ketterä. Tämän vuoksi rakennamme oppimisessa ja opetuksessa uusia, joustavia ja oppijalähtöisiä ratkaisuja eli Metropolia Match®-mallia. Pedagogiset linjaukset ovat oppimisen johtamista Pedagoginen osaaminen ja sen kehittäminen on moniulotteinen pedagogiseen johtamiseen liittyvä prosessi, joka läpäisee kaikki korkeakouluyhteisön tasot (esim. Nummenmaa & Pyhältö 2008). Pedagogiset linjaukset ovat yksi työkalu pedagogisen johtamisen salkussa. Opettajat ovat pedagogisia asiantuntijoita, jotka kehittävät aktiivisesti vaikuttavaa pedagogiikkaa tiimeissään. Opiskelijat ovat puolestaan aktiivisia oman oppimisensa toimijoita jatkuvan oppimisen polulla. Metropolian pedagogisia linjauksia kehitettäessä, emme katsoneet tarpeelliseksi linjata yhtä tiettyä, kaikille yhteistä oppimisen ja opettamisen mallia. Opetuksessa käytetään eri aloille soveltuvia pedagogisesti vaikuttavia (tutkittuja) menetelmiä. Pedagogisilla linjauksilla tuetaan tutkinto-ohjelmien prosessien ja toimintatapojen kehitystyötä. Pedagogisilla linjauksilla tuetaan tutkinto-ohjelmien prosessien ja toimintatapojen kehitystyötä esimerkiksi opetussuunnitelmien laadinnassa ja opetusmenetelmissä. Laadun kannalta on keskeistä, että oppiminen, opetus ja ohjaus on suunniteltu, toteutettu ja johdettu systeemisesti, suunnitelmallisesti ja linjakkaasti. Olennaista mielestämme on, että opetuksen tavoitteet, sisällöt sekä opetus- ja arviointimenetelmät ovat linjassa keskenään. Linjaukset konkretisoituvat tutkinto-ohjelmiemme kehittämissuunnitelmissa 2023, jotka laaditaan dialogissa opetushenkilöstön kanssa tutkintovastaavien johdolla. Pedagoginen laatu on koko korkeakouluyhteisön asia Opetuksen asiantuntijuus ilmenee siinä, millaisia pedagogisia valintoja ja päätöksiä tehdään sekä miten opiskelijoita opetetaan ja ohjataan käytännössä. Pedagogiset linjaukset konkretisoituvat ensisijaisesti oppimis- ja opetustilanteissa. Pedagoginen kehittäminen ja sen johtaminen vahvistaa korkeakoulua osaamisyhteisönä sekä sen jäseniä yksilöinä. Laadukkaan oppimistoiminnan ja sen kehittämisen arvostus näkyy siinä, kuinka paljon kehittämistoimia ja pedagogisia periaatteita pohditaan tasavertaisesti, toisten mielipiteitä kunnioittaen sekä vastuuta kantaen. (Esim. Cipriano & Buller 2012.) Siksi korostamme yhteisöllisyyttä Metropolian kehittämistyössä. Suunnittelijoilla, kehittäjillä ja ennen kaikkea opettajilla ja opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa oppimisen ja opetuksen suunnitteluun ja kehittämiseen. Sitä tapahtuu eri tasoilla sekä opetussuunnitelmaprosessissa että omaan opetukseen ja oppimiseen liittyen. Elämme tässä hetkessä, mutta tavoittelemme jatkuvasti parempaa oppimisen laatua. Maailma ympärillämme muuttuu ja sen myötä korkeakoulusektorilta vaaditaan uusia, ennakoivia toimenpiteitä. Pysyäksemme osaamisen rohkeana uudistajana ja kestävän tulevaisuuden rakentajana on pedagogisten linjausten ohjattava korkeakouluyhteisöä kohti tavoitteita. Tähän päästäksemme jokaisen Metropoliassa opettavan on hyvä miettiä, miten oppijalähtöisyys, ilmiölähtöisyys, monimuotoisuus ja avoimuus toteutuvat omassa opetuksessa nyt ja tulevaisuudessa. Laatu koostuu kaikkien panostuksesta! Lähteet Cipriano, R.E. & Buller, J.L. 2012. Rating Faculty Collegiality. Cipriano. The Magazine of Higher Learning 44(2) 45-48. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen Visiossa 2030 Nummenmaa, A. R. & Pyhältö, K. (2008). Tohtorikoulutus systeemisenä kokonaisuutena. Teoksessa Nykänen, S. & Tynjälä, P. 2012. Työelämätaitojen kehittämisen mallit korkeakoulutuksessa. Aikuiskasvatus, 32, 1, 17–28. Kirjoittajat Kirsi Kuosa (KM) työskentelee Metropolian oppimistoiminnassa uudistuvan oppimisen asiantuntijana. Hän koordinoi mm. pedagogisen kehittämisen verkostoa (PedaParvi), osallistuu Metropolian laatutyöhön ja edistää muutoinkin pedagogista kehittämistä. Jukka Kesänen (TtT) on työskennellyt Metropoliassa yli kymmenen vuotta eri tehtävissä: lehtorina ja tutkintovastaavana sosiaali- ja terveysalalla. Tällä hetkellä hän työskentelee yliopettajana Uudistuvan oppimisen yksikössä. Hänen kiinnostuksen kohteenaan on pedagoginen kehittäminen vaikuttavuuden näkökulmasta. Kimmo Leiviskä (KM) työskentelee Metropolian Strategia ja kehityspalveluissa digipäällikkönä. Hän koordinoi Metropolian Digivisio 2030-työtä ja edistää digitalisaatiota koko organisaation tasolla ja verkostoissa. Marjatta Kelo (FT) on työskennellyt Metropoliassa pitkään erilaisissa oppimiseen liittyvissä tehtävissä. Tällä hetkellä hän työskentelee Uudistuva oppiminen -yksikön päällikkönä.
Podcast pähkinänkuoressa – vinkkejä opettajalle
Podcastit ja äänikirjat ovat yhä suositumpia ja löytäneet myös korkeakoulutoimijoiden korviin. Yhä useammassa korkeakoulussa tehdään ja kannustetaan tekemään kuunneltavia lopputuotteita sekä avoimen tiedon tuottamisen että opetuksen kehittämisen näkökulmista. Näin myös meillä Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Monissa median tuottamisen muodoissa (tekstit, videot, audiot) asiantuntijat saavat homman näyttämään ja kuulostamaan helpolta. Sama tapahtuu myös podcastien parissa. Sulavasti etenevää keskustelua kuunnellessa ei välttämättä tule ajatelleeksi kuinka paljon työtä podcastien taakse piiloutuu. Tämä on hyvä ottaa huomioon omaa jaksoa tai sarjaa suunnitellessa. Tyypillisesti podcastit ovat viihdyttäviä, asiantuntevia ja opettavaisia, joskus jopa jännittäviä. Tyylilaji ja näkökulma riippuvat taustalla olevista tavoitteista ja käsikirjoittajan tarkoituksista. Korkeakouluopettajan näkökulmasta podcast taipuu erittäin hyvin myös opetuksen työvälineeksi. Se laajentaa tarjottavien medioiden valikoimaa ja helpottaen erilaisten oppijoiden oppimista. Itse pidän tärkeänä, että samaa ilmiötä tarjoillaan oppijalle itselleen mieluisassa muodossa. Podcast värittää opetuksen kokonaisuutta muiden multimediasisältöjen rinnalla. Juuri siksi olen innostunut podcasteistä korkeakouluopettajan työvälineenä. Alkuun pääsemiseksi olen koonnut tuotantoprosessin eri vaiheista lyhyen ohjeistuksen, jota voit hyödyntää omaa podcastia tuottaessasi. Sopivan julkaisukanavan valinta Kehotan aina aloittamaan kaiken julkaisemiseen liittyvän työn selvittämällä julkaisukanavan taustoja, olipa sitten kyseessä podcast, teksti tai video. Podcastien maailmassa tämä käytännössä tarkoittaa podien kuuntelua, tekstivastineiden lukemista, ingressien silmäilyä ja otsikkokuvien tutkailua. Tämän taustatyön perusteella muodostuu mielikuva julkaisukanavan vaatimuksista ja tavoitteista julkaistavan lopputuotteen suhteen. Samalla voi varmistua siitä, että oma ajatuksesi osuu yhteen julkaisukanavan vaatimusten kanssa. Meillä Metropoliassa podcastit on luokiteltu kolmeen teemaan: kestotilaus oppimiseen tulevaisuutta luotaamassa ja ammattikorkeakoulun arjessa. Näihin teemoihin uppoutuu aiheita ihan laidasta laitaan, esimerkiksi tutkimus- ja kehittämisosaamisesta rokottamisosaamiseen ja häiriöttömästä oppimisesta korkeakoulujen auditointiprosesseihin. Tuotantoprosessiin valmistautuminen Julkaisukanavan valinnan jälkeen on hyvä hahmotella julkaisun ydinteema ja alustava työnimi. Näiden avulla voi tehdä aiheeseen liittyvää tiedonhakua, jonka avulla voi samalla valmistautua sisällön käsikirjoittamiseen. Tämä vaihe liittyy vahvasti ammattikorkeakoulujen rooliin uuden tiedon tuottajina ja soveltavan tutkimuksen tekijänä. Taustatietoihin ja lähdemateriaaliin perehtyminen tukee myös podcastin äänitysvaihetta, jolloin sekä keskustelun hostit että paikalle kutsuttavat vieraat voivat tutustua ja valmistautua aiheeseen etukäteen. Tämä on todettu hyväksi käytännöksi joskus jännittävissäkin äänitystilanteissa. Lähdemateriaaliin perehtymällä usein varmistutaan myös siitä, että tuotetut podcastit tuottavat uutta tietoa ja täyttävät Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat julkaisukriteerit. Myös tämä on korkeakoulumaailmassa tärkeää. Podcastin ydinviestin kirkastaminen Ydinviestin kirkastaminen on tärkeä vaihe podcasteja suunniteltaessa. Hyvä tapa on sisällyttää yhteen podcastiin yksi pääviesti, samoin kuin videoissa tai blogiteksteissä. Pääviestin rinnalle kannattaa määritellä ajateltua kohderyhmää kiinnostavia asiasanoja. Onko tavoitteena viihtyä, oppia vai saada aikaan esimerkiksi toimintojen tai käyttäytymisen muutoksia? Ydinviestin kirkastaminen napakoittaa myös jakson käsikirjoitusvaihetta ja tekee sen helpommaksi. Mitä haluatkaan kuulijalle kertoa ja miksi? Mikä on sanomasi ydin ja kenelle se on kohdennettu? Käsikirjoittaminen eri näkökulmista Podastin käsikirjoittamisen vaiheeseen on löydettävissä paljon yksityiskohtaista ohjeistusta. Käyttökelpoiseksi havaittu tapa on lähestyä aiemmin kirkastamaasi ydinviestiä kolmesta eri näkökulmasta. Kolmen näkökulman ympärille podcastista rakentuu napakka, uutta tietoa tuottava kokonaisuus, joka on helposti äänitettävissä mukaansa tempaavaksi kuunnelmaksi. Ihmisen keskittymiskyvyn on sanottu olevan noin 20 minuuttia pitkä. Pyrin itse pitämään podit alle puolen tunnin mittaisina. Toki viihdyttävien asiantuntijapodien seurassa vierähtää helposti myös pidempi aika. Kolmen näkökulman kokonaisuus pitää yllä kuulijan mielenkiinnon ja keskittymisen etenevään aiheeseen. Nykyään itse podeja kuunnellessani yritän aina poimia erityisesti ydinviestin ja nuo kolme klassista näkökulmaa. Äänittäminen puheviestintätilanteena Kokemusteni mukaan äänitystilanteisiin liittyy eriasteista jännitystä. Monet ovat podcastien äärellä ensimmäistä kertaa, tilanne on tuntematon, eikä ole varmuutta siitä mitä studiossa käytännössä tapahtuu. Itse yritän pehmentää tilannetta toimittamalla käsikirjoituksen osallistujille hyvissä ajoin varaamalla riittävästi aikaa valmistautumiseen, äänitystilanteen pääpiirteiseen läpikäyntiin ja varsinaiseen keskusteluun käynnistämällä tallennuksen jo valmistautumisen aikana, jolloin tallennuksen aloittamiseen liittyvä jännitys häviää. Lisäksi ohjeistan tauottamaan puhetta tarpeen mukaan. Valmiiksi editoidun podcastin kuulija ei tiedä kuinka pitkiä taukoja olemme ajatustemme kokoamista varten oikeasti pitäneet. Näppärä editoija napsii pois jopa pohtivaa henkäystä pidemmät sanavälit, jolloin puhe soljuu nätisti, vaikka äänitystilanteessa ei olisi siltä tuntunutkaan. Lähes poikkeuksetta, valmista podia kuunnellessa, podcastiin osallistujat ovat olleet omista suorituksistaan positiivisesti yllättyneitä, jännitys ei kuulukaan puheessa. Lisäksi käsikirjoittaminen ja etukäteisvalmistautuminen varmistavat sen, että jännässäkin tilanteessa kaikki haluttu on tullut sanotuksi. Äärimmäisen harvoin podcast äänitetään uudelleen, silloinkin lähes poikkeuksetta teknisistä haasteista johtuen. Äänittäminen, editointi ja muu tekninen kikkailu Podcastin äänittämiseen liittyy paljon teknisiä yksityiskohtia, joihin löytyy runsaasti ohjeistusta blogiteksteinä ja video-ohjeistuksena (Skog 2018; Wallin 2022) . Äänittämisen onnistumisen kannalta kriittisin tekijä lienee rauhallinen tila. Äänen laatua ei voi liikaa korostaa, se on hyvä huomioida jo ennen ensimmäistä tallennusta. Varmaa on, että huonolaatuista raakanauhaa ei voi pelastaa teknisellä kikkailulla myöhemmin. Monissa korkeakouluissa editointi ja kaikki siihen liittyvä tekninen kikkailu liittyvät myös sisällöntuottajan tehtäviin. Me metropolialaiset olemme onnekkaassa asemassa siinä, että meillä apua teknisiin asioihin saa viestintäyksikön asiantuntijalta. Osa sisällöntuottajista tuottaa kaiken itse, mutta eivät kaikki. Tottuneena opetusvideotuottajana tuotan podini itse. Tallennan ja editoin video- ja äänitiedostot samalla ohjelmalla (Camtasia/ Premiere). Se on helppoa. Yhden ohjelman opettelemalla, voi hoitaa monenlaista mediatuotantoa, joka selkeästi nopeuttaa tuotantoprosessia. Raakatallenteen editoinnin lisäksi tähän tekniseen osioon kuuluvat mm. podin alkuun, loppuun ja keskelle lisättävät jinglet eli tunnusmusiikit tekstivastineet eli litteraatit, waveform-videot ja tekninen julkaiseminen (mm. SoundCloud/ Spotify). Teknisen kikkailun jättäisin ensivaiheessa sitä osaavalle henkilöstölle ja keskittyisin aluksi kaikkeen muuhun. Kokemuksen ja taitojen lisääntyessä opettelisin tätäkin itse. Podcastin julkaiseminen sosiaalisessa mediassa Teknisen paketin tullessa valmiiksi siirrytään prosessin viimeiseen vaiheeseen, joka minulle on tavoitteellinen julkaiseminen. Tätä vaihetta pidän erityisen tärkeänä, sillä se viimeistelee koko tuotantoprosessin ja antaa tehdylle työlle näkyvän arvon. Valmiin podcastin julkaisu on sisällöntuottajalle aina juhlallinen tapahtuma. Tunnen samaa ylpeyttä jokaisen valmiin podin kohdalla, kuin asiantuntijatekstin tai blogipostauksenkin. Helpolta kuulostava lopputuote pitää sisällään paljon työtä ja on tekijälleen arvokas. Julkaisemisen vaiheessa palaan vielä ajatukseen, miten uunituore podcast saavuttaa tavoitellun kuulijakunnan? Missä sosiaalisen median kanavissa oletetut kuulijat liikkuvat ja mitä medioita he ovat tottuneet seuraamaan? Lisäksi mietin, miten yhdistää uudenlaisia mediamuotoja perinteisempiin julkaisumuotoihin, kuten esimerkiksi podcast osaksi blogipostausta. Tällä tavalla olisi mahdollista tavoittaa jo olemassa olevaa lukijakuntaa ja kannustaa heitä myös osaksi podcastien kuulijakuntaa. Ennen sosiaalisen median kanavissa julkaisua on hyvä kirjoittaa kiinnostava, informatiivinen ja napakka postausteksti, joka sujautetaan lopullisen julkaisun yhteyteen. Sen avulla herätellään lukijan kiinnostusta poimia juuri tämä podcast omalle kuuntelulistalle. Nykypäivän valtavassa informaatiovirrassa myös tämä on hyvä miettiä huolella. Näiden näkökulmien lisäksi podcasteihin liittyy paljon muuta. Siitä tuotimme Ilse Skogin kanssa podcasteja käsittelevän sarjan, MetroPodia uudenlainen tapa julkaista, jonka jaksot voi kuunnella tästä 👍. Käsis purkkiin - vinkkejä käsikirjoittamiseen Podcast eetteriin - käsis kuunneltavaksi lopputuotteeksi Podcastien tavoitteellinen julkaiseminen Tervetuloa podcastien mahtavaan maailmaan. Se on iso. Lisämateriaalia innokkaille Skog, I. 2018. Näin teet oman podcastin. Hiiltä ja timanttia- blogi. Skog, I. 2018. Podcast opettaa, viihdyttää ja on läsnä siellä, missä sinäkin. Hiiltä ja timanttia- blogi. Wallin, R. 2022. Korkeakoulut tekevät podcasteja – miten lähteä liikkeelle? Youtube-soittolista. Metropolia Ammattikorkeakoulu.