Verkkotapahtumassakin voi kehittää hyötypelejä ketterästi

Sote-alalla on koronapandemian aikana entisestään korostunut tarve digitaalisuuden ja virtuaalisuuden hyödyntämiseen osallistavien ja miellyttävien asiakas- ja potilaskokemusten sekä elämysten kehittämiseksi.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen asiantuntija-arvion mukaan potilaiden akuutit ongelmat ja haasteet arjessa ovat pandemian kuluessa kärjistyneet ja monimutkaistuneet. Arjessa selviytymisen kipukohdat liittyvät kohtaamiseen tai pikemminkin kohtaamattomuuteen, vertaistuen puutteeseen, hoito- ja kuntoutusvajaaseen. (1) 

Suomen pelialan yhdistys Neogames toteaa Pelialan politiikkasuosituksissaan vuosille 2019-2024 Hyötypelit ovat avain tulevaisuuteen seuraavaa:  “Suomella on mahdollisuus ryhtyä edelläkävijäksi ja varmistaa johtoasema hyötypelien suhteen. Hyötynäkökulman tulee ohjata tätä edelläkävijyyttä, tavoitteena tulee olla esim. lisää tulovirtoja valtiolle, kustannusten pienentäminen (esim. opiskelu, sairaanhoito ja väestön ikääntymisestä johtuvat kustannukset), kansalaisten aseman ja elämänlaadun parantaminen.” (2)

Tällä blogikirjoituksella haluan kasvattaa tietoa ja ymmärrystä pelijameista tapahtumana, jossa ketterästi voi kehittää uusia hyöty- ja terveyspelejä. Hyöty- ja terveyspeleillä sekä elämyksellisyyttä lisäämällä voidaan kasvattaa miellyttävien asiakas- ja potilaskokemusten määrää sote-alalla.

Mitä pelijamit ovat?

Pelijameilla tarkoitetaan tapahtumaa, jossa pelien kehittämisestä kiinnostuneet ihmiset kerääntyvät yhteen kehittämään pelejä nopealla aikataululla. Tutkija Annakaisa Kultima, joka on itse vaikuttanut kehittäjänä pelijami-ilmiöön maassamme, korostaa englanninkielisessä väitöstutkimuksessaan pelijamien merkitystä kehittämistyössä. Hänen mukaansa pelijamit ovat auttaneet pelinkehittäjäyhteisöjen muodostumisessa, innostaneet uusien startup-yritysten syntymisessä ja inspiroineet pelikoulutuksen sisältöjen kehittämisessä. (3) 

Pelijameissa kehitettävät pelit voivat olla digitaalisia pelejä, mutta yhtä hyvin esimerkiksi lauta-, noppa- tai korttipelejä. Viihdepelien lisäksi pelijameissa innoivoidaan ja kehitetään hyöty- ja terveyspelejä, perehdytys- tai oppimispelejä tai pelillistettyjä sovelluksia sosiaali- ja terveysalalle. Esimerkiksi henkilökunnan perehdytyksessä digitaalisilla ja virtuaalisilla sovelluksilla saadaan useita hyötyjä liittyen työ- ja potilasturvallisuuteen, toistojen mahdollisuuteen sekä kustannustehokkuuteen. 

Pelijameissa jamittajat jakaantuvat pienempiin ryhmiin tai tiimeihin. Jamittajien tausta voi olla hyvin erilainen: ryhmässä voi olla artisteja, kuten graafikoita, 3D-visualisteja ja pelimusiikin säveltäjiä sekä koodareita, mutta myös sisältö- ja kohderyhmäosaajia ja -ammattilaisia sekä kokemusasiantuntijoita. On järkevää, että ryhmä on mahdollisimman monialainen. Hyötypelien kehittämistyössä tarvitaan monen eri alan ammattilaisia ja osaajia. (4) 

Jamien kesto voi vaihdella paljon, esimerkiksi vuodesta 2008 toiminut Global Game Jam kestää 48 tuntia (5), mutta myös yhden tunnin jameja järjestetään. Tässä blogikirjoituksessa kuvaan nimenomaa lyhyitä ja ketteriä minipelijameja.

Esimerkkinä hyötypelijamit verkossa keväällä 2020

Hyötypelijamit pienoiskoossa toteutettiin Metropoliassa koronakeväänä 2020 virtuaalisesti. Jamit olivat tiivis ja intensiivinen yhteiskehittämisen ja ideoinnin menetelmä, jossa yhdistyivät hyöty- ja terveyspelit, pelillistäminen, virtuaalisuus, uusi teknologia ja etätyöskentely tiimeissä. Jamit toteutettiin verkkoympäristössä Zoom-videoneuvottelujärjestelmän välityksellä.

Jamittajien tehtävänä oli kehittää virtuaalinen sovellus tai peli asiakkaan tai potilaan ohjaukseen. Minijameissa luovien alojen ja sote-alan ammattiosaajat työskentelivät ennalta määritellyn ajan, 60 minuuttia, ideoiden digitaalisia ja virtuaalisia ratkaisuja sote-alan kehittämistarpeisiin. 

Jamiryhmissä tuotettiin seuraavat pelikonseptit: 

1. Peli diabeteksen omahoitoon ja tiedottamiseen ystävä- ja kaveripiirille. 
2. Animoitu peli hammaslääkärin lapsipotilaille, jossa lapsi toimii hammaslääkärinä tai suuhygienistinä. 
3. Peli koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi riskiryhmissä. 
4. Peli lapsille hammashoitolassa, jossa lapsi liikkuu sankarina suun sisäpuolella.

Osallistujat

Hyötypelijamien osallistujien ydinjoukko muodostui ammatissa toimivista Metropoliassa terveysteknologian ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista. Jameihin osallistuneet terveysteknologian opiskelijat edustivat muun muassa seuraavia ammatteja: suuhygienisti, laboratoriohoitaja, sairaanhoitaja, ensihoitaja ja terveydenhuollon asiakasvastaava.

Lisäksi jameihin osallistui myös muita henkilöitä Metropolian opettajakunnasta ja opiskelijoista sekä hanketoimijoita Metropolian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnoista. 

Osallistujat edustivat siis monia ammatteja ja näkökulmia.

Jamien rakenne

Koska jamit vietiin läpi tunnissa ja virtuaalisesti, oli jamien teknisen toteutuksen lisäksi pyrittävä suunnittelemaan sisällöllinen eteneminen hyvin etukäteen. Aika asetti meille tältä osin haasteen. Jamien nopeatempoisuudesta johtuen annetun tehtävän eri osa-alueet eivät saaneet olla liian monimutkaisia vaan ketterään ja säkenöivään ideointiin kannustavia.

Työryhmämme harjoitteli myös etukäteen Zoom-sovelluksella, miten tapahtuma viedään jouhevasti läpi yhdessä tunnissa. Olimme myös valinneet keskuudestamme fasilitaattori/mentorin, joka kiersi ryhmissä sparraamassa osallistujia. Meidän tapauksessamme fasilitaattori/mentori oli yksi ja sama ihminen.

Virtuaalisten minipelijamien rakenne ja pelikonseptin kehittäminen:  

1. Tehtävänanto: Luodaan tosielämän tarpeeseen perustuva hyöty- tai terveyspelikonsepti huomioiden jamien teema: asiakkaan/potilaan ohjaus digitaalisilla, luovilla ja virtuaalisilla menetelmillä.
2. Ryhmäytyminen: Jaetaan osallistujat neljään eri ryhmään eli breakout -huoneisiin Zoom-sovelluksessa. Kullakin ryhmällä on käytössään oma Google Drive -kansio työskentelyä, konseptointia ja pitsausta varten. Työskentelyn voi toteuttaa yhtä hyvin esimerkiksi  Padlet ja Trello -toimintaympäristöissä. Jameissa haasteena voi pitää hyvän ryhmädynamiikan muodostumista, tiimiytymistä ja monialaisuuden toteutumista. 
3. Jamit ja tehtävä: Jamien kesto on 60 minuuttia. Jamien aikana tiimien tulee ideoida sote-alan sovellus vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: 
   • Mikä on ongelma tai tarve eli mitä ratkaistaan sovelluksen avulla ja miksi?
   • Mikä ratkaisu on? Onko se esimerkiksi peli, virtuaalielämys, pelillinen sovellus vai jokin muu?
   • Kenelle sovellus on suunniteltu eli kuka on käyttäjä ja kuka kohderyhmää, esimerkiksi potilaat, lähiomaiset, maahanmuuttajat, kielitaidottomat vai ketkä?
   • Kuinka pelin ja sovelluksen avulla kohderyhmään liittyvä ongelma ratkaistaan?
4. Pitsaus eli presentaatio: Kukin ryhmä esittelee pelikonseptinsa kahdessa minuutissa jamien yleisölle sekä muille ryhmille. Esittelyn muotona saa käyttää puhetta ja tukena esimerkiksi slides tai docs -tiedostoa.
5. Mikäli aikaa jää, ryhmä voi laajentaa toteutusta ja luoda ns. laajennetun toivelistan pelin tai sovelluksen sisällön ja interaktiivisten elementtien suhteen. Jamien lopussa on varattava vähintään 10 minuuttia pelikonseptin presentaation hiomiseen.

Jamit käytännössä

Käytännössä jamit etenivät seuraavasti: 

1. Ensin osallistujilta tiedusteltiin heidän ideoitaan virtuaalisiksi hyöty- ja terveyspelisovelluksiksi. 
2. Tämän jälkeen ryhmissä äänestettiin, mitä ideaa lähdetään jamiryhmässä kehittämään. Näin lyhyissä minijameissa on ratkaisevaa, että pelin pääidea saadaan sutjakkaasti muodostettua. 
3. Pääidean osalta osallistujien oli kyettävä vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 
   • miksi tämä peli tai sovellus tarvitaan ja mikä ongelma sillä ratkaistaan, 
   • millainen peli on kyseessä, pelin genre eli pelin tyylisuunta,
   • kenelle peli on suunnattu eli kuka on tyypillinen pelaaja. 
4. Vasta tämän jälkeen lähdettiin pääidean ympärille rakentamaan toteutusta. Toteutuksen osalta oli tärkeää pohtia: 
   • pelaajan (esimerkiksi potilas) ja käyttäjän (esimerkiksi hoitohenkilökuntaan kuuluva henkilö) osallisuuden mahdollisuuksia ja käytännön toteutumista, 
   • mihin peli vaikuttaa ja 
   • lopuksi, mitä kumppaneita pelin toteutukseen ja tuotantoon tarvitaan. 

Koska jamit toteutettiin verkossa etäyhteydellä, oli myös tärkeää, että ennalta sovittu jamien fasilitaattori/mentori seurasi aktiivisesti chatissä tapahtuvaa keskustelua. 

Fasilitaattori/mentori piti myös ryhmät koko ajan aktiivisina, esimerkiksi esittämällä tarkentavia kysymyksiä ja luomalla näin edellytyksiä rakentavalle kehittämistyölle. Jamien fasilitaattorilla/mentorilla on hyvä olla ennalta suunnitelma siitä, miten pitää yllä ryhmän aktiivisuutta ja hänellä on syytä olla valmius vetää keskustelu takaisin ”oikeille raiteille”, mikäli osallistujat harhautuvat epäolennaisuuksiin.

Vinkkejä ketterille kehittäjille

Saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella huomasimme seuraavia kehittämiskohteita:

1. Koska minijamit jouduttiin koronapandemian eskaloiduttua muuttamaan pikavauhtia etätapahtumaksi, niin suunnittelutapaamisissa jouduttiin keskittymään etätyöskentelyn tuomiin teknisiin haasteisiin, jolloin jamien sisällön miettiminen saattoi jäädä liiaksi taka-alalle.
2. Työryhmään osallistuneiden vastuualueiden olisi hyvä olla selkeästi määriteltyjä. Pelijamien osalta tämä tarkoittaa seuraavaa: 
   • miten jamiryhmät muodostetaan
   • kuka vetää ja ohjeistaa jamiosuuden osallistujille
   • kuka toimii jamittajien fasilitaattorina/mentorina ja miten tiiminvetäjä valitaan
   • miten minijamit rytmitetään sisällöllisesti ja ajallisesti.

Saaduissa palautteissa pohdittiin myös sitä, olisiko minijameille hyvä olla jo ennalta kehitetty tehtävä tai toimeksianto, esimerkiksi joltain yritykseltä tai yhteisöltä, jota lähdetään suoraan työstämään. Tällöin varsinkin minijamien ollessa kyseessä, päästään sujuvasti työstämään ratkaisua olemassa olevaan tarpeeseen tai ongelmaan.

Etukäteen on oltava selvää, miten jameissa tuotettuja ideoita ja konsepteja tullaan arvioimaan ja kuinka paljon niiden esittelylle varataan aikaan, miten palaute annetaan ja kuinka paljon myös kysymyksille ja keskustelulle annetaan aikaa. Arviointi, palaute ja keskustelu ovat arvokkaita kehittämistoiminnan kannalta, joten niille on varattava aikaa.

Alla on esimerkki täällä Metropoliassa käyttämästämme pelkistetystä hyötypelikanvaksesta. Hyötypelikanvas on visuaalinen taulu, joka auttaa fasilitoimaan, ohjaamaan ja mentoroimaan pelien suunnittelua ja kehittelyä. Kanvas juontaa juurensa Richard Careyn pelisuunnittelukanvakseen, johon inspiraatio on saatu businesskanvaksesta. 

Kanvas toimii monialaista ideointia ja kehittämistä eteenpäin vievänä ponnahduslautana ja apuna ja siitä on hyötyä varsinkin ajallisesti rajatuissa pelijameissa. Tanja Korhonen on avannut hyötypelikanvasta pelinkehitysmetodina väitöskirjassaan “Tools and methods to support the key phases of serious game development in health sector.” (6)

Hyötypelikanvas auttaa fasilitoimaan, ohjaamaan ja mentoroimaan pelien suunnittelua ja kehittelyä.

Hyvät jamit palkitsevat ja voimauttavat

Kehittämishaasteet sote-alalla ovat usein monimutkaisia ja edellyttävät monitieteellistä, monialaista ja myös kansainvälistä yhteistyötä. Monialaisen osaamisen yhdistämisellä edistetään sote-alan palveluiden kehittämistä ja innovaatioyhteistyötä korkeakoulujen, ammattilaisten, työelämän, asiakkaiden ja potilaiden kanssa. Yhdistämällä monialainen asiantuntemus, kyvyt ja resurssit uusien ideoiden, tuotteiden ja prosessien luomiseen edistetään ja vahvistetaan koulutusta, tutkimusta ja työelämää.

Pelijamit tarjoavat loistavan mallin ja menetelmän osallistavaan ja vuorovaikutteiseen yhteiskehittämiseen moniammatillisissa ja monialaisissa tiimeissä. Ne ovat tiiviitä ja intensiivisiä yhteiskehittämisen työpajoja, joissa eri alojen opiskelijat, osaajat ja ammattilaiset työskentelevät ennalta määritellyn ajan kehittäen ratkaisua ennalta annettuun tai tiimissä sovittuun haasteeseen. Pelijamit edistävät paitsi tiimityötaitoja ja ymmärrystä monialaisesta osaamisesta myös hyviä vuorovaikutustaitoja ja toisten osaamisen arvostamista. Työelämä edellyttää eri asiantuntijuuksien ja toimialarajojen ylittävää yhdistämistä. 

Hyvät jamit syntyvät hyvän suunnittelun, hyvän markkinoinnin ja sitoutumisen tuloksena. Osallistujat ovat motivoituneita, kun ratkaistavat haasteet ovat mielenkiintoisia ja tapahtuman tekninen toteutus on toimiva ja osallistava. Onnistuneet jamit edellyttävät järjestäjiltä, ryhmänvetäjiltä ja fasilitaattoreilta tiimien työskentelyn tukemista niin teknisesti kuin sisällöllisesti ja ennen kaikkea sitä, että osallistujat kokevat roolinsa merkitykselliseksi. 

Moniammatillisessa tiimissä osallistujat pääsevät jakamaan tietojaan ja taitojaan sekä sovittamaan niitä yhteen, jolloin yhteinen ponnistus toimivan ratkaisun löytämiseksi usein hyvin konkreettiseen työelämän tarpeista nousevaan ongelmaan koetaan palkitsevana ja voimauttavana. Niin ikään jatkotyöskentely- tai edelleen kehittämismahdollisuuksien voidaan ajatella lisäävän osallistujien motivaatiota. Pelijameissa tuodaan oman alan erityisosaaminen ja tieto yhteiseen käyttöön.

Kirjoittaja

Tiina Nevanperä (TaT, FM, OTK) on asiantuntija Metropolia Ammattikorkeakoulun Toimiva ihmisten kaupunki -innovaatiokeskittymässä. Vuoden 2020 hän toimi valtakunnallisessa Virtuaalinen elämyslääke – luovaa osaamista sote-alalle  -hankkeessa. 

Lähteet

1. Kestilä L., Härmä V., Rissanen P.  (toim.), (2020). Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, asiantuntija-arvio syksy 2020. Raportti 14/2020. 
2. Neogames: Pelialan politiikkasuositukset vuosille 2019-2024.  Pelialan politiikkasuositukset vuosille 2019-2024 (neogames.fi).
3. Kultima A. (2018). Game Design Praxiology. Tampere University Press.
4. Korhonen, T., Halonen R., Ravelin T., Kemppainen J., Koskela K. (2017). A Multidisciplinary Approach To Serious Game Development In The Health Sector. Mediterranean Conference on Information Systems (MCIS).
5. Global Game Jam. About | Global Game Jam Online.  
6. Korhonen T. (2020). Tools and methods to support the key phases of serious game development in the health sector. University of Oulu.