Mitä jokaisen on hyvä tietää ammattikorkeakoulujen rahoituksesta

Tiedämme, että korkeakoulut toimivat verovaroin. Mutta kuinka moni meistä ymmärtää, mitä se käytännössä merkitsee? Mitä perusrahoituksella, ulkoisella rahoituksella ja korkeakoulujen liiketoiminnalla tarkoitetaan? Millainen merkitys esimerkiksi ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuilla on korkeakoulujen taloudelle? Ymmärtämistä hankaloittaa jo pelkästään yhdenmukaisten käsitteiden puute.

Kerromme tässä blogissa, miten ammattikorkeakoulut rahoittavat toimintaansa, ja mitä jokaisen olisi hyvä asiasta tietää. Haastamme sinut lukiessasi miettimään, millä keinoilla voit itse vaikuttaa ammattikorkeakoulun taloudelliseen menestykseen.

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus tulee valtion kassasta

Eduskunta päättää vuosittain ammattikorkeakouluille kohdennettavan perusrahoituksen määrän. Vuonna 2023 se oli 954 miljoonaa euroa. Perusrahoitus jaetaan ammattikorkeakouluille rahoitusmallin perusteella, joka on jaettu kolmeen osaan: koulutus, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta eli TKI sekä ammattikorkeakoulun strategiaan liittyvä osa. (Ks. kuvio 1.)

Kuvio 1: Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli 2021–2024, OKM.

Rahoitusosuudet lasketaan kolmen edellisen vuoden tulosten keskiarvolla. Esimerkiksi vuoden 2024 rahoituksessa huomioidaan vuosien 2020–2022 tulokset. Ammattikorkeakoulujen nykyinen rahoitusmalli on vahvasti tulosperusteinen. Ammattikorkeakoulut voivatkin omalla toiminnallaan vaikuttaa saamansa perusrahoituksen määrään. Korkeakoulut saavat siis valtiolta tiettyjen kriteerien ja toimintansa tulosten perusteella tukun rahaa, jonka sisäisestä kohdentamisesta ne päättävät itse.

Nykyinen rahoitusmalli on voimassa vuoden 2024 loppuun, ja uutta mallia valmistellaan paraikaa opetus- ja kulttuuriministeriössä. Perusrahoitukseen liittyy siis aina poliittinen ulottuvuus.

Koulutustoiminnan tulokset ovat merkittävin rahoitukseen vaikuttava tekijä

Koulutukseen liittyvä rahoitus muodostaa peräti 76 prosenttia ammattikorkeakoulujen saamasta perusrahoituksesta. Edellä mainittu rahoituksen osuus muodostuu viiden kriteerin perusteella. Suurin osa (56 %) rahoituksesta myönnetään suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen perusteella.

Jatkuvan oppimisen rahoitusosuus (9 %) perustuu muiden kuin tutkintoon tähtäävien opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden lukumäärään.  Suurin osa näistä opintopisteistä suoritetaan avoimessa ammattikorkeakoulussa.

Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistymistä ja sen laatua (6 %) mitataan kahdella mittarilla:

• työllistyneiden osuudella vuosi valmistumisen jälkeen
• viisi vuotta valmistumisen jälkeen tehtävän valtakunnallisen uraseurantakyselyn tuloksilla.

Opiskelijapalautteen perusteella myönnettävä rahoitus (3 %) perustuu puolestaan valmistumisvaiheessa tehtävän AVOP-kyselyn tuloksiin. Lisäksi osa ammattikorkeakouluista saa perusrahoitusta ammatillisessa opettajakoulutuksessa opintokokonaisuuden suorittaneiden henkilöiden lukumäärän perusteella (2 %).

TKI-vastinraha palkitsee aktiivisesta TKI-toiminnasta

TKI-toiminnan osuus ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta on 19 prosenttia. Rahoitukseen vaikuttaa kolme kriteeriä:

• ammattikorkeakoulun hankkima ulkopuolinen TKI-rahoitus (11 %)
• suoritettujen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä (6 %)
• ammattikorkeakoulun julkaisutoiminta (2 %).

Rahoitusmallissa ammattikorkeakouluille maksetaan niin sanottua TKI-vastinrahaa sen mukaan, kuinka paljon ammattikorkeakoulu on onnistunut hankkimaan ulkopuolista TKI-rahoitusta. TKI-vastinraha on tietynlainen tulospalkkio tai bonus: mitä enemmän hankit ulkopuolista TKI-rahoitusta, sitä enemmän saat TKI-vastinrahaa. Ammattikorkeakoulut voivat hakea ulkopuolista TKI-rahoitusta esimerkiksi Business Finlandilta, EU:n rakennerahastoista, ministeriöiltä, säätiöistä, kuntien tutkimusrahoituksesta, kansainvälisiltä järjestöiltä sekä yrityksiltä. Käytännössä suurin osa ulkopuolisesta TKI-rahoituksesta on erilaista hankerahoitusta. Merkittävimpänä rahoittajana on EU:n rakennerahastot, kuten Euroopan sosiaalirahasto (ESR).

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen on varattu tietty summa TKI-vastinrahaa jaettavaksi korkeakoulujen kesken. TKI-vastinrahan varmistaminen ja sen osuuden kasvattaminen edellyttävätkin ammattikorkeakouluilta yhä aktiivisempaa TKI-toimintaa. Käytännössä se tarkoittaa enemmän ja laadukkaampia hankehakemuksia.

Ammattikorkeakoulujen välisen kilpailun näkökulmasta tilanne on varsin mielenkiintoinen, sillä hankerahoituksen saaminen edellyttää lähes aina yhteistyötä toisten korkeakoulujen ja/tai muiden organisaatioiden kanssa. Rahoituksen saamisen edellytyksenä on usein myös merkittävä omavastuu- eli omarahoitusosuus. Lisäksi tässä rahanjaossa kilpaillaan yhteisen ”rahakakun” palasista: mitä enemmän korkeakoulut onnistuvat hankkimaan ulkopuolista TKI-rahoitusta, sitä pienemmäksi TKI-vastinrahan osuus hankittua ulkoista euroa kohden muodostuu. On toki mahdollista, että kansallinen tavoite TKI-rahoituksen kasvattamisesta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta kasvattaa ammattikorkeakouluille jaettavan TKI-vastinrahan määrää, siis tuon rahakakun kokoa.

Strategiarahasta sovitaan neuvottelupöydässä

Strategiaperusteisen perusrahoituksen osuus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa on viisi prosenttia. Tämän rahoituksen kriteereistä sovitaan korkeakoulun ja OKM:n välisissä neuvotteluissa. Kriteerit liittyvät yleensä esimerkiksi ammattikorkeakoulun profiloitumiseen, vahvuuksien hyödyntämiseen ja alueelliseen vaikuttavuuteen.

Ulkoinen tulorahoitus täydentää perusrahoitusta

Korkeakoulujen rahoitukseen kohdistuu monenlaisia paineita muun muassa julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi. Perusrahoitus tuskin siis kasvaa lähivuosina. Jatkossa ratkaisuja etsittäneen erilaisista ulkoisen tulorahoituksen muodoista. Korkeakoulujen ulkoisella rahoituksella tarkoitetaan muualta kuin valtion budjettivaroista saatavaa julkista ja yksityistä rahoitusta. Se siis tarkoittaa kaikkea perusrahoituksen ulkopuolista tulorahoitusta, jota korkeakoulu voi saada eri lähteistä.

Julkinen ulkoinen rahoitus on rahaa, jonka jakoa valtiovalta tai EU ohjaa. Valtaosa TKI-hankkeista rahoitetaan tällaisella rahoituksella. Suomen Akatemia ja Business Finland ovat merkittävimmät TKI-rahoittajat Suomessa.  Ulkoista julkista tulorahoitusta ovat myös Opetushallituksen (OPH) rahoittama täydennyskoulutus sekä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen myöntämä niin sanottu JOTPA-rahoitus.

Yksityisen ulkoisen tulorahoituksen osuuden kasvattaminen on kuuma puheenaihe kaikissa korkeakouluissa, sillä se lisää liikevaihtoa ja parhaimmillaan myös kasvattaa taloudellista tulosta. Tällä on merkitystä erityisesti ammattikorkeakouluille, joista merkittävä osa toimii osakeyhtiöinä.

Kuvio 2. Ammattikorkeakoulujen ulkoisen tulorahoituksen muodot ja vaikutus talouteen.

Ammattikorkeakoulut voivat tehdä monenlaista liiketoimintaa (kuvio 2). Ammattikorkeakoulut päättävät itse katetasonsa eli sen, kuinka paljon ne tekevät voittoa liiketoiminnalla. Liiketoiminnan tähtiä näyttävät tällä hetkellä olevan EU-ETA -alueen ulkopuolelta tulevat lukuvuosimaksua maksavat opiskelijat. Heidän lukumääränsä on yli kymmenkertaistunut vuosien 2017 ja 2022 välillä reilusta 500 lähes 6000 opiskelijaan. Kannattavaa liiketoimintaa ovat myös yritysten rahoittamat tutkimus- ja kehitysprojektit sekä osa täydennyskoulutuksista.

Yksityistä ulkoista TKI-rahoitusta ovat esimerkiksi yksityisten säätiöiden, kuten Koneen Säätiön, tutkimushankkeisiin myöntämä rahoitus sekä yritysten tekemät investoinnit ammattikorkeakoulun kanssa tehtävään tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Yritysten ja säätiöiden kanssa toteutetut TKI-projektit voidaan toteuttaa joko niin sanotusti vastinrahakelpoisina, siis perusrahoitukseenkin vaikuttavina, kaupallisina TKI-projekteina tai puhtaasti liiketoimintana. Yksityistä ulkoista tulorahoitusta saadaan myös sijoitustoiminnasta, varainhankinnalla saaduista tuotoista ja mahdollisista lahjoituksista.

Ulkoisen tulorahoituksen merkitys on kasvanut myös tilastojen valossa: vuonna 2018 sen tuotot muodostivat noin 20 prosenttia ammattikorkeakoulujen liikevaihdosta. Vuonna 2022 osuus oli jo noin 25 prosenttia. Ulkoinen TKI-rahoitus on yli kaksinkertaistunut vuosien 2015 ja 2022 välillä 71 miljoonasta eurosta 148 miljoonaan euroon.

Ulkoiselle tulorahoitukselle on ominaista, että ammattikorkeakoulu voi itse omalla aktiivisuudellaan vaikuttaa oleellisesti sen määrään. Liiketoiminnan riskit, markkinoiden tuntemus ja myyntiosaaminen haastavat kuitenkin ammattikorkeakouluja, samoin kuin organisaatiokulttuuriin ja -rakenteisiin liittyvät tekijät. Tällä hetkellä ulkoisen tulorahoituksen ainoa “poliittinen riski” liittyy koulutusviennin ja lukuvuosimaksullisten tutkinto-opiskelijoiden maksuihin sekä opiskelijoiden maahanpääsyn viiveisiin. Aika näyttää, miten se vaikuttaa ammattikorkeakoulujen liikevaihdon kehitykseen.

Lyhyt oppimäärä ammattikorkeakoulujen rahoituksesta

1. Korkeakoulujen rahoitukseen ja talouteen liittyvä käsitteistö on monimutkaista: älä siis säikähdä tai turhaudu, jos et heti hahmota kokonaisuutta.
2. Ammattikorkeakoulut saavat perusrahoituksen valtiolta. Sitä täydennetään ulkoisella tulorahoituksella, jota hankitaan sekä julkisilta että yksityisiltä toimijoilta.
3. Perusrahoituksen määrä on noin miljardi euroa vuodessa, ja se jaetaan ammattikorkeakouluille niiden toiminnan tuloksiin pohjautuvan rahoitusmallin mukaan.
4. Tutkintokoulutus tuottaa ylivoimaisesti eniten rahoitusta ammattikorkeakouluille, vaikka niissä tehdään todella paljon muutakin.
5. TKI-rahoitus on oma taiteenlajinsa. Siihen liittyvä vastinraha, jota valtio maksaa, toimii kannustimena hankkia ulkoista TKI-rahoitusta.
6. Ulkoista tulorahoitusta hankitaan sekä julkisilta että yksityisiltä toimijoilta. Merkittävin laji on julkinen TKI-rahoitus. Yksityistä tulorahoitusta saadaan muun muassa lukukausimaksuista, liiketoiminnasta, tilavuokrista ja sijoitustoiminnasta.
7. Ulkoinen tulorahoitus laajentaa ammattikorkeakoulun rahoituspohjaa ja lisää sen autonomiaa.
8. Ulkoisen tulorahoituksen hankkiminen edellyttää investointeja ja resursseja. Siksi ammattikorkeakouluilla on hanketoimistoja, tutkimusyksiköitä, agenttisopimuksia,  liiketoimintayksiköitä ja monenlaista kumppaniyhteistyötä.
9. Jokainen ammattikorkeakoulun työntekijä voi työssään ainakin välillisesti vaikuttaa rahoitukseen: työntekijä voi omalla toiminnallaan tukea opiskelijoiden valmistumista, kirjoittaa artikkelin, kaupallistaa omaa osaamistasi tai kehittää kumppanisuhteita.

Kun ymmärrät miten korkeakouluja rahoitetaan ja millaiset tekijät tulorahoitukseen vaikuttavat, pystyt osallistumaan asian ympärillä käytäviin keskusteluihin ja myös vaikuttamaan asiaan omalla toiminnallasi!

Kirjoittajat

Katariina Rönnqvist toimii Metropolia ammattikorkeakoulussa asiakkuuspäällikkönä. Hänen tehtävänään on kehittää Metropolian kumppanuustoimintaa, yritysyhteistyötä ja liiketoimintaa. Katariinalla on monipuolinen kokemus yritysmaailmasta asiakkuuksien johtamisen konsulttina ja valmentajana sekä opettajana ammattikorkeakoulussa ja ammatillisessa oppilaitoksessa.

Olli Pöyry työskentelee Hämeen ammattikorkeakoulussa koulutuksen kehittämisen asiantuntijana. Hänen työnkuvaansa kuuluu muun muassa opinto-ohjauksen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa tehtävän koulutusyhteistyön kehittäminen. Ollin tausta on vakuutusalalta ja hänellä on lähes kymmenen vuoden työkokemus eri koulutusasteilta.

Tämä kirjoitus sai innostuksensa Tampereen yliopiston järjestämästä Korkeakouluhallinnon ja -johtamisen täydennyskoulutuksesta, jossa kirjoittajat perehtyivät korkeakoulujen ulkoiseen tulorahoitukseen.

Lähteet

Arene ry. (2021). Vaikuttava ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta 2020. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ry.

Arene ry. (2023). Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan nykytila ja tulevaisuus.

Bunescu, L., Estermann, T. & Pruvot, E. (2022). Public Funding Observatory. Report 2021/2022. Part 1: Sector perspectives on funding. European University Association.

Kivistö, J. (2020). Korkeakoulujen rahoitus. Teoksessa V. Kohtamäki, J. Kivistö & E. Pekkola (toim.), Korkeakouluhallinto – johtaminen, talous ja politiikka (197–223). Helsinki: Gaudeamus.

Kohtamäki, V. (2020). Korkeakoulujen taloushallinto. Teoksessa V. Kohtamäki, J. Kivistö & E. Pekkola (Toim.), Korkeakouluhallinto – johtaminen, talous ja politiikka (329–359). Helsinki: Gaudeamus.

Korkeakoulujen taloushallinnon koodisto OKM/2/500/2018. Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lepori. (2021). How are European Higher Education Institutions funded? New Evidence from the European Tertiary Education Register. Zenodo.

Pruvot, E., Claeys-Kulik, A. & Estermann, T. (2015). Strategies for Efficient Funding of Universities in Europe. Teoksessa A. Curaj, L. Matei, R. Pricopie, J. Salmi & P. Scott (toim..), The European Higher Education Area. Springer, Cham.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2018). Luovuutta, dynamiikkaa ja toimintamahdollisuuksia: ehdotus ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmalleiksi vuodesta 2021 alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Opetus- ja kulttuuriministeriön internetsivut: Jatkuvan oppimisen avustukset sekä Korkeakoulujen ja tiedelaitosten ohjaus, rahoitus ja sopimukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Vipunen. Opetushallinnon tilastopalvelu.