Hyppää pääsisaltöön
Hiiltä ja timanttia

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Hiiltä ja timanttia
Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
1

Mitä strategiasisällöt kertovat korkeakoulujen profiilista ja strategisista valinnoista?

Helena Kuusisto-Ek · 20.9.2022
Suuri tyhjä luentosali.
Kuva: Nathan Dumlao, Unsplash

”Miksi ammattikorkeakoulujen strategioissa ei kuvata koulutusaloja ja tutkintoja?”, kysyi yritysmaailmassa työskentelevä ystäväni muutama vuosi sitten. Jäin miettimään kysymystä ja palaan tähän pohdintaan nyt uudestaan.

Teen väitöskirjaa korkeakoulujen strategisesta johtamisesta. Osana tätä työtä olen tutkinut ammattikorkeakoulujen strategiasisältöjä sopimuskaudella 2017-2020. Tein tutkimuksen analysoimalla 23 ammattikorkeakoulun strategiadokumentit pyrkien luomaan kokonaiskuvaa siitä, mitä strategiasisällöt kertovat korkeakoulujen profiilista ja strategisista valinnoista.

Koulutusalat eivät näy strategioissa

Ehkä kiinnostavin havainto strategiasisällöissä liittyi koulutusaloihin ja tutkinto-ohjelmiin. Niitä ei pääsääntöisesti ole ammattikorkeakoulujen strategiasisällöissä lainkaan. Vertauskuvallisesti voisi todeta, että kaupan alan yritykset kuvaisivat strategiansa laajasti kuitenkin kertomatta mitä kaupoissa myydään.

Tässä kohtaa muistin ystäväni kysymyksen muutaman vuosi sitten. Mitä jos strategiassa olisikin kuvattu koulutusalat, tutkinnot ja niihin liittyvät osaamiskärjet? Voisiko näistä ja painoaloista muodostaa kokonaiskuvan, joka auttaisi hahmottamaan paremmin sitä, miten korkeakoulut profiloituvat? Tätä voi pohtia ainakin kahdesta näkökulmasta.

1. Henkilöstön ja strategian välinen kytkös

Ammattikorkeakoulujen strategiasisällöissä korostetaan mm. laadukasta koulutusta, opiskelijalähtöisyyttä, oppimisympäristöjä ja kansainvälisyyttä. Usein kuvaukset jäävät geneeriselle tasolle.

Opetustyön ja TKI-toiminnan näkökulmasta olisi kiinnostavaa nostaa strategian keskiöön koulutusalat ja tutkinnot osaamiskärkineen. Tämä voisi vahvistaa opetushenkilöstön ja TKI-toimijoiden kiinnittymistä paremmin strategiaan samankaltaisesti kuin yliopistosektorilla tutkimusaloihin. Opetushenkilöstön työ ohjautuu luonnostaan oman alan substanssiin ja kehittämiseen, jolloin myös kytkös strategiaan löytyisi helpommin.

Strategisesta johtamisesta tiedetään kansainvälisten tutkimusten perusteella se, että strategiat koetaan korkeakouluissa etäisiksi ja strategian merkitys jää usein epäselväksi (esim. Thoening & Paradise, 2016). Toistaiseksi on vähän tutkimustietoa siitä, miten strategia ohjaa korkeakoulua sen eri tasoilla (esim. Frost et al., 2016). Keskeistä olisi pohtia sitä, mikä tukisi strategian kytkeytymistä työhön korkeakoulun eri tehtävärooleissa ja näin ohjaisi työtä kohti asetettuja tavoitteita.

2. Opiskelijoiden ja strategian välinen kytkös

Korkeakoulujen profiloituminen ja työnjako on entistä ajankohtaisempi teema tilanteessa, jossa korkeakoulusektori digitalisoituu ja koulutuksen toimintalogiikka voi muuttua merkittävästi. Esimerkiksi Digivisio 2030 hankkeen tavoitteena on avata korkeakouluopintoja laajasti kaikille ajasta ja paikasta riippumatta.

Tämä johtanee tarpeeseen valtakunnallisesti hahmottaa koulutusaloja, tutkintoja ja erityisesti niihin liittyviä osaamiskärkiä. Tällöin opiskelija voi nopeasti löytää itselleen tutkinnon, joka tukee hänen kehittymistään. Erityisesti ammattikorkeakoulujen YAMK-tutkinnoissa näkyy jo nyt opiskelijoiden halu opiskella paikkariippumattomasti siellä, missä on tarjolla kiinnostavaa osaamista.

Strategian rakentuminen osaamisperusteisesti mahdollistaisi korkeakouluille strategian rakentamisen omien vahvuuksiensa pohjalle. Korkeakoulujen yhteistyö ja rakenteellinen kehittäminen vaatii ymmärrystä siitä, missä kukin korkeakoulu on vahvimmillaan. Yhteistyö rakentuu usein ammattikorkeakoulusektorilla koulutusalojen ja niihin liittyvien substanssin varaan. Yliopistoyhteistyötä haetaan kytkemällä toimintaa tiedekorkeakoulujen tutkimusaloihin. Tässäkin kohtaa substanssiin liittyvillä strategiasisällöillä voisi edistää synergiaa luovaa yhteistyötä, josta lopulta hyötyisivät eniten juuri opiskelijat.

Strategiasisältöjen samankaltaisuus

Strategiasisällöt eri ammattikorkeakouluissa ovat tutkimukseni mukaan keskenään hyvin samankaltaisia, mikä oli yllättäväkin havainto. Korkeakoulujen strategiatyölle voi olla tässä pohdinnan paikka: mikä on strategiatyön painopiste, jos kaikki korkeakoulut työstävät suhteellisen samankaltaisia teemoja?

Tekemäni aineistolähtöisen sisällönanalyysin perusteella nykyiset strategiasisällöt voi jäsentää viiteen eri luokkaan.

    1. Ammattikorkeakoulun tehtävien mukaiset strategiasisällöt tarkoittavat opetukseen, TKI-toimintaan ja aluevaikuttamiseen liittyviä teemoja. Opetukseen liittyvissä kuvauksissa korostuivat laadukas koulutus, opiskelijalähtöisyys, hyvät oppimisympäristöt ja kansainvälisyys. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan liittyvissä kuvauksissa nousivat esiin kasvun ja vaikuttavuuden lisääminen, profiilin mukainen toiminta ja aluetta tukeva kehittämistyö. Aluevaikuttavuutta kuvattiin puolestaan työelämän kehittämisenä, kehittäjäkumppanuutena ja alueen kokoavana voimana toimimisena.
    2. Hallituskauden tavoitteisiin liittyviä strategiasisältöjä olivat korkeakoulun vuoropuhelu ympäröivän yhteiskunnan kanssa, profiilin vahvistaminen, kestävän kehityksen ja kansainvälisyyden vahvistaminen sekä digitalisaatio.
    3. Rakenteelliseen kehittämiseen ja talouteen liittyviä strategiasisältöjä olivat taloudellinen tehokkuus, organisaation kehittäminen, kasvun hakeminen eri rahoituslähteistä sekä kampusrakenteen uudistaminen.
    4. Erityistehtävään tai erityisprofiiliin liittyvät strategiasisällöt liittyivät mm. arvopohjaan, valtakunnalliseen kehittäjärooliin, älykkään korkeakoulun rakentamiseen ja suomenruotsalaisen korkeakoulun kehittämiseen.
    5. Painoalakuvaukset tarkoittavat teemoja, joihin ammattikorkeakoulu haluaa keskittyä. Niitä ei kuvattu kuin noin puolessa strategiadokumenteissa ja jos ne oli kuvattu, niissä oli keskenään paljon samankaltaisuuksia. Tämä kertonee siitä, että painoalat eivät ole strategiasisältöjen keskiössä.

Kokonaisuutena voi todeta, että ammattikorkeakoulujen strategiat ovat keskenään samankaltaisia ja erilaistumista korkeakoulujen välillä on toistaiseksi erittäin vähän. Yhtenä selittävänä tekijänä voi olla korkeakoulujen ohjaus. Strategiasisältöä määrittäviä tekijöitä on paljon ja liikkumatilaa johtamisessa vähän, jolloin samankaltaistuminen on ymmärrettävää.

Opetus- ja TKI-työn näkökulmasta voi pohtia sitä, millä tavoin nyt strategiasta osittain erillään oleva koulutusvastuu- ja painoalakeskustelu voitaisiin kytkeä strategiasisältöihin ja tuoda substanssiosaaminen vahvemmin koko korkeakouluyhteisön yhteiseen keskusteluun. Voisi olettaa, että se kiinnostaa ainakin opetushenkilöstöä erityisen paljon.

Strategiasisältöjen tulevaisuus

Korkeakoulu-uudistukset (yliopistouudistus 2010 ja ammattikorkeakoulu-uudistus 2015) korostivat korkeakoulujen autonomiaa, strategisen johtamisen merkitystä ja taloudellis-hallinnollisen päätösvallan vahvistamista. Tämä oli perusteltua jatkuvasti kiristyvässä globaalissa kilpailussa.

Korkeakoulusektorin uudistuminen, rakenteellinen kehittäminen, kilpailu rahoituksesta ja kestävien toimintamallien luominen edellyttävät uutta luovaa strategista johtamista. Tulevaisuudessa on pohdittava sitä, mitä asioita strategioissa kannattaa painottaa, kun haetaan kilpailuetua ja profilointia. Ydinkyvykkyyksiin keskittyminen tarkoittaisi strategisia valintoja ja mahdollistaisi työnjakoa, joka on tärkeää kilpaillulla korkeakoulusektorilla.

Millaiset ovat korkeakoulujen strategiasisällöt tulevaisuudessa? Voisiko strategiasisältöjä aidosti rakentaa osaamisperusteisesti? Entä yhteistyössä kaikkien korkeakoulujen kanssa niin, että tietoisesti haetaan erilaistumista, työnjakoa ja yhteistyötä?

Kirjoittaja

Helena Kuusisto-Ek työskentelee Metropoliassa liiketalouden alalla opetus- ja kehittämistehtävissä. Hän tekee parhaillaan väitöskirjaa Tampereen Yliopistossa korkeakoulujen strategisesta johtamisesta. Hän on toiminut pitkään sekä johtamistyössä että työyhteisöjen ja johtamisen kehittäjänä. Hänen osaamisalueitaan ovat erityisesti strateginen johtaminen, muutosjohtaminen ja organisaatioiden kehittäminen.

Lähteet:

Ammattikorkeakoululaki 2014/932

Digivisio 2030.

Frost, J., Hattke, F., & Reihlen, M. (2016). Multi-level governance in universities. Higher Education Dynamics, 47.

Korkeakoulujen uudistusten arviointi. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:33.

Kuusisto-Ek, Helena (2021) Suomen ammattikorkeakoulujen strategiasisällöt. Tiedepolitiikka 1/2021.

Kuusisto-Ek, Helena (2021) Strategic Management of Higher Education Institutions in a European context – A Literature Review, in a book Connolly, T. (ed.) Leadership and Management Strategies for Creating Agile Universities. IGIGlobal.

Thoening, J-C. and Paradeise, C. (2016), Strategic Capacity and Organisational Capabilities: A Challenge for Universities, Minerva, 54:293–324.

ammattikorkeakoulustrategiakorkeakoulu-uudistusstrategiastrategiasisällöt

1 Kommentti

  • Esa Rahiala says: 2.11.2022 at 11:12

    Voi myös kysyä toisin: miksi korkeakoulujen pitäisi kilpailla ja erikoistua, jos kuitenkin pohjiltaan kyse on samoihin tutkintoihin kouluttamisesta tähän yhteiskuntaan ja yhteinen haaste olisi pikemminkin määrien lisääminen. Eikä kai sivistys ole kilpailukenttä vaan jotain mitä halutaan monille/kaikille. Onko virhe siinä, että korkeakoulut on valtion (rahoituksen) taholta laitettu kurjistavaan nollasummapeliin.

    Reply

Kommentoi

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

  • Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!
    Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!
    22.12.2022
  • Rikasta työtäsi yrityksen ja ammattikorkeakoulun välisellä yhteistyöllä
    Rikasta työtäsi yrityksen ja ammattikorkeakoulun välisellä…
    4.6.2020
  • Hyvää kesää toivottaa Hiiltä ja timanttia -toimituskunta!
    Hyvää kesää toivottaa Hiiltä ja timanttia -toimituskunta!
    15.6.2020

vierailija

Tietoa blogista

Hiiltä ja timanttia -blogi pohtii korkeakoulun roolia nyt ja tulevaisuudessa. Se tutkii korkeakoulun merkitystä kouluttajana, alueellisena vaikuttajana, työelämän kehittäjänä ja innovaattorina, jonka toiminnan suolana ovat pedagogiset sisällöt, kokeilut- ja kehityskulut. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita alan asiantuntijoita.

Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta

  • Riikka Wallin, päätoimittaja, julkaisemisen asiantuntija, p. 040 869 1849
  • Sonja Holappa, lehtori (kielet), p. 040 125 2690
  • Johanna Tirronen, lehtori, p. 050 5850 350

Sähköpostiosoitteet:

Hiiltä ja timanttia -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua. Blogissa on ollut toimituskunta 1.2.2018 alkaen.



Haluatko julkaista Hiiltä ja timanttia -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.

Tutustu blogin kirjoittajaohjeisiin (pdf)

Uusimmat jutut

  • Sosiaali- ja terveysalan mielikuvaa työnantajasta rakennetaan jo opintojen aikana

    22.3.2023
  • Tekniikan miehet ja hoitoalan naiset – sukupuolisegregaatio yhteiskunnan ja korkeakoulun käytävillä

    9.3.2023
  • Henkilö istuu läppärin ääressä. Hänellä on luurit korvaillaan ja hän hymyilee.

    Jaa tietoa avokätisesti: 4 vinkkiä julkaisun levittämiseen

    28.2.2023

Arkisto

  • ▼ 2023 (5)
    • ▼ maaliskuu (2)
      • Sosiaali- ja terveysalan mielikuvaa työnantajasta rakennetaan jo opintojen aikana
      • Tekniikan miehet ja hoitoalan naiset – sukupuolisegregaatio yhteiskunnan ja korkeakoulun käytävillä
    • ▼ helmikuu (2)
      • Jaa tietoa avokätisesti: 4 vinkkiä julkaisun levittämiseen
      • Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum – Kielibuustia 3/5
    • ▼ tammikuu (1)
      • Assessing Necessary Future Soft Skills
  • ▼ 2022 (27)
    • ▼ joulukuu (2)
      • Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!
      • Julkaiseminen on asiantuntijalle oppimismahdollisuus
    • ▼ marraskuu (3)
      • Osallistuva työote arvojen uudistuksessa - oppeja ja onnistumisia
      • ”Kuuletko meitä, Maija?” Onnistuneen etätapaamisen askelmerkkejä
      • Pirisevä pienoiskonttori. Älypuhelin ja tablettitietokone tietotyön tiivistäjänä, osa 1.
    • ▼ lokakuu (3)
      • Pedagogiset linjaukset laadun perustana
      • Suunnitelmallisuus on avain suomen kielen oppimiseen - tukena kieli-HOPS, Kielibuustia 2/5
      • Podcast pähkinänkuoressa - vinkkejä opettajalle
    • ▼ syyskuu (4)
      • Korkeakouluopiskelijat julkaisemaan!
      • Mitä strategiasisällöt kertovat korkeakoulujen profiilista ja strategisista valinnoista?
      • Oppimista käänteisesti - Flippaus vai floppaus?
      • E-kirja on kevyt kantaa! - Kirjaston sähköiset aineistot, kestävää kehitystä tukeva valinta?
    • ▼ elokuu (1)
      • Lähteä vai jäädä? - kielen oppimisen tukeminen edistää opiskelijan kotoutumista, Kielibuustia 1/5
    • ▼ kesäkuu (3)
      • Kuulijasta osallistujaksi - läsnäolon ja vuorovaikutuksen tukeminen virtuaalitapaamisissa
      • 5 arvioitavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 3/3
      • Tulevaisuus on toiminnallinen – pelillisyys on osa vuoden 2035 työelämätaitoja
    • ▼ toukokuu (1)
      • ”Kierteetön ruuvi on naula” – Ongelmallinen toimintatutkimus
    • ▼ huhtikuu (1)
      • 5 varmistettavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 2/3
    • ▼ maaliskuu (3)
      • 5 kirkastettavaa näkökulmaa ennen opetuksen viemistä verkkoon, osa 1/3
      • Kehittämässä hyvinvointia kampuksella
      • Yhdessä vai yksin – ajatuksia pedagogisesta kehittämisestä
    • ▼ helmikuu (4)
      • Creating International Classrooms through Virtual Exchange
      • Lapset ja perheet mukaan HyMy-kylän palveluiden kehittäjiksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 5
      • Toimintakulttuurin uudistaminen haastaa ajatteluamme
      • Monikulttuurisesta kohtaamiskahvilasta on moneksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 4
    • ▼ tammikuu (2)
      • Kumppani, ylivääpeli, kapellimestari vai valmentaja? Kuinka toimitat onnistuneesti artikkelikokoelman
      • Ilmaisua, huumoria ja tajunnanvirtaa – Laululyriikka-aiheisia opinnäytetöitä Metropoliassa
  • ► 2021 (30)
    • ► joulukuu (5)
      • Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta kiittää vuodesta 2021!
      • Onnellisuus ja (jatkuva) oppiminen
      • Integrating through Simulation – Boss Fight in English Communication Class 💥
      • Vinkkejä onnistuneeseen yhteiskirjoittamiseen
      • Etäohjauksessa syntyy onnistumista ja oppimista – Oppeja HyMy-kylästä, osa 3
    • ► marraskuu (3)
      • Onnistunut digitaalinen opiskelupäiväkokemus
      • Kohtaamisen sietämätön keveys
      • Vapaus valita – verkkototeutuksella vahva vetovoima
    • ► lokakuu (2)
      • Opetusteknologian innovaatio ThingLink korkeakoulun työvälineenä
      • Ethnographic writing and Qualified Empathy: skills for social service professionals, working in urban areas
    • ► syyskuu (4)
      • Kurssi verkkoon – kurkistus käytännön toteutukseen
      • Monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia rakentamassa – oppeja HyMy-kylästä, osa 2
      • 7 askelta onnistuneeseen asiantuntijablogikirjoitukseen
      • What Are Good Instructors Made Of?
    • ► kesäkuu (3)
      • Poikkeusoloissa yhteiskehittämisen ja kohtaamisen tarve kasvaa – oppeja HyMy-kylästä, osa 1
      • ”Ammattimaista ja nokkelaa, olen todella vaikuttunut!” – Positiivisen pedagogiikan voima
      • Hyvä oppiminen verkossa tarvitsee erityistä huomiota
    • ► toukokuu (4)
      • Jotain lainattua ja jotain digistä — Vuorovaikutus digiloikan jälkeen
      • Verkko-oppimisen vakiintuminen uudeksi normaaliksi terveysalan ammattikorkeakoulutuksessa
      • Attracting the next generation: gamification in education
      • Mistä on hyvät ohjaajat tehty?
    • ► maaliskuu (5)
      • Kun on tunteet – Kannattelevassa ohjauksessa opiskelijan tunteet tehdään näkyväksi
      • Kansainvälinen lukukausi vahvistaa toimintaterapeutin ammatti-identiteettiä
      • Yhteisöllistä oppimista verkossa kansainvälisesti
      • Pelillisyys terveydenhoitajan työvälineeksi
      • Kirjoita onnistunut asiantuntija-artikkeli!
    • ► helmikuu (3)
      • Verkkotapahtumassakin voi kehittää hyötypelejä ketterästi
      • Navigointia kohti avointa korkeakoulua
      • Tulevaisuusajattelu opettajan työvälineenä
    • ► tammikuu (1)
      • Metropolia vaikuttaa vahvistamalla jatkuvaa oppimista
  • ► 2020 (33)
    • ► joulukuu (1)
      • Benefits of Systematic Degree Program Design 3/3: Writing Clinics
    • ► marraskuu (4)
      • Oppimateriaalien avaamisen hyödyt opettajalle ja oppijoille
      • Pelaamalla kirjasto tutuksi
      • Monimuotoisia ratkaisuja bioanalyytikoiden kasvavaan työvoimatarpeeseen
      • Benefits of Systematic Degree Program Design 2/3: The GATE model
    • ► lokakuu (5)
      • Mitä pedagogisen käsikirjoituksen jälkeen?
      • Rohkeaa koulutuksen digitaalista uudistamista
      • Verkossa opiskelu on opiskelijalle arkipäivää
      • Osaamisperusteinen opetussuunnitelma tarjoaa joustavuutta toteuttamiseen
      • Benefits of Systematic Degree Program Design 1/3
    • ► syyskuu (4)
      • Ammattikorkeakoulut palvelevat yhteiskuntaa
      • Tulevaisuuden osaamistarpeita muotoilemassa 3/3
      • Johtamisessa tarvitaan pedagogista asennetta
      • Näin teet saavutettavan PDF-tiedoston helposti Wordilla
    • ► elokuu (2)
      • Pedagoginen suunnittelu lehtori Virtasen tapaan
      • Kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen näkyväksi hanketoiminnan avulla
    • ► kesäkuu (5)
      • Hyvää kesää toivottaa Hiiltä ja timanttia -toimituskunta!
      • Virtuaalisimulaatiopeleillä uusia ulottuvuuksia korkeakouluopetukseen
      • Pedagogiikan ja teknologian liitto vuonna 2020
      • Rikasta työtäsi yrityksen ja ammattikorkeakoulun välisellä yhteistyöllä
      • Digital Baby Steps 3/3: The Corona Leap!
    • ► toukokuu (3)
      • Digipedagogiikka – poikkeustilasta uuteen normaaliin
      • Kompleksisuus haastaa johtamisajatteluamme
      • Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena
    • ► huhtikuu (3)
      • Fasilitointi sujuu verkossakin! — 10 vinkkiä virtuaalifasilitointiin
      • Avoimuus korkeakoulun toiminnassa – trendisana vai elinehto?
      • Hyvä opettaja – omien palveluidensa muotoilija?! 2/3
    • ► maaliskuu (3)
      • Kokemuksia pakopelin käytöstä tiedonhaun ohjauksessa
      • Koronavirus oppilaitoksissa – miten opetuksen erityisjärjestelyistä selvitään?
      • Ristiinopiskelumalli kolkuttaa korkeakoulujen ovelle
    • ► helmikuu (3)
      • Hyvinvointia etsimässä
      • Asiantuntijana somessa - viesti ja vaikuta faktoilla
      • Oppimista muotoilemassa 1/3
  • ► 2019 (37)
    • ► joulukuu (2)
      • OnePage-menetelmä kriittiseen ajatteluun
      • Työelämä, opiskelijat ja opettajat kohtaavat: MINNO on kaikkien projekti
    • ► marraskuu (4)
      • Showtekniikan osaamisvajeet valokiilassa
      • Mikä ihmeen CC-lisenssi? OSA I: Perusteet
      • Työelämän timanttiset taidot - 7 vinkkiä voimavaraistumiseen
      • Näkökulmia sote-alan valintakokeiden sisältöön ja kehittämiseen
    • ► lokakuu (4)
      • Sammakoita vai suitsutuksia - palautteen merkitys oppimiselle
      • Monialaisuuden voima
      • Digital baby steps 2/3: PowerPoint with audio anyone?
      • Osallistamisesta osallisuuteen - hyviä käytäntöjä yhdessä kehittäen
    • ► syyskuu (2)
      • Koulutuksen evoluutio ja luova musiikin tekeminen
      • Narratiivinen ammatti-identiteetti
    • ► elokuu (3)
      • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 2/2
      • Uusia ideoita opinnäytetyön ohjaamiseen
      • Vetovoimaa ja pitovoimaa tekniikan koulutukseen ja ammattiin
    • ► kesäkuu (4)
      • Katsauksia Hiiltä ja timanttia -blogin vuoteen - syksyllä jatkamme!
      • Uuden työn kaleidoskooppi
      • Terveyden ja hyvinvoinnin haasteet ratkaistaan rohkeudella ja yhteistyöllä
      • Narratiivisuutta pedagogiikkaan
    • ► toukokuu (3)
      • “Roolipelaa” ammattilaista - pakopelit oppimisen välineinä ammattikorkeakoulussa
      • Luentoesiintymisestä dialogisen oppimistilanteen rakentamiseen
      • Kuusi tiedonhallinnan menetelmää tietointensiivisen työn tekijöille
    • ► huhtikuu (5)
      • Teorian ja käytännön yhdistyminen – aloittelijasta kohti asiantuntijuutta
      • YouTube - optimoi videosi, tutki sen menestystä analytiikan avulla, osa 2/2
      • Youtube - viihdekäytöstä korkeakoulun työvälineeksi, osa 1/2
      • Ristiriidan pedagogiikkaa
      • Erasmus - panostus Euroopan yhtenäisyyteen ja uusiin sukupolviin
    • ► maaliskuu (4)
      • Kehotietoisuus – oppimisen perusta
      • Fiktion voima
      • Virtuaalisimulaatiopelit hoitotyön opetuksessa
      • Asiantuntija - näin brändäät osaamisesi LinkedInissä
    • ► helmikuu (3)
      • Podcast: Vuorovaikutus verkossa ei ole sattumaa
      • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 1/2
      • Digitukea 24/5?!
    • ► tammikuu (3)
      • Näin teet hyvän PowerPoint-esityksen
      • Ohjattu pienryhmätoiminta tukee ammatillista kasvua
      • Oppimisanalytiikka oppimisen ohjaamisen työvälineenä
  • ► 2018 (34)
    • ► joulukuu (3)
      • Jatkuvan oppimisen ideaa etsimässä
      • Arvioinnin kesyt ja viheliäiset haasteet
      • Asiantuntija somessa - mistä haluaisit, että sinut tunnetaan?
    • ► marraskuu (4)
      • Tietämättömyyden oppimisesta
      • Hyötypelit opetuksen uudistajina?
      • 10-Week Sprint Sote Edition - uusi tapa oppia yrittäjyyttä
      • Mitä tapahtui kun kemian opetus vietiin verkkoon?
    • ► lokakuu (5)
      • Miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata?
      • Vallankäyttö opetuksessa ja ohjauksessa
      • Toiminnallista kielenopetusta korkeakoulussa
      • Siivet kantavat - korkeakoulusta työelämään
      • Metropolian uudistuvat kampukset luovat yhdessä tekemisen kulttuuria
    • ► syyskuu (4)
      • Digitaalinen muistikirja - konttori taskussa
      • Oletko ’auditiivinen’, ’kinesteettinen’ tai ’visuaalinen’ oppija – sitkeä myytti on suosittu, koska testaaminen ja lokerointi viehättää
      • Metropoliassa ratkotaan yhteiskunnallisia muutoksia yhdessä
      • Näin teet oman podcastin
    • ► elokuu (2)
      • Ryhmänohjaus ja pedagoginen ammattitaito - yhteisiä löytöretkiä
      • Qualified Empathy - the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
    • ► kesäkuu (5)
      • Podcast opettaa, viihdyttää ja on läsnä siellä, missä sinäkin
      • Workflow-sovellukset keventävät tietotyötä
      • Opetusta ja oppimista silloin, kun kaikki aistit eivät ole käytössä
      • Onko tunteissa mitään järkeä?!
      • 10 vinkkiä digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseen
    • ► toukokuu (4)
      • Tämä mullistaa koulutuksen - teknologia opetuksen muuttajana
      • Digital baby steps 1/3: Co-learning with students in the spirit of MVP
      • Muuten saattaa käydä niin, että… - 6 vinkkiä laadukkaaseen kurssisuunnitteluun
      • Oppilaitos ja työelämä kohtaavat sosiaalisessa mediassa - suuhygienistitutkinto Instagramissa
    • ► huhtikuu (3)
      • Opettajasta tubettaja?!
      • Opettajan muuttuva työnkuva
      • Miten korkeakoulu vastaa opetuksen murrokseen?
    • ► maaliskuu (4)
      • Dialogi opiskelijan ohjauksen menetelmänä
      • Oppimisen somematka tähtää tulevaisuuden kouluun ja työelämätaitoihin
      • Korkeakouluopettajan ammatillisuuden kehittyminen
      • Hiiltä ja timanttia - opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
  • ► 2016 (10)
    • ► joulukuu (1)
      • ”Uutishuone” pedagoginen ratkaisu yhteisölliseen oppimiseen
    • ► kesäkuu (3)
      • Viestijän matka Oppijan polulla
      • "Camel boots" opettajasta tiimiopettajaksi
      • Tiimiopettajuutta kansainvälisellä opintojaksolla
    • ► toukokuu (2)
      • Osaamisen ketteryys työelämätaitona
      • Satelliitissako tulevaisuus?
    • ► huhtikuu (1)
      • Palautteesta vauhtia osaamisloikkaan
    • ► maaliskuu (3)
      • Jos haluaa saada on pakko antaa
      • Opettajuuden muutos
      • “The feedback has given me new views on my capabilities and strengths as well as pushed me to work harder for the group”

Avainsanat

ammattikorkeakoulu ammattikorkeakouluopetus ammattikorkeakoulupedagogiikka digipedagogiikka digitalisaatio etäopetus julkaiseminen Kansainvälisyys kehittäminen kielenopetus kielenoppiminen kirjallinen viestintä korkeakoulu korkeakouluopetus korkeakoulupedagogiikka Metropolia muutosjohtaminen ohjaus opettajuus opetuksen digitalisaatio opetus opinnäytetyö Oppeja HyMy-kylästä oppijalähtöinen kehittäminen oppiminen osaaminen palaute pedagogiikka pelillistäminen pelillisyys sosiaali- ja terveysala Sosiaalinen media terveysala toimintakulttuuri työelämätaidot työelämäyhteistyö universities of applied sciences verkko-opetus verkko-opinnot verkkopainotteiset opinnot verkkopedagogiikka Viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yhteistyö

Oppiminen Metropolia.fi-sivustolla

Tutustu Metropolian pedagogisiin linjauksiin

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste