Pohditko joskus onko tekemilläsi julkaisuilla oikeasti merkitystä – tavoittaako uusi tieto oikeat henkilöt? Tässä kirjoituksessa tarjoan neljä vinkkiä siihen, miten sinä julkaisun tekijänä voit jakaa tuotoksiasi sekä miten tehty työ tukee oman asiantuntijuutesi esille tuomista.
Korkeakoulun perustehtäviin kuuluu uuden tiedon tuottaminen ja sen jakaminen. Usein tätä työtä tehdään nimenomaan julkaisujen avulla. Ammattikorkeakouluissa sekä lehtorit että muut asiantuntijat julkaisevat ja uutta tietoa voi jakaa esim. tieteellisissä artikkeleissa, ammattiyleisölle suunnatussa kirjassa, oppikirjassa, blogikirjoituksessa tai vaikkapa podcast-sarjassa.
Tuotettu uusi tieto on vaikuttavaa vasta kun sitä hyödynnetään. Julkaisun osalta se tarkoittaa, että oikea lukija, kuulija tai käyttäjä löytää sen äärelle oli hän sitten päätöksentekijä, alan asiantuntija, opettaja, opiskelija tai aiheesta kiinnostunut kansalainen. Nämä vinkit tukevat sinua toivottavasti, jotta oikeat ja yhä useampi lukija, kuuntelija tai käyttäjä hyödyntäisi julkaisujasi.
1. Kutsu mukaan tekemään
Julkaisun levittämistyö voi alkaa jo kun sisältöä muotoillaan. Kutsu mukaan kollegat, yhteistyökumppanit tai julkaisun kohderyhmien edustajia jo tekovaiheessa. Osallistumisen tapoja ja tasoja on monia, ja voit valita niistä itsellesi ja mukaan kutsumillesi henkilöille sopivimmat.
Esimerkkejä osallistumisen tavoista:
- keskeneräisen tekstin, käsikirjoituksen, sisällysluettelon kommentointi
- sopivien tapausesimerkkien esille tuominen, jotta ne voidaan sisällyttää julkaisuun
- julkaisussa esitetyn toimintatavan soveltaminen toiseen toimintaympäristöön
- sisällön yhteiskehittäminen, esim. sisällysluettelo, julkaisutyyppi, tarvittavat sisällölliset näkökulmat
- yhteiskirjoittaminen.
Kerro selkeästi, millaista osallistumista toivot. Tällöin toinen osapuoli osaa käyttää aikaansa tarkoituksenmukaisesti esimerkiksi olennaisten näkökulmien pohtimiseen kielenhuollon sijaan.
Mukaan kutsuminen vaatii sinulta rohkeutta, koska jaat muille keskeneräisiä ajatuksiasi. Tieto kehittyy kuitenkin keskustelun kautta ja mukaan kutsumisen tavoitteena on aina auttaa sinua tekemään laadukkaampia ja tarkoituksenmukaisempia julkaisuja.
2. Jaa tietoa omalle ammatilliselle verkostollesi
Muista jakaa julkaisusi lähiverkostollesi sosiaalisen median kanavissasi ja kertoa julkaisussa esitetyistä uusista oivalluksista kollegoillesi, esimerkiksi kun keskustelet heidän kanssaan kahvitauolla. Voit rohkeasti myös lähettää julkaisun suoraan avainhenkilöille omassa tai kumppaniorganisaatioissa. Nosta saatesanoihin julkaisun pääviesti tai mihin ongelmaan tarjoat siinä ratkaisua. Se kiinnostaa monia enemmän kuin, että julkaisu on ylipäätään tehty.
Ammatilliseen verkostoosi kuuluvat tuntevat sinua jo asiantuntijana, joten he suhtautuvat esittämääsi uuteen tietoon todennäköisesti myönteisemmin kuin täysin tuntemattomat vastaanottajat.
Jos olet urapolkusi alussa tai tehnyt alanvaihdon verkostosi ovat luultavasti pienemmät kuin pitkään alalla vaikuttaneiden asiantuntijoiden. Silloin on entistä tärkeämpää jakaa tietoa julkaisusta myös olemassa olevan verkostosi ulkopuolelle.
3. Etsi oikeat sosiaalisen median ryhmät
Sosiaalisen median kanavat ovat pullollaan eri teemoihin liittyviä keskusteluryhmiä. Olet todennäköisesti jo mukana omaan alaasi liittyvissä ryhmissä – joko aktiivisena keskustelijana tai keskusteluja vierestä seuraavana. Voit löytää myös sinulle uusia, mutta julkaisun näkökulmasta olennaisia ryhmiä, kun lähdet tutkimaan niitä tarkemmin.
Jaa tietoa julkaisusi aiheen ja näkökulman kannalta sopivissa ryhmissä. Jotkut ryhmät sallivat erilaisten tapahtumien ja materiaalien mainostamisen. Silloin tietoa julkaisusta voi jakaa suoraviivaisestikin. Parhaiten sosiaalisessa mediassa toimivat kuitenkin erilaiset keskustelunavaukset, joihin linkität julkaisusi. Silloin keskustelijat pääsevät syventymään sinun ajatuksiin julkaisun kautta.
Osallistu ja linkitä julkaisusi myös muiden tekemiin keskustelunavauksiin. Voi olla, että sinulla on suora vastaus toisen esittämään pulmaan tai tarjoat julkaisulla ihan uudenlaisen tai syventävän näkökulman puhututtavaan aiheeseen.
Oikeanlaiset keskustelunavaukset voivat tulla eteen myös paljon sen jälkeen, kun julkaisusi on ilmestynyt. Jos julkaisun sisältö on ikivihreää, voit jakaa sitä sopivissa sosiaalisen median keskusteluissa pitkään, ja siten pidentää julkaisun käyttöikää.
4. Hyödynnä ammattilaistapahtumia
Yksinomaan kirjan tai verkkojulkaisun julkistamistilaisuus ei ole enää oikein tätä päivää. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tapahtumat eivät olisi toimiva tapa jakaa tietoa julkaisusta.
Helpointa on hyödyntää muiden järjestämiä tapahtumia. Tapahtumissa voit harjoittaa sissimarkkinointia, eli tavoitella julkaisun tarkkaa kohderyhmää pienellä budjetilla (Meltwater 2021). Se tapahtuu esimerkiksi jakamalla tietoa omasta työstäsi ja julkaisuistasi osana epämuodollisia kahvikeskusteluja tai työapajatyöskentelyn lomassa. Sissimarkkinointiin kuuluvat myös erilaiset hauskat tempaukset. Uskallatko hullutella ja pukea yllesi paidan, jossa kehotat muita osallistujia tulla juttelemaan kanssasi asiantuntujuusalueestasi?
Osallistua voit toki perinteisemminkin, jolloin kerrot julkaisuistasi omalla ständillä tai posterilla.
Yksi kätevä tapa jakaa verkkojulkaisun osoitetta fyysisissä tapahtumissa on painattaa sille oma käyntikorttinsa. Se on helppo ojentaa kiinnostuneelle keskustelukumppanille.
Jos julkaisusi on alalla merkittävä, sen ympärille voi myös järjestää oman tapahtumansa. Esimerkiksi kun Metropolia Ammattikorkeakoulussa julkaistiin oppikirja Lähijohtaminen sosiaalialalla tekijät järjestivät alan ammattilaisille, opettajille ja opiskelijoille suunnatun verkkotapahtuman, jossa käsiteltiin johtamiskysymyksiä.
Myös Metropolian kustantaman Lasten rokotuskirjan ympärille on rakennettu erilaisia tapahtumia. Helmikuussa järjestettiin Nallen rokotuspäivä -lastenkonsertteja. Niissä esitettiin kirjan innoittamia Metropolian musiikkikasvatuksen opiskelijoiden säveltämiä lastenlauluja. Kirjan kuvitusmaailma pöpöineen ja Nallen rokotuspäivä -konserttikertomus ovat myös osa Lasten lääketieteen päivää, jota vietetään Heurekassa 25.3.2023.
Osallistuminen tekee sinut näkyväksi asiantuntijana
Kuten todettu, osallistuminen ajankohtaiseen keskusteluun ja julkaisujen jakamiseen panostaminen lisää niiden merkittävyyttä. Sen myötä niissä julkaistua tietoa todennäköisesti hyödynnetään laajemmin tai monipuolisemmin.
Lisäksi satsaus tekee sinut näkyväksi alasi asiantuntijana. Julkaiseminen tieteellisissä lehdissä on luonnollisesti tutkijan ansioitumista. Se tekee tutkijan ja tutkimuksen näkyväksi tiedeyhteisön sisällä. Muunlainen julkaiseminen nostaa tekijän asiantuntijaprofiilia vastaavanlaisesti, kunhan julkaisutoiminta tehdään näkyväksi niille, joihin tekijä haluaa julkaisemisella vaikuttaa.
Myös muiden asiantuntijoiden tekemien laadukkaiden ja kiinnostavien julkaisujen jakaminen verkostoillesi omilla oivalluksillasi höystettynä tuo sinua esille asiantuntijana. Kuten Kaisa Hernberg (2013) on todennut, vakuuttava alansa asiantuntija jakaa muille hyödyllistä tietoa ja soveltaa omaa asiantuntijatietoaan erilaisiin tilanteisiin. Hyödynnä myös Hernbergin muita oppeja: Ole rohkeasti esillä, osallistu ja keskustele aktiivisesti. Uskalla olla näkemyksellinen. Muista myös olla johdonmukainen, selkeä ja ymmärrettävä. Uskottavuuteesi vaikuttaa toki myös kokemus, substanssiosaaminen ja ansioituminen, mutta tapasi viestiä on ainakin yhtä tärkeä.
Minkä pienen panostuksen viimeisimmän tai pian ilmestyvän julkaisusi näkyväksi tekemiseen haluaisit tämän kirjoituksen siivittämänä tehdä?
Lähteet
Hernberg, K. 2013. Asiantuntija epämukavuusalueella. Kirja sinulle, joka inhoat myymistä. Talentum.
Meltwater 2021. Sissimarkkinointi eli guerilla markkinointi – mitä se on ja miksi se on tehokasta? Blogikirjoitus 14.9.2021.
Kirjoituksessa on sovellettu Osuma – osallistuamalla osaamista -koordinaatiohankkeessa (ESR 2018–2021) hanketulosten juurruttamiseen liittyvää ajattelua julkaisujen jakamiseen. Kirjoittaja työskenteli hankkeen viestinnästä vastaavana tuottajana vuosina 2018–2020.
2 Kommenttia
Minusta on tärkeää myös muistaa, että vaikkei tekisi mitään osaamisensa näyttämiseksi, julkaisujensa levittämiseksi – jokaisesta meistä jää digitaalisia jälkiä verkkoon, ja ne muodostavat osaltaan meistä mielikuvia.
Asiantuntijabrändin muodostavat henkilöbrändi ja ammatti-identiteetti yhdessä. Ehkä on mukavampaa, jos voi valita, miten oma ydinosaaminen näkyy muille ja mistä asioista tulee tunnetuksi, kuin tiedon fragmenteista.
Todellakin! Kun olemme läsnä verkossa ja teemme tietoisia valintoja siitä mitä ja miten jaamme omaa asiantuntijuuttamme valta pysyy ainakin paremmin meillä itsellämme ja voimme vaikuttaa millainen mielikuva meistä syntyy.