Ammattikorkeakoulujen profiloitumisen merkitys kasvaa

Korkeakoulujen profiloituminen on ajankohtainen teema. Opetus- ja kulttuuriministeriö linjaa, että ”Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa”. (1.)

Profiloituminen eli erilaistuminen on kansainvälisen tutkimuksen mukaan korkeakoulujen keino erottautua kilpailussa, ja se edellyttää selkeämpiä strategisia valintoja (2). Tällöin puhutaan myös strategisesta asemoinnista, jolla korkeakoulu vahvistaa asemaansa korkeakoulujen välisessä kilpailussa (3).

Korkeakoulun henkilöstölle profilointi antaa mahdollisuuden hahmottaa oman työn kytkeytymistä isompaan osaamiskokonaisuuteen ja sen myötä merkitykselliseen työhön.

Profilointi on kiinnostava aihe myös ammattikorkeakoulun opetus- ja  tutkimus-, kehitys ja innovaatiotyön näkökulmasta. Mitä on se korkeakoulun keskeinen osaaminen, johon halutaan keskittyä? Korkeakoulun henkilöstölle profilointi antaa mahdollisuuden hahmottaa oman työn kytkeytymistä isompaan osaamiskokonaisuuteen ja sen myötä merkitykselliseen työhön. Tällöin se yhdistyy tutkintoihin, opetus- ja TKI-työhön sekä laajemmin koko korkeakoulun kehittämiseen.

Ammattikorkeakoulujen vahvuusalat kuvaavat osaamisprofiilia

Profiloituminen liitetään yleensä korkeakoulun strategisiin valintoihin. Ammattikorkeakoulujen strategioissa kuvataan niitä painotuksia, joilla korkeakoulun halutaan menestyvän. Tutkimuksen mukaan ammattikorkeakoulujen strategiasisällöt ovat kuitenkin pääosin geneerisiä, kaikille korkeakouluille yhteisiä korkeakoulujen kehittämiseen liittyviä teemoja. Niissä ei välttämättä kuvata keskeisiä korkeakoulun osaamisia. (4).

Korkeakoulut sen sijaan kuvaavat tavoite- ja tulossopimuksissaan painoalat sekä nousevat alat, joilla haluavat profiloitua. Ensimmäiset kuvaavat painotuksia, jotka ovat korkeakoulun ydinosaamista ja jälkimmäiset painotuksia, joiden suuntaan korkeakoulu kehittää osaamistaan tulevaisuudessa.

Korkeakoulujen yhteistyön näkökulmasta on hyödyllistä tunnistaa kunkin toimijan painoalamäärittelyn tapa.

Ammattikorkeakoulujen painoalakuvauksista voi päätellä muun muassa seuraavia asioita:

• • Osassa ammattikorkeakouluja painoalat määritellään ilmiölähtöisesti, eli ne vastaavat toimintaympäristön haasteisiin määrittelemällä teemoja, joiden avulla näitä haasteita ratkotaan (esimerkkinä Karelia ja Metropolia). Ilmiölähtöisyys kytkeytynee osittain tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan rahoitukseen: globaalit ja kansalliset haasteet ja niiden ratkominen ovat rahoituksen keskiössä. Toisaalta tutkinnot on harvoin rakennettu ilmiölähtöisesti, jolloin painoalan yhteys tutkintoon voi jäädä epäselväksi.
  • Osassa ammattikorkeakouluja painoalat kytkeytyvät osin tai kokonaan kyseisen korkeakoulun koulutusaloihin, jolloin voidaan ajatella, että painoalat nähdään tiiviisti kytkeytyneinä tutkintoihin ja niiden kehittämiseen (esimerkkinä LAB ja KAMK). Koulutusalaperustainen vahvuusalojen kuvaus kytkeytynee puolestaan pyrkimykseen rakentaa vahva yhteys TKI-työn ja tutkintojen välille. Voidaan ajatella esimerkiksi niin, että tulevaisuuden kompetensseja nostetaan esiin koulutusaloihin kytkeytyvän TKI-työn avulla ja sen myötä kehitetään tutkintojen sisältöjä.
  • Ammattikorkeakoulu voi myös määritellä painoalansa yhdessä tiedekorkeakoulun tutkimuskärkien kanssa ja sen lisäksi kuvata ammattikorkeakoulun omat painoalat (esimerkkinä SeAMK). Eri korkeakoulusektorin välinen painoalamäärittely antanee taas viitteitä yhteistyöstä, jota halutaan vahvistaa osaamisperusteisesti.
  • Painoalat voidaan määritellä myös erikseen TKI-työlle (esimerkkinä Oulun amk), jolloin painoalakuvaus korostaa tämän osa-alueen erityisyyttä.

Kiinnostavaa painoalamäärittelyissä on se, miten eri tavoin ammattikorkeakoulut näitä määrittelevät (taulukko 1). Korkeakoulujen yhteistyön näkökulmasta on hyödyllistä tunnistaa tämä ja pohtia, miten tämä tukee yhä lisääntyvää yhteistyötä ja missä kohdin määrittelyjä voisi täsmentää.

Taulukko 1: Painoalat ammattikorkeakouluissa.

Painoalojen, tutkintojen ja TKI-työn yhteys vahvistaa korkeakoulun profiilia

Painoala kuvataan ammattikorkeakoulujen tavoite- ja tulossopimuksessa ikään kuin osaamisen keihäänkärkenä, johon ammattikorkeakoulu panostaa resurssejaan ja profiloituu sen avulla. Tällöin yhteys eri koulutusaloihin, tutkintoihin ja TKI-toimintaan on ainakin pohtimisen arvoinen asia. Tätä voi perustella muun muassa seuraavasti:

• • Profiloitumisen merkitys korostuu sitä enemmän mitä enemmän halutaan lisätä yhteistyötä ja työnjakoa eri korkeakoulujen välillä. Työnjako on vaikeaa, ellei selvästi tiedetä, mihin kukin keskittyy ja mikä on korkeakoulun keskeisintä osaamista.
  • Painoalojen yhteys koulutusalaan ja tutkintoihin mahdollistaa osaamisen vahvistamisen ja kehittämisen tietyillä osa-alueilla ja tukee koulutuksen kehittämistä. Tämä ohjaa myös korkeakoulun henkilöstön osaamisen johtamista ja tukee sen kytkeytymistä isompaan kokonaisuuteen.
  • Painoalojen kytkeytyminen TKI-työhön tukee ja ohjaa korkeakoulun henkilöstön työtä ja osaamista. Se ohjaa valintoja ja poisvalintoja, joita tehdään korkeakoulun profiilin vahvistamiseksi.

Esimerkkinä liiketalouden tutkintojen profiloituminen

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arvioinnissa on todettu muun muassa, että kauppatieteiden ja liiketalouden koulutustarjonta erittäin runsasta, mutta profilointi vähäistä. Alan ylempien korkeakoulututkintojen (KTM, Tradenomi YAMK) osalta koulutuksen profiloitumista on korkeakoulujen omista lähtökohdista käsin mahdollista syventää nykyistä enemmän. (5.)

Tutkintojen profiloituminen on osa korkeakoulun erottautumista muista. Liiketalouden koulutusalalla on kokonaisuudessaan tarjolla noin 250 tutkintoa, joista 160 tradenomi- ja bachelor-tasolla ja 90 YAMK- ja Master-tasolla. Tekemäni valtakunnallisen analyysin pohjalta voi havaita, että alemmat korkeakoulututkinnot ovat pääosin geneerisiä sisällöltään. Tätä selittää se, että tutkinto antaa perusvalmiudet alan työtehtäviin ja osaamisvaatimukset ovat suhteellisen yhtenäiset.

Jos koulutusala ei näy korkeakoulun painoaloissa lainkaan, mihin alan osaaminen kytkeytyy?

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) tarjonta sen sijaan profiloituu sisällöllisesti enemmän. Läpileikkaava teema liiketalouden alan ylemmissä korkeakoulututkinnoissa näyttää olevan johtaminen ja siihen liittyvät erilaiset painotukset. Esimerkkejä profiloituneista ohjelmista ovat esimerkiksi

• • Palvelumuotoilu (XAMK)
  • Tiedolla johtaminen (KAMK, Lapin amk)
    
  • Oikeudellinen erityisosaaminen ja oikeusmuotoilu (Laurea)
  • Ennakoinnin ja kehittämisen asiantuntija (Lapin amk) 
  • Muutosjohtaminen (Metropolia Amk)

Englanninkielisessä Master-koulutuksessa tilanne on edellä kuvatun kaltainen, eli ohjelmissa on geneerisiä pääteemoja, mutta myös profiloivia teemoja. Näitä ovat esimerkiksi

• • Sport Business Management (JAMK)
  • Quality Management (Turun amk) 
  • Wellbeing Management (XAMK)
  • Project Management Business (Arcada)

Tarkasteltaessa liiketalouden alan tutkintojen yhteyttä kunkin ammattikorkeakoulun painoaloihin, voidaan todeta, että osassa ammattikorkeakouluja ne on kytketty erikseen koulutusaloihin ja osassa on tunnistettavissa alaan liittyvä vahvuusala. Kiinnostavaa on myös se, että osassa ammattikorkeakouluja liiketalouden koulutusala ei näy painoaloissa erikseen lainkaan. Pohdittavaksi jää tällöin se, mihin alan osaaminen kytkeytyy.

Korkeakoulun strategia kytkee asiat yhteen

Korkeakoulun profiili, jossa strategia, painoalat, koulutusalat, tutkinnot ja TKI-toiminta muodostavat kokonaisuuden, tukee koko korkeakoulua kilpailussa erottautumisessa. Tämä edellyttää kytkentöjen löytämistä edellä mainittujen osa-alueiden välille.

Kytköksien löytäminen tukee myös korkeakoulujen kyvykkyyksien ja henkilöstön osaamisen vahvistamista.

Kytköksien löytäminen tukee myös korkeakoulujen kyvykkyyksien ja henkilöstön osaamisen vahvistamista. Se on edellytys korkeakoulujen entistä vahvemmalle osaamisperustaiselle yhteistyölle ja työnjaolle. Keskustelua korkeakoulun profiilista ja keskeisistä osaamisista kannattaisi lisätä. Kokemukseni mukaan se kiinnostaa henkilöstöä. Oletko samaa mieltä?

Kirjoittaja

Helena Kuusisto-Ek työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa liiketalouden alalla opetus- ja kehittämistehtävissä ja tekee väitöskirjaa korkeakoulujen strategisesta johtamisesta. Hän on toiminut pitkään sekä johtamistyössä että työyhteisöjen ja johtamisen kehittäjänä. Hänen osaamisalueitaan ovat erityisesti strateginen johtaminen, osaamisen johtaminen, muutosjohtaminen ja organisaatioiden kehittäminen.

Lähteet

1. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikka ja sen kehittäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivut.
2. Frolich, N.,Stensaker, B., Scordato, L. & Botas, P.C.P. 2014. The Strategically Manageable University: Perceptions of Strategic Choice and Strategic Change among Key Decision Makers. Higher Education Studies 4(5).
3. Mahat, M. & Coates, H. 2016. Strategic positioning of medical schools: An Australian perspective. Medical Teacher, 38(11), 1166–1171.
4. Kuusisto-Ek, H. 2021. Suomen ammattikorkeakoulujen strategiasisällöt 2017–-2020. Tiedepolitiikka 1/2021.
5. Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointi. KARVI 4/2020.