”Mielenkiinnolla seurasimme opiskelijoiden suurta motivaatiota haastetta kohtaan ja olimme jopa hämmästyneitä innovaatioiden korkeasta tasosta. Saimme loistavia ideoita, joista saamme hyviä alkuja tulevaisuuden palvelujen muovaamiselle. Tulevaisuuden liikkuvuuden ratkaisut selkeästi kiinnostavat opiskelijoita.”
Patrick Holm, Head of New Ventures, VEHO.

Mistä MINNO-oppimiskonseptissa on oikein kyse ja miltä käytännössä tuntuu olla osana MINNO-prosessia? 

Jokainen Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelija suorittaa opintojensa yhteydessä 10 opintopisteen laajuiset innovaatioprojektiopinnot. Innovaatioprojekteja on toteutettu jo yli kymmenen vuoden ajan ja vuosien myötä niiden parhaat toimintamallit sekä pedagogiikka ovat kehittyneet toimivaksi kokonaisuudeksi. Innovaatioprojektin pääsääntöiseksi toteutustavaksi on kehitetty monialainen MINNO-konsepti, joka palvelee niin opiskelijaa, opettajaa kuin työelämääkin.

MINNO tuo yhteen, kehittää ja opettaa

MINNO-konsepti on periaatteessa hyvin yksinkertainen: lähtökohtana on yrityksen antama haaste, johon monialainen opiskelijaryhmä etsii ratkaisua, opettajan tukiessa ryhmän toimintaa.

Innovaatioprojekteille ominaista on, että ne tehdään yhdessä työelämän, yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa. Projektien aiheet, haasteet, ovat aitoja ongelmia, joihin halutaan jokin uusi ratkaisu. Siten myös yrityksiltä edellytetään sitoutumista projektiin. Pelkän passiivisen tuloksien odottelun sijaan yrityksen tulee osallistua projektin toteuttamiseen, esimerkiksi kommunikoimalla ohjaavien opettajien ja opiskelijatiimin kanssa, jolloin se samalla voi ohjata tiimin työtä toivottuun suuntaan. (ks. esim. Hero 2017 ja Hero 2018.)

Yrityksiä ja organisaatioita MINNO palvelee kytkemällä yhteen opetuksen ja TKI-toiminnan. Uusien ja ennakkoluulottomien ratkaisujen kautta MINNO muodostaa monissa tapauksissa perustan myös syvemmälle ja jatkuvammalle tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyölle. Innovaatioprojektit ovatkin osa Metropolian alueellista vaikuttavuutta ja työelämäyhteistyötä.

MINNO-projektit ovat monialaisia. Se tarkoittaa, että projektihaasteen ympärille pyritään kokoamaan mahdollisimman monesta eri tutkinnosta oleva opiskelijaryhmä, joka ohjatusti tarkastelee annettua haastetta ja koettaa löytää siihen uuden, omaperäisen ja joskus epätavallisenkin ratkaisun. Tämä myös erottaa MINNO-projektit tavanomaisista tilausprojekteista, joissa ennakoidut tulokset ovat monasti etukäteen selvillä.

Opiskelijoille MINNO mahdollistaa projektityöskentelyn ohjatussa, monialaisessa kehittämisympäristössä, jossa tiimin jäsenet eivät välttämättä ole toisilleen entuudestaan tuttuja. MINNO-projektissa opiskelijat voivat harjoitella hanketoimintaa, innovointia ja luovaa ongelmanratkaisua matalalla riskillä, mutta kuitenkin todellisen haasteen parissa.

Opettajille MINNO-projektit tarjoavat mahdollisuuden ylläpitää ja kehittää osaamistaan ajankohtaisista työelämän kysymyksistä ja hyödyntää saatua tietoa opetuksessaan. Projektit tarjoavat opettajille myös mahdollisuuden työskennellä monialaisissa verkostoissa (ks. esim. Mikkonen, Heikkanen, Kainulainen, 2017).

Kokemuksia ohjaajan näkökulmasta

Mitä MINNO sitten ihan käytännössä on? Miltä se tuntuu? Millaista on olla opettajan roolissa kun työtehtävänä ei ole perinteinen opettaminen vaan pikemminkin fasilitoiva työote?

Alla tämän postauksen toisen kirjoittajan, Hanna Rantavuoren kirjaamia kokemuksia MINNO-ohjaajana toimimisesta ja MINNO-projektien pedagogisista lähtökohdista:

Olin mukana MINNO-opinnoissa ohjaajana tänä syksynä ensimmäistä kertaa. Tavoitteena oli ottaa haltuun innovaatioprojekti yhtä aikaa opiskelijoiden kanssa, samalla ohjaten heitä parhaalla mahdollisella tavalla.  Eli opettaja oppimassa ja ihmettelemässä avoimin mielin, uuden haasteen edessä kuten opiskelijatkin. Yksi parhaita puolia ”metropolialaisena” olemisessa on, että pääsee kehittymään ja oppimaan uutta itsestään uusien haasteiden kautta. Mikä voisikaan olla motivoivampaa?

Ohjaajan tärkeä rooli

Ohjaajalla on projektin aloituksessa ryhmäytymisen onnistumisen näkökulmasta erittäin tärkeä rooli. MINNO-opinnoissa opiskelijat ovat uuden äärellä: monialaisessa työryhmässä, ennestään tuntemattomien toisten opiskelijoiden kanssa. Kaiken lisäksi ryhmän tulisi olla mahdollisimman itseohjautuva ja esimerkiksi määritellä keskinäiset roolinsa. Ohjaajan tehtävänä on tukea ryhmää tässä prosessissa.

Innovaatioprojektien lopputuloksia tarkasteltaessa onkin huomattu, että hyvin ryhmäytyneet ryhmät yltävät yleensä parempiin lopputuloksiin ja heillä on vähemmän sisäisiä ristiriitoja prosessin aikana. Ryhmäytymisen, vastuunjaon ja ryhmän säännöt tekee viime kädessä ryhmä itse, mutta ohjaava opettaja voi fasilitoida ryhmäytymistä. Ryhmäytymisessä ei kannata kiirehtiä, vaan varata hyvin aikaa. (Mikkonen, 2017.)

Ryhmäytymisen avuksi rohkaisin opiskelijoita sanoittamaan omaa osaamistaan ja aiempia onnistumisia toisilleen, mikä usein koetaan hyvinkin vaikeaksi. Kannustin myös pohtimaan mahdollisia menneisyydestä seuraavia rooleja tähän hetkeen ja tässä ryhmässä toimimiseen. Kuka ottaa projektipäällikön viitan ylleen kerta toisensa jälkeen? Kuka kokee, että omat ajatukset eivät ole niin merkityksellisiä ja jättäytyy sivuun vahvempien äänien tieltä? Voisiko tämä projekti antaa mahdollisuuden toimia uudella tavalla? Mitä voisin ja haluaisin oppia itsestäni tämän projektin aikana? Pystyvyyden tunne motivoi kaikkea oppimista ja sitä voi vahvistaa esimerkiksi sanoittamalla onnistumisen kokemuksia, tekemällä niitä näkyväksi. Mitä minä osaan jo? (ks. esim. Karihtala 2019.)

Yhteistyön merkitys

Ohjaamani MINNO-projektin haasteena oli: ”Mikä tai mitkä palvelut saisivat ihmiset luopumaan yksityisautoilusta?”. Sitä lähti pohtimaan 24 opiskelijaa yhteensä 14 eri koulutusohjelmasta. MINNO-opintojen tärkeä tavoite, monialaisuus, toteutuikin tässä projektissa erinomaisesti. Lähes koko sosiaali- ja terveysalan opiskelijakaarti oli edustettuna ja lisämaustetta toivat muutama kulttuurituottajaopiskelija. Osa opiskelijoista oli aluksi hieman hämillään aihepiiristä ja he kokivat epävarmuutta omasta osaamisestaan: Mitä annettavaa heillä voisi olla tähän aiheeseen, miksi tätä haastetta eivät pohdi autoinsinööriopiskelijat?

Yksi MINNO-konseptin salaisuus on kuitenkin juuri eri alojen sekoittaminen, sillä heterogeeninen, eri aloita muodostuva ja toisilleen tuntematon tiimi tuottaa usein parhaiten innovatiivisia ratkaisuja ja toimintatapoja, sillä vuorovaikutus erilaisten ja uusien ihmisten kanssa pakottaa pois omalta mukavuusalueelta ja tutuista käytänteistä (Vehkaperä 2013).

VEHO:n yhteistyökumppania Patrick Holmia jälleen lainaten: ”Te olette itse oman liikkumisenne asiantuntijoita, me toivomme saavamme aivan uusia näkökulmia ja olemme tyytyväisiä, että juuri te olette täällä.” Näitä toivottuja näkökulmia ja ideoita VEHO sai jopa viidessä eri muodossa: tulevaisuuden työpaikkakyyditykset, VEHO-hitch liftaussovellus, bonuspistejärjestelmä vihreistä valinnoista, yksityisautojen vertaisvuokraussovellus sekä näkökulmia ja vinkkejä VEHO:n instagramin käyttöön.

VEHO oli ensimmäistä kertaa mukana työelämäkumppanina ja he haluavat ehdottomasti jatkaa yhteistyötä Metropolian kanssa, mistä kiitos kuuluu meidän erittäin taitaville opiskelijoillemme! Opiskelijat antoivat yhteistyökumppanille palautetta aktiivisesta läsnäolosta ohjaustilanteissa, mikä motivoi opiskelijoita projektin aikana.

Oppimisprosessista

Ohjaajana olen vähintäänkin yhtä vaikuttunut opiskelijoiden töiden laadusta kuin yhteistyökumppanimme. Ajoittain haaste tuntui opiskelijoiden silmin suurelta ja oma osaaminen pieneltä. Kävimme keskustelua siitä, miten epävarmuuden tunteiden sietäminen kuuluu tähän prosessiin ja oppimiseen nyt ja tulevaisuudessa. Prosessi kaikkine vaiheinensa on oppimisen kannalta vähintäänkin yhtä merkittävä kuin lopputulos.

Pedagogisessa mielessä ohjaajan tehtävänä MINNO-prosessissa on luoda turvallisuuden tunnetta ja olla saatavilla ja varmistaa, että projektit etenevät jokainen omassa tahdissaan (ks. esim. Ahlstrand & Rahmel 2018). Valmiita vastauksia ei kuulukaan ohjaajalla olla jokaiseen asiaan, vaan opiskelijat löytävät vastauksia myös työskennellessään yhdessä ja tavoitteena on, että he kokevat osaamisen ja pystyvyyden tunteen vahvistumista prosessin aikana. Anita Ahlstrand on kuvannut blogikirjoituksessaan erinomaisesti ohjaajan roolia ja palautteen merkitystä (Ahlstrand 2019).

Perinteisestä opettamisen mallista poiketen innovaatiopedagogiikassa korostuu opettajan rooli coachina tai ohjaajana, joka antaa ryhmän toimia itsenäisesti ja kontrolloida omaa oppimisprosessiaan. Hän on läsnä ja rinnallakulkijana, mutta ei dominoi oppimistilanteita. (ks. esim. Alanko, 2017.)

Oman itsetuntemuksen vahvistuminen erilaisissa ohjaustilanteissa tekee ohjaajana toimimisesta erittäin palkitsevaa. Palkitsevaa on etenkin sen tunnistaminen, ettei kaikkea voi eikä tarvitse osata, jotta voi olla tukena opiskelijoille ja mahdollistaa opiskelijoiden loistamisen ryhmän jäseninä.

Lue lisää

Minno-konseptia on kehitetty Metropolian oppimistoiminnan osana ja sitä on myös soveltaen hyödynnetty erilaisissa kehittämishankkeissa esimerkiksi oppilaitosten välisenä yhteisenä innovaatioprojektina toteuttaen. MINNOn taustasta ja erilaisista kokeiluista voit lukea lisää muun muassa näiden julkaisujen sivuilta:

• Harra Toini & Järvinen Juha. 2018. Innovaatiopolkupilotti : Toimintamalli innovaatio- ja yrittäjyysosaamisen vahvistamiseksi korkeakoulun TKI-toiminnassa
  
• Hero, Laura-Maija (toim.) 2018. Minnotalkoot – toimintatutkimus moniasteisesta ja monialaisesta innovaatiopedagogiikasta
  
• Hero, Laura-Maija. 2018. Superteam tournament : A pedagogical innovation activity system
  
• Järvinen Juha. 2019. Monialaisuuden voima. Blogikirjoitus.
• Mikkonen Salla & Ala-Nikkola Elina (toim.) 2017. CoINNO – Palvelukehittämisellä sykettä vapaa-aikasektorille.
• Spokes Pamela & Vuorio Tiina. 2018. 10 Days 100 Challenges : Handbook
  
• Vehkaperä Ulla, Pirilä Kaarina & Roivas Marianne (toim.) Innostu ja innovoi. Käsikirja innovaatio-opintoihin.
• Vuorio Tiina. 2018. 10 DAYS 100 CHALLENGES – syväsukellusta tulevaisuuden työelämätaitoihin. Blogikirjoitus.

Kirjoittajat:

Hanna Rantavuori työskentelee lehtorina Metropolian fysioterapian koulutusohjelmassa, koulutukseltaan hän on fysioterapian opettaja (TtM) ja fysioterapeutti (AMK). Hannalle kehollisuuteen, liikkumiseen, ohjaamiseen ja oppimiseen liittyvät aihepiirit ovat sydäntä lähellä. Vapaa-aikana Hanna tanssii, harrastaa pilatesta ja luonnossa liikkumista, sekä nauttii hyvästä ruuasta ja uppoutuu kirjojen maailmaan villasukat jalassa kaiken touhottamisen ja liikkeessä pysymisen vastapainoksi.

Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja.

Lähteet:

Ahlstrand, Anita. 2019. Sammakoita vai suitsutuksia – palautteen merkitys oppimisessa. Blogikirjoitus. Metropolia Ammattikorkeakoulun blogit. Saatavilla osoitteessa: https://blogit.metropolia.fi/hiilta-ja-timanttia/2019/10/24/sammakoita-vai-suitsutuksia-palautteen-merkitys-oppimiselle/

Ahlstrand, Anita & Rahmel Päivi. 2018. Ohjaaja ja ryhmä auttavat oppimaan. Blogikirjoitus. Metropolia Ammattikorkeakoulun blogit. Saatavilla osoitteessa: https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2018/10/09/ohjaaja-ja-ryhma-auttavat-oppimaan/

Alanko, Maria. 2017.  Innovaatiopedagogiikka osana opettajuutta. Teoksessa Mikkonen Salla & Ala-Nikkola Elina (toim.) 2017. CoINNO – Palvelukehittämisellä sykettä vapaa-aikasektorille. Saatavilla osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-026-7

Hero, Laura-Maija. 2017. Yritys innovaatiohaasteen antajana. Artikkeli teoksessa Mikkonen Salla & Ala-Nikkola Elina (toim.) CoINNO. Palvelukehittämisellä sykettä vapaa-ajan sektorille. Saatavilla osoitteessa: https://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/TK/Julkaisut/pdf/2017_Mikkonen_Ala-Nikkola_CoInno_ERILLISJULKAISU.pdf

Hero, Laura-Maija. 2018. Yrityksen rooli innovaatioprojektissa. Artikkeli teoksessa Hero, Laura-Maija (toim.) 2018. Minnotalkoot – toimintatutkimus moniasteisesta ja monialaisesta innovaatiopedagogiikasta. Saatavilla osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-059-5

Karihtala, Tiina. 2019. Ohjattu pienryhmätoiminta tukee ammatillista kasvua. Blogikirjoitus. Metropolia Ammattikorkeakoulun blogit. Saatavilla osoitteessa: https://blogit.metropolia.fi/hiilta-ja-timanttia/2019/01/21/ohjattu-pienryhmatoiminta-tukee-ammatillista-kasvua/

Mikkonen, Salla. 2017. Eväitä innovaatioprojektin onnistumiseen. Teoksessa Mikkonen Salla & Ala-Nikkola Elina (toim.) 2017. CoINNO – Palvelukehittämisellä sykettä vapaa-aikasektorille. Saatavilla osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-026-7

Mikkonen, Salla, Heikkanen Sakariina & Kainulainen, Kimmo. 2017. CoINNO-hankkeen tuottamat innovaatioalustat. Teoksessa Mikkonen Salla & Ala-Nikkola Elina (toim.) 2017. CoINNO – Palvelukehittämisellä sykettä vapaa-aikasektorille. Saatavilla osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-026-7

Vehkaperä, Ulla. 2013. Innovatiivinen tiimi. Teoksessa Vehkaperä Ulla, Pirilä Kaarina & Roivas Marianne (toim.) Innostu ja innovoi. Käsikirja innovaatio-opintoihin. Saatavilla osoitteessa: https://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/TK/Julkaisut/pdf/2013_vehkapera_pirila_roivas_Innostu_ja_innovoi_OIVA.pdf

Youtube – viihdekäytöstä korkeakoulun työvälineeksi, osassa 1/2 kerrotaan YouTubesta korkeakoulussa organisaation, opettajan, asiantuntijan sekä opiskelijan kannalta. Blogissa annetaan myös vinkkejä, miten pääsee alkuun oman YouTube-kanavan perustamisessa.

Tässä “YouTube – optimoi videosi, tutki sen menestystä analytiikan avulla, osa 2/2” – blogipostauksessa paneudun YouTube-videon optimointiin sekä analytiikkaan.

YouTuben optimoinnilla lisätään videon löydettävyyttä verkon hakukoneissa ja analytiikalla voidaan seurata, kuinka paljon ja millaisia käyttäjiä videolla on – sekä videon katsomisaikoja.

VIDEON OPTIMOINTI

YouTube on maailman toiseksi suosituin sivusto – heti Googlen jälkeen. Hakutulossivustolla videot nousevat usein korkeammalle kuin samasta aiheesta kirjoitetut tekstit (Sorkio 2019). Videoita on paljon, miten saada siis oma video näkyviin?

YouTube-videon optimointi auttaa videosisältöjen löydettävyyttä hakukoneilla, kuten Googlella tai itse YouTubella.

Oman videon näkyvyyden parantamiseksi videon optimoinnissa tärkeitä ovat
1) otsikko,
2) kuvausteksti,
3) pikkukuva ja tägit.

Optimointiin vaikuttavat myös videoiden katseluaikaa lisäävät videoon lisätyt
4) kortit ja
5) päätösruudut.

Kuvailen alla tarkemmin näitä elementtejä, käyttäen esimerkkinä tekemääni videota Uudistumassa videoblogiin.

1) Otsikko

Videota kuvaileva otsikko on tärkeä, sillä YouTube ei ymmärrä videokuvan perusteella, mistä video kertoo. Otsikon pitää olla lyhyt, ytimekäs ja kiinnostava, jotta katsojat klikkaisivat sitä ja alkaisivat katsomaan videota.

 

 

 

 

 

 

2) Pikkukuva

Otsikon lisäksi videon pikkukuvalla (esikatselukuva) on merkitystä siihen, klikataanko video katsottavaksi. Videon pikkukuva on ensivaikutelma, joka tarjoillaan ennen videon katsomista. Videota kuvatessa kannattaa kuvata myös muutamia still-kuvia pikkukuvaa varten.

Pikkukuvan pitäisi erottua muista, kun katsoja selaa YouTuben hänelle ehdottomia videoita. Kuvan pitäisi herättää mielenkiintoa videota kohtaan. Hyviä pikkukuvan peruselementtejä ovat selkeästi erottuvat ihmiskasvot ja graafiset elementit, kuten tekstit.

3) Kuvauskenttä ja tägit

Kun otsikko ja esikatselukuva ovat kunnossa, seuraavat tärkeät elementit videon optimoinnissa ovat videon kuvauskenttä ja tägit.

Kuvauskentällä tarkoitetaan videon alapuolella olevaa lyhyttä videota kuvailevaa tekstiä ja tägeila aihesanoja videon sisällöstä.

Kirjoita kuvauskenttään, mistä videossa on kyse. Kirjoita kuvailevaa, ymmärrettävää, sanallisesti rikasta tekstiä. Kuvauskenttään mahtuu myös linkki organisaation verkkosivulle, blogiin ja somekanaviin.

Käytä kuvauksessa avainsanoja eli tägejä, joilla on merkitystä, kun videota haetaan hakukoneilla.

Yksittäiset sanat eivät enää toimi tägeissä. Kirjoita kokonaisia lauseita ja sanapareja. Käytä myös fraaseja.

YouTube on Googlen omistama, joten videoiden optimoiminen Google-hakuun toimii hyvin.

Google Trends -palvelun avulla voit katsoa yksittäisten hakusanojen suosion ja yleisyyden. Googlen hakukenttään voit myös kirjoittaa videon sisältöön liittyviä sanoja. Hakutuloksina näkyy sanayhdistelmiä, joita käyttäjät yleensä aiheesta etsivät.   Voit kokeilla myös Googlen Keyword Planneria, joka tarjoaa ehdotuksia suosituista hakusanoista.

4) Kort

4) Kortit

YouTubessa kannattaa käyttää kortteja videon päällä. Korttien avulla voit lisätä vuorovaikutteisia viestejä, kuten kyselyjä. Voit myös ohjata kortilla katsojan johonkin tiettyyn URL-osoitteeseen.

Kortti näkyy videon oikeassa yläkulmassa huutomerkkinä.

Uudistumassa-videoblogissa olen käyttänyt korttia ohjaamaan Uudistumassa-vlogien soittolistassa olevaan toiseen videoon – “Mikä ihmeen innovaatiokeskittymä?”.

5) Päätösruudut

Voit lisätä päätösruutuja YouTubeen ladatun videon viimeisiin 5-20 sekuntiin. YouTuben päätösruuduissa on erilaisia elementtejä videoiden, soittolistojen, kanavien ja sivustojen mainostamiseen sekä kanavan tilaajien houkuttelemiseksi.

Kuvan esimerkissä olen käyttänyt kolmea päätösruutua, joissa kehotan tilaamaan Uudistumassa-videoblogikanavan, klikkaamaan Metropolia Ammattikorkeakoulun YouTube-kanavalle sekä katsomaan Uudistumassa videoblogin esittelyvideon.

ENSIMMÄISET 48 TUNTIA

Kun video on julkaistu, jaa sitä ahkerasti. Ensimmäiset tunnit ovat tärkeitä. YouTube pisteyttää videon näkyvyyttä suhteessa muihin sisältöihin 48 tunnin aikana. (Joni Mussalo Videolle-blogi). Mitä enemmän video kerää klikkejä ensimmäisten tuntien aikana, sitä paremmin se tulee YouTuben suosittelemaksi.

MUUTAMA SANA ALGORITMEISTA

YouTuben tavoitteena on tehdä rahaa myymällä käyttäjilleen mainoksia. Siksi YouTube suosii käyttäjiä, jotka viettävät palvelussa mahdollisimman paljon aikaa.

YouTuben algoritmit seuraavat videoiden yleisöjä:

• mitä videoita he katsovat
• mitä he eivät katso
• kuinka kauan he katsovat videota
• tykkäävätkö he videosta vai eivät
• antavatko he huonoa palautetta videosta.

Algoritmit suosivat siis videoita, joiden parissa katsojat viihtyvät kauan eli he pysyvät YouTubessa.

Kaikista YouTuben sisällön näyttökerroista 70 % tulee YouTuben suosimista sisällöistä. Tämän takia videon optimointi on tärkeää, jotta katsojat löytävät videon. (Mikael Karlin, YouTube-jatkokurssi 2019).

YouTube Creators -sivulla on mainio video, joka näyttää, miten algoritmit toimivat.

YOUTUBEN ANALYTIIKASTA

Videoiden suorituskyvyn suppilossa on kolme mittaria, joita on tärkeää seurata:
1) impressiot,
2) klikkaussuhde (CTR) ja
3) keskimääräinen katsomisaika (AVG).

1) Impressiot kertovat sen, kuinka moni on nähnyt videon YouTubessa. Se ei tarkoita sitä, että joku olisi klikannut videota. Uudistumassa-videoblogissa impressiot eli näyttökerrat on 8 päivän ajalta 79, joista 17,7 % on peräisin YouTuben suosituksista.

2) Klikkaussuhde (CTR) kertoo, kuinka moni videon nähneistä on klikannut sitä. Klikkaussuhteeseen vaikuttavat suoraan videon otsikko ja pikkukuva. Uudistumassa -vlogissa CTR on 22,8,%. Tätä klikkausprosentin muutosta kannattaa seurata ja verrata aiempiin lukuihin – ja pyrkiä parantamaan.

Hyvä CTR parantaa videon löydettävyyttä, sillä silloin algoritmi alkaa suosittelemaan videosi näkyvyyttä katsojille.

Tärkein mittari on 3) keskimääräinen katsomisaika (AVG). Kun otsikko ja pikkukuva vastaavat katsojalle annettua lupausta videon sisällöstä, niin videota katsotaan, eikä vain klikkauksen jälkeen heti poistuta YouTubesta. Mitä pidempään sen parempi siis. Videon toimiva sisältö ratkaisee, kuinka kauan kanavalla pysytään.

Uudistumassa-videoblogissa keskimääräinen katsomisaika on oikein hyvä. Yli puolet on katsonut videon loppuun asti. Keskimääräinen katsomisaika on 55,1 % eli kesto 1,13 minuuttia, joka antaa viitteitä siitä, että video on ollut kiinnostava alusta loppuun asti.

LOPPUYHTEENVETO

YouTube -videossakin tärkeintä on hyvä, kiinnostava sisältö. Kun sisältö on kunnossa, panosta videon optimointiin (otsikko, pikkukuva, kuvauskenttä, tägit, kortit, päätösruutu).

Seuraa videosi analytiikkaa ja tee tarvittaessa korjausliikkeitä seuraavien videoidesi kanssa, jos videoitasi ei katsella. Katselijamääriä tärkeämpää on videoiden katseluaika.

Sitten vain rohkeasti tuottamaan sisältöjä videoihin – onnea matkaan!

Lähteet:

Assi Lindqvist. Videolle blogi.2018. Hero, Hub, Help – YouTuben sisältöstrategia
http://blogi.videolle.fi/hero-hub-help-youtuben-sisaltostrategia

HurraaKerkko. 2018. Kuukauden Digilluusioa. 3 vinkkiä YouTube-videoiden optimointiin¨
https://hurraakerkko.com/2018/09/30/youtube-videon-optimointi-3-vinkkia/

Mikael Kunnari. Kuulu. 28.2.2018.YouTuben jatkokurssi webinaari
Tagit
https://www.youtube.com/watch?v=9B1-u4_XvX0

Mussalo Joni. Videolle blogi. 2018. Kasvua YouTubesta – osa 1. YouTuben algoritmin perusolemus
http://blogi.videolle.fi/kasvua-youtubesta-osa-1-youtuben-algoritmin-perusolemus

Mussalo Joni. Videolle blogi. 2018. Kasvua YouTunesta – osa 2 Selkeydellä katseluaikaan YouTube-videoillesi
http://blogi.videolle.fi/selkeys-youtube-videoissa

Mussalo Joni. Videolle blogi.2018. Kasvua YouTubesta – osa 3. Kuusi vinkkiä YouTuben näyttökertamäärien kasvattamiseen
http://blogi.videolle.fi/youtuben-nayttokertamaarien-kasvattaminen?utm_campaign=Liidien+hankinta+&utm_source=hs_email&utm_medium=email&utm_content=67486264&_hsenc=p2ANqtz-_9v6vTgm_PArbhZzC53WSMAf5hD8DjXkcIBHkXEGxw1UGZC1IZNb8f6bI9robCRjfrGsYg_DFHE6V3KfBSDcJiTObm-w&_hsmi=67486264

Sanomalehtien Liiton uutiset. 2018 Sosiaalisen median laatumielikuva on heikentynyt
https://www.sanomalehdet.fi/ajankohtaista/sosiaalisen-median-laatumielikuva-on-heikentynyt/

Sasu Sorkio. Vaikuta videolla. 2019

Suomen digimarkkinointi. 8 vinkkiä YouTube videon optimointiin
https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/8-vinkkia-youtube-videon-optimointiin

Villanen Joonas. 2019. Asiantuntija tubettaa -webinaari

Yhteiskunnalliset muutokset, kuten digitalisaatio, ilmastonmuutos ja sote-uudistus, haastavat ammattikorkeakouluja monin tavoin. Tarvitaan uutta osaamista tuottavia joustavia oppimismahdollisuuksia ja kehittämistoimia, joiden avulla voidaan ratkaista erilaisia ihmisen ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta oleellisia ongelmia.

Muutoksissa on useimmiten kyse useiden, laajempaan muutosilmiöön liittyvien tekijöiden ja näkökulmien yhteisvaikutuksesta. Näiden huomiointi vaatii systeemistä ajattelua ja kehittämisotetta, sillä harvoin enää kukaan yksin tai mikään erillinen osaratkaisu tuottaa pysyviä ja vaikuttavia tuloksia.

Sote-uudistus haastaa muutokseen

Esimerkkinä muutoksesta voimme tarkastella sote-uudistusta. Sen tavoitteeksi on asetettu nykyistä asiakaslähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut (luettu 5.9.2018). Tarvitaan monen eri tieteen- ja ammattialan osaamista, yhteistyökykyä ja ymmärrystä ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä, jotta voidaan ymmärtää sote-uudistusta ilmiönä ja tuottaa sopivia ja kustannustehokkaita ratkaisuja.

Lähtökohtana voidaan pitää kehittämismallia, jossa asiakaslähtöiset palvelut ovat kaikkien osapuolten yhteisenä kehittämisen kohteena. Asiakkaan lähtökohdat ja tarpeet tuottavat tietoa ratkaisujen hakemiseksi ja ne tuotetaan asiakasta kuunnellen ja hänen kanssaan yhteistyössä. Valitettavan usein asiakas kuitenkin jää sivuun, hänen tarpeensa ositetaan eri asiantuntijoille ja kenelläkään ei ole kokonaisvaltaista otetta palvelujen integroimiseksi.

Korkeakoulun innovaatiokeskittymä vastaa muutoksiin

Metropoliassa haluamme olla mukana ratkomassa näitä muutosilmiöihin liittyviä haasteita. Vastaamme haasteeseen koulutuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan keinoin.

Toimintamalliksi olemme valinneet ilmiö- ja ihmislähtöiset innovaatiokeskittymät. Viiden eri ilmiön ympärille muodostuvissa keskittymissä tavoitteenamme on kohtauttaa aktiivisesti yhteiskunnan eri osaajia ja osaamisia sekä luoda yhdessä uutta: uutta osaamista yritysten ja yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeisiin, parempia palveluja, hyvinvointia ja elinvoimaa sekä moninaisia mahdollisuuksia uudelle tutkimukselle, kasvulle ja liiketoiminnalle.

Esimerkiksi sote-uudistus -ilmiöön vastaamme Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut -innovaatiokeskittymällä. Sen ohjaavina periaatteina ovat moniammatillisuus, sektori-, toimiala- ja organisaatiorajat ylittävä toiminta, digitaalisuus, palvelumuotoilu, yhteinen arvonluonti sekä ketterät kokeilut. Innovaatiokeskittymä on osa laajempaa ekosysteemiä, johon kuuluu muun muassa muita korkeakouluja, sote-palvelujen tuottajia, asukkaita ja kolmannen sektorin toimijoita.

Lisäarvoa tuotamme uudistukseen tarjoamalla mahdollisuuden yhdessä Metropolian opiskelijoiden ja opettajien kanssa tunnistaa sote-palvelujen kehittämistarpeita, saattaa eri toimijoita yhteen ja kokeilla ratkaisuja ennen kuin ne otetaan laajamittaisemmin käyttöön. Uusi Myllypuron kampuksemme tarjoaa tällaiselle toiminnalle innostavat ja modernit puitteet.