Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. – Ympäristöministeriö
Kestävä kehitys tunnistetaan suurena yhteiskunnallisena haasteena, ja sen periaatteiden tuntemus on yksi tärkeimpiä tulevaisuuden työelämätaitoja (Opetushallitus, 2019). Kestävä kehitys ei ole vain jokaisen oppilaitoksen oman mielivallan alainen asia, vaan Suomi kantaa globaalia vastuuta sekä toimii edelläkävijänä kestävän kehityksen tavoitteissa kansainvälisesti. Kyseessä on siis työelämätaitojen lisäksi kansallinen velvollisuus, jonka toteutumista seurataan ja arvioidaan valtion tasolta asti. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2023.) Jo nyt jokainen nykyinen ja tuleva opettaja joutuu pohtimaan kestävän kehityksen tematiikkaa omassa opetustyössään.
Tässä blogitekstissä me kolme ammatillisen opettajakoulutuksen opiskelijaa pohdimme:
- Miksi kestävän kehityksen tulisi olla osa tulevaisuuden ammatillisen opettajan identiteettiä?
- Kuinka edistämme kestävän kehityksen osaamista opetuksessamme?
Blogitekstin otteet ovat Haaga-Helian ammatillisessa opettajakorkeakoulussa helmikuussa 2023 järjestetyn kestävän kehityksen teemapäivän aikana syntyneitä mietteitä opettajaopiskelijoilta.
Kohti kestävämpää maailmaa
Opettajalla on suuri vastuu tulevaisuuden tekijöiden osaamisen kasvattamisessa myös kestävän kehityksen näkökulmasta. – ammatillinen opettajaopiskelija
Ammatillisen ja korkeakoulupedagogiikan tavoitteena on luoda kestävää osaamista, jossa vastataan jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Osaamisen tulee olla päivitettävissä ja yhdistettävissä uuteen osaamiseen. Kestävällä osaamisella myös varmistetaan, että opiskelijan motivaatio ja arvot pohjautuvat kestävän kehityksen rakentamiseen.
Koulutuksessa ei tulisi käsitellä pelkästään ammattietiikan normistoa, vaan opiskelijoiden tulee ymmärtää vastuullinen asiantuntijuus kaikessa toiminnassa (Friman ym. 2022). Kuten Sandri (2022) määrittelee, on pedagogiikassa kyse arvoista, uskomuksista ja asenteista, joihin kasvatukselliset valinnat nojautuvat (Suhonen ja muut, 2023). Opetuksen tavoitteena tulisi olla kriittiseen ja ratkaisukeskeiseen ajatteluun tähtäävät arvot ja asenteet sekä kestävää tulevaisuutta tukevat toimintatavat (Konst, 2022).
Globaali kansalaisuus nähdään moniulotteisesti. Toisaalta se on inhimillistä pääomaa, jota yksilö käyttää menestyäkseen globaaleilla markkinoilla ja työelämässä. Toisaalta se nähdään myös humanistisemmin ihmisoikeuksien ja demokraattisen dialogin sekä myötätunnon korostuksena kaikessa toiminnassa. Kyky kohdata hankalia kysymyksiä ja muuttaa epäoikeudenmukaisia järjestelmiä kestävästi nähdään osana globaalia kansalaiskasvatusta. (Suhonen ja muut, 2023.)
Ammatillisessa koulutuksessa lähiopetuksen rajallisuus sekä globaalien aiheiden vähyys ja toisaalta laajuus luovat haasteita kestävän kehityksen ja globaalin tietouden lisäämiselle. (Suhonen ja muut, 2023.) Globaalien aiheiden opetus jää usein spontaaneiksi, suunnittelemattomiksi hetkiksi ja tämän takia ammatillisen opettajan identiteetti korostuu aiheen opetuksen kannalta. Kun ammatillinen opettaja omaa globaalin ja kestävää kehitystä tukevan identiteetin, on aihe helpompi tuoda niin opetushetkiin kuin pitkällä tähtäimellä myös koko oppilaitoksen toimintaan.
Tulevaisuutta tehdään kouluissa
Miksi sitten kestävä kehitys on niin tärkeä osa tulevaisuuden ammatillisen opettajan identiteettiä? On selvää, että vastuullisuus ja kestävyys ovat keskeisiä työelämän vaatimuksia. Työelämän vaatimukset taas seuraavat maailmamme megatrendejä. Oppilaitokset eivät vain seuraa, vaan ovat mukana muokkaamassa maailmaa niin toivottavaan kuin epätoivottuunkin suuntaan.
Ammatillisen opetuksen perusteena – niin toisella asteella kuin korkeakouluissakin – on työelämälähtöisyys, joten olisi enemmän kuin katastrofi, jos työelämän vaatimuksia ei kuunneltaisi ja muokattaisi myös kestävyyden ja vastuullisuuden osalta. Toimintakulttuurin muutokseen tarvitaan oppilaitoksen johdon ja koko yhteiskunnan tukea, mutta loppujen lopuksi kaikki lähtee yksilöstä. (Suhonen ja muut, 2023)
Kestävää kehitystä ei pääse pakoon ja se koskee kaikkia. Se pitäisi ottaa osaksi jokaista kurssia, jokaisen alan opetusta. Pitäisi siis poisoppia vanhoista mielenpinttymistä ja herätä tähän päivään. – ammatillinen opettajaopiskelija
Kestävän kehityksen edistäminen opetuksessa
Ammatillisen opettajan on hyvä tietää kestävästä kehityksestä perusperiaatteet, jotta hän osaa asennoitua aiheeseen eri opintokokonaisuuksissa. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Kestävä kehitys tulisi ottaa huomioon myös opetussuunnitelmien tasolla eli opintojaksojen sisältöjen, osaamisvaatimusten ja arviointikriteereiden kuvauksissa. Tällöin vastuu aiheen käsittelystä ei jäisi vain opettajan asenteiden, motivaation ja/tai valveutuneisuuden varaan.
Kestävä kehitys on aiheena todella laaja. Voisi kuvitella, että tämä saattaa ahdistaa tai jopa pelottaa opettajia. Tiedänkö aiheesta tarpeeksi? Tietävätkö nuoret, valveutuneet opiskelijani aiheesta enemmän kuin minä?
Kuten aiemminkin on tunnustettu, kestävyysteemojen käsittely voi vaatia opettajilta epävarmuuden tai tietämättömyyden tunnustamista opiskelijoiden edessä, mikä voi olla vaikeaa ja epämiellyttävää (Asikainen, 2022).
Koemme, että oman keskeneräisyyden myöntäminen ja sen kanssa eläminen voi toisaalta olla avaintekijä kestävän kehityksen asioiden opettamiseen ammatillisessa koulutuksessa: Kun opettajalla on edes perustietämys kestävästä kehityksestä, ja opetussuunnitelma antaa tukea kestävyysteemoille, paras lähestymistapa voisi hyvinkin olla se, että opettaja lähtee yhdessä opiskelijaryhmän kanssa tutkimaan, mitä kestävyys merkitsee yksittäisen opintojakson tai opetettavan aiheen kohdalla. Tällaisissa tilanteissa ammatillisen opettajan identiteetti ja asenne tulevat keskiöön.
Kirjoittajat
Aila Bonifacio toimii esihenkilönä matkailu- ja ravintola-alalla. Hänen intohimonaan on kansainvälisyyden ja yhdevertaisuuden teemat, joita hän aktiivisesti toteuttaa niin töissä kuin opinnoissa. Vapaa-ajalla hän viettää aikaa lastensa kanssa ja laulaa.
Essi Karell toimii Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtorina ja tutkintovastaavana vaatetusalan (ylempi AMK) -tutkinto-ohjelmassa. Hän on tutkinut väitöskirjassaan tekstiilien kiertotaloutta sekä vastuullista vaatesuunnittelua. Hänen nykyinen opetus- ja tutkimustyönsä Metropoliassa liittyy myös kyseisiin aiheisiin. Vapaa-ajalla Essin löytää pieneltä viljelypalstalta.
Petri Myllynen toimii tulliylitarkastajana Tullin koulutuksessa. Häntä kiinnostaa koulutusteknologia ja sen mahdollisuudet oppimisessa. Vapaa-ajalla hän tarkkailee luontoa kameran linssin läpi.
Kirjoittajat viimeistelevät opintojaan Haaga-Helian Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.
Lähteet
- Asikainen, E. (2022). Miten opettaisin kestävää kehitystä – näkemyksiä ja tukea käytännön työhön. Teaching and Learning Centre -blogi. 16.2.2022. Luettu: 5.3.2023
- Friman, M. & Mutanen, A. 2022. Korkeakoulupedagogiikan etiikasta. s. 68-70. Teoksessa: Korkeakoulupedagogiikka – Ajat, paikat ja tulkinnat (pdf). Luettu: 3.3.2023.
- Konst, T. 2022. Kestävää tulevaisuutta rakentava korkeakoulupedagogiikka. s. 100. Teoksessa: Korkeakoulupedagogiikka – Ajat, paikat ja tulkinnat (pdf). Luettu: 3.3.2023.
- Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023. Kestävä kehitys. Luettu: 11.3.2023
- Suhonen, R., Cantell, H., Rajala, A., & Kallioniemi, A. (2023). Opettajien näkemyksiä globaalien aiheiden käsittelystä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Suomessa. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 24(4), 46–63.
- Ympäristöministeriö 2023. Mitä on kestävä kehitys? Luettu: 11.3.2023
Ei kommentteja