Hyppää pääsisaltöön
Hiiltä ja timanttia

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Hiiltä ja timanttia
Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
0

Lähteä vai jäädä? – kielen oppimisen tukeminen edistää opiskelijan kotoutumista, Kielibuustia 1/5

Eveliina Korpela, Eevamaija Iso-Heiniemi & Hanna Aho · 30.8.2022
Kuva: Alexis Brown, Unsplash

Tilastokeskuksen mukaan joka viides ulkomaalais­taustainen Suomessa opiskellut muuttaa ulkomaille heti tutkinnon suoritettuaan. Koulutammeko opiskelijoita suomalaisille työmarkkinoille tutkintoaan vastaaviin tehtäviin vai tarjoammeko edullisen tutkinnon opiskelijoille, jotka eivät lopulta jääkään Suomeen? Mikä merkitys on sillä, että opiskelija saavuttaisi englanninkielisten opintojensa aikana työmarkkinoilla tarvittavan suomen kielen taidon?

Korkeakoulut ovat luvanneet lisätä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrää sekä vahvistaa heidän integroitumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja siirtymistä Suomen työmarkkinoille (ks. Talent Boost -palvelulupaus). Metropolia on mukana Kielibuusti-hankkeessa, jossa kehitetään kotimaisten kielten koulutusta niin, että se vastaa tehokkaammin kansainvälisten osaajien kielitaitotarpeisiin ja helpottaa työllistymistä Suomeen. Näillä toimilla pyritään helpottamaan työvoimapulaa ja vastataan Suomen hallituksen linjaukseen kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kolminkertaistamisesta vuoteen 2030 mennessä.

Myös englanninkielisissä tutkinnoissa on välttämätöntä huolehtia, että opiskelijan on mahdollista saavuttaa työllistymiseen ja kotoutumiseen tarvittava suomen kielen taito. Ammattikorkeakoulujen uudet englanninkieliset sosiaali- ja terveysalan koulutukset tulevat tarpeeseen. Englanninkielisissä tutkinnoissa koulutetaan paljon muun muassa sairaanhoitajia, joilla riittävä kielitaito on osa ammattitaitovaatimuksia ja liittyy myös potilasturvallisuuteen. Kielitaitovaatimukset vaihtelevat jonkin verran ammattialoittain, mutta suomen kielen taidosta on hyötyä joka alalla.

Kielitaidon puute estää urakehitystä

Suomalaisilla työmarkkinoilla suomen kielen taito on tärkeä osa asiantuntijan ammattitaitoa. Usein se on myös edellytys Suomeen työllistymiselle. Jopa kansainvälisissä yrityksissä ja englanninkielisissä työympäristöissä suomen kielen taitoa vaaditaan uralla etenemiseen. Osa viestinnästä tapahtuu suomeksi. (Esim. Helsingin seudun kauppakamarin selvitys 2018.) Myös Osallistumisen keinot monikielistyvässä työelämässä -hankkeessa tuli ilmi, että vaikka työasiat hoituisivat täysin englanniksi, on puutteellinen kielitaito usein este urakehitykselle. Esimerkiksi esimiestehtäviä ei voi hoitaa, jos ei osaa huolehtia työelämän lainsäädäntöön liittyvistä asioista ja sopimuksista suomeksi.

Suomen kielen osaaminen vaikuttaa myös siihen, miten hyvin työntekijä viihtyy Suomessa ja kotoutuu Suomeen. Suomen kielen taito on tarpeen arjessa ja vapaa-ajalla.

Ammattikorkeakoululain (2014/932 §4) mukaan korkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän vaatimuksiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Laki velvoittaa korkeakoulut kehittämään työelämää ja tukemaan aluekehitystä ja alueen elinkeinorakennetta.

Kielenoppiminen vaatii yhteisön tuen

Kielenoppiminen ei ole vain opiskelijan ja suomen kielen opettajan vastuulla. Jotta opiskelija voi hankkia tarvittavan kielitaidon, hän tarvitsee koko korkeakoulun tuen ja sitoutumisen. Sitoutuminen tarkoittaa ainakin sitä, että

  1. kieliopinnot liitetään rakenteellisesti osaksi tutkintoa,
  2. kieliopinnoista saadaan tutkintoon kuuluvia opintopisteitä,
  3. kieliopinnot merkitään opiskelijoiden lukujärjestyksiin ja
  4. opettajat saavat koulutusta kielitietoisen opettamisen ja ohjaamisen käytänteistä.

Metropolian suomi toisena kielenä (S2) -opettajat ovat pohtineet sitä, miten kansainväliset opiskelijat voisivat hankkia työelämässä vaadittavan suomen kielen taidon. He laativat mallin kielenopetuksen järjestämisestä. Malli pohjautuu tutkittuun tietoon kielenoppimisesta, näkemykseen kielitietoisen ohjauksen tehokkuudesta sekä ajatukseen opiskelijan ja korkeakouluyhteisön kokonaisvaltaisesta yhteistyöstä (ks. myös Kielibuusti-hankkeen aloitusseminaari).

Mallin mukaan korkeakoulun keinot kielen oppimisen tukemiseen ovat:

  1. Kielen opiskelun ohjaus ja konkreettinen suunnitelma ammatillisen kielitaidon hankkimiseen. Jokainen S2-opiskelija laatii ohjaajansa kanssa kieli-HOPSin ja päivittää sitä opintojen aikana.
  2. Riittävä määrä opintoihin sisältyviä S2-opintoja: kielen oppiminen jatkuu koko opintojen ajan ja valmistumisen jälkeen. Kieliopinnot suoritetaan valinnaisten opintojen tilalla ja merkitään lukujärjestyksiin.
  3. Kielituki työharjoitteluun: Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus saada S2-tukea työharjoitteluun suomenkielisessä työympäristössä.
  4. Muu kielenoppimisen tuki osana opintojen rakenteita: suomen kielestä asteittain myös opiskelukieli. Opiskelijoille tarjotaan vähintään yksi opiskelijan omaan alaan liittyvä monikielinen kurssi (5 op), joka toteutetaan tutkinnon oman opettajan ja S2-opettajan yhteistyönä.

Suomen kielen oppimisen malli on saanut innostuneen vastaanoton sekä Metropoliassa että muissa ammattikorkeakouluissa. Sitä aiotaan käyttää uusien opetussuunnitelmien laatimisen tukena. Esimerkiksi tammikuussa alkavaan Degree Programme in Social Services -tutkinto-ohjelmaan on sisällytetty kielenoppimisen tuki tämän mallin pohjalta.

Korkeakouluista kielitietoisia ja kansainvälisistä opiskelijoista kielitaitoisia

Taikasauva kielenoppimiseen englanninkielisten opintojen aikana on toimiva yhteistyö monikielisen ja kielitietoisen korkeakoulun kehittämiseksi. Voimme kaikki olla rakentamassa korkeakoulua, jossa tuetaan opiskelijoiden integroitumista ja kielenoppimista pedagogisilla ja rakenteellisilla ratkaisuilla. Kaikkein tärkein lähtökohta on tukea opiskelijan motivaatiota ja vahvistaa osallisuuden kokemusta, jotta hän voi integroitua korkeakouluyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan.

“Tähän korkeakouluun haluan kuulua, ja tähän maahan haluan jäädä.”

Tavoitteena on, että koko korkeakouluyhteisö sitoutuu kielimentoreiden kouluttamiseen, monikielisiin kursseihin sekä S2-opettajan ja ammattiaineen opettajan yhteistyöhön. Tutor-opettajat tekevät opiskelijan kanssa yhdessä kieli-HOPSin, jossa suunnitellaan opiskelijan kielipolkua, kielenoppimisstrategioita ja kielitaitotavoitteita. Korkeakouluopettajat tiedostavat oman roolinsa kielen ohjaajina (Dejanova ym. 2020). Myös työharjoittelun ohjaajat ja opettajat perehtyvät kielitietoiseen ohjaukseen, kuten selkokielen käyttöön ja kielen ulkoisten vihjeiden hyödyntämiseen vuorovaikutuksessa (ks. myös Korpela 2020). Näin opiskelija voi aidosti oppia kieltä osana opintojaan ja työharjoitteluaan.

Metropoliassa kansainvälisen opiskelijan osallistumisen ja yhteisöllisyyden kokemuksia tuetaan esimerkiksi kielikummitoiminnalla ja kansainvälisen akatemian avulla (ks. Repo-Jamal ym. 2022). Lisäksi opiskelijat saavat tarpeen mukaan kielitukea S2-klinikoilla.

Ammatillisen kielitaidon saavuttaminen korkeakouluopintojen aikana on kansainväliselle opiskelijalle upea saavutus. Aivan erityinen saavutus se on opiskelijalle, jolla ei ole lainkaan aiempaa suomen kielen osaamista. Kielitaito ei kehity hetkessä, eikä ilman kielenoppimista tukevaa yhteisöä.


Kielibuustia on viiden kirjoituksen sarja. Se tarjoaa käytännön vinkkejä ja tietoa kielenoppimisen tukemiseen korkeakoulussa.


Kirjoittajat

Eveliina Korpela, Eevamaija Iso-Heiniemi & Hanna Aho
Kirjoittajat työskentelevät Metropolia Ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa suomen kielen opettajina ja Kielibuusti-hankkeen S2-asiantuntijoina.

Lähteet

Aalto, E.; Mustonen, S. & Tukia, K. 2009. Funktionaalisuus toisen kielen opetuksen lähtökohtana. Virittäjä 3. 402–423.

Ammattikorkeakoululaki 2014/932.

Dejanova, T.; Seppä, M.; Arola, T.; Pakkanen, R.; Pesola, H. & Siirilä, J. 2020. Kielitietoisuusvalmennukset ammatillisessa koulutuksessa – KIELO-hankkeen kokemuksia. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 11(2). Kieliverkosto.

Helsingin seudun kauppakamarin selvitys 2018. Yritysten kokemukset ulkomaisesta työvoimasta työmarkkinoilla. Katsaus koulutettujen maahanmuuttajien sijoittumiseen Helsingin seudun työmarkkinoille (pdf).

Iso-Heiniemi Eevamaija & Korpela Eveliina 2022.  Kielikummi avaa oven kieleen, kulttuuriin ja osallisuuden kokemukseen. Kielibuustin blogipostaus 17.6.2022.

Kielibuusti-hankkeen aloitusseminaarin materiaali 10.12.2021 (pdf). Kielibuusti-hanke.

Kieli-HOPS ohjauskeskustelujen avuksi. Kielibuusti-hanke.

Korpela Eveliina 2020. Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena. Hiiltä ja timanttia -blogipostaus 11.5.2020.

Komppa, J.; Jäppinen, T.; Herva, M. & Hämäläinen, T. 2014. Korkeakoulutuksen ammatilliset suomi toisena kielenä -viitekehykset. Aatos-artikkelit 16. Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Lehtimaja, I.; Kotilainen, L. & Kurhila, S. 2021. Monikielisyyden haasteet työyhteisössä. Työelämän tutkimus. 19 (3). 452–463.

Mustonen Anu & Tuisku Sara 2019. Mihin tähtäät, nursing-ohjelma? Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 10(1). Kieliverkosto.

Osallistumisen keinot monikielistyvässä työelämässä -hanke. Helsingin yliopisto.

Repo Jamal, H.; Maisala-McDonnell, H. & Rimpioja, P. 2022. Metropolian kansainvälinen akatemia yhdistää eri maista ja kulttuureista tulevia opiskelijoita. Tikissä-blogin postaus 26.4.2022. Metropolia AMK.

 

ammatillinen kielitaitoammattikorkeakouluopetusammattikorkeakoulupedagogiikkakielenoppiminenkielitietoinen ohjauskielituki

Ei kommentteja

    Kommentoi

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Suunnitelmallisuus on avain suomen kielen oppimiseen - tukena kieli-HOPS, Kielibuustia 2/5
      Suunnitelmallisuus on avain suomen kielen oppimiseen -…
      24.10.2022
    • Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!
      Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!
      22.12.2022
    • Kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen näkyväksi hanketoiminnan avulla
      Kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen näkyväksi…
      10.8.2020

    vierailija

    Eveliina Korpela

    toimii suomen kielen ja viestinnän lehtorina sosiaalialan tutkinto-ohjelmissa ja S2-asiantuntijana erilaisissa hankkeissa. Hän on kiinnostunut kielenoppimisesta, kirjoittamisen ohjauksesta, työelämän viestintätaidoista ja kielellä vaikuttamisesta. Hän haluaa tuoda kielenopetukseen enemmän toiminnallisuutta, draamaa, elämyksiä ja iloa. Lisäksi hän haluaa parantaa omaa ja opiskelijoidensa elämänlaatua tunnistamalla turhia vaatimuksia ja keskittymällä nykyhetkeen.

    Tietoa blogista

    Hiiltä ja timanttia -blogi pohtii korkeakoulun roolia nyt ja tulevaisuudessa. Se tutkii korkeakoulun merkitystä kouluttajana, alueellisena vaikuttajana, työelämän kehittäjänä ja innovaattorina, jonka toiminnan suolana ovat pedagogiset sisällöt, kokeilut- ja kehityskulut. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita alan asiantuntijoita.

    Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta

    • Riikka Wallin, päätoimittaja, julkaisemisen asiantuntija, p. 040 869 1849
    • Sonja Holappa, lehtori (kielet), p. 040 125 2690
    • Johanna Tirronen, lehtori, p. 050 5850 350

    Sähköpostiosoitteet:

    Hiiltä ja timanttia -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua. Blogissa on ollut toimituskunta 1.2.2018 alkaen.

    Haluatko julkaista Hiiltä ja timanttia -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.

    Tutustu blogin kirjoittajaohjeisiin (pdf)

    Uusimmat jutut

    • Osallisuudella on väliä viestinnässä

      28.3.2023
    • Huomioi osallisuus viestinnän suunnittelussa

      23.3.2023
    • Sosiaali- ja terveysalan mielikuvaa työnantajasta rakennetaan jo opintojen aikana

      22.3.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (7)
      • ▼ maaliskuu (4)
        • Osallisuudella on väliä viestinnässä
        • Huomioi osallisuus viestinnän suunnittelussa
        • Sosiaali- ja terveysalan mielikuvaa työnantajasta rakennetaan jo opintojen aikana
        • Tekniikan miehet ja hoitoalan naiset – sukupuolisegregaatio yhteiskunnan ja korkeakoulun käytävillä
      • ▼ helmikuu (2)
        • Jaa tietoa avokätisesti: 4 vinkkiä julkaisun levittämiseen
        • Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum – Kielibuustia 3/5
      • ▼ tammikuu (1)
        • Assessing Necessary Future Soft Skills
    • ▼ 2022 (27)
      • ▼ joulukuu (2)
        • Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!
        • Julkaiseminen on asiantuntijalle oppimismahdollisuus
      • ▼ marraskuu (3)
        • Osallistuva työote arvojen uudistuksessa - oppeja ja onnistumisia
        • ”Kuuletko meitä, Maija?” Onnistuneen etätapaamisen askelmerkkejä
        • Pirisevä pienoiskonttori. Älypuhelin ja tablettitietokone tietotyön tiivistäjänä, osa 1.
      • ▼ lokakuu (3)
        • Pedagogiset linjaukset laadun perustana
        • Suunnitelmallisuus on avain suomen kielen oppimiseen - tukena kieli-HOPS, Kielibuustia 2/5
        • Podcast pähkinänkuoressa - vinkkejä opettajalle
      • ▼ syyskuu (4)
        • Korkeakouluopiskelijat julkaisemaan!
        • Mitä strategiasisällöt kertovat korkeakoulujen profiilista ja strategisista valinnoista?
        • Oppimista käänteisesti - Flippaus vai floppaus?
        • E-kirja on kevyt kantaa! - Kirjaston sähköiset aineistot, kestävää kehitystä tukeva valinta?
      • ▼ elokuu (1)
        • Lähteä vai jäädä? - kielen oppimisen tukeminen edistää opiskelijan kotoutumista, Kielibuustia 1/5
      • ▼ kesäkuu (3)
        • Kuulijasta osallistujaksi - läsnäolon ja vuorovaikutuksen tukeminen virtuaalitapaamisissa
        • 5 arvioitavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 3/3
        • Tulevaisuus on toiminnallinen – pelillisyys on osa vuoden 2035 työelämätaitoja
      • ▼ toukokuu (1)
        • ”Kierteetön ruuvi on naula” – Ongelmallinen toimintatutkimus
      • ▼ huhtikuu (1)
        • 5 varmistettavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 2/3
      • ▼ maaliskuu (3)
        • 5 kirkastettavaa näkökulmaa ennen opetuksen viemistä verkkoon, osa 1/3
        • Kehittämässä hyvinvointia kampuksella
        • Yhdessä vai yksin – ajatuksia pedagogisesta kehittämisestä
      • ▼ helmikuu (4)
        • Creating International Classrooms through Virtual Exchange
        • Lapset ja perheet mukaan HyMy-kylän palveluiden kehittäjiksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 5
        • Toimintakulttuurin uudistaminen haastaa ajatteluamme
        • Monikulttuurisesta kohtaamiskahvilasta on moneksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 4
      • ▼ tammikuu (2)
        • Kumppani, ylivääpeli, kapellimestari vai valmentaja? Kuinka toimitat onnistuneesti artikkelikokoelman
        • Ilmaisua, huumoria ja tajunnanvirtaa – Laululyriikka-aiheisia opinnäytetöitä Metropoliassa
    • ► 2021 (30)
      • ► joulukuu (5)
        • Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta kiittää vuodesta 2021!
        • Onnellisuus ja (jatkuva) oppiminen
        • Integrating through Simulation – Boss Fight in English Communication Class 💥
        • Vinkkejä onnistuneeseen yhteiskirjoittamiseen
        • Etäohjauksessa syntyy onnistumista ja oppimista – Oppeja HyMy-kylästä, osa 3
      • ► marraskuu (3)
        • Onnistunut digitaalinen opiskelupäiväkokemus
        • Kohtaamisen sietämätön keveys
        • Vapaus valita – verkkototeutuksella vahva vetovoima
      • ► lokakuu (2)
        • Opetusteknologian innovaatio ThingLink korkeakoulun työvälineenä
        • Ethnographic writing and Qualified Empathy: skills for social service professionals, working in urban areas
      • ► syyskuu (4)
        • Kurssi verkkoon – kurkistus käytännön toteutukseen
        • Monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia rakentamassa – oppeja HyMy-kylästä, osa 2
        • 7 askelta onnistuneeseen asiantuntijablogikirjoitukseen
        • What Are Good Instructors Made Of?
      • ► kesäkuu (3)
        • Poikkeusoloissa yhteiskehittämisen ja kohtaamisen tarve kasvaa – oppeja HyMy-kylästä, osa 1
        • ”Ammattimaista ja nokkelaa, olen todella vaikuttunut!” – Positiivisen pedagogiikan voima
        • Hyvä oppiminen verkossa tarvitsee erityistä huomiota
      • ► toukokuu (4)
        • Jotain lainattua ja jotain digistä — Vuorovaikutus digiloikan jälkeen
        • Verkko-oppimisen vakiintuminen uudeksi normaaliksi terveysalan ammattikorkeakoulutuksessa
        • Attracting the next generation: gamification in education
        • Mistä on hyvät ohjaajat tehty?
      • ► maaliskuu (5)
        • Kun on tunteet – Kannattelevassa ohjauksessa opiskelijan tunteet tehdään näkyväksi
        • Kansainvälinen lukukausi vahvistaa toimintaterapeutin ammatti-identiteettiä
        • Yhteisöllistä oppimista verkossa kansainvälisesti
        • Pelillisyys terveydenhoitajan työvälineeksi
        • Kirjoita onnistunut asiantuntija-artikkeli!
      • ► helmikuu (3)
        • Verkkotapahtumassakin voi kehittää hyötypelejä ketterästi
        • Navigointia kohti avointa korkeakoulua
        • Tulevaisuusajattelu opettajan työvälineenä
      • ► tammikuu (1)
        • Metropolia vaikuttaa vahvistamalla jatkuvaa oppimista
    • ► 2020 (33)
      • ► joulukuu (1)
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 3/3: Writing Clinics
      • ► marraskuu (4)
        • Oppimateriaalien avaamisen hyödyt opettajalle ja oppijoille
        • Pelaamalla kirjasto tutuksi
        • Monimuotoisia ratkaisuja bioanalyytikoiden kasvavaan työvoimatarpeeseen
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 2/3: The GATE model
      • ► lokakuu (5)
        • Mitä pedagogisen käsikirjoituksen jälkeen?
        • Rohkeaa koulutuksen digitaalista uudistamista
        • Verkossa opiskelu on opiskelijalle arkipäivää
        • Osaamisperusteinen opetussuunnitelma tarjoaa joustavuutta toteuttamiseen
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 1/3
      • ► syyskuu (4)
        • Ammattikorkeakoulut palvelevat yhteiskuntaa
        • Tulevaisuuden osaamistarpeita muotoilemassa 3/3
        • Johtamisessa tarvitaan pedagogista asennetta
        • Näin teet saavutettavan PDF-tiedoston helposti Wordilla
      • ► elokuu (2)
        • Pedagoginen suunnittelu lehtori Virtasen tapaan
        • Kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen näkyväksi hanketoiminnan avulla
      • ► kesäkuu (5)
        • Hyvää kesää toivottaa Hiiltä ja timanttia -toimituskunta!
        • Virtuaalisimulaatiopeleillä uusia ulottuvuuksia korkeakouluopetukseen
        • Pedagogiikan ja teknologian liitto vuonna 2020
        • Rikasta työtäsi yrityksen ja ammattikorkeakoulun välisellä yhteistyöllä
        • Digital Baby Steps 3/3: The Corona Leap!
      • ► toukokuu (3)
        • Digipedagogiikka – poikkeustilasta uuteen normaaliin
        • Kompleksisuus haastaa johtamisajatteluamme
        • Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena
      • ► huhtikuu (3)
        • Fasilitointi sujuu verkossakin! — 10 vinkkiä virtuaalifasilitointiin
        • Avoimuus korkeakoulun toiminnassa – trendisana vai elinehto?
        • Hyvä opettaja – omien palveluidensa muotoilija?! 2/3
      • ► maaliskuu (3)
        • Kokemuksia pakopelin käytöstä tiedonhaun ohjauksessa
        • Koronavirus oppilaitoksissa – miten opetuksen erityisjärjestelyistä selvitään?
        • Ristiinopiskelumalli kolkuttaa korkeakoulujen ovelle
      • ► helmikuu (3)
        • Hyvinvointia etsimässä
        • Asiantuntijana somessa - viesti ja vaikuta faktoilla
        • Oppimista muotoilemassa 1/3
    • ► 2019 (37)
      • ► joulukuu (2)
        • OnePage-menetelmä kriittiseen ajatteluun
        • Työelämä, opiskelijat ja opettajat kohtaavat: MINNO on kaikkien projekti
      • ► marraskuu (4)
        • Showtekniikan osaamisvajeet valokiilassa
        • Mikä ihmeen CC-lisenssi? OSA I: Perusteet
        • Työelämän timanttiset taidot - 7 vinkkiä voimavaraistumiseen
        • Näkökulmia sote-alan valintakokeiden sisältöön ja kehittämiseen
      • ► lokakuu (4)
        • Sammakoita vai suitsutuksia - palautteen merkitys oppimiselle
        • Monialaisuuden voima
        • Digital baby steps 2/3: PowerPoint with audio anyone?
        • Osallistamisesta osallisuuteen - hyviä käytäntöjä yhdessä kehittäen
      • ► syyskuu (2)
        • Koulutuksen evoluutio ja luova musiikin tekeminen
        • Narratiivinen ammatti-identiteetti
      • ► elokuu (3)
        • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 2/2
        • Uusia ideoita opinnäytetyön ohjaamiseen
        • Vetovoimaa ja pitovoimaa tekniikan koulutukseen ja ammattiin
      • ► kesäkuu (4)
        • Katsauksia Hiiltä ja timanttia -blogin vuoteen - syksyllä jatkamme!
        • Uuden työn kaleidoskooppi
        • Terveyden ja hyvinvoinnin haasteet ratkaistaan rohkeudella ja yhteistyöllä
        • Narratiivisuutta pedagogiikkaan
      • ► toukokuu (3)
        • “Roolipelaa” ammattilaista - pakopelit oppimisen välineinä ammattikorkeakoulussa
        • Luentoesiintymisestä dialogisen oppimistilanteen rakentamiseen
        • Kuusi tiedonhallinnan menetelmää tietointensiivisen työn tekijöille
      • ► huhtikuu (5)
        • Teorian ja käytännön yhdistyminen – aloittelijasta kohti asiantuntijuutta
        • YouTube - optimoi videosi, tutki sen menestystä analytiikan avulla, osa 2/2
        • Youtube - viihdekäytöstä korkeakoulun työvälineeksi, osa 1/2
        • Ristiriidan pedagogiikkaa
        • Erasmus - panostus Euroopan yhtenäisyyteen ja uusiin sukupolviin
      • ► maaliskuu (4)
        • Kehotietoisuus – oppimisen perusta
        • Fiktion voima
        • Virtuaalisimulaatiopelit hoitotyön opetuksessa
        • Asiantuntija - näin brändäät osaamisesi LinkedInissä
      • ► helmikuu (3)
        • Podcast: Vuorovaikutus verkossa ei ole sattumaa
        • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 1/2
        • Digitukea 24/5?!
      • ► tammikuu (3)
        • Näin teet hyvän PowerPoint-esityksen
        • Ohjattu pienryhmätoiminta tukee ammatillista kasvua
        • Oppimisanalytiikka oppimisen ohjaamisen työvälineenä
    • ► 2018 (34)
      • ► joulukuu (3)
        • Jatkuvan oppimisen ideaa etsimässä
        • Arvioinnin kesyt ja viheliäiset haasteet
        • Asiantuntija somessa - mistä haluaisit, että sinut tunnetaan?
      • ► marraskuu (4)
        • Tietämättömyyden oppimisesta
        • Hyötypelit opetuksen uudistajina?
        • 10-Week Sprint Sote Edition - uusi tapa oppia yrittäjyyttä
        • Mitä tapahtui kun kemian opetus vietiin verkkoon?
      • ► lokakuu (5)
        • Miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata?
        • Vallankäyttö opetuksessa ja ohjauksessa
        • Toiminnallista kielenopetusta korkeakoulussa
        • Siivet kantavat - korkeakoulusta työelämään
        • Metropolian uudistuvat kampukset luovat yhdessä tekemisen kulttuuria
      • ► syyskuu (4)
        • Digitaalinen muistikirja - konttori taskussa
        • Oletko ’auditiivinen’, ’kinesteettinen’ tai ’visuaalinen’ oppija – sitkeä myytti on suosittu, koska testaaminen ja lokerointi viehättää
        • Metropoliassa ratkotaan yhteiskunnallisia muutoksia yhdessä
        • Näin teet oman podcastin
      • ► elokuu (2)
        • Ryhmänohjaus ja pedagoginen ammattitaito - yhteisiä löytöretkiä
        • Qualified Empathy - the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
      • ► kesäkuu (5)
        • Podcast opettaa, viihdyttää ja on läsnä siellä, missä sinäkin
        • Workflow-sovellukset keventävät tietotyötä
        • Opetusta ja oppimista silloin, kun kaikki aistit eivät ole käytössä
        • Onko tunteissa mitään järkeä?!
        • 10 vinkkiä digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseen
      • ► toukokuu (4)
        • Tämä mullistaa koulutuksen - teknologia opetuksen muuttajana
        • Digital baby steps 1/3: Co-learning with students in the spirit of MVP
        • Muuten saattaa käydä niin, että… - 6 vinkkiä laadukkaaseen kurssisuunnitteluun
        • Oppilaitos ja työelämä kohtaavat sosiaalisessa mediassa - suuhygienistitutkinto Instagramissa
      • ► huhtikuu (3)
        • Opettajasta tubettaja?!
        • Opettajan muuttuva työnkuva
        • Miten korkeakoulu vastaa opetuksen murrokseen?
      • ► maaliskuu (4)
        • Dialogi opiskelijan ohjauksen menetelmänä
        • Oppimisen somematka tähtää tulevaisuuden kouluun ja työelämätaitoihin
        • Korkeakouluopettajan ammatillisuuden kehittyminen
        • Hiiltä ja timanttia - opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
    • ► 2016 (10)
      • ► joulukuu (1)
        • ”Uutishuone” pedagoginen ratkaisu yhteisölliseen oppimiseen
      • ► kesäkuu (3)
        • Viestijän matka Oppijan polulla
        • "Camel boots" opettajasta tiimiopettajaksi
        • Tiimiopettajuutta kansainvälisellä opintojaksolla
      • ► toukokuu (2)
        • Osaamisen ketteryys työelämätaitona
        • Satelliitissako tulevaisuus?
      • ► huhtikuu (1)
        • Palautteesta vauhtia osaamisloikkaan
      • ► maaliskuu (3)
        • Jos haluaa saada on pakko antaa
        • Opettajuuden muutos
        • “The feedback has given me new views on my capabilities and strengths as well as pushed me to work harder for the group”

    Avainsanat

    ammattikorkeakoulu ammattikorkeakouluopetus ammattikorkeakoulupedagogiikka asiantuntijaviestintä digipedagogiikka Digitaalisuus digitalisaatio etäopetus julkaiseminen Kansainvälisyys kehittäminen kielenoppiminen korkeakoulu korkeakouluopetus korkeakoulupedagogiikka Metropolia muutosjohtaminen ohjaaminen ohjaus opettajuus opetuksen digitalisaatio opetus opinnäytetyö Oppeja HyMy-kylästä oppijalähtöinen kehittäminen oppiminen osaaminen palaute pedagogiikka pelillistäminen pelillisyys sosiaali- ja terveysala Sosiaalinen media terveysala toimintakulttuuri työelämätaidot työelämäyhteistyö universities of applied sciences verkko-opetus verkko-opinnot verkkopedagogiikka Viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yhteistyö

    Oppiminen Metropolia.fi-sivustolla

    Tutustu Metropolian pedagogisiin linjauksiin

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste