Hyppää pääsisaltöön
Hiiltä ja timanttia

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Hiiltä ja timanttia
Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
0

Poikkeusoloissa yhteiskehittämisen ja kohtaamisen tarve kasvaa – oppeja HyMy-kylästä, osa 1

Anita Ahlstrand & Mari Heitto · 15.6.2021
Kuva: Pixabay.com

Miten muistisairauteen sairastunut ihminen ja hänen omaisensa voidaan ottaa mukaan oman palvelunsa suunnitteluun? Miten Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijat oppivat ja opiskelevat muistityötä? Miten kokeneemmat opiskelijat toimivat oppimisen tukena? Tässä tekstissä avataan geronomiopiskelijoiden keväällä 2021 asiakaslähtöisesti toteutettua Metropolia Ammattikorkeakoulun HyMy-kylän muistiperheiden tukemisen palvelupilottia ja siitä saatuja kokemuksia. Tämä blogi aloittaa HyMy-kylästä kertovan blogimerkintöjen sarjan.

Geronomiopiskelijat kehittivät ja pilotoivat tänä keväänä Metropolia Ammattikorkeakoulun HyMy-kylään palvelua muistiperheiden tukemiseen, osana muistityön projektiopintojaan. HyMy-kylä (Hyvinvointia Myllypurosta) on Myllypuron kampuksella toimiva monialainen oppimis- ja kehittämisympäristö, jossa opiskelijat harjoittelevat keskeisten ammattikäytäntöjen lisäksi muun muassa uusien palvelujen kehittämistä yhdessä asiakkaiden kanssa.

Geronomiopiskelijoiden pilotti toteutettiin yhteistyössä Helsingin Muistiyhdistyksen ja neljän muistiperheen kanssa. Pilottiin osallistuneet perheet olivat pariskuntia, joista toisella oli diagnosoitu muistisairaus. Vanhustyön asiantuntijoiksi kasvaville geronomiopiskelijoille perheiden kohtaaminen ja heidän kanssaan toimiminen toi mahdollisuuden oppia monipuolisesti muistityön saloja, aidossa asiakastilanteessa.

Muistisairaus koskettaa koko perheen arkea

Etenevä muistisairaus, kuten Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen muistisairaus tai Lewyn kappale -tauti, vaikuttaa niin sairastuneen ihmisen omaan kuin hänen läheistensä elämään. Muistiliitto kertookin muistisairauden olevan koko perheen sairaus (Muistiliitto 2021.) Tämän vuoksi muistiperhe-käsite on muistityössä yleisesti käytössä ja sillä tarkoitetaan muistisairautta sairastavaa ihmistä ja hänen läheistään/läheisiään kuten puolisoa. Muistiperheen kohtaamisessa on tärkeää huomioida myös perheenjäsenten yksilölliset tarpeet (Mönkäre 2014, Savikko ym. 2014).

Muistisairaudet vaikuttavat muistiperheiden arkeen eri tavoin. Riippuen muistisairaudesta haastetta voi ilmetä esimerkiksi toiminnanohjauksessa, hahmottamiskyvyssä, muistissa ja oppimisessa, puheen tuottamisessa ja ymmärtämisessä sekä vuorovaikutuksessa. Haasteet voivat lisäksi ilmetä eri tavoin muistisairauden eri vaiheissa (Käypähoitosuositus 2021.) Muistiperheen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja elämänlaadun edistämiseksi on tärkeää selvittää yksilöllisesti heidän arjessaan esiin nousevat haasteet ja hankaloittavat tekijät (Savikko ym. 2014).

Työelämäläheisestä oppimisesta eväitä tulevaan

Työelämäläheinen oppiminen vahvistaa ongelmanratkaisukykyä, muutoksen ja epävarmuuden sietämistä sekä erilaisten ihmisten kanssa toimimista (Isacsson ym. 2016, Kelo ym. 2012). Tämä pilotti sai alkunsa työelämän ja muistiperheiden tarpeiden tunnistamisesta. Geronomien opetussuunnitelmasta etsittiin sellainen opintojakso, jossa opintojakson osaamistavoitteet ja työelämän tarve kohtasivat. Näin syntyi muistityön projekti, joka perustuu opiskelijatiimin yhteistoiminnalliseen oppimiseen ja jossa opiskelijalle ja opiskelijatiimille annetaan vastuu perheiden kohtaamisen suunnittelusta aina käytännön pilotin toteutukseen.

Muistityön projektissa opettajan rooli on toimia oppimisen ohjaajana. Se vaatii opettajalta dialogista otetta ja malttia kulkea rinnalla sekä uskallusta antaa opiskelijoille tilaa ja vastuuta. Tärkeää on olla käytettävissä silloin, kun opiskelijat tarvitsevat tukea oppimiseensa. Opettajan tulee luottaa opiskelijoiden osaamiseen ja kykyyn kohdata muistiperheitä sekä ratkaista heidän kanssaan yhdessä arjen haasteita. (Hakkarainen ym. 2005, Kelo ym 2012, Rantala-Nenonen 2014, Vesterinen 2013.)

Muistityön projekti haastoi opiskelijoita

  • tiimityöskentelyyn
  • tarkastelemaan asioita useasta eri näkökulmasta
  • kohtaamaan muistiperheitä
  • kuuntelemaan aktiivisesti perheen tarpeita ja samalla etsimään näyttöön perustuvaa tietoa ratkaisun tueksi
  • arvioimaan kriittisesti tietoa ja erilaisia vaihtoehtoja
  • hyödyntämään ja soveltamaan aiemmin opittua
  • hakemaan uusia ratkaisuja aitoihin arjen haasteisiin.

(Harra ym. 2017, Kelo ym 2012, Vesterinen 2013.)

Kokeneemmat opiskelijat yhteistoiminnallisen oppimisen tukena

Geronomitutkinnossa hyödynnetään kokeneempien opiskelijoiden aiemmin hankittua osaamista. Esimerkiksi muistiohjaajakoulutusta omaavat opiskelijat toimivat muistityön projekteissa opiskelijaryhmien mentoreina. Projektiryhmän mentorointi toimii kokeneemman opiskelijan aiemmin hankitun osaamisen näyttönä. Mentoriopiskelija hyödyntää projektiryhmän tapaamisissa omaa asiakasymmärrystään sekä aiemmin hankittua osaamistaan ja tukee tällä tavoin ryhmää löytämään ratkaisuja muistiperheen tukemiseen.

Muistiperheiden tukemisessa yhdistyvät perheiden sekä opiskelijoiden erilaiset vahvuudet, osaaminen sekä aiemmat kokemukset. Laadukas lopputulos sekä yhteiseen toimintaan sitoutuminen edellyttivät kaikkien osapuolten näkemysten, kokemusten sekä asiantuntemuksen tasavertaista käyttöä.

Räätälöityä tukea muistiperheille

Muistiperheiden tapaamisissa tuli esille monia arkea hankaloittavia asioita:

  • Muistisairautta sairastava perheenjäsen on jäänyt poikkeusolojen takia päivätoiminnan ulkopuolelle. Tämän seurauksena toimintakyky on heikentynyt ja toiminnanohjaus entisestään hankaloitunut.
  • Arjen tukemisen yleisoppaat kyllästyttävät eivätkä ole sovellettavissa perheen moninaisiin arjen haasteisiin.
  • Omaishoitajana toimiminen on poikkeusoloissa raskasta ja omaa aikaa kaivataan edes yhteen päivään viikossa.

Geronomiopiskelijat tapasivat perheitä yhteiskehittämisen pajoissa pääosin etäyhteyksien välityksellä. Pajat sisälsivät tutustumista, tarpeiden kartoitusta sekä reflektointia keskustellen. Pilotti käynnistyi kaikille yhteisellä työpajalla, johon osallistuivat perheet, yhdistys, opiskelijat ja opettajat.Työpajassa opiskelijat ja perheet jaettiin pienryhmiin siten, että yksi perhe ja kolme opiskelijaa muodostivat pienemmän projektiryhmän.

Opiskelijat kokeilivat tapaamisissa myös Suomen Muistiasiantuntijoiden Lupa puhua -hankkeessa puheeksi ottamisen tueksi kehitettyä Muistimatka -työkalua, jonka avulla keskusteltiin arjessa puhuttavista asioista. Työkalu on saatavilla marraskuussa 2021 osoitteesta www.muistimatka.fi. Tätä hyväksi havaittua työvälinettä tullaan käyttämään jatkossakin muistiperheiden kanssa työskentelyssä.

 

Projektin alussa kukin opiskelijaryhmä valitsi yhdessä perheen kanssa yhden muistisairauden myötä arkea hankaloittavan haasteen, johon syvennyttiin, haettiin lisätietoja ja etsittiin yhdessä ratkaisuja. Projektiryhmät kehittivät muistiperheiden arjen tueksi seuraavat tuotokset:

  1. Toimintakortit: Tasapainoa ja fyysistä toimintakykyä tukevat toimintakortit. Harjoitukset korteissa ovat vaativuudeltaan eri tasoisia.
  2. Yhdessä eteenpäin: Arkea piristävä kalenteri muistiperheen arjen tukemiseksi, jossa keskeisiä tavoitteita ovat toimijuuden, osallisuuden ja voimavarojen tukeminen. Sivutuotoksena ryhmä kehitti myös omaishoitajalle jaksamisen tueksi tietopaketin.
  3. Muistiperheen puuhapakka: Kortit muistiperheen arjen ja elämänlaadun tukemisen ja ylläpitämiseen, joissa keskitytään tukemaan konkreettisesti toiminnan ohjausta, toimintakykyä ja perheen arkea.
  4. Viikkosuunnitelma: Vuosikalenteri muistiperheen ajan hallintaa ja ajankäyttöä tukemaan, jossa muuntuva ja teemoiteltu arjen päiväohjelma tuo arkeen struktuuria ja rutiineja.  Kalenterista löytyy myös valmiita ”keskustelun aloituksia” muistiperheen parisuhdetta ja keskusteluja tukemaan.

Pienryhmätyöskentelyn jälkeen kokoonnuttiin viimeiseen kaikille projektiin osallistuneiden yhteiseen työpajaan. Pajassa tunnistettiin yhteistyön tuottamia merkityksiä toimijoille sekä jatkokehiteltiin yhdessä syksyn seuraavaa toteutusta.

Muistiperheen puuhapakka. Näkyvillä olevassa kortissa tehtävänä on oman sängyn petaaminen.

Muistiperheen puuhapakka. Kuva: Päivi Surakka

Monta kokemusta rikkaampana kohti työelämää

Muistityön projektissa opiskelijat kulkivat muistiperheen rinnalla ja tukivat perheen omaa arkea kehittämällä konkreettisia keinoja arjen haasteisiin. Perheet olivat tyytyväisiä, kun heidän tarpeitaan ja mielipiteitään kuultiin koko projektin ajan. He kokivat opiskelijoiden kanssa työskentelyn mielekkääksi ja toivoivat jatkossa pidempiaikasta yhteistyötä. Syksyllä 2021 muistiperheiden tukeminen alkaakin jo heti lukukauden alussa ja työskentely jatkuu pidempään kahdeksan opintopisteen laajuisessa opintokokonaisuudessa, joka vastaa 216 h opiskelijan työtä.

Opiskelijat kokivat oppineensa

  • työelämätaitoihin liittyviä projektityöskentelyn taitoja
  • mukautumista erilaisiin työskentelytapoihin
  • muistityön osaamiseen liittyen muistiperheen kokonaisvaltaista huomioimista ja muistikuntoutuksen osaamisen syventämistä
  • poisoppimista aiemmasta ammatista
  • asiakaslähtöisyyttä ja ihmisläheisyyttä
  • yhteistyö- ja kohtaamisen taitoja
  • rohkeutta tuoda omia ideoita esiin
  • muistityön osaamista (ymmärrys kokonaisvaltaisen toimintakyvyn merkityksestä hyvinvoinnille auttoi huomioimaan sosiaalisen, fyysisen, psyykkisen ja kognitiivisen toimintakyvyn osa-alueita muistiperheen elämässä)
  • teorian yhdistämistä käytäntöön.

Yhteiskehittämisen pajat koettiin valtavan opettavaisiksi ja luottamuksellisen suhteen rakentaminen perheiden kanssa merkitykselliseksi. Opiskelijat pitivät tärkeänä, että oppimistehtävällä on oikeasti merkitystä, yhteistyökumppaneina on ”oikeita ihmisiä” ja että projektituotos päätyy käyttöön.

Projektin onnistumisen mahdollisti tiivis yhteistyö muistiperheen kanssa sekä yhteinen tavoite, johon koko projektiryhmä ja perhe sitoutuivat. Myös avoimen ilmapiirin koettiin antavan rohkeutta ideointiin ja keskusteluun.

Oppimisen ja projektin onnistumisen kannalta on siis erityisen tärkeää tässä itse muistiperhe ja heidän avoimuus toiveista, tarpeista ja tavoitteista.

Asiakaslähtöisyyden toteutuminen näytti sen hyödyt kohtaamisissa ja projekti oli antoisa kokemus.

Parasta oli päästä projektiin, jossa voi tavata ihmisiä. Kiitos muistiperheelle mukana olosta!

HyMy-kylän palvelupilotti muistiperheiden tukemiseen oli onnistunut ja monella tapaa merkityksellinen kokemus. Poikkeusolojen aiheuttamista rajoituksista huolimatta opiskelijat pystyivät kohtaamaan muistiperheitä, kuulemaan heidän tarpeitaan sekä yhteiskehittämään ratkaisuja, jotka on otettu perheissä käyttöön. Muistityön projektin yhteinen matka kumppanuudessa toimii hyvänä esimerkkinä ennakkoluulottomasta yhteiskehittämisestä sekä asiakkaan osallisuuden ja toimijuuden vahvistamisesta.

Kirjoittajat

Anita Ahlstrand on lehtori ja HyMy-kylän palvelutoiminnan vetäjä, joka haluaa toimia ihmislähtöisen ja monialaisen toimintakulttuurin mahdollistajana sekä asiakkaiden kanssa kumppanuudessa tapahtuvan kokeilun, tekemisen ja oppimisen vahvistajana.

Mari Heitto on muistityön lehtori, joka haluaa osaltaan olla tukemassa geronomiopiskelijoiden muistityöosaamisen vahvistumista  ja kehittämässä yhteistoimintaa jonka myötä HyMy-kylässä voitaisiin vastata muistiasiakkaiden ja -perheiden yksilöllisiin tarpeisiin yhä paremmin.

Lähteet

Isacsson, A., Salonen, A. O., & Guilland, A. 2016. Transversaalit taidot tulevaisuuden ammattikorkeakoulun mahdollisuutena. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 18(4), 61–67.

Hakkarainen, K., Bollström-Huttunen, M., Pyysalo, R., Lonka, K. 2005. Tutkiva oppiminen käytännössä. Matkaopas opettajille. Helsinki: WSOY

Harra T., Sipari S. & Mäkinen E. 2017. Hyvää tahtova kehittäjäkumppanuus. Teoksessa A. Pohjola, M. Kairala, H. Lyly & A. Niskala (toim.) Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi. Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaali-ja terveyspalveluissa. Tallinna: Vastapaino.

Kelo, M., Haapasalmi, P., Luukkanen, M. & Saloheimo, T. 2012. Kohti työelämäläheistä oppimista. Työelämäyhteistyön kehittämishaasteet terveys – ja hoitoalalla. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja AATOS-artikkelit 4/2012. (PDF)

Muistiliitto. Koko perheen sairaus. (luettu 9.6.2021)

Mönkäre, R. 2014. Muistisairaan läheisen elämä ja jaksaminen. Teoksessa M. Hallikainen, R. Mönkäre, T. Nukari, M. Forder (toim.) Muistisairaan kuntouttava hoito. Helsinki: Duodecim.

Käypä hoito -suositus. Muistisairaudet. Julkaistu: 29.01.2021. (luettu 1.6.2021)

Rantala-Nenonen, K. (toim.) 2014. Pedagoginen kehittäminen. KITtiä kanssa! Uudistavaa yhteistoiminnallista oppimista. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Savikko, N., Routasalo, P. & Pitkällä, K. 2014. Muistisairaan kuntoutumisen tavoitteet ja toteutusperiaatteet. Teoksessa M. Hallikainen, R. Mönkäre, T. Nukari, M. Forder (toim.) Muistisairaan kuntouttava hoito. Helsinki: Duodecim.

Vesterinen, J. 2013. Projektioppiminen. Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2003.

asiakaslähtöisyysgeronomiopiskelijatHyMy-kylämuistisairausmuistityöOppeja HyMy-kylästätyöelämäläheinen oppiminentyöelämälähtöisyysvanhustyövertaisoppiminen

Ei kommentteja

    Kommentoi

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta kiittää vuodesta 2021!
      Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta kiittää vuodesta…
      23.12.2021
    • Etäohjauksessa syntyy onnistumista ja oppimista – Oppeja HyMy-kylästä, osa 3
      Etäohjauksessa syntyy onnistumista ja oppimista – Oppeja…
      7.12.2021
    • Monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia rakentamassa – oppeja HyMy-kylästä, osa 2
      Monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia rakentamassa – oppeja…
      21.9.2021

    vierailija

    Tietoa blogista

    Hiiltä ja timanttia -blogi pohtii korkeakoulun roolia nyt ja tulevaisuudessa. Se tutkii korkeakoulun merkitystä kouluttajana, alueellisena vaikuttajana, työelämän kehittäjänä ja innovaattorina, jonka toiminnan suolana ovat pedagogiset sisällöt, kokeilut- ja kehityskulut. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita alan asiantuntijoita.

    Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta

    • Riikka Wallin, päätoimittaja, julkaisemisen asiantuntija, p. 040 869 1849
    • Sonja Holappa, lehtori (kielet), p. 040 125 2690
    • Johanna Tirronen, lehtori, p. 050 5850 350

    Sähköpostiosoitteet:

    Hiiltä ja timanttia -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua. Blogissa on ollut toimituskunta 1.2.2018 alkaen.



    Haluatko julkaista Hiiltä ja timanttia -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.

    Tutustu blogin kirjoittajaohjeisiin (pdf)

    Uusimmat jutut

    • Tekniikan miehet ja hoitoalan naiset – sukupuolisegregaatio yhteiskunnan ja korkeakoulun käytävillä

      9.3.2023
    • Henkilö istuu läppärin ääressä. Hänellä on luurit korvaillaan ja hän hymyilee.

      Jaa tietoa avokätisesti: 4 vinkkiä julkaisun levittämiseen

      28.2.2023
    • Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum – Kielibuustia 3/5

      1.2.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (4)
      • ▼ maaliskuu (1)
        • Tekniikan miehet ja hoitoalan naiset – sukupuolisegregaatio yhteiskunnan ja korkeakoulun käytävillä
      • ▼ helmikuu (2)
        • Jaa tietoa avokätisesti: 4 vinkkiä julkaisun levittämiseen
        • Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum – Kielibuustia 3/5
      • ▼ tammikuu (1)
        • Assessing Necessary Future Soft Skills
    • ► 2022 (27)
      • ► joulukuu (2)
        • Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!
        • Julkaiseminen on asiantuntijalle oppimismahdollisuus
      • ► marraskuu (3)
        • Osallistuva työote arvojen uudistuksessa - oppeja ja onnistumisia
        • ”Kuuletko meitä, Maija?” Onnistuneen etätapaamisen askelmerkkejä
        • Pirisevä pienoiskonttori. Älypuhelin ja tablettitietokone tietotyön tiivistäjänä, osa 1.
      • ► lokakuu (3)
        • Pedagogiset linjaukset laadun perustana
        • Suunnitelmallisuus on avain suomen kielen oppimiseen - tukena kieli-HOPS, Kielibuustia 2/5
        • Podcast pähkinänkuoressa - vinkkejä opettajalle
      • ► syyskuu (4)
        • Korkeakouluopiskelijat julkaisemaan!
        • Mitä strategiasisällöt kertovat korkeakoulujen profiilista ja strategisista valinnoista?
        • Oppimista käänteisesti - Flippaus vai floppaus?
        • E-kirja on kevyt kantaa! - Kirjaston sähköiset aineistot, kestävää kehitystä tukeva valinta?
      • ► elokuu (1)
        • Lähteä vai jäädä? - kielen oppimisen tukeminen edistää opiskelijan kotoutumista, Kielibuustia 1/5
      • ► kesäkuu (3)
        • Kuulijasta osallistujaksi - läsnäolon ja vuorovaikutuksen tukeminen virtuaalitapaamisissa
        • 5 arvioitavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 3/3
        • Tulevaisuus on toiminnallinen – pelillisyys on osa vuoden 2035 työelämätaitoja
      • ► toukokuu (1)
        • ”Kierteetön ruuvi on naula” – Ongelmallinen toimintatutkimus
      • ► huhtikuu (1)
        • 5 varmistettavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 2/3
      • ► maaliskuu (3)
        • 5 kirkastettavaa näkökulmaa ennen opetuksen viemistä verkkoon, osa 1/3
        • Kehittämässä hyvinvointia kampuksella
        • Yhdessä vai yksin – ajatuksia pedagogisesta kehittämisestä
      • ► helmikuu (4)
        • Creating International Classrooms through Virtual Exchange
        • Lapset ja perheet mukaan HyMy-kylän palveluiden kehittäjiksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 5
        • Toimintakulttuurin uudistaminen haastaa ajatteluamme
        • Monikulttuurisesta kohtaamiskahvilasta on moneksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 4
      • ► tammikuu (2)
        • Kumppani, ylivääpeli, kapellimestari vai valmentaja? Kuinka toimitat onnistuneesti artikkelikokoelman
        • Ilmaisua, huumoria ja tajunnanvirtaa – Laululyriikka-aiheisia opinnäytetöitä Metropoliassa
    • ▼ 2021 (30)
      • ▼ joulukuu (5)
        • Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta kiittää vuodesta 2021!
        • Onnellisuus ja (jatkuva) oppiminen
        • Integrating through Simulation – Boss Fight in English Communication Class 💥
        • Vinkkejä onnistuneeseen yhteiskirjoittamiseen
        • Etäohjauksessa syntyy onnistumista ja oppimista – Oppeja HyMy-kylästä, osa 3
      • ▼ marraskuu (3)
        • Onnistunut digitaalinen opiskelupäiväkokemus
        • Kohtaamisen sietämätön keveys
        • Vapaus valita – verkkototeutuksella vahva vetovoima
      • ▼ lokakuu (2)
        • Opetusteknologian innovaatio ThingLink korkeakoulun työvälineenä
        • Ethnographic writing and Qualified Empathy: skills for social service professionals, working in urban areas
      • ▼ syyskuu (4)
        • Kurssi verkkoon – kurkistus käytännön toteutukseen
        • Monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia rakentamassa – oppeja HyMy-kylästä, osa 2
        • 7 askelta onnistuneeseen asiantuntijablogikirjoitukseen
        • What Are Good Instructors Made Of?
      • ▼ kesäkuu (3)
        • Poikkeusoloissa yhteiskehittämisen ja kohtaamisen tarve kasvaa – oppeja HyMy-kylästä, osa 1
        • ”Ammattimaista ja nokkelaa, olen todella vaikuttunut!” – Positiivisen pedagogiikan voima
        • Hyvä oppiminen verkossa tarvitsee erityistä huomiota
      • ▼ toukokuu (4)
        • Jotain lainattua ja jotain digistä — Vuorovaikutus digiloikan jälkeen
        • Verkko-oppimisen vakiintuminen uudeksi normaaliksi terveysalan ammattikorkeakoulutuksessa
        • Attracting the next generation: gamification in education
        • Mistä on hyvät ohjaajat tehty?
      • ▼ maaliskuu (5)
        • Kun on tunteet – Kannattelevassa ohjauksessa opiskelijan tunteet tehdään näkyväksi
        • Kansainvälinen lukukausi vahvistaa toimintaterapeutin ammatti-identiteettiä
        • Yhteisöllistä oppimista verkossa kansainvälisesti
        • Pelillisyys terveydenhoitajan työvälineeksi
        • Kirjoita onnistunut asiantuntija-artikkeli!
      • ▼ helmikuu (3)
        • Verkkotapahtumassakin voi kehittää hyötypelejä ketterästi
        • Navigointia kohti avointa korkeakoulua
        • Tulevaisuusajattelu opettajan työvälineenä
      • ▼ tammikuu (1)
        • Metropolia vaikuttaa vahvistamalla jatkuvaa oppimista
    • ► 2020 (33)
      • ► joulukuu (1)
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 3/3: Writing Clinics
      • ► marraskuu (4)
        • Oppimateriaalien avaamisen hyödyt opettajalle ja oppijoille
        • Pelaamalla kirjasto tutuksi
        • Monimuotoisia ratkaisuja bioanalyytikoiden kasvavaan työvoimatarpeeseen
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 2/3: The GATE model
      • ► lokakuu (5)
        • Mitä pedagogisen käsikirjoituksen jälkeen?
        • Rohkeaa koulutuksen digitaalista uudistamista
        • Verkossa opiskelu on opiskelijalle arkipäivää
        • Osaamisperusteinen opetussuunnitelma tarjoaa joustavuutta toteuttamiseen
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 1/3
      • ► syyskuu (4)
        • Ammattikorkeakoulut palvelevat yhteiskuntaa
        • Tulevaisuuden osaamistarpeita muotoilemassa 3/3
        • Johtamisessa tarvitaan pedagogista asennetta
        • Näin teet saavutettavan PDF-tiedoston helposti Wordilla
      • ► elokuu (2)
        • Pedagoginen suunnittelu lehtori Virtasen tapaan
        • Kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen näkyväksi hanketoiminnan avulla
      • ► kesäkuu (5)
        • Hyvää kesää toivottaa Hiiltä ja timanttia -toimituskunta!
        • Virtuaalisimulaatiopeleillä uusia ulottuvuuksia korkeakouluopetukseen
        • Pedagogiikan ja teknologian liitto vuonna 2020
        • Rikasta työtäsi yrityksen ja ammattikorkeakoulun välisellä yhteistyöllä
        • Digital Baby Steps 3/3: The Corona Leap!
      • ► toukokuu (3)
        • Digipedagogiikka – poikkeustilasta uuteen normaaliin
        • Kompleksisuus haastaa johtamisajatteluamme
        • Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena
      • ► huhtikuu (3)
        • Fasilitointi sujuu verkossakin! — 10 vinkkiä virtuaalifasilitointiin
        • Avoimuus korkeakoulun toiminnassa – trendisana vai elinehto?
        • Hyvä opettaja – omien palveluidensa muotoilija?! 2/3
      • ► maaliskuu (3)
        • Kokemuksia pakopelin käytöstä tiedonhaun ohjauksessa
        • Koronavirus oppilaitoksissa – miten opetuksen erityisjärjestelyistä selvitään?
        • Ristiinopiskelumalli kolkuttaa korkeakoulujen ovelle
      • ► helmikuu (3)
        • Hyvinvointia etsimässä
        • Asiantuntijana somessa - viesti ja vaikuta faktoilla
        • Oppimista muotoilemassa 1/3
    • ► 2019 (37)
      • ► joulukuu (2)
        • OnePage-menetelmä kriittiseen ajatteluun
        • Työelämä, opiskelijat ja opettajat kohtaavat: MINNO on kaikkien projekti
      • ► marraskuu (4)
        • Showtekniikan osaamisvajeet valokiilassa
        • Mikä ihmeen CC-lisenssi? OSA I: Perusteet
        • Työelämän timanttiset taidot - 7 vinkkiä voimavaraistumiseen
        • Näkökulmia sote-alan valintakokeiden sisältöön ja kehittämiseen
      • ► lokakuu (4)
        • Sammakoita vai suitsutuksia - palautteen merkitys oppimiselle
        • Monialaisuuden voima
        • Digital baby steps 2/3: PowerPoint with audio anyone?
        • Osallistamisesta osallisuuteen - hyviä käytäntöjä yhdessä kehittäen
      • ► syyskuu (2)
        • Koulutuksen evoluutio ja luova musiikin tekeminen
        • Narratiivinen ammatti-identiteetti
      • ► elokuu (3)
        • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 2/2
        • Uusia ideoita opinnäytetyön ohjaamiseen
        • Vetovoimaa ja pitovoimaa tekniikan koulutukseen ja ammattiin
      • ► kesäkuu (4)
        • Katsauksia Hiiltä ja timanttia -blogin vuoteen - syksyllä jatkamme!
        • Uuden työn kaleidoskooppi
        • Terveyden ja hyvinvoinnin haasteet ratkaistaan rohkeudella ja yhteistyöllä
        • Narratiivisuutta pedagogiikkaan
      • ► toukokuu (3)
        • “Roolipelaa” ammattilaista - pakopelit oppimisen välineinä ammattikorkeakoulussa
        • Luentoesiintymisestä dialogisen oppimistilanteen rakentamiseen
        • Kuusi tiedonhallinnan menetelmää tietointensiivisen työn tekijöille
      • ► huhtikuu (5)
        • Teorian ja käytännön yhdistyminen – aloittelijasta kohti asiantuntijuutta
        • YouTube - optimoi videosi, tutki sen menestystä analytiikan avulla, osa 2/2
        • Youtube - viihdekäytöstä korkeakoulun työvälineeksi, osa 1/2
        • Ristiriidan pedagogiikkaa
        • Erasmus - panostus Euroopan yhtenäisyyteen ja uusiin sukupolviin
      • ► maaliskuu (4)
        • Kehotietoisuus – oppimisen perusta
        • Fiktion voima
        • Virtuaalisimulaatiopelit hoitotyön opetuksessa
        • Asiantuntija - näin brändäät osaamisesi LinkedInissä
      • ► helmikuu (3)
        • Podcast: Vuorovaikutus verkossa ei ole sattumaa
        • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 1/2
        • Digitukea 24/5?!
      • ► tammikuu (3)
        • Näin teet hyvän PowerPoint-esityksen
        • Ohjattu pienryhmätoiminta tukee ammatillista kasvua
        • Oppimisanalytiikka oppimisen ohjaamisen työvälineenä
    • ► 2018 (34)
      • ► joulukuu (3)
        • Jatkuvan oppimisen ideaa etsimässä
        • Arvioinnin kesyt ja viheliäiset haasteet
        • Asiantuntija somessa - mistä haluaisit, että sinut tunnetaan?
      • ► marraskuu (4)
        • Tietämättömyyden oppimisesta
        • Hyötypelit opetuksen uudistajina?
        • 10-Week Sprint Sote Edition - uusi tapa oppia yrittäjyyttä
        • Mitä tapahtui kun kemian opetus vietiin verkkoon?
      • ► lokakuu (5)
        • Miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata?
        • Vallankäyttö opetuksessa ja ohjauksessa
        • Toiminnallista kielenopetusta korkeakoulussa
        • Siivet kantavat - korkeakoulusta työelämään
        • Metropolian uudistuvat kampukset luovat yhdessä tekemisen kulttuuria
      • ► syyskuu (4)
        • Digitaalinen muistikirja - konttori taskussa
        • Oletko ’auditiivinen’, ’kinesteettinen’ tai ’visuaalinen’ oppija – sitkeä myytti on suosittu, koska testaaminen ja lokerointi viehättää
        • Metropoliassa ratkotaan yhteiskunnallisia muutoksia yhdessä
        • Näin teet oman podcastin
      • ► elokuu (2)
        • Ryhmänohjaus ja pedagoginen ammattitaito - yhteisiä löytöretkiä
        • Qualified Empathy - the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
      • ► kesäkuu (5)
        • Podcast opettaa, viihdyttää ja on läsnä siellä, missä sinäkin
        • Workflow-sovellukset keventävät tietotyötä
        • Opetusta ja oppimista silloin, kun kaikki aistit eivät ole käytössä
        • Onko tunteissa mitään järkeä?!
        • 10 vinkkiä digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseen
      • ► toukokuu (4)
        • Tämä mullistaa koulutuksen - teknologia opetuksen muuttajana
        • Digital baby steps 1/3: Co-learning with students in the spirit of MVP
        • Muuten saattaa käydä niin, että… - 6 vinkkiä laadukkaaseen kurssisuunnitteluun
        • Oppilaitos ja työelämä kohtaavat sosiaalisessa mediassa - suuhygienistitutkinto Instagramissa
      • ► huhtikuu (3)
        • Opettajasta tubettaja?!
        • Opettajan muuttuva työnkuva
        • Miten korkeakoulu vastaa opetuksen murrokseen?
      • ► maaliskuu (4)
        • Dialogi opiskelijan ohjauksen menetelmänä
        • Oppimisen somematka tähtää tulevaisuuden kouluun ja työelämätaitoihin
        • Korkeakouluopettajan ammatillisuuden kehittyminen
        • Hiiltä ja timanttia - opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
    • ► 2016 (10)
      • ► joulukuu (1)
        • ”Uutishuone” pedagoginen ratkaisu yhteisölliseen oppimiseen
      • ► kesäkuu (3)
        • Viestijän matka Oppijan polulla
        • "Camel boots" opettajasta tiimiopettajaksi
        • Tiimiopettajuutta kansainvälisellä opintojaksolla
      • ► toukokuu (2)
        • Osaamisen ketteryys työelämätaitona
        • Satelliitissako tulevaisuus?
      • ► huhtikuu (1)
        • Palautteesta vauhtia osaamisloikkaan
      • ► maaliskuu (3)
        • Jos haluaa saada on pakko antaa
        • Opettajuuden muutos
        • “The feedback has given me new views on my capabilities and strengths as well as pushed me to work harder for the group”

    Avainsanat

    ammattikorkeakoulu ammattikorkeakouluopetus ammattikorkeakoulupedagogiikka ammattikorkeakoulutus asiantuntijaviestintä digipedagogiikka digitalisaatio etäopetus julkaiseminen Kansainvälisyys kehittäminen kielenoppiminen korkeakoulu korkeakouluopetus korkeakoulupedagogiikka Metropolia monialainen yhteistyö muutosjohtaminen ohjaus opettajuus opetuksen digitalisaatio opetus opinnäytetyö Oppeja HyMy-kylästä oppijalähtöinen kehittäminen oppiminen osaaminen palaute pedagogical solution pedagogiikka pelillistäminen pelillisyys sosiaali- ja terveysala Sosiaalinen media terveysala toimintakulttuuri työelämätaidot työelämäyhteistyö universities of applied sciences verkko-opetus verkko-opinnot verkkopedagogiikka vuorovaikutus yhteiskehittäminen yhteistyö

    Oppiminen Metropolia.fi-sivustolla

    Tutustu Metropolian pedagogisiin linjauksiin

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste