Hyppää pääsisaltöön
Hiiltä ja timanttia

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Hiiltä ja timanttia
Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
0

Yhdessä vai yksin – ajatuksia pedagogisesta kehittämisestä

Kirsi Kuosa & Carita Hand · 3.3.2022
Kuva: Marjaana Malkamäki, KEKSI

Kansainvälistyminen, osaavan työvoiman tarve, globaali vastuu ja monimuotoisessa yhteiskunnassa toimiminen viitoittavat korkeakouluopetusta yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemaan suuntaan. Haasteisiin vastataan toimimalla proaktiivisena kouluttajana ja kehittäjänä (Dufva 2020). Tämä edellyttää hyvää pedagogista johtamista ja pedagogista osaamista.

Lähtökohtaisesti voidaan olettaa, että opetustyötä tekevät ja sitä kehittävät haluavat, että ammattikorkeakoulusta valmistuva osaa elämässään ja ammatissaan nyt ja tulevaisuudessa tarvittavat keskeiset asiat. Oppijalle pyritään antamaan koulutuksen aikana kehittämis- ja analysointityökaluja asiantuntijuuden kasvun välineiksi ja koulutuksen aikana luodaan yhteys työelämän ja opiskelun välille (Laukia & Mäki 2020). Pedagogiseen johtamiseen liittyy opetussuunnitelmatyön lisäksi henkilöstön opetus- ja ohjausvalmiuksien kehittäminen sekä pedagoginen tuki toimia moderneissa verkko-, kampus- ja työelämän oppimisympäristöissä.

Keskeisiksi korkeakoulutuksen pedagogisen kehittämisen kohteiksi (Toom & Pyhältö 2020) tunnistetaan:

  • oppimis- ja opetusosaaminen
  • hyvinvointiosaaminen
  • kehittämisosaaminen
  • johtamisosaaminen.

Metropolia Ammattikorkeakoulussa perustettiin pedagogisen kehittämisen ja sen johtamisen tueksi pedagogisen kehittämisen verkosto, PedaParvi, vuonna 2020. PedaParven tehtävänä on jakaa hyviä oppimis- ja opetusosaamiseen liittyviä käytänteitä ja kehittämisideoita ja vahvistaa laadukkaan oppimisen toteutumista kaikilla osaamisalueilla. Siihen on nimetty henkilöt jokaiselta osaamisalueelta ja sen toimintaa koordinoi Metropolian tasolta Uudistuvan oppimisen -tiimi (ks. Oppiminen | Metropolia).

PedaParvessa käytiin syksyllä 2021 Erätaukokeskustelu (ks. Osaaminen näkyviin / Sitra – Erätauko) osana Sitran Osaaminen näkyväksi -viikkoja. Keskustelua käytiin siitä pedagogisesta osaamisesta, jota PedaParvi-verkostolla jo on, mutta myös niistä pedagogisen osaamisen kehittämistarpeista, joita matkan varrella on ilmennyt. Yhtenä tärkeänä keskustelun kohteena oli kehittämisvastuiden kirkastaminen. Koska pedagogista kehittämistä tapahtuu korkeakoulussa monella eri tasolla, sitä tulisi tehdä yhä enemmän yhdessä. Pedagoginen kehittäminen vaatii laajaa, monipuolista osaamista, johon ammattikorkeakoulussa toimivilla on hyvät edellytykset.

Pedagogista kehittämistä tulee tapahtua monella eri tasolla

Yhteinen pedagoginen kehittäminen kulkee sekä organisaatio- että yksikkötasolla. Ammattikorkeakoulussa pedagogiikka näyttäytyy strategiassa ja sen johtamisessa, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, oppimistoiminnassa sekä työelämäyhteistyössä. Sen tulisi näkyä oppijalähtöisenä otteena korkeakoulun toiminnassa, sen suunnittelussa ja toimijoiden asenteissa.

Ammattikorkeakoulun strategisia linjauksia todennetaan osaamisalueilla, joissa niitä tarkastellaan tutkinnossa vaadittavan osaamisen ja sen kautta oppijan laadukkaan oppimispolun näkökulmasta. Yksikkötasolla niihin liittyvät toimintatavat ja prosessit kuitenkin eroavat toisistaan, mikä on monesti hyvin perusteltua.

Opintojen sujuva eteneminen, tutkintoon valmistuminen ja työllistyminen ovat oppijan kannalta keskeisiä asioita mutta ne ovat korkeakoululle myös laatumittareita. Laadukas opetus sekä oppijalähtöinen ohjaus motivoivat ja innostavat opiskelijoita oppimaan lisää. (Laukia & Mäki 2020.)

Opintojaksokohtaisesti opetuksen sisällöllistä ja menetelmällistä kehittämistyötä tekevät opettajat, joilla on yksilöinä vapaus toteuttaa opetustaan haluamallaan tavalla. Jokaisella opetushenkilöstöön kuuluvalla on pedagoginen asiantuntijuus, taito kehittää opetusta ja siihen liittyviä hyviä menetelmiä. Opettajat haluavat jakaa oman alansa arvomaailmaa ja osaamistaan muille ja olla mukana miettimässä opetussuunnitelmien sisältöjä. Opetussuunnitelman sisällöt vaikuttavat siihen, millaisia tulevaisuuden osaajia työelämään valmistuu.

Pedagogiikan kehittäminen vaatii osaamista

Jatkuvasti muuttuva maailma haastaa myös pedagogin, jonka tulee kehityksen suunnasta tietoisena olla kehittämässä pedagogiikka oikeaan suuntaan. Pedagoginen kehittäminen vahvistaa sekä yksittäistä opettajaa että osaamisyhteisöä. Koulutuksen yhteiskunnallisessa keskustelussa on viime vuosina nostettu esiin osaamiseen ja kehittämiseen liittyviä kysymyksiä, jotka vaikuttavat yhä enemmän opettajan työhön. Näitä ovat muun muassa (Toom & Pyhältö 2020):

  • korkeakouluopiskelijoiden määrän lisääntyminen
  • kansainvälisyyden lisääntyminen
  • tutkintojen modulaarisuuden lisääntyminen
  • digitalisaation ja tekoälyn uudet välineet ohjauksessa ja opetuksessa
  • yksilölliset ja joustavammat opintopolut
  • jatkuva oppiminen mahdollistaminen läpi työurien.

Pedagogisessa kehittämisessä tarvitaankin siksi kykyä (West Burns & Badiali 2017):

  • suunnitella kehittämistoimintaa
  • aloittaa kehittäminen
  • johtaa kehittämistä: mihin suuntaan (tavoite, arvot), kenen toimesta ja millä resursseilla
  • kehittää koulutusta ja opetusta sekä yleisesti että organisaation strategian ja opiskelijoiden opintojen tavoitteiden mukaisesti.

Meidän tulisi tunnistaa kehittämistyössä myös kulttuuriset tekijät kuten normit, arvot ja jaetut käsitykset, jotka yhdessä vaikuttavat siihen millaisena opetus yhteisössä nähdään (Bebow & Lee 2019).

Monitieteisessä korkeakoulussa kaivataan usein yhteisiä käsitteitä ja teoriapohjaa. Pedagogisen kehittämisen hedelmällisenä lähtökohtana pidetäänkin yhteistä ymmärrystä siitä, mistä puhutaan, mitä ollaan kehittämässä ja miksi yhteistä kehittämistä tarvitaan. Aina ei tulla ajatelleeksi, että kaikki se, mitä opettajana tehdään opiskelijoiden kanssa tai opiskelijoihin liittyen, on pedagogiikkaa. Käytännössä on huomattu, että pedagogiikan kehittämisestä puhuttaessa aletaan helposti puhua kasvatustieteen termein sen sijaan, että puhuttaisiin yhdessä konkreettisesti siitä, miten saada opiskelijat oppimaan ja ymmärtämään opetettavia ilmiöitä paremmin.

Pystyäksemme kehittymään pedagogiikassa, se vaatii meiltä (Jääskelä ym. 2017)

  • opetustaitojen ja pedagogisen ajattelun kehittämistä
  • muutoksia koulutuksellisissa käytännöissä
  • opetuskulttuurin kehittämistä.

Pedagoginen kehittäminen on joukkuelaji

Metropoliassa työskentelee lähes 600 päätoimista ja 750 sivutoimista opetushenkilöstöön kuuluvaa. Se on valtavan iso pedagoginen osaamispääoma, joka pitäisi saada entistä paremmin yhteiseen käyttöön.

Kehittämistyössä yhteisön tuki on keskeistä. Se, kuinka paljon kollegiaalisesti pohdimme kehittämistoimia ja pedagogisia periaatteita tasavertaisesti ja toistemme mielipiteitä kunnioittaen ja vastuuta kantaen, osoittaa sen kuinka paljon arvostamme laadukkaasta oppimistoimintaa ja sen kehittämistä. (Cipriano & Buller 2012.)

Opetustyötä tekevät painottavat opetuksessaan yhteistoiminnallisuutta ja oppijalähtöisyyttä, toimintaa ja tietoperustaa yhdistäviä ratkaisuja ja kehittävä työotetta (Mäki ym. 2019). Näitä samoja taitoja tarvitaan myös silloin, kun pedagogiikkaa kehitetään yhdessä. Lähtökohta kehittää ja uudistaa osaamista ja kehittää pedagogiikka ovat opettajilla erinomaiset, mutta kuten erätaukokeskustelussa kävi ilmi, joskus oman osaamisen sanoittaminen pedagogisen kehittämisen suhteen on vaikeaa.

Opettajan roolissa ei aina tule ajatelleeksi, miten tärkeää on jakaa yhteisesti ymmärrystä pedagogisesta suunnasta ja organisaatiotason linjauksista. Usein on helpompaa jakaa mielipiteitään oman alansa opettajien ja kehittäjien kanssa kuin laajemmalla osallistujajoukolla. Yhteisen kehittämisajan löytäminen kollegojen kanssa on joskus todella hankalaa. Erätaukokeskustelussa todettiin, että tiimeille tulisi antaa aikaa ja mahdollisuus hyvässä hengessä kehittää opetusta ja huomata onnistumisia matkan varrella. Se, mitä tehdään ja kehitetään, pitäisi tehdä näkyväksi ja dokumentoida. Joskus on jälkeenpäin vaikea huomata tai muistaa niitä asioita, jotka on saatu toteutumaan ja joita on kehitetty.

Pedagogiikan kehittäjänä joutuu risteilemään monessa asiassa. Osa niistä on tuttuja ja osa asioita, joihin täytyy perehtyä. Tämä kompleksinen ja monitasoinen toimintakenttä hidastaa kehittämistä. Joskus on vaikea erottaa pedagogista kehittämistä muusta kehittämistoiminnasta. Pedagogista kehittämistyötä tekevän pitäisikin itse sisäistää, mitä sillä tarkoitetaan ja mitkä ovat yksilö- ja yksikkötason kytkökset organisaatiotason kehittämistoimiin. Pedagogisen kehittäjän etuna on ominaisuus kestää keskeneräisyyttä – se vähentää stressiä. Toisaalta myös sinnikkyys, halu saattaa asia loppuun, vaikka ne eivät etenisi ripeästi tai halutussa aikataulussa, on ominaisuus, joka kuvastaa hyvää kehittäjää.

Metropoliassa ollaan parhaillaan uudistamassa yhteisiä pedagogisia linjauksia. Niihin liittyvien prosessien tunnistamiseen ja tunnustamiseen on osallistettu koko henkilöstö. Tämä on yksi tärkeä vaihe, jotta saadaan luotua yhteinen suunta koko pedagogiselle kehittämiselle. Kehittämistyö jatkuu tämänkin jälkeen osaamisalueilla – jos työskentelet Metropoliassa kannattaa siis seurata tiedotteita ja olla mukana siinä.

Kirjoittajat

Kirsi Kuosa (KM) työskentelee Metropolian oppimistoiminnassa Uudistuvan oppimisen asiantuntijana. Hän koordinoi mm. pedagogisen kehittämisen verkostoa (PedaParvi), osallistuu Metropolian laatutyöhön ja edistää muutoinkin pedagogista kehittämistä.

Carita Hand (TtM) työskentelee terveysalan lehtorina Metropoliassa. Hän on kiinnostunut asiakaslähtöisten toimintatapojen kehittämisestä sekä oppimisesta ja sen mahdollistamisesta eri keinoin. Opetus- ja hanketyön lisäksi hän edistää osaamisalueellaan pedagogista kehittämistä ja laatutyötä olemalla mukana PedaParvessa.

Lähteet

  • Bebow, R.J. & Lee, C. 2019. Teaching-focused social networks among college faculty: exploring conditions for the development of social capital. Higher Education 78(5). (Researchgate)
  • Cipriano, R.E. & Buller, J.L. 2012. Rating Faculty Collegiality. Cipriano.The Magazine of Higher Learning 44(2) 45-48.
  • Dufva, M. 2020. Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. (pdf) 
  • Erätaukokeskustelu. Osaaminen näkyviin / Sitra – Erätauko.
  • Jääskelä, P., Häkkinen, P., & Rasku-Puttonen, H. 2017. Supporting and constraining factors in the development of university teaching experienced by teachers. Teaching in Higher Education, 22(6), 655-671. (Tandfonline) 
  • Laukia, J. & Mäki, K. 2020. Tutkimus- ja kehittämisperustainen korkeakoulupedagogiikka. eSignals. 
  • Metropolian Uudistuvan oppimisen -tiimi. Oppiminen | Metropolia.
  • Mäki, K., Vanhanen-Nuutinen L., Mielityinen S. & Hakamäki S.-P. 2019. Kiviä ja keitaita II. Ammattikorkeakoulutyö muutoksessa. Haaga-Helian julkaisut 3/2019. (pdf) Helsinki.
  • Toom, A. & Pyhältö, K. 2020. Kestävää korkeakoulutusta ja opiskelijoiden oppimista rakentamassa.Tutkimukseen perustuva selvitys ajankohtaisesta korkeakoulupedagogiikan ja ohjauksen osaamisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:1. (pdf)
  • West Burns, R. & Badiali, B. 2017.  Clinical Pedagogy and Pathways of Clinical Pedagogical Practice: A Conceptual Framework for Teaching About Teaching in Clinical Experiences. Action in Teacher Education 40(4), 428-446.
ammattikorkeakouluammattikorkeakouluopetusammattikorkeakoulupedagogiikkaopetuksen kehittäminenpedagoginen johtaminenpedagoginen kehittäminenpedagogiset linjauksetyhteistyö

Ei kommentteja

    Kommentoi

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Ammattikorkeakoulut palvelevat yhteiskuntaa
      Ammattikorkeakoulut palvelevat yhteiskuntaa
      24.9.2020
    • Pedagogiset linjaukset laadun perustana
      Pedagogiset linjaukset laadun perustana
      24.10.2022
    • Johtamisessa tarvitaan pedagogista asennetta
      Johtamisessa tarvitaan pedagogista asennetta
      10.9.2020

    vierailija

    Tietoa blogista

    Hiiltä ja timanttia -blogi pohtii korkeakoulun roolia nyt ja tulevaisuudessa. Se tutkii korkeakoulun merkitystä kouluttajana, alueellisena vaikuttajana, työelämän kehittäjänä ja innovaattorina, jonka toiminnan suolana ovat pedagogiset sisällöt, kokeilut- ja kehityskulut. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita alan asiantuntijoita.

    Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta

    • Riikka Wallin, päätoimittaja, julkaisemisen asiantuntija, p. 040 869 1849
    • Sonja Holappa, lehtori (kielet), p. 040 125 2690
    • Johanna Tirronen, lehtori, p. 050 5850 350

    Sähköpostiosoitteet:

    Hiiltä ja timanttia -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua. Blogissa on ollut toimituskunta 1.2.2018 alkaen.



    Haluatko julkaista Hiiltä ja timanttia -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.

    Tutustu blogin kirjoittajaohjeisiin (pdf)

    Uusimmat jutut

    • Sosiaali- ja terveysalan mielikuvaa työnantajasta rakennetaan jo opintojen aikana

      22.3.2023
    • Tekniikan miehet ja hoitoalan naiset – sukupuolisegregaatio yhteiskunnan ja korkeakoulun käytävillä

      9.3.2023
    • Henkilö istuu läppärin ääressä. Hänellä on luurit korvaillaan ja hän hymyilee.

      Jaa tietoa avokätisesti: 4 vinkkiä julkaisun levittämiseen

      28.2.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (5)
      • ▼ maaliskuu (2)
        • Sosiaali- ja terveysalan mielikuvaa työnantajasta rakennetaan jo opintojen aikana
        • Tekniikan miehet ja hoitoalan naiset – sukupuolisegregaatio yhteiskunnan ja korkeakoulun käytävillä
      • ▼ helmikuu (2)
        • Jaa tietoa avokätisesti: 4 vinkkiä julkaisun levittämiseen
        • Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum – Kielibuustia 3/5
      • ▼ tammikuu (1)
        • Assessing Necessary Future Soft Skills
    • ▼ 2022 (27)
      • ▼ joulukuu (2)
        • Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!
        • Julkaiseminen on asiantuntijalle oppimismahdollisuus
      • ▼ marraskuu (3)
        • Osallistuva työote arvojen uudistuksessa - oppeja ja onnistumisia
        • ”Kuuletko meitä, Maija?” Onnistuneen etätapaamisen askelmerkkejä
        • Pirisevä pienoiskonttori. Älypuhelin ja tablettitietokone tietotyön tiivistäjänä, osa 1.
      • ▼ lokakuu (3)
        • Pedagogiset linjaukset laadun perustana
        • Suunnitelmallisuus on avain suomen kielen oppimiseen - tukena kieli-HOPS, Kielibuustia 2/5
        • Podcast pähkinänkuoressa - vinkkejä opettajalle
      • ▼ syyskuu (4)
        • Korkeakouluopiskelijat julkaisemaan!
        • Mitä strategiasisällöt kertovat korkeakoulujen profiilista ja strategisista valinnoista?
        • Oppimista käänteisesti - Flippaus vai floppaus?
        • E-kirja on kevyt kantaa! - Kirjaston sähköiset aineistot, kestävää kehitystä tukeva valinta?
      • ▼ elokuu (1)
        • Lähteä vai jäädä? - kielen oppimisen tukeminen edistää opiskelijan kotoutumista, Kielibuustia 1/5
      • ▼ kesäkuu (3)
        • Kuulijasta osallistujaksi - läsnäolon ja vuorovaikutuksen tukeminen virtuaalitapaamisissa
        • 5 arvioitavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 3/3
        • Tulevaisuus on toiminnallinen – pelillisyys on osa vuoden 2035 työelämätaitoja
      • ▼ toukokuu (1)
        • ”Kierteetön ruuvi on naula” – Ongelmallinen toimintatutkimus
      • ▼ huhtikuu (1)
        • 5 varmistettavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 2/3
      • ▼ maaliskuu (3)
        • 5 kirkastettavaa näkökulmaa ennen opetuksen viemistä verkkoon, osa 1/3
        • Kehittämässä hyvinvointia kampuksella
        • Yhdessä vai yksin – ajatuksia pedagogisesta kehittämisestä
      • ▼ helmikuu (4)
        • Creating International Classrooms through Virtual Exchange
        • Lapset ja perheet mukaan HyMy-kylän palveluiden kehittäjiksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 5
        • Toimintakulttuurin uudistaminen haastaa ajatteluamme
        • Monikulttuurisesta kohtaamiskahvilasta on moneksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 4
      • ▼ tammikuu (2)
        • Kumppani, ylivääpeli, kapellimestari vai valmentaja? Kuinka toimitat onnistuneesti artikkelikokoelman
        • Ilmaisua, huumoria ja tajunnanvirtaa – Laululyriikka-aiheisia opinnäytetöitä Metropoliassa
    • ► 2021 (30)
      • ► joulukuu (5)
        • Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta kiittää vuodesta 2021!
        • Onnellisuus ja (jatkuva) oppiminen
        • Integrating through Simulation – Boss Fight in English Communication Class 💥
        • Vinkkejä onnistuneeseen yhteiskirjoittamiseen
        • Etäohjauksessa syntyy onnistumista ja oppimista – Oppeja HyMy-kylästä, osa 3
      • ► marraskuu (3)
        • Onnistunut digitaalinen opiskelupäiväkokemus
        • Kohtaamisen sietämätön keveys
        • Vapaus valita – verkkototeutuksella vahva vetovoima
      • ► lokakuu (2)
        • Opetusteknologian innovaatio ThingLink korkeakoulun työvälineenä
        • Ethnographic writing and Qualified Empathy: skills for social service professionals, working in urban areas
      • ► syyskuu (4)
        • Kurssi verkkoon – kurkistus käytännön toteutukseen
        • Monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia rakentamassa – oppeja HyMy-kylästä, osa 2
        • 7 askelta onnistuneeseen asiantuntijablogikirjoitukseen
        • What Are Good Instructors Made Of?
      • ► kesäkuu (3)
        • Poikkeusoloissa yhteiskehittämisen ja kohtaamisen tarve kasvaa – oppeja HyMy-kylästä, osa 1
        • ”Ammattimaista ja nokkelaa, olen todella vaikuttunut!” – Positiivisen pedagogiikan voima
        • Hyvä oppiminen verkossa tarvitsee erityistä huomiota
      • ► toukokuu (4)
        • Jotain lainattua ja jotain digistä — Vuorovaikutus digiloikan jälkeen
        • Verkko-oppimisen vakiintuminen uudeksi normaaliksi terveysalan ammattikorkeakoulutuksessa
        • Attracting the next generation: gamification in education
        • Mistä on hyvät ohjaajat tehty?
      • ► maaliskuu (5)
        • Kun on tunteet – Kannattelevassa ohjauksessa opiskelijan tunteet tehdään näkyväksi
        • Kansainvälinen lukukausi vahvistaa toimintaterapeutin ammatti-identiteettiä
        • Yhteisöllistä oppimista verkossa kansainvälisesti
        • Pelillisyys terveydenhoitajan työvälineeksi
        • Kirjoita onnistunut asiantuntija-artikkeli!
      • ► helmikuu (3)
        • Verkkotapahtumassakin voi kehittää hyötypelejä ketterästi
        • Navigointia kohti avointa korkeakoulua
        • Tulevaisuusajattelu opettajan työvälineenä
      • ► tammikuu (1)
        • Metropolia vaikuttaa vahvistamalla jatkuvaa oppimista
    • ► 2020 (33)
      • ► joulukuu (1)
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 3/3: Writing Clinics
      • ► marraskuu (4)
        • Oppimateriaalien avaamisen hyödyt opettajalle ja oppijoille
        • Pelaamalla kirjasto tutuksi
        • Monimuotoisia ratkaisuja bioanalyytikoiden kasvavaan työvoimatarpeeseen
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 2/3: The GATE model
      • ► lokakuu (5)
        • Mitä pedagogisen käsikirjoituksen jälkeen?
        • Rohkeaa koulutuksen digitaalista uudistamista
        • Verkossa opiskelu on opiskelijalle arkipäivää
        • Osaamisperusteinen opetussuunnitelma tarjoaa joustavuutta toteuttamiseen
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 1/3
      • ► syyskuu (4)
        • Ammattikorkeakoulut palvelevat yhteiskuntaa
        • Tulevaisuuden osaamistarpeita muotoilemassa 3/3
        • Johtamisessa tarvitaan pedagogista asennetta
        • Näin teet saavutettavan PDF-tiedoston helposti Wordilla
      • ► elokuu (2)
        • Pedagoginen suunnittelu lehtori Virtasen tapaan
        • Kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen näkyväksi hanketoiminnan avulla
      • ► kesäkuu (5)
        • Hyvää kesää toivottaa Hiiltä ja timanttia -toimituskunta!
        • Virtuaalisimulaatiopeleillä uusia ulottuvuuksia korkeakouluopetukseen
        • Pedagogiikan ja teknologian liitto vuonna 2020
        • Rikasta työtäsi yrityksen ja ammattikorkeakoulun välisellä yhteistyöllä
        • Digital Baby Steps 3/3: The Corona Leap!
      • ► toukokuu (3)
        • Digipedagogiikka – poikkeustilasta uuteen normaaliin
        • Kompleksisuus haastaa johtamisajatteluamme
        • Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena
      • ► huhtikuu (3)
        • Fasilitointi sujuu verkossakin! — 10 vinkkiä virtuaalifasilitointiin
        • Avoimuus korkeakoulun toiminnassa – trendisana vai elinehto?
        • Hyvä opettaja – omien palveluidensa muotoilija?! 2/3
      • ► maaliskuu (3)
        • Kokemuksia pakopelin käytöstä tiedonhaun ohjauksessa
        • Koronavirus oppilaitoksissa – miten opetuksen erityisjärjestelyistä selvitään?
        • Ristiinopiskelumalli kolkuttaa korkeakoulujen ovelle
      • ► helmikuu (3)
        • Hyvinvointia etsimässä
        • Asiantuntijana somessa - viesti ja vaikuta faktoilla
        • Oppimista muotoilemassa 1/3
    • ► 2019 (37)
      • ► joulukuu (2)
        • OnePage-menetelmä kriittiseen ajatteluun
        • Työelämä, opiskelijat ja opettajat kohtaavat: MINNO on kaikkien projekti
      • ► marraskuu (4)
        • Showtekniikan osaamisvajeet valokiilassa
        • Mikä ihmeen CC-lisenssi? OSA I: Perusteet
        • Työelämän timanttiset taidot - 7 vinkkiä voimavaraistumiseen
        • Näkökulmia sote-alan valintakokeiden sisältöön ja kehittämiseen
      • ► lokakuu (4)
        • Sammakoita vai suitsutuksia - palautteen merkitys oppimiselle
        • Monialaisuuden voima
        • Digital baby steps 2/3: PowerPoint with audio anyone?
        • Osallistamisesta osallisuuteen - hyviä käytäntöjä yhdessä kehittäen
      • ► syyskuu (2)
        • Koulutuksen evoluutio ja luova musiikin tekeminen
        • Narratiivinen ammatti-identiteetti
      • ► elokuu (3)
        • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 2/2
        • Uusia ideoita opinnäytetyön ohjaamiseen
        • Vetovoimaa ja pitovoimaa tekniikan koulutukseen ja ammattiin
      • ► kesäkuu (4)
        • Katsauksia Hiiltä ja timanttia -blogin vuoteen - syksyllä jatkamme!
        • Uuden työn kaleidoskooppi
        • Terveyden ja hyvinvoinnin haasteet ratkaistaan rohkeudella ja yhteistyöllä
        • Narratiivisuutta pedagogiikkaan
      • ► toukokuu (3)
        • “Roolipelaa” ammattilaista - pakopelit oppimisen välineinä ammattikorkeakoulussa
        • Luentoesiintymisestä dialogisen oppimistilanteen rakentamiseen
        • Kuusi tiedonhallinnan menetelmää tietointensiivisen työn tekijöille
      • ► huhtikuu (5)
        • Teorian ja käytännön yhdistyminen – aloittelijasta kohti asiantuntijuutta
        • YouTube - optimoi videosi, tutki sen menestystä analytiikan avulla, osa 2/2
        • Youtube - viihdekäytöstä korkeakoulun työvälineeksi, osa 1/2
        • Ristiriidan pedagogiikkaa
        • Erasmus - panostus Euroopan yhtenäisyyteen ja uusiin sukupolviin
      • ► maaliskuu (4)
        • Kehotietoisuus – oppimisen perusta
        • Fiktion voima
        • Virtuaalisimulaatiopelit hoitotyön opetuksessa
        • Asiantuntija - näin brändäät osaamisesi LinkedInissä
      • ► helmikuu (3)
        • Podcast: Vuorovaikutus verkossa ei ole sattumaa
        • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 1/2
        • Digitukea 24/5?!
      • ► tammikuu (3)
        • Näin teet hyvän PowerPoint-esityksen
        • Ohjattu pienryhmätoiminta tukee ammatillista kasvua
        • Oppimisanalytiikka oppimisen ohjaamisen työvälineenä
    • ► 2018 (34)
      • ► joulukuu (3)
        • Jatkuvan oppimisen ideaa etsimässä
        • Arvioinnin kesyt ja viheliäiset haasteet
        • Asiantuntija somessa - mistä haluaisit, että sinut tunnetaan?
      • ► marraskuu (4)
        • Tietämättömyyden oppimisesta
        • Hyötypelit opetuksen uudistajina?
        • 10-Week Sprint Sote Edition - uusi tapa oppia yrittäjyyttä
        • Mitä tapahtui kun kemian opetus vietiin verkkoon?
      • ► lokakuu (5)
        • Miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata?
        • Vallankäyttö opetuksessa ja ohjauksessa
        • Toiminnallista kielenopetusta korkeakoulussa
        • Siivet kantavat - korkeakoulusta työelämään
        • Metropolian uudistuvat kampukset luovat yhdessä tekemisen kulttuuria
      • ► syyskuu (4)
        • Digitaalinen muistikirja - konttori taskussa
        • Oletko ’auditiivinen’, ’kinesteettinen’ tai ’visuaalinen’ oppija – sitkeä myytti on suosittu, koska testaaminen ja lokerointi viehättää
        • Metropoliassa ratkotaan yhteiskunnallisia muutoksia yhdessä
        • Näin teet oman podcastin
      • ► elokuu (2)
        • Ryhmänohjaus ja pedagoginen ammattitaito - yhteisiä löytöretkiä
        • Qualified Empathy - the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
      • ► kesäkuu (5)
        • Podcast opettaa, viihdyttää ja on läsnä siellä, missä sinäkin
        • Workflow-sovellukset keventävät tietotyötä
        • Opetusta ja oppimista silloin, kun kaikki aistit eivät ole käytössä
        • Onko tunteissa mitään järkeä?!
        • 10 vinkkiä digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseen
      • ► toukokuu (4)
        • Tämä mullistaa koulutuksen - teknologia opetuksen muuttajana
        • Digital baby steps 1/3: Co-learning with students in the spirit of MVP
        • Muuten saattaa käydä niin, että… - 6 vinkkiä laadukkaaseen kurssisuunnitteluun
        • Oppilaitos ja työelämä kohtaavat sosiaalisessa mediassa - suuhygienistitutkinto Instagramissa
      • ► huhtikuu (3)
        • Opettajasta tubettaja?!
        • Opettajan muuttuva työnkuva
        • Miten korkeakoulu vastaa opetuksen murrokseen?
      • ► maaliskuu (4)
        • Dialogi opiskelijan ohjauksen menetelmänä
        • Oppimisen somematka tähtää tulevaisuuden kouluun ja työelämätaitoihin
        • Korkeakouluopettajan ammatillisuuden kehittyminen
        • Hiiltä ja timanttia - opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
    • ► 2016 (10)
      • ► joulukuu (1)
        • ”Uutishuone” pedagoginen ratkaisu yhteisölliseen oppimiseen
      • ► kesäkuu (3)
        • Viestijän matka Oppijan polulla
        • "Camel boots" opettajasta tiimiopettajaksi
        • Tiimiopettajuutta kansainvälisellä opintojaksolla
      • ► toukokuu (2)
        • Osaamisen ketteryys työelämätaitona
        • Satelliitissako tulevaisuus?
      • ► huhtikuu (1)
        • Palautteesta vauhtia osaamisloikkaan
      • ► maaliskuu (3)
        • Jos haluaa saada on pakko antaa
        • Opettajuuden muutos
        • “The feedback has given me new views on my capabilities and strengths as well as pushed me to work harder for the group”

    Avainsanat

    ammattikorkeakoulu ammattikorkeakouluopetus ammattikorkeakoulupedagogiikka digipedagogiikka Digitaalisuus digitalisaatio etäopetus julkaiseminen Kansainvälisyys kehittäminen kielenoppiminen korkeakoulu korkeakouluopetus korkeakoulupedagogiikka Metropolia monialainen yhteistyö muutosjohtaminen ohjaaminen ohjaus opettajuus opetuksen digitalisaatio opetus opinnäytetyö Oppeja HyMy-kylästä oppijalähtöinen kehittäminen oppiminen osaaminen palaute pedagogical solution pedagogiikka pelillistäminen pelillisyys sosiaali- ja terveysala Sosiaalinen media terveysala toimintakulttuuri työelämätaidot työelämäyhteistyö universities of applied sciences verkko-opetus verkko-opinnot verkkopedagogiikka vuorovaikutus yhteiskehittäminen yhteistyö

    Oppiminen Metropolia.fi-sivustolla

    Tutustu Metropolian pedagogisiin linjauksiin

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste