Hiiltä ja timanttia

Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla

Kuukausi: marraskuu 2020

Oppimateriaalien avaamisen hyödyt opettajalle ja oppijoille
20.11.2020
Anna Lindfors & Susanna Näreaho

Avoimen tieteen rinnalla puhutaan aiempaa enemmän avoimesta oppimisesta. Avoimella oppimisella (open education) tarkoitetaan pyrkimyksiä laajentaa oppimaan pääsyä ja osallistumista kaikille. Laajempi määritelmä avoimelle oppimiselle löytyy Tieteen termipankista. Käytännössä sillä tarkoitetaan esimerkiksi työkaluja ja prosesseja opetuksen yhteiskehittämiseen sekä opetuksen ja sen materiaalien jakamiseen. Avoimessa oppimisessa on oppijakeskeinen lähtökohta, mutta avoin toiminta voi myös helpottaa opettajan työtä ja antaa uusia työkaluja työskentelyyn, kuten avoimia oppimateriaaleja. Yksi keskeisimmistä avoimen oppimisen osa-alueista onkin avoimet oppimateriaalit. Avoimet oppimateriaalit ovat eri muotoisia opetus- ja oppimateriaaleja, jotka on lisensoitu avoimella lisenssillä, joka antaa muille oikeuden maksuttomaan pääsyyn, käyttöön, muokkaukseen ja uudelleen jakamiseen olemattomin tai vähin rajoituksin. Löydät tarkemman määritelmän avoimille oppimateriaaleille Tieteen termipankista. Avoimet oppimateriaalit ovat siis vaikkapa luentodioja, tiettyyn aiheeseen syventyviä podcasteja, luentotallenteita, opetusvideoita tai tehtäväsettejä. Ne ovat materiaaleja, joita kuka tahansa opettaja tai tutkija on tehnyt  –  ja vapauttanut lisenssillä myös oman kurssin ulkopuolelle.  Mutta mitä hyötyä oppimateriaalien avaamisesta voi olla opettajan näkökulmasta? Hyöty nro 1: Oman osaamisen näkyvyys ja arvostaminen kasvaa Erilaisten oppimateriaalien tekeminen on tiedon muotoilua pedagogisesti toimiviksi kokonaisuuksiksi. Laadukkaiden oppimateriaalien tekeminen vaatii aiheen syvällistä hallintaa. Laadukkaat ja uusimpaan tietoon pohjautuvat oppimateriaalit tarjoavat reitin uusimpaan tietoon myös niille, joille tutustuminen suoraan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI-toiminnan) tuloksiin ei ole mahdollista. Näin TKI-toiminnan vaikuttavuus yhteiskunnassa lisääntyy. Oppimateriaalien tekeminen osoittaa tekijänsä asiantuntijuutta. Esimerkiksi Tutkimuseettisen neuvottelukunnan tutkijan CV-mallissa on nostettu opetusansiot ja avoimet oppimateriaalit selkeästi esille ja niissä suositellaan esiteltävän myös erillistä opetusportfoliota. Opetuksessa käytetyt oppimateriaalit ovat näkyvä jälki, jolla voit asiantuntijana todentaa ja laajentaa omaa osaamistasi. Jakamalla omia avoimia oppimateriaaleja ja tuomalla niitä esille omassa tutkijaprofiilissasi edistät samalla avointen oppimateriaalien arvostusta. Avoimen oppimisen arvostamisen ja merkityksen lisääntymistä voit edistää myös osana oppimisen avoimuus -asiantuntijaryhmää, jonka työryhmistä yksi keskittyy avoimesta oppimisesta meritoitumiseen. Hyöty nro 2: Hyvä kiertää – anna, löydä ja kehitä edelleen Monessa kirjastossa ja kulttuurikeskuksessa on kirjapiste, joka toimii periaatteella ”ota kun tarvitset ja tuo mieluusti jotain tilalle”. Avointen oppimateriaalien taustalla voidaan nähdä samanlainen idea – omia oppimateriaaleja jaetaan muiden hyödyksi ja vastavuoroisesti löydetään jotain mitä itse voi hyödyntää joko oman osaamisen kasvattamiseen, opetuksen osana tai uusien oppimateriaalien pohjana. Digitaalisissa, avoimissa oppimateriaaleissa skaala on suurempi kuin kirjapisteessä – sekä kansallinen ja kansainvälinen kuten tieteessä muutenkin. Jotta hyvän kiertäminen toteutuu, on tärkeää varmistaa materiaalien löydettävyys, mm. valitsemalla julkaisualusta, jossa oppimateriaalit voi kuvailla ja jossa ne tulevat esille. Suomessa oppimateriaalien avaamiseen on yhteinen julkaisualusta Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe.fi). Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen tuottama palvelu on maksuton julkaisu- ja hakualusta, josta löytää oppimateriaaleja eri koulutusasteille, tieteenaloille ja jatkuvaan oppimiseen suunnattuna. Jakamalla oppimateriaalisi Avointen oppimateriaalien kirjastossa, saat materiaaleille pysyvän tunnisteen (URN:NBN) viittausta varten ja rajapintojen kautta ne löytyvät muiden oppimateriaalien ja tutkimuksen tavoin Finna-palvelusta. Kirjaston tarkoituksena on tehdä avoimen oppimateriaalin löytäminen ja käyttäminen mahdollisimman helpoksi niin opettajille, oppijoille kuin muillekin itsensä kehittäjille. Palvelussa voit tarkastella materiaaleja ja ladata niitä sieltä käyttöösi. CC-lisensoituja materiaaleja voit muokata ja kehittää - ja jakaa parantelemasi materiaalit edelleen muiden käyttöön. https://www.youtube.com/watch?v=UF26O3zXcUU Hyöty nro 3: Oppimisen avaimet kaikille Oppiminen ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan, eikä pysähdy kurssin päätyttyä. Kurssin päättyessä tieto ei myöskään ole vielä lopullisesti omaksuttua. Oppijoille tarve kertaamiseen voi tulla nopeasti tai vasta vuosien päästä. Avaamalla oppimateriaalisi, mahdollistat opiskelijoillesi kertaamisen ja uudelleen tutustumisen paikasta riippumattomasti.  Samalla avaat mahdollisuuden oppia myös niille, jotka eivät ole osallistuneet opetukseesi – niin heille, jotka itsenäisenä oppijoina kartuttavat osaamistaan kuin heille, jotka etsivät uusia kursseja tai koulutusohjelmia. Hyvä kiertää -periaatteella sama voi kohdata sinuakin oppijana! Hyöty nro 4: Oman osaamisen karttuminen ja uusi näkökulma työhön Oppimateriaalin avaaminen saa sinut tarkastelemaan omaa työtäsi uudesta näkökulmasta: mitkä oppimateriaaleistani haluaisin avata, vaatiiko avoimuus niissä muutoksia, miten materiaalit olisivat selkeämpiä myös irrallaan opetuksesta, miten materiaalini on muiden helposti hyödynnettävä jne. Tämä näkökulma rikastaa myös opetustasi. Esimerkiksi kaikki opiskelijat eivät aina pääse opetukseen paikalle, joten jokaisella kurssilla osa opiskelijoista oppii osan kurssin sisällöstä suoraan oppimateriaaleista. Omaa osaamistasi oppimateriaalien tekemisessä ja avaamisessa voit kartuttaa myös avointen oppimateriaalien kautta. Esimerkiksi Avointen oppimateriaalien kirjastossa on koottu kokoelmaan oppimateriaalien avoimeen julkaisuun perehdyttäviä oppimateriaaleja. Näin avaat oppimateriaaleja Miten sitten aloittaa oppimateriaalien avaaminen ja jakaminen? Prosessina oppimateriaalien avaaminen on yksinkertainen: Tarkastele oppimateriaaliasi avaamisen näkökulmasta. Suunnittele, millä ehdoilla haluat avata oppimateriaalin. Päätä, missä julkaiset oppimateriaalin. Julkaise materiaali valitsemasi alustan ohjeita noudattaen. Avatessa kannattaa pohtia esimerkiksi onko oppimateriaalissasi muiden tekemiä osia ja sisältääkö se henkilötietoa. Tekijänoikeuksia ja yksityisyyden suojaa pitää aina kunnioittaa.  Avaamisessa huomioitaviin seikkoihin voit tutustua esimerkiksi Oppimateriaalien avaaminen -suosituksesta.  Tutkittuasi oppimateriaaliasi, sinun tulee päättää millä ehdoilla avaat sen. Creative Commons (CC) -lisenssit kertovat kansainvälisesti selkeällä tavalla, miten oppimateriaaliasi voi käyttää. Sopivan lisenssin löydät vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: Haluatko että muut voivat tehdä uusia oppimateriaaleja tai muita muokkauksia oppimateriaalistasi (esim. kääntää sen)? Haluatko sallia oppimateriaalin käytön kaupallisesti? Haluatko että kaikki oppimateriaalisi pohjalta tehdyt teokset säilyvät avoimina? Sopivan CC-lisenssin voit valita Creative Commons -lisenssivalitsimen avulla. Samoilta sivuilta saat apua lisenssin merkitsemiseen. Muuta se ei vaadi, sillä lisenssit ovat ilmaisia ja lisensointi tapahtuu sillä, että kirjoitat materiaaliin ja sen kuvailutietoihin millä lisenssillä materiaali on avattu. Muistathan, että CC-lisenssi ei poista sinulta tekijänoikeutta. Päin vastoin, lisensointi suojaa oikeuksiasi! Voit tutustua CC-lisensseihin esimerkiksi Hiiltä ja timantteja-blogissa aiemmin julkaistussa merkinnässä.  Viimeisenä vaiheena on julkaisualustan valitseminen. Valitse alusta, millä oppimateriaalisi ovat tallessa ja löydettävissä. Julkaisuprosessi riippuu alustasta, mutta esimerkiksi Avointen oppimateriaalien kirjastossa julkaisu tapahtuu: kirjautumalla Haka- tai Suomi.fi-tunnistautumisella lataamalla oppimateriaalin tiedostot (tai linkin siihen) palveluun ja vastaamalla ohjattuihin kysymyksiin, jotta oppimateriaali saa riittävät kuvailutiedot. Toivottavasti tämä kirjoitus herätti avaamisen intoa sinussakin! Vertaistukea ja intoa toimintaan saat omasta korkeakoulustasi, liittymällä oppimisen avoimuus -asiantuntijaryhmään tai hakeutumalla sosiaalisessa mediassa avoimista oppimateriaaleista keskusteleviin ketjuihin ja ryhmiin. Tukea oppimateriaalien julkaisuun Avointen oppimateriaalien kirjastossa saat lähettämällä viestiä oppimateriaalivaranto@csc.fi. Kirjoittajat Anna Lindfors (FM) on avoimen oppimisen kentällä toimiva projektipäällikkö CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksesta. Anna toimii yhtenä Oppimisen avoimuus -asiantuntijaryhmän puheenjohtajista ja vetää Avointen oppimateriaalien kirjaston kehitystä. Aiemmin Anna on toiminut mm. tietokirjallisuuden parissa kustannustoimittajana. Susanna Näreaho (FT) on useissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opettanut ympäristöalan tutkija, joka toimii tällä hetkellä Metropoliassa vastuullisen TKI-toiminnan tehtävissä. Vastuullinen TKI-toiminta tarkoittaa tutkimusyhteisössä yleisesti hyväksyttyjen vastuullisten (esim. eettisyyteen ja avoimuuteen liittyvien) toimintatapojen soveltamista ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Lähteet Tieteen termipankki. Luettu 13.10.2020 Tutkijan ansioluettelomalli. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan suositus 2020. Luettu 13.10.2020 Avoin tiede: asiantuntijaryhmät. Luettu 13.10.2020 Avointen oppimateriaalien kirjasto. Luettu 13.10.2020  Suositus oppimateriaalien avoimesta julkaisemisesta (PDF). Suositus on osa Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjausta. Luettu 13.10.2020 Creative Commons -lisenssivalitsin. Luettu 13.10.2020 Elina Ala-Nikkola: Mikä ihmeen CC-lisenssi? Osa I, perusteet. Metropolian blogit, Hiiltä ja timantteja 25.11.2019. Luettu 5.11.2020

Lue lisää

Pelaamalla kirjasto tutuksi
17.11.2020
Päivi Ylitalo-Kallio

Kirjaston palvelujen taidokas hyödyntäminen on osa laadukasta ammattikorkeakouluopiskelua. Kirjaston tehokas hyödyntäminen ja tiedonhankinta ovat tärkeitä oppimaan oppimisen taitoja, jotka on hyvä hallita jo opintojen alussa. Tässä kirjoituksessa kerron kirjastoon tutustumisesta Seppo-pelin avulla. Opintojen alun infoähky Opintojen alussa opiskelija kohtaa paljon uutta. Niin paljon, ettei kaikkea voi mitenkään omaksua. Erityisen pulmallisia ovat mielestäni perinteiseen luento-opetusmalliin toteutetut infotilaisuudet, joissa vuoron perään kerrotaan Metropolian eri toimintoihin liittyviä asioita. Suurin osa kerrotuista asioista unohtuu saman tien, kun muisti on jo kuormittunut uusien opiskelukavereiden nimistä ja siitä, miten kampuksella löytyy oikea tila. Uudenlaiseen tilanteeseen ja uusiin ihmisiin tutustuminen vie paljon energiaa. Toiminnallisuus avuksi Tiedämme, että sanallinen tieto sisäistetään parhaiten, kun se on oikea-aikaista ja tulee tarpeeseen. Vielä parempi, jos sen voi saman tien sitoa konkreettiseen toimintaan. Järvilehdon (2014) mukaan kuullusta tiedosta muistetaan vain noin 5 %, kun taas tekemällä opitusta 75 %. Tehokasta oppimista ei myöskään tapahdu ilman kiinnostusta ja innostusta.  Kirjastossa opintojen alun infoähkyä on pyritty ratkaisemaan kehittämällä kirjastoon tutustumista toiminnallisempaan suuntaan. Ensin puhutut infot korvattiin kirjastosuunnistuksilla, joissa ratkaistiin erilaisia tehtäviä kirjastossa paikan päällä välineinä pääsääntöisesti paperi ja kynä. Teknologian kehittymisen ansiosta voimme toteuttaa kirjastoon tutustumisen digitaalisesti ja mobiilisti Seppo-pelin avulla. Sepon avulla pelattavassa pelissä opiskelija oppii kirjaston käyttöä vähitellen, kun peli etenee. Ymmärrys syntyy, kun asialle tai käsitteelle saa vastineen toiminnan ja kokemuksen kautta. Siten opittavat asiat jäävät paremmin muistiin. Pelaaminen on samaan aikaan leikkimielistä ja tavoitteellista, mikä edesauttaa oppimista. Ihminen pelaa ja leikkii luonnostaan Pelaaminen ja leikkiminen on ihmiselle lajityypillistä toimintaa. Lähes kaikki vauvasta vaariin pelaavat. Yleisessä keskustelussa pelaaminen usein viittaa digitaaliseen pelaamiseen, mutta pelaamista on hyvin monenlaista: korttipelit, pallopelit, rahapelit, sanaristikot jne. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan digitaalinen pelaaminen on nelinkertaistunut 25 vuoden aikana. Pelaajabarometrin 2018 mukaan 97,8 % suomalaisista ilmoittaa pelaavansa ainakin satunnaisesti. Vuoden 2020 pelaajabarometrissä vastaava luku on peräti 98,2 %, ja digitaalisia pelejä pelaavien määrä on 78,7 %. Pelaaminen on useimpien mielestä mielekästä. Vaikka pelaaminen on pääsääntöisesti vapaa-ajan puuhaa, pelejä ja pelillisyyttä voidaan hyödyntää myös muilla elämän osa-alueilla. Pelaajabarometrin 2020 mukaan oppimispelejä on pelannut 19 % väestöstä. Pelissä vaikean tai tylsän asian oppiminen voi olla helppoa ja hauskaa. Pakkopullasta voi muodostua mielekäs kokemus. Kirjaston tiloihin ja perustoimintoihin tutustuminen pelin avulla tekee tilaisuudesta hauskan ja leikkisän. Pelin avulla haluamme myös kertoa, että kirjasto ei ole vakava ja hiljainen paikka, vaan myös rento ja leikkimielinen. Ensivaikutelmalla on väliä, mukavaan paikkaan palataan helpommin. Seppo-pelialusta Seppo on kotimainen digitaalinen pelialusta, jossa voi luoda karttapohjaisia pelejä, joita pelataan mobiililaitteilla. Seppo toimii selainpohjaisesti, eli mitään erillistä sovellusta ei tarvitse ladata. Pelilautana voi olla pelialueen GPS-kartta tai peliin tuotu kuva. Seppoa hyödynnetään monessa peruskoulussa suunnistamiseen, esimerkiksi oman poikani koulussa sitä käytettiin kevään etäopetusjakson aikana liikuntatunneilla. Sepossa on monenlaisia tehtävätyyppejä, joista voi valita kuhunkin tehtävään parhaiten sopivan. Luovassa tehtävässä vastaus voi olla tekstiä yhdistettynä kuvaan, videoon tai audioon. Muut tehtävävaihtoehdot ovat perinteisempiä: monivalinta, valintaruutu, puuttuva sana ja yhdistä parit. Lisäksi on mahdollista luoda salamatehtäviä, lisätä aikapainetta ja lukita tehtävä avautumaan koodilla. Tehtäviin voi lisätä tekstin lisäksi tai sijaan ääntä, kuvaa ja/tai videota. Sepossa voi käyttää hyödyksi myös pelitasoja. Tasojen avulla voi määrittää tehtävien suorittamisen järjestystä tai lisätä vaikeusastetta, kun edetään tasolta toiselle. Seppoa pelataan paikan päällä ja etänä Seppoa on käytetty kirjastoperehdytyksessä Metropolian kirjastossa ensimmäisen kerran jo vuonna 2017 Myyrmäen kampuksella. Sepon käyttö on laajentunut vähitellen, ja tänä syksynä kirjastoon on tutustuttu Seppo-pelin avulla lähes kaikilla kampuksilla. Myös Myllypurossa on vihdoin päästy seppoilemaan, kun uusi kirjasto on saatu käyttöön. Kirjaston Seppo-peliä pelataan kirjaston pohjapiirrokseen sijoitettujen tehtävien avulla. Peliä pelataan pienryhmissä. Peli kestää ryhmästä riippuen puolisen tuntia, aikaa sessiolle varataan yleensä vähintään 45 minuuttia. Pelin tavoite on, että opiskelijat tutustuvat kirjaston tiloihin ja oppivat siitä, mitä kirjastossa voi tehdä ja miten. Olemme tehneet pelistä sekä kirjastossa pelattavan että etänä pelattavan version. Kirjastossa pelattavaa peliä kutsutaan meillä “Lähisepoksi”. Siinä opiskelijat kisaavat kirjastotietäjän tittelistä. Pelin ajatus on yksinkertainen: jokaisesta oikeasta vastauksesta saa pisteitä, ja pelin voittaa se ryhmä, jolla niitä on pelin lopussa eniten. Kirjaston pelissä ryhmien keskinäinen kilpailu on ainakin toistaiseksi ollut toissijaista, riittää kun ryhmät pelaavat pelin läpi. Peli pelataan anonyymisti itse keksityn ryhmätunnuksen avulla. Pieni palkkio onnistuneen pelisuorituksen jälkeen on pohdinnassa. Kartalle sijoitetut tehtävät suoritetaan menemällä kartan osoittamaan paikkaan kirjastossa. Osa tehtävistä avautuu vain koodilla, joka löytyy kirjastosta juuri siitä paikasta, jonne tehtävä on kartalla sijoitettu. Näin varmistetaan, että ryhmät liikkuvat kirjastossa. Pelikartalla voi edetä haluamassaan tahdissa ja järjestyksessä. Kirjastoon tutustumisen tehtävät ovat konkreettisia kirjaston palveluihin liittyviä tehtäviä. Pelissä tutustutaan kirjaston fyysisiin tiloihin, aktivoidaan kirjastokortti opiskelijoille tarkoitetussa Tuudo-mobiilisovelluksessa, etsitään kirjoja MetCat Finnasta ja hyllystä sekä opitaan, miten kirjoja varataan.  Poikkeukselliset ajat vaativat uudenlaista ajattelua. Siksi kirjastossa ryhminä pelattavan pelin rinnalle on muokattu etänä pelattava peli. “Etäseppo” tarjoaa vaihtoehdon paikan päällä pelattavalle Sepolle.  Etänä pelattavassa versiossa pelaaminen ei vaadi kirjastoon tulemista. Peli on suunniteltu pelattavaksi yksin. Koska pelaajat eivät ole kirjastossa, peliin on lisätty kuvia ja tehtäviin on lisätty tietoa kirjastosta. Myös etäsepossa tehtävistä saa pisteitä, mutta siinä pelaajia ei aseteta järjestykseen.  Etäseppoa on tarjottu lähinnä vaihtoehdoksi niille ryhmille tai yksilöille, jotka eivät ole päässeet kirjastoon seppoilemaan. Peliä ei ole vielä pelattu kovin paljon. Tarkoitus on lisätä se avoimesti kirjaston verkkosivuille, jolloin kuka tahansa voi tutustua sen avulla kirjaston toimintaan. Sepon käyttö laajenee Kirjaston Seppoja on pelannut jo monta sataa uutta opiskelijaa, ja se on yleisesti ottaen otettu vastaan positiivisesti. Pelaaminen on koettu innostavaksi ja kivaksi tavaksi tutustua kirjastoon. Meillä on tarkoitus kehittää lisää Seppo-pelejä. Tällä hetkellä Sepon avulla on jo tehty pakopelihenkinen peli opinnäytetyövaiheen tiedonhakuun sekä aineistonhallinnan pakopeli. Kirjastoon tutustuminen pelaamalla luo kirjastosta mielikuvaa tekemisen paikkana. Rikomme mielellämme mielikuvan kirjastosta vain kirjavarastona jo heti ensimmäisellä tutustumiskäynnillä.  Seppo-pelin avulla se onnistuu! Kirjoittaja Päivi Ylitalo-Kallio on informaatikko ja tiimivastaava Myllypuron ja Arabian kampusten kirjastoissa. Päivi on opiskellut mm. pelitutkimusta Tampereen yliopistossa ja käyttäjäkeskeistä suunnittelua Laureassa. Päivillä on myös ammatillisen opettajan pedagoginen koulutus. Pelaaminen, pelillistäminen ja pelien hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä kiinnostavat Päiviä sekä ilmiöinä että välineinä. Lähteet Järvilehto, L. 2014. Hauskan oppimisen vallankumous. Helsinki, PS-kustannus. Kinnunen, J., Lilja, P. & Mäyrä, F. 2019. Pelaajabarometri 2018: monimuotoistuva mobiilipelaminen. Tampere, Tampereen yliopisto. (PDF) Kinnunen, J., Taskinen, K. & Mäyrä, F. 2020. Pelaajabarometri 2020: pelaamist koronan aikana. Tampere, Tampereen yliopisto. (PDF) Suomen virallinen tilasto (SVT): Vapaa-ajan osallistuminen [verkkojulkaisu]. Digipelaaminen 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.9.2020]. Tutustu aiheeseen lisää Seppo.io Gee, J. 2005. Learning by Design: Good Video Games as Learning Machines. E-Learning and Digital Media, 2005, Vol. 2, no. 1. Laukia, J., Isacsson, A., Mäki, K., Teräs, M. 2015. Katu-uskottava ammatillinen koulutus: Uusia ratkaisuja oppimiseen. [Helsinki]: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. (PDF)

Lue lisää

Monimuotoisia ratkaisuja bioanalyytikoiden kasvavaan työvoimatarpeeseen
9.11.2020
Riitta Lumme

Keväällä 2020 alkanut koronapandemia ja siihen liittyvä uutisointi on tuonut vahvasti julkisuuteen terveydenhuollon laboratoriotoiminnan ja sen merkityksen potilaan hoidossa. Tiedotusvälineet ovat käsitelleet aihetta lähes päivittäin ja esimerkiksi Terveysportin Covid-19-aineistot ovat olleet väestön ja ammattilaisten ahkerassa käytössä (Jormanainen 2020). Koronatestaus on pandemian torjunnan keskiössä. Näytteenotto ja näytteiden analysointi vaativat ammattitaitoista henkilökuntaa. Bioanalyytikot ottavat näytteitä ja tekevät koronatutkimuksia. Bioanalyytikoiden lisäksi näytteenotossa työskentelee myös muita terveydenhuollon ammattilaisia. Terveydenhuollon laboratorionäytteiden analysointi vaatii bioanalytiikan ammattilaisia, joita Metropolia Ammattikorkeakoulu kouluttaa. Työvoimapula kestänyt jo vuosia Terveydenhuollon laboratoriot ovat kärsineet vuosien ajan työvoimapulasta ja erityisesti näytteenottotehtäviin on ollut vaikeuksia saada bioanalyytikoita. Näytteenotto on vaativaa asiakastyötä, jossa tarvitaan preanalytiikan ja koko laboratoriotutkimusprosessin osaamista. Suomessa bioanalyytikot osallistuvat näytteenottoon ja toimivat usein näytteenoton ja preanalytiikan asiantuntijatehtävissä. Analytiikkapalvelut ovat keskittyneet isoihin julkisiin laboratorioihin, jotka toimivat sairaaloiden yhteydessä sekä muutamiin yksityisiin laboratorioihin. Jonkin verran laboratoriotutkimuksia tehdään myös lähipalveluina potilaan vierellä tehtävinä tutkimuksina eli vieritesteinä. Vuonna 1992 aloituspaikkoja oli noin 400 ja kymmenen vuotta myöhemmin puolet siitä. Aloittavien bioanalyytikko-opiskelijoiden määrä pysyi vuosien ajan samalla tasolla, vaikka sekä ammattikorkeakoulut että järjestöt esittivät aloituspaikkojen lisäämistä. Viime vuosina aloituspaikkamäärä on jonkin verran noussut, mutta väestön ikärakenteen muutoksista johtuen myös laboratoriopalveluiden tarve on kasvava. Laboratoriotutkimuksista saatavaa tietoa hyödynnetään noin 70 %:ssa hoitopäätöksiä (Badrick 2013). Pitkäjänteistä ja työelämälähtöistä koulutuksen kehittämässä Metropolian bioanalytiikan tutkinto-ohjelmassa on jo vuosien ajan haettu ratkaisuja kasvavaan työvoimatarpeeseen. Bioanalyytikoksi voi opiskella päivä-, monimuoto- ja satelliittikoulutuksessa. Koulutuksen kehittämisessä ollaan keskitytty erityisesti digitaalisiin ratkaisuihin. 1. Yhteistyössä työnantajien kanssa Pääkaupunkiseudulla tehdään tiivistä yhteistyötä alueen työnantajien kanssa. Alan asiantuntijat ovat mukana ennakoimassa koulutusmääriä, suunnitelemassa täydennyskoulutuksia ja kehittämässä opetussuunnitelmia ammatillisessa neuvottelukunnassa. Opintojen toteutuksessa on otettu huomioon työelämän palaute esimerkiksi opintojaksojen etenemisessä. Bioanalytiikan tutkinto-ohjelman opinnot toteutetaan niin, että opiskelijat pääsevät keikkatöihin ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen. 2. Satelliittikoulutukset pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin tarpeisiin Monimuoto- ja satelliittikoulutukset ovat laajentaneet koulutustarjontaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuville opiskelijoille. Metropolia toteuttaa bioanalytiikan satelliittikoulutuksia neljällä paikkakunnalla Pohjois-Suomessa: Kajaanissa, Kokkolassa, Kemissä ja Rovaniemellä. Satelliittikoulutus järjestetään kumppanuusmallilla, jossa mukana ovat alueen työelämän ohella korkeakoulukumppanit (Lumme, 2018, Lumme & Hotanen 2020). Opetuksen digitaaliset ratkaisut mahdollistavat sen, että opiskelijat voivat osallistua koulutukseen omalta kotipaikkakunnaltaan. Teoriaopinnot toteutetaan verkko-opintoina. Harjoitustöitä opiskelijat suorittavat intensiivijaksoilla Metropolian kampuksella ja työelämäharjoittelut tehdään alueellisesti. Terveysalan koulutuksen malli on kehitetty SOTKA-hankkeessa Lumme, Lankinen, Puhakka, Roivas & Vehkaperä 2020). Mallia on aiemmin kuvattu Hiiltä ja timanttia -blogissa opettajien ja korkeakoulun näkökulmasta Lintulan ja Kekäläisen kirjoituksessa sekä opiskelijoiden näkökulmasta Lankisen ja Vehkaperän kirjoituksessa. 3. Laajempi digitaalinen tarjonta Bioanalytiikan opintojen digitaalista tarjontaa monipuolistavat bioanalytiikan ammattiaineiden verkko-opintomodulit (12), jotka on kehitetty opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa . Kehittämiseen osallistuivat kaikki bioanalyytikoita kouluttavat ammattikorkeakoulut. (Malava ym. 2019). Tuotetut englanninkieliset verkko-opintojen moduulit toimivat osana bioanalytiikan tutkinto-ohjelmien opintoja ja niitä voidaan hyödyntää myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. 4. Täydennyskoulutusta Bioanalytiikka on tarjonnut jo vuosien ajan näytteenoton täydennyskoulutusta. Sille on ollut kysyntää, koska lähi- ja sairaanhoitajia työskentelee näytteenottotehtävissä ja heidän koulutuksessaan laboratoriotoiminnan opetus on vähäistä. Verkossa tapahtuvat opinnot tarjoavat vaihtoehtoisen ja joustavan opiskelumuodon myös täydennyskoulutukseen. Tänä syksynä tutkinto-ohjelmassa käynnistyi 5 op:n laajuinen näytteenoton ja preanalytiikan täydennyskoulutus. Osallistujat opiskelevat veri-, virtsa- ja mikrobiologisten näytteiden teoreettisia perusteita verkkoalustalla, suorittavat tentin ja harjoittelevat sen jälkeen käytännön taitoja omilla työpaikoillaan, joissa työpaikan koulutetut näytön vastaanottajat arvioivat osaamisen. Koulutuksen suorittanut työntekijä saa Metropolialta todistuksen suoritetuista näytteenoton teoreettisista opinnoista. 5. Avoimen ammattikorkeakoulun hyödyntäminen Myös avoimen ammattikorkeakoulun väylää on hyödynnetty työvoimatarpeeseen vastaamiseksi. Vuoden 2020 alusta bioanalytiikassa aloitti avoimessa ammattikorkeakoulussa kolmen työnantajan palveluksessa olevia työntekijöitä, joiden tavoite on hakeutua erillisväylän kautta tutkinto-opiskelijoiksi sen jälkeen, kun he ovat suorittaneet 55 op bioanalytiikan tutkinto-ohjelman opintoja. Viime vuosien aikana Metropolia on vihdoin myös voinut lisätä bioanalytiikan aloituspaikkoja. Kesällä opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi ylimääräisiä aloituspaikkoja sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin, joista bioanalytiikka sai kymmenen lisäpaikkaa. Valmistuvat bioanalyytikot työllistyvät erinomaisesti. Ammattibarometrin (syyskuu 2020) mukaan bioanalyytikoista on pulaa erityisesti eteläisessä Suomessa, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjanmaalla. Avoimia bioanalyytikoiden työpaikkoja on keskimäärin 207 kpl kuukaudessa (Ammattibarometri.fi) Monimuotoinen koulutustarjonta laajentaa opiskelumahdollisuuksia Monimuotoiset toteutukset mahdollistavat joustavia opintojen suorittamistapoja erityisesti opiskelijoille, jotka eivät voi tai halua muuttaa pois kotipaikkakunnaltaan.Saadun opiskelijapalautteen perusteella tätä mahdollisuutta arvostetaan. Koulutusmalli tarjoaa vaihtoehdon opiskelun, työn ja muun elämän yhteensovittamiseen silloin, kun täysipäiväinen opiskelu kaukana kotipaikkakunnalta ei ole mahdollista. Verkko-opetukseen siirtyminen on vaatinut opettajilta sitoutumista ja uudenlaisen pedagogiikan opiskelua. Korkeakoulu on tarjonnut koulutusta ja tukea. Sitä ovat osaltaan edistäneet opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankkeet, jotka ovat lisänneet korkeakoulun resursseja. Useimmat verkko-opetuksissa mukana olevat opettajat ovat kokeneet digitaalisuuteen siirtymisen haastavana. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeätä varmistaa riittävä pedagoginen ja tekninen tuki opettajille, jotta vältytään liialliselta kuormitukselta. Monimuotoisilla digitaalisuutta hyödyntävillä ratkaisuilla tutkinnot voivat vastata eri puolilla Suomea oleviin koulutustarpeisiin erityisesti aloilla, joiden koulutusta kaikki ammattikorkeakoulut eivät tarjoa. Kirjoittaja Riitta Lumme on bioanalytiikan tutkinto-ohjelman tutkintovastaava ja yliopettaja. Hän toimi SOTKA-hankkeen projektipäällikkönä, jossa kehitettiin verkkopainotteisen terveysalan korkeakoulutuksen malli. Lähteet Ammattibarometri.fi. Badrick, T. 2013. Evidence-Based Laboratory Medicine. The Clinical Chemistry Reviews, 34 (2), 43–46. Bioanalyytikko AMK, päiväopiskelu. Metropolia. Jormanainen, V. 2020. Case: COVID19 tilannekuvan luominen. Suullinen esitys Sotepeda-seminaari 6.10.2020. Lumme, R. 2018. Työelämän haasteet oppimisen lähtökohtana. A. Vuorijärvi (toim.) Satelliitilla korkeakoulututkintoon. Asiantuntija-artikkeleita ja keskustelua koulutusmuodoista (Theseus). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja TAITO-työelämäkirjat 18, 109–116. Lumme, R. & Hotanen, E. 2020. Alueellista koulutusta bioanalyytikoille. R. Lumme, I.Lankinen, H. Puhakka, M. Roivas & U. Vehkaperä (toim.) Verkkopainotteinen terveysalan koulutus (Theseus). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. TAITO-sarja 49, 31–42. Lumme R., Lankinen I., Puhakka H. & Vehkaperä U. (2020). Terveysalan verkkopainotteinen koulutusmalli. R. Lumme, I. Lankinen, H. Puhakka, M. Roivas & U. Vehkaperä (toim.) Verkkopainotteinen terveysalan korkeakoulutus. Metropolia Ammattikorkeakoulu julkaisusarja TAITO-sarja 49, 93–119. Malava, H., Liikanen, E., Lumme, R., Paldanius, M., Penttinen, U. & Tikka, L. 2 019.  Digipedagogiset ratkaisut monipuolistavat bioanalytiikan opiskelua. Bioanalyytikko 4, 29–31. Täydennyskoulutukset ja räätälöidyt valmennukset. Metropolia.

Lue lisää

Benefits of Systematic Degree Program Design 2/3: The GATE model
2.11.2020
Sonja Holappa

Text 2 in this 3-part series of texts focuses on the benefits of the GATE model utilized in Metropolia Industrial Management (IM) Master's Program for producing the thesis. The model is also used in the IM Bachelor level thesis process. The model centers on a structured thesis process for teaching the methodology and research skills needed for carrying out a business project for a case company and producing the thesis. The first text dealt with the benefits of the overall degree program, which is designed to make each component work in favor of the students and the projects they have undertaken to complete in one academic year. Text 3 will take a closer look at the specific benefits of one key component of the GATE model, i.e. the Writing Clinics providing one-on-one guidance and using the IM Thesis template as a key tool. The main aim of this blog series is to share my observations and learnings with instructors interested in adopting scientifically sound, systematic and holistic research and business principles – that produce quality results – into their pedagogical toolbox. Moreover, to quote Dr. Juha Haimala, the Head of IM Degree Program, “the principles are highly applicable to any real business case, not merely higher education Master’s studies.” Components of GATE Model The Metropolia IM Master’s thesis is typically a real-life, practical development project carried out for the Master’s student’s employer organization. To tackle the development project, the Master’s Thesis GATE model is based on the idea of dividing the thesis process into 7 well-defined and logical stages called GATES that help the students put together the thesis chapters one by one. The 7 GATEs and their corresponding thesis chapters are shown in Table 1: Table 1. The seven gates and corresponding thesis chapters. Number of Gate Content of Gate Corresponding thesis chapter 1 Scoping  Introduction 2 Project planning  Methods and Materials 3 Current State Analysis  Current State Analysis on Case Company Problem x 4 Literature  Conceptual Framework on Thesis topic x 5 Solution development  Initial Proposal for Problem x 6 Validating solution  Validation of Initial Proposal 7 Putting it together  Conclusions The names of the thesis chapters naturally vary somewhat between students but the above provides a middle-of-the-road idea of what the headings of the main chapters could look like. Image 1 further down in the text depicts the entire GATE model in detail, but first a quick reminder is perhaps needed of what an individual Gate is. GATE = Instructor Input and Student Output As described briefly in Text 1 of this series, a GATE is a preparation to allow the student to create one key component of the Master’s Thesis at a time, ensuring timely completion. Each of the 7 GATES includes both instructor input and student output and consists of five elements A-E, as illustrated in Table 2: Table 2. What is a GATE? GATE Instructor input A-C GATE Student output D-E A. Focused methodology class (Applied Research and Development Skills) B. Research clinic: one-on-one meeting with thesis supervisor C. Writing Clinic: one-on-one guidance with language supervisor D. GATE presentation in class E. GATE text delivery The 7-gate model has its foundation in the Gate model developed originally by Robert Cooper (2008), Professor of marketing, for new product innovation and development. In Cooper’s model new products go through various stages and steps from idea to launch and the ultimate objective is to achieve improved cycle times and commercially successful final products. For the Master’s Thesis GATE model, the ultimate objective is to help the Master’s students carry out a real-life, highly practical development project for their employer organization that provides evidence-based solutions to enable management level decision making. This is done by following a scientifically sound (see e.g. Reimann, Järvinen 2007) thesis process the outcome of which is the triangulated thesis report that meets Metropolia criteria. Image 1 illustrates in detail the 7 Master’s thesis GATEs, which are explained in detail below the Image. The top row of boxes in Image 1 indicates the Instructor input for each GATE, namely GATE teaching and clinics with one-on-one supervision. The second row of boxes illustrates the GATE names. The white boxes in the middle describe the focus of each GATE and below the white boxes are the outcomes for each GATE. The boxes at the bottom indicate Student output for each GATE, namely GATE presentation and GATE text delivery. The text in red in Image 1 indicates the triangulated data collection points, i.e. data collected at three different stages of the thesis process and (often) from three different sets of stakeholders. Since the Metropolia IM Master’s thesis is a real-life, practical development project, the idea in GATE 1 is to first introduce the business context and the problem in the employer organization and then formulate the objective for the thesis. This becomes the first chapter of the thesis report: Introduction. GATE 2 defines the steps needed to reach the objective and describes the data collection and analysis plan, with Research Design as outcome. This becomes chapter 2 of the thesis report: Methods and Material.  As shown by the black arrows in Image 1, the order of GATEs 3 and 4 is interchangeable, depending on what the best approach for solving the thesis problem is. For clarity’s sake, let’s follow the order shown in Image 1. GATE 3 is then the current state analysis where data is collected for the first time, typically through interviews (DATA 1), followed by an in-depth analysis of the situation and problem at hand. As an outcome, the analysis typically reveals both strengths and weaknesses related to the situation. From the weaknesses thus identified, the student typically selects one or several crucial weaknesses for tackling in order to develop a solution. This becomes chapter 3 of the report: Current State Analysis on case company problem x. GATE 4 is about problem-focused search in relevant literature for ideas, tools and practices to tackle the weaknesses and help reach the objective. The outcome is the conceptual framework, and the thesis chapter is often also called Conceptual Framework on thesis topic x.  GATE 5 is for collecting data for the second time (DATA 2)  and for building a co-created initial proposal to tackle the problem, often through workshops in the employer organization. The initial proposal is based on the objective, the strengths and weaknesses revealed by the current state analysis and best practice suggested by relevant literature. The thesis chapter is called Initial Proposal for problem x. GATE 6 is the third data collection point (DATA 3). Here, the initial proposal is validated, i.e. piloted, tested or feedback is given by for example management-level stakeholders. The outcome is the validated solution, typically with slight fine-tunings to the initial proposal. The corresponding thesis chapter is Validation of Initial Proposal. GATE 7 is where all the different parts of the report are put together, including abstract, appendices, reference list and such. The last thesis chapter is called Conclusions and it provides an executive summary of the thesis and an evaluation of the trustworthiness of the thesis project. Once the thesis project and the report is complete, the students give their final GATE presentations, which have been built up ever since the first GATE. Benefits of GATE model Text 1 listed many benefits (such as on-time graduation) of the overall degree programme design for all three stakeholders, i.e. Master’s students, Industry and Metropolia. In addition to the benefits mentioned in text 1, we can see the following benefits from utilizing the GATE model:  Students well-defined and logical process that is “easy” to understand and adopt clarity of process allows efficient use of time and effort on the actual thesis topic clear and consistent tasks that keep building up to the final presentation and the thesis report gate-by-gate gate-by-gate supervisor feedback helping to stay on track and sharpen message Employer organizations evidence-based solutions to enable management level decision making Faculty clear roles and responsibilities well-defined and logical process that is “easy” to explain scientifically sound process that produces positive results I believe that adding value to each and every class/meeting with the students is the intent of any instructor who is committed to excellence. If this is you, implementing the principles of the GATE model to your professional context is certainly a valuable option as it is easily applicable to other disciplines. Alternatively, can you see this model working in your context slightly modified? This text provided an in-depth look into the IM Master’s thesis Gate model and its benefits. The last text in this series, Text 3, will follow shortly focusing on the specific benefits of the Writing Clinics providing one-on-one guidance and using the IM Thesis template as a key tool. References Cooper, R. (2008). “The Stage-Gate Idea-to-Launch Process–Update, What’s New and NexGen Systems,” in Journal of Product Innovation Management, Volume 25, Number 3, May 2008, pp 213-232 Järvinen, P. (2007). Action research is similar to design science. Quality & Quantity, 41, 37-54. Reimann, P. (2011). Design-Based Research. Methodological Choice and Design, 37-50. Rohweder, T. (2020). Applied Research and Development Skills. Gate 1 Teaching slides. Metropolia University of Applied Sciences. Delivered 18 September, 2020.

Lue lisää